Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta BSKY-tyypeille, mutta nyt asia on Mika Koskisenkin tiedossa. Euroaluuen maista Suomi on velkahierarkiassa pohjalla Luxemburgin ja Alankomaiden kanssa, kun rahoitusasemaa mielekkäästi kuvaavalla julkisyhteisöjen nettovelkasuhteella katsotaan. #talous #politiikka

Olin @mattiylonen.bsky.social ja Alustojen valta -podcastin vieraana keskustelemassa eurooppalaisesta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta sekä teknologisesta suvereniteetista. podcasts.apple.com/fi/podcast/t...

Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2

"Richsplaining" on osuva termi kiteyttämään viime viikkojen sosiaaliturvakeskustelua. Mutta miten se kääntyy suomeksi?

Tämä ajankohtainen tutkimus avasi silmiäni siitä, kuinka vähän lopulta tiedämme sosiaaliturvan pitkän aikavälin vaikutuksista. Tanskassa pakolaisten toimeentulotukileikkaus lisäsi lasten rikollisuutta, ja laski koulutustasoa, kouluarvosanoja, hyvinvointia ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä.

Vaikutusvaltaiset taloustieteelliset mallit tekevät oletuksen, että korkealla työttömyydellä on ainoastaan lyhyen aikavälin vaikutuksia. Mutta kyllähän se tosiasiassa jättää pitkän varjon tulevaisuuteen, jos yhä useampi nuori ei saa jalkaa oven väliin työelämässä. yle.fi/a/74-20209135

Malirannan "rationaaliselle optimismille" on sinällään perusteita – Suomen viennissä ja teknologiayrityksissä on paljon potentiaalia. Mutta niin kuin Jussi sanoo, talouspolitiikka uhkaa tulla väliin kotimarkkinoilla. VM on arvioinut ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi 7-12 miljardia euroa.

Huomattava osa Suomen talouden ongelmista on saatu aikaiseksi vain puhumalla: puhumalla siitä, että ensi kaudella tehdään vielä tätäkin kautta selvästi suuremmat sopeutukset, että sopeutuksia jatketaan "hamaan tappiin" saakka ja viimeksi toteamalla, että eläkkeitä on "pakko leikata". 1/x

Tämähän alleviivaakin @digitaalinenitsenaisyys.fi -aloitteen tarpeellisuutta.

Gallupien perusteella moni toivoo, että leikkauksiin saataisiin taukoa ensi hallituskaudella. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen ja velkajarrulain myötä tiedossa on kuitenkin entistä suurempaa sopeutusta. 10 miljardin euron sopeutuksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on aivan liian kova.

Olen hiukan huolissani siitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan edelleen "rakenteellisista toimista" osana julkisen talouden vahvistamista. EU-sääntöjen mukaista nettomenouraa ei voida kuitenkaan koostaa tällaisista toimenpiteistä, vaan sen on koostuttava tulo- tai menosopeutuksesta. 1/x

Aloitan maaliskuussa @utak.bsky.social’n pääekonomistina. UTAKissa pääsen keskittymään entistä enemmän finanssipolitiikan optimointiin ja etsimään ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Odotan innolla uusia työtehtäviäni.

Onnittelut @ottokyyronen.bsky.social ja @utak.bsky.social! Korkean tason finanssipolitiikan analyysiä kaivataan juuri tässä ajassa. utak.fi/otto-kyyrone...

Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Otolla on vahva metodologinen ja talousteoreettinen osaaminen sekä kyky yhdistää tutkimustieto käytännön talouspolitiikkaan. Tervetuloa Otto!

Kannattaa kuunnella Raha, talous ja politiikka -podcastin ihka ensimmäinen live-podcast. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, että normaaliaikojen talouspolitiikka ei toimi jatkuvien kriisien olosuhteissa.

"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä." Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social

@alajanantti.bsky.social huomauttaa osuvasti, että vaikka politiikan progressiivinen kenttä kritisoi Orpon hallitusta somessa, kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa. ”Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin joiltain osin vahvistaa.”

Juuri tätä ajattelua vastaan aikanaan kirjoitimme Hyvinvointivaltion vastaisku -teoksen (löytyy hyvin varustetuista kirjastoista): "Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin [...] vahvistaa." Oikein erinomainen kirjoitus @alajanantti.bsky.social:ilta!

Väitän, että politiikan progressiivista kenttää luonnehtii tällä hetkellä silmiinpistävä ponnettomuus hyvinvointivaltion puolustamisessa. Some-kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa, kuten Sipilän hallituksen vastaisten mielenosoitusten aikana. demokraatti.fi/juuri-kukaan...

Suomessa työttömyysaste on kasvanut hallitukauden alkuun verrattuna noin kolmella prosenttiyksiköllä. Samassa ajassa EU-alueen työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja euroalueen työttömyysaste on laskenut. Suomen työttömyyden kasvua selitetään pääasiassa maahanmuutolla. (1/2)

"Yhteisen puolustuskyvyn – ohjuspuolustuksen, satelliittitiedustelun ja raskaan kuljetuskapasiteetin – rakentaminen on näistä kiireellisin... vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja... Yhteisvelka on järkevä rahoitusmalli myös näihin tarpeisiin." @nikoekon.bsky.social www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomen talouden syöksykierre jatkuu. VM.n laskelmilla luvassa on 9–10 miljardin euron nettosopeutus, joka jakautuu joko vain seuraavalle kaudelle tai tälle ja seuraavalle kaudelle. Ongelma 1: Sopeutusten vaikutuksia on aliarvioitu. VM:n käyttämä 0,5-0,6:n fipokerroin on epärealistisen alhainen. 1/x

Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025. Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin. 1/3

Ensimmäinen arvio kirjastamme on julkaistu! Sampo Varjonen mukaan "Ideat yhteiskuntapolitiikassa (2025) on ensimmäisenä ja ainoana suomenkielisenä ideatutkimusta perusteellisesti kokoavana yleisesityksenä uraauurtava teos." 🙏 journal.fi/poliittinent...

Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?

Ilmeisesti VM:n johdosta on taas linjailtu, että a) lisäsopeutuksiin on valmistauduttava jo tällä kaudella ja b) ne on tehtävä ensisijaisesti menosopeutuksena. Ensinnäkin lisäsopeutusten tekemistä pitäisi "tuntemattoman jarrun" olosuhteissa välttää viimeiseen asti. 1/x

“Around a third of our workforce is dependent on government funding, and constant fiscal consolidation leaves them fearful of cuts," UTAK's Lauri Holappa told DW. www.dw.com/en/russian-t...

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää kotimaan heikkoa kysyntää suurimpana haasteena yritystoiminnalle.” yle.fi/a/74-20196811

UTAK lausui velkajarrulaista valtiovarainvaliokunnalle. Velkajarru ei ole perusteltu, koska se kasvattaa finanssipolitiikan kiristysvaateita laskusuhdanteessa. Toisin sanoen se voimistaa talouspolitiikan myötäsyklisyyttä. utak.fi/utakin-lausu...

This Reuters article examines Finland's dire unemployment situation. In the article, UTAK`s Lauri Holappa "pointed to simulations suggesting the fiscal consolidation measures could have even led to an increased public debt rate." www.reuters.com/business/fin...

VTV:n toiminta osoittaa hienosti, kuinka paljon valtaa finanssipolitiikan valvojalla lopulta onkaan. Vasemmistoliitolla on selkeä talouspoliittinen linja (talouskurin vastainen), mutta saako sillä ikinä päätösvaltaa Suomessa? Tätä ja vielä enemmänkin uudessa RTP-jaksossa. #podcast

Utak pääsi lausumaan valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2026 talousarviosta. Tutustu lausuntoon täältä: utak.fi/utakin-lausu...

Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että Marinin hallituksen tuki ei ollut välttämättä liiallista, kun huomioidaan kuntatalouden alijäämäisyys, valtionosuusuudistus ja kuntien lakisääteiset tehtävät. utak.fi/tukiko-marin...

UTAKin Lauri Holappa on yksi asiantuntijoista Ylen jutussa, jossa selvitetään mitä EU:n tarkkailuluokalle joutuminen tarkoittaisi. yle.fi/a/74-20194923

Are you interested in European macroeconomic, industrial, and climate policies? If so, take a look at the new European Macro Policy Network website, which introduces the people and the work of our European network. empn.eu

EMPN-verkostollamme on uudet verkkosivut. Käy tutustumassa eurooppalaisten kollegoidemme työhön osoitteessa: empn.eu.

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434

Veropolitiikasta Politiikkaradiossa yhdessä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. Asiallinen ja hauska keskustelu. Omat keskeiset pointtini: Verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen. Järjestelmää korjattava esim. osinkoverohuojennuksen ja pääomatuloveron tason osalta.

Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa: "suomalainen verojärjestelmä ei ole loppuun asti progressiivinen. Se alkaa huipulla muuttumaan regressiiviseksi." Hyvää, syvempää veropäivän keskustelua tänään Ylen politiikkaradiossa. @utak.bsky.social @lauriholappa.bsky.social

Markus Leikola väittää artikkelissa, että valtion velanotto voidaan yksinkertaisesti "lukita" velkajarrulla. Mutta kuten esimerkiksi IMF:n tutkimuksessa on havaittu, sopeutustoimet eivät vähennä julkista velkasuhdetta huonoissa taloudellisissa olosuhteissa. www.verdelehti.fi/2025/11/05/s...

Viime päivinä on puhuttu datakeskusten tukemisesta, mutta minusta vihreä teräs olisi teollisuus- ja ilmastopolitiikan kannalta suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä Raahen tehdas tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin seitsemän prosenttia. yle.fi/a/74-20192066

Paljon on ollut ilmassa tarinaa siitä, että nyt vielä vähän kärsitään ja sitten sopeuttaminen loppuu. Samaan aikaan: ”Ilman muuta täytyy leikata paljon enemmän. Olennaista on, että me jatkamme määrätietoisesti tätä sopeuttamislinjaa hamaan maailman tappiin, koska syntyvyys koko ajan vähenee.”

Vastapaino on julkaissut kirjamme "Ideat yhteiskuntapolitiikassa"! Teos on tieteellinen yleisesitys, joka on tarkoitettu paitsi politiikkaideoista kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille niin myös yhteiskuntapolitiikan tekijöille ja aktiivisille seuraajille.

Näyttää myös ilmeiseltä, että "he eivät tiedä, mitä ovat tekemässä". Eli poliitikoilla ei julkisuuteen tihkuneiden lausuntojen perusteella näytä olevan täyttä ymmärrystä velkajarrulain (tai -sopimuksen) taloudellisista seurauksista. Kun näin on, moraaliposeeraus vastuullisena kääntyykin ympäri.

VM arvioi velkajarrun lisäävän sopeutustarvetta vain vähän, koska se olettaa: (1) Suomen talouskasvun kiihtyvän pian potentiaaliselle tasolleen ja (2) yksityisten menojen kompensoivan jopa puolet(!) julkisista menoleikkauksista vielä sopeutusvuonna. Ongelma on, että poliitikot eivät ymmärrä tätä.

Bruegelin laskelmat paljastavat, että velkajarru olisi todella turmiollinen ja edellyttää helposti 5-10 miljardin euron lisäsopeutusta Suomelle heikon kasvun olosuhteissa. Siis ylimääräistä sopeutusta ja nettomääräisesti(!!) (vrt. Orpon nettosopeutus 4 mrd e). #velkajarru utak.fi/silmat-sidot...

Tässä tekstissä kumoan velkajarruun liittyviä väärinymmärryksiä. Käymieni taustakeskustelujen valossa vaikuttaa siltä, että velkajarru ollaan säätämässä ilman tosiasiallista ymmärrystä sen seurauksista.

Lauri Holappa velkajarrusta: "Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä? Tiukkaa velkalinjaa voi poliittisesti demonstroida myös vähemmän haitallisilla tavoilla." utak.fi/silmat-sidot...