Suomessa työttömyysaste on kasvanut hallitukauden alkuun verrattuna noin kolmella prosenttiyksiköllä. Samassa ajassa EU-alueen työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja euroalueen työttömyysaste on laskenut. Suomen työttömyyden kasvua selitetään pääasiassa maahanmuutolla. (1/2)

"Yhteisen puolustuskyvyn – ohjuspuolustuksen, satelliittitiedustelun ja raskaan kuljetuskapasiteetin – rakentaminen on näistä kiireellisin... vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja... Yhteisvelka on järkevä rahoitusmalli myös näihin tarpeisiin." @nikoekon.bsky.social www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomen talouden syöksykierre jatkuu. VM.n laskelmilla luvassa on 9–10 miljardin euron nettosopeutus, joka jakautuu joko vain seuraavalle kaudelle tai tälle ja seuraavalle kaudelle. Ongelma 1: Sopeutusten vaikutuksia on aliarvioitu. VM:n käyttämä 0,5-0,6:n fipokerroin on epärealistisen alhainen. 1/x

Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025. Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin. 1/3

Ensimmäinen arvio kirjastamme on julkaistu! Sampo Varjonen mukaan "Ideat yhteiskuntapolitiikassa (2025) on ensimmäisenä ja ainoana suomenkielisenä ideatutkimusta perusteellisesti kokoavana yleisesityksenä uraauurtava teos." 🙏 journal.fi/poliittinent...

Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?

Ilmeisesti VM:n johdosta on taas linjailtu, että a) lisäsopeutuksiin on valmistauduttava jo tällä kaudella ja b) ne on tehtävä ensisijaisesti menosopeutuksena. Ensinnäkin lisäsopeutusten tekemistä pitäisi "tuntemattoman jarrun" olosuhteissa välttää viimeiseen asti. 1/x

“Around a third of our workforce is dependent on government funding, and constant fiscal consolidation leaves them fearful of cuts," UTAK's Lauri Holappa told DW. www.dw.com/en/russian-t...

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää kotimaan heikkoa kysyntää suurimpana haasteena yritystoiminnalle.” yle.fi/a/74-20196811

UTAK lausui velkajarrulaista valtiovarainvaliokunnalle. Velkajarru ei ole perusteltu, koska se kasvattaa finanssipolitiikan kiristysvaateita laskusuhdanteessa. Toisin sanoen se voimistaa talouspolitiikan myötäsyklisyyttä. utak.fi/utakin-lausu...

This Reuters article examines Finland's dire unemployment situation. In the article, UTAK`s Lauri Holappa "pointed to simulations suggesting the fiscal consolidation measures could have even led to an increased public debt rate." www.reuters.com/business/fin...

VTV:n toiminta osoittaa hienosti, kuinka paljon valtaa finanssipolitiikan valvojalla lopulta onkaan. Vasemmistoliitolla on selkeä talouspoliittinen linja (talouskurin vastainen), mutta saako sillä ikinä päätösvaltaa Suomessa? Tätä ja vielä enemmänkin uudessa RTP-jaksossa. #podcast

Utak pääsi lausumaan valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2026 talousarviosta. Tutustu lausuntoon täältä: utak.fi/utakin-lausu...

Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että Marinin hallituksen tuki ei ollut välttämättä liiallista, kun huomioidaan kuntatalouden alijäämäisyys, valtionosuusuudistus ja kuntien lakisääteiset tehtävät. utak.fi/tukiko-marin...

UTAKin Lauri Holappa on yksi asiantuntijoista Ylen jutussa, jossa selvitetään mitä EU:n tarkkailuluokalle joutuminen tarkoittaisi. yle.fi/a/74-20194923

Are you interested in European macroeconomic, industrial, and climate policies? If so, take a look at the new European Macro Policy Network website, which introduces the people and the work of our European network. empn.eu

EMPN-verkostollamme on uudet verkkosivut. Käy tutustumassa eurooppalaisten kollegoidemme työhön osoitteessa: empn.eu.

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434

Veropolitiikasta Politiikkaradiossa yhdessä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. Asiallinen ja hauska keskustelu. Omat keskeiset pointtini: Verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen. Järjestelmää korjattava esim. osinkoverohuojennuksen ja pääomatuloveron tason osalta.

Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa: "suomalainen verojärjestelmä ei ole loppuun asti progressiivinen. Se alkaa huipulla muuttumaan regressiiviseksi." Hyvää, syvempää veropäivän keskustelua tänään Ylen politiikkaradiossa. @utak.bsky.social @lauriholappa.bsky.social

Markus Leikola väittää artikkelissa, että valtion velanotto voidaan yksinkertaisesti "lukita" velkajarrulla. Mutta kuten esimerkiksi IMF:n tutkimuksessa on havaittu, sopeutustoimet eivät vähennä julkista velkasuhdetta huonoissa taloudellisissa olosuhteissa. www.verdelehti.fi/2025/11/05/s...

Viime päivinä on puhuttu datakeskusten tukemisesta, mutta minusta vihreä teräs olisi teollisuus- ja ilmastopolitiikan kannalta suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä Raahen tehdas tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin seitsemän prosenttia. yle.fi/a/74-20192066

Paljon on ollut ilmassa tarinaa siitä, että nyt vielä vähän kärsitään ja sitten sopeuttaminen loppuu. Samaan aikaan: ”Ilman muuta täytyy leikata paljon enemmän. Olennaista on, että me jatkamme määrätietoisesti tätä sopeuttamislinjaa hamaan maailman tappiin, koska syntyvyys koko ajan vähenee.”

Vastapaino on julkaissut kirjamme "Ideat yhteiskuntapolitiikassa"! Teos on tieteellinen yleisesitys, joka on tarkoitettu paitsi politiikkaideoista kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille niin myös yhteiskuntapolitiikan tekijöille ja aktiivisille seuraajille.

Näyttää myös ilmeiseltä, että "he eivät tiedä, mitä ovat tekemässä". Eli poliitikoilla ei julkisuuteen tihkuneiden lausuntojen perusteella näytä olevan täyttä ymmärrystä velkajarrulain (tai -sopimuksen) taloudellisista seurauksista. Kun näin on, moraaliposeeraus vastuullisena kääntyykin ympäri.

VM arvioi velkajarrun lisäävän sopeutustarvetta vain vähän, koska se olettaa: (1) Suomen talouskasvun kiihtyvän pian potentiaaliselle tasolleen ja (2) yksityisten menojen kompensoivan jopa puolet(!) julkisista menoleikkauksista vielä sopeutusvuonna. Ongelma on, että poliitikot eivät ymmärrä tätä.

Bruegelin laskelmat paljastavat, että velkajarru olisi todella turmiollinen ja edellyttää helposti 5-10 miljardin euron lisäsopeutusta Suomelle heikon kasvun olosuhteissa. Siis ylimääräistä sopeutusta ja nettomääräisesti(!!) (vrt. Orpon nettosopeutus 4 mrd e). #velkajarru utak.fi/silmat-sidot...

Tässä tekstissä kumoan velkajarruun liittyviä väärinymmärryksiä. Käymieni taustakeskustelujen valossa vaikuttaa siltä, että velkajarru ollaan säätämässä ilman tosiasiallista ymmärrystä sen seurauksista.

Lauri Holappa velkajarrusta: "Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä? Tiukkaa velkalinjaa voi poliittisesti demonstroida myös vähemmän haitallisilla tavoilla." utak.fi/silmat-sidot...

Parlamentaarinen työryhmä julkisen talouden rahoitusasematavoitteen asettamiseksi jää kumileimasimeksi, jos jo lakiin kirjataan velkasuhteen alentaminen 0,75 %/v. Esitys institutionalisoisi talouskurin perustuslain tasolle, kun muutoksiin vaaditaan 3/4 enemmistö. #velkajarru yle.fi/a/74-20187786

Nice piece by @ottokyyronen.bsky.social on Finland’s new debt brake proposal. The plan has three key features: - a public debt anchor set at 40% of GDP (2024: 82.5%) - annual debt reduction of at least 1 percentage point - excluding social security fund surpluses from public debt calculation 1/4

Nettovelkaantumista tarkasteltaessa Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen käytännössä euroalueen paras. Nettovelkasuhdekin on kasvanut, mutta se on tasoltaan edelleen erinomainen. On jopa vahingollista, että päätöksentekijät ja virkakunta eivät tuo tätä esiin käytännössä lainkaan.(Lähde: IMF)

Jos otetaan lähtökohdaksi vuoden 2005 työttömyysaste ja sitä vastannut työttömyysetuuksien saajien määrä ja katsotaan, miten työttömyysasteen olisi pitänyt kehittyä, jos se olisi kehittynyt samassa suhteessa etuuksien saajien määrän kanssa, päädytään tähän. 1/x

Tein sitten itse, kun en saanut VM:stä reaktiota.👇 Käytin Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden estimaatteja Suomelle (Ameco Online), joiden perusteella laskin hallituskauden keskimääräisen rakenteellisen työttömyyden (noin 200 000 henkilöä). Sen yli TK:n trendiluvussa menevä suhdannesyytä.

Hienoa, että Hesarissa on herätty pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaan kriisiin. Työttömyyden kasvun yhteydessä pitäisi kuitenkin käsitellä myös työttömyyden kasvun syitä eikä vain todeta, että "työt katoavat". Orpon hallituksen etenkin vuodelle 2025 ajoittamat leikkaukset ovat olleet virhe.

Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.

Ajankohtainen @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social kirjoitus hallituksen velkajarruesityksen ongelmista. Heidän mukaansa jäykkä sääntö veisi vastavirtaan kv-kehityksessä. Kehyssäännön kehittäminen verot huomioivaksi ja joustavampi parlamentaarinen sopimus olisi parempi ratkaisu.

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Lukusuositus. Hyvä ⁦‪⁦‪kirjoitus hallituksen valmistelemasta kansallisesta velkajarrusta @patriziolaina.bsky.social @sttk.fi @lauriholappa.bsky.social @utak.bsky.social

Parhaillaan käydään parlamentaarisia neuvotteluita velkajarrusta. Neuvotteluissa olisi syytä ottaa huomioon myös lakiin sisältyvä niin sanottu turvamarginaalisäädös, jonka myötä sosiaaliturvarahastojen ylijäämät jätettäisiin huomiotta arvioitaessa EU-sääntöjen mukaista 3 prosentin alijäämärajaa. 1/x

RTP:n ERIKOISJAKSO: Lämmitämme hätäkiukaan sataan asteeseen ja julistamme Suomeen työttömyyskriisin. Olemme tilanteessa, jossa todennäköisesti vuoden lopussa Suomessa on koko EU:n korkein työttömyys (nyt jo laman alkuvaiheen tasolla) eikä tämä ole yhteiskunnallisen keskustelun pääpuheenaihe. Miksi?

Se on täällä! RTP-erikoisjakso: työttömyyskriisi ‼️ Vaikka kuinka etsisi muita syitä tilalle, Orpon hallituksen sopeutuspolitiikka pomppaa esiin. Jos ei sitä myönnä, ei puhu aivan totta. Yli 300 000 työtöntä todellinen yhteiskunnallinen kriisi. Juuri tällaisten estämisellä talouskuria perustellaan.

Ota haltuun hystereesi.

On suorastaan käsittämätön saavutus, että Suomessa on onnistuttu päätymään merkittävästi vakavampaan työttömyyskriisiin nyt kuin finanssikriisin, eurokriisin tai koronan olosuhteissa. Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-tasolla työttömyys lähes puolet Suomesta. Tämä on itse tuotettu tilanne.

Edellisen kerran vuositasolla työttömyysasteen trendi on ollut yli 10 prosentissa vuonna 1999. Silloin kuitenkin suunta oli jatkuvasti alaspäin. Kasvavan työttömyyden oloissa 10 prosentin raja on rikkoutunut vuositasolla viimeksi vuonna 1992. Siis modernin Suomen pahimman talouskriisin aikana.

🚨RTP-podcast paljastaa: sopeuttaako Orpon hallitus oikeasti ja kuinka paljon? Mukana myös klassinen "ehdotus 23" sekä se, kuinka monta miljoona on miljardi. Nyt kannattaa kuunnella!🚨

Ei härreguud, sehän meinasi jäädä melkein uusin RTP-jakso mainostamatta, vaikka buffetpöytä on katettu kuin Silja Linellä nousukaudella: alkupaloina budjettipäällikkö Niemelän kolumnia, pääruokana herkutellaan velkajarrulla ja ateria kruunataan vanhalla klassikolla, tarte Klevenillä. 😋

Tässä vielä rautalankaa velkajarrun ongelmista. Suomessa historiallisesti julkinen velkasuhde taittuu vahvan kasvun olosuhteissa. Näin ollen velkajarru ei vaikuta silloin. Toisin sanoen velkajarru vaikuttaa lähinnä heikon suhdanteen olosuhteissa, jolloin sopeutuksia taas nimenomaan ei pitäisi tehdä

Onhan Raha, talous ja politiikka -podcast jo kuuntelulistallasi? Uudessa RTP-jaksossa jatketaan velkajarruesityksen ja Klevenin verotutkimusten perkaamista. podcasts.apple.com/fi/podcast/v...