Vielä tekoälystä ja työpaikoista. On vaikea uskoa, että juuri julkisella sektorilla olisi erityisen paljon mahdollista vähentää työpaikkoja tekoälyn avulla. Nimenomaan julkisella sektorilla on korkeampi koulutusaste ja paljon ei-monotonisia tehtäviä, joita on vaikea siirtää ChatGPT:lle. 1/2

Yksiniittinen fiskaalikonservatismi yhdistettynä kauhutarinat ja kaiken hypen nielleeseen AI-boosterismiin voi kyllä olla, noh, mielenkiintoinen valtionhallinnollinen kehitysparadigma.

Vauhdikas haastattelu. Samassa jutussa automatisoitiin julkinen sektori muutamassa vuodessa, pujahdettiin singulariteettiin ja taisteltiin ihmiskuntana tekoälyä vastaan. Tavallaan hienoa, että julkisessa hallinnossa mietitään myös isoa kuvaa, ja nyt kuva oli kyllä itärajan mittainen. 1/x

Olipa taas hyvä jakso! Tälle megasuositus.

Höpöhöpö. Nykyisten televisiotuotantojen ongelma on ylipäätään liiallinen pelaajien ja ex-pelaajien määrä studiossa. Vain harvat pelaajat pystyvät kommentoimaan pelin taktisia elementtejä syvällisesti. "Kova veto", sen näkivät kaikki. Toni Koskela ja Miika Nuutinen ovat parhaat kommentaattorit.

Mikäpä siinä, varmasti moni ottaa isovanhemman asumaan omaan kotiinsa, jos on iso talo ja ikäihminen hyvässä kunnossa. Mukavahan se on, että mummo auttaa lastenhoidossa ja koiran kanssa. Miten sitten olisi vaikkapa paljon huonokuntoisemman muistisairaan kanssa. Tilanne nopeasti musertaisi monet.

Uusimpien tietojen valossa talous kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuosina 2024 (0,9) ja 2025 (0,8). Siitä huolimatta työttömyys vain jatkoi kasvuaan. Tämä viittaa siihen, että pelkän viennin varassa on vaikeaa saada tasapainoista talouskehitystä, jos samalla kotimarkkinoita heikennetään sopeutuksin.

Kevätkauden viimeinen RTP purkissa. Tällä kertaa luupissa erityisesti velkajarrun symbolinen merkitys. Puramme, miten velkajarru (tai EU:n fiposäännöt + kansallinen lisäosa) on täysin irtaantunut sen varsinaisesta sisällöstä ja siitä on muovautunut "vastuullisen" talouspolitiikan toteemieläin.

Tilastokeskuksen uusien päivitysten perusteella vuoden 2025 fipokiristyksen vaikutus korostuu entisestään. Vuoden 2024 kasvulukemat on korjattu alkuperäisestä -0,2:sta peräti 0,9:ään. Vuonna 2025 kasvu vaikuttaa siis hyytyneen korkojen laskusta ja viennin hyvästä vedosta huolimatta. 1/2

Suomessa aika hyvin ymmärretään, että demokratian tila heikkenee vaikkapa Venäjällä tai Unkarissa, jos hallituksesta riippumattomien järjestöjen rahoitus lakkautetaan. Toivottavasti se ymmärrettäisiin myös silloin, kun se tapahtuu aivan silmiemme alla Suomessa. www.stea.fi/stea-avustus...

Elon Muskin omaisuus ei ole lähelläkään biljoonaa dollaria, jos sitä arvioi likvidinä omaisuutena. Tuota kuplavarallisuutta jos yrittää muuttaa dollareiksi, niin arvot tuhoutuvat alta aikayksikön. Kaveri on vain hullussa kuplataloudessa laskennallisesti biljonääri. #talous #yhteiskunta

Miksi sinun seinältäsi ei löydy upeaa jättikelloa? Entä löytyykö sinulta 10 puhelinnumeron muistikapasiteetti?

Jossain määrin samaa mieltä tästä. Valtakunnallinen testaaminen toisi tässä oikeudenmukaisuutta. Onneksi Helsingissäkään kokonaan ilman lukiopaikkaa jää vain alle 10% ensisijaisesti lukioon hakeneista. Tärkeää huolehtia siis lukioiden tasaisesta tasosta ja TUVA-opinnoista. 1/2

Amazing: KPMG wrote a report describing the successful use of AI by businesses. But the case studies turned out to be AI hallucinations. giftarticle.ft.com/giftarticle/...

EKP korottaa ohjauskorkoa. Koronnostot supistavat kysyntää, minkä pitäisi hillitä inflaatiota. Inflaation kiihtyminen ei kuitenkaan johdu liiallisesta kysynnästä vaan öljyn ja kaasun tarjontashokeista. Siksi koronnostot ovat tehoton ja kallis työkalu nykyisen inflaation hillitsemiseen.

VM:n Mika Niemelä kirjoittaa, että Orpon hallituksen bruttosopeutus on noin 10 mrd. € mutta nettosopeutus vain 2,8 mrd. €. Valitettavasti Niemelän kolumnissa ei huomioida Orpon hallituksen tekemän sopeutuksen makrotaloudellisia vaikutuksia, vaikka juuri tähän VM:n virkamiesten pitäisi keskittyä.

I don’t say this often, but I think this is the most important thing I’ve published in some time. Watch it as a video essay or read it here: rutgerbregman.substack.com/p/an-inconve...

Olennaiset pointit koskien hallituksen finanssipolitiikan linjaa: - Nettosopeutus on ollut selvästi vähäisempää kuin bruttosopeutus. Tosiasiassa nettosopeutusta on ollut noin 3 mrd edestä. - 3 mrd sopeutus on kuitenkin myös merkittävää. Fipo oli erittäin kiristävää vuonna 2025, muuten kevyttä. 1/3

Eräs velkajarrukeskustelun ongelmista on juuri tämä: On totta, että kaikki kirjaukset, joilla velkajarrun soveltamisesta tehdään tulkinnanvaraisempaa, vähentävät sen uskottavuutta. Samalla nämä kirjaukset ovat välttämättömiä, jos haluamme, että velkajarru ei aja yhteiskuntaa kriisiin. 1/4

Olisi tämänkin ukkelin voinut panna vähän kovemmille.

⏰This proposal looks really well thought-through and may also contain important insights for the EU. 💡Doing away with liability is an effective way to cut red tape and promote new private sector initiative. 😎 Expect the European People's Party to make a similar EU proposal soon.

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

Euroopan komissio mahdollistaa kansallisen poikkeuslausekkeen aktivoimisen puhtaan energian investointeihin Iranin sodan vuoksi. Hieno uutinen. Poikkeuksia tulisi hyödyntää laajemminkin ekologisen siirtymän investointeihin. 1/2 www.euractiv.com/news/eu-rela...

Jutussa kun verrattiin opetuksen kustannuksiin, niin olisi mielenkiintoista nähdä opetuksen parlamentaarisen työryhmän raportti pelkästään opetusalan ammattilaisten laskemasta tarpeesta. Suhteellistaisi paremmin kuin käytetty vertailu.

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 %:in, minkä myötä EKP:n koronnostot alkavat vaikuttaa yhä todennäköisemmiltä. Tämä olisi kuitenkin virhe. 1/

Jos inflaatio-odotukset ovat yhä ankkuroituneita, ei rahapolitiikkaa pidä kiristää "varmuuden varalta". Vaikutukset Suomeen ja muutamaan muuhun vaihtuvakorkoisten lainojen maahan olisivat voimakkaat ja hyöty täysin epäselvä. Valitettavasti Suomi on viime vuosina kärsinyt paljon EKP:n politiikasta.

Pienvaltiorealistina pidän puolustusvoimien lisäresurssointia tarpeellisena ja huonona sitä, että takavuosina rahoitus jätettiin osin riittämättömäksi. Siitä huolimatta tämä on menossa järjettömäksi. Puolustusvoimien asettamille hintalapuille ei näytä olevan mitään ylärajaa. 1/5

@peetuk.bsky.social'lta ja @mikasainio.bsky.social'lta tärkeä blogi: "Julkisyhteisöjen bruttovelka kertoo velan määrän mutta ei huomioi rahoitusvaroja. Nettovelka täydentää kuvaa, sillä se vähentää velasta varat [...] Bruttovelkaa tarvitaan edelleen, mutta sitä ei pidä tulkita yksin." 1/

Lukukausimaksuja koskevassa keskustelussa oletetaan usein, että lahjakkaat nuoret päätyvät joka tapauksessa korkeakouluun Tämä juttu kuitenkin alleviivaa, että monet nuoret kohtaavat sosioekonomisia/rakenteellisia esteitä, jotka lannistavat heidät. Nämä nuoret tarvitsevat tukea, eivät uusia esteitä

@utak.bsky.social lausui eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle liiallisen alijäämän korjaamisesta. UTAK huomauttaa, että valtioneuvoston selonteossa ei huomioida, millaisia vaikutuksia Orpon hallituksen taantumassa tekemillä sopeutustoimilla on ollut kasvuun ja julkiseen talouteen Suomessa. 1/

Tässä jutussa mainittu Britanniassa käytössä oleva 25 000 punnan raja lukukausimaksuille on erinomainen osoitus siitä kuinka huonoja parhaatkin lukukausimaksumallit ovat. Euroiksi käännettynä tuo tarkoittaisi sitä, että noin 2300 euron kuukausitulorajan saavuttamisen jälkeen pitäisi alkaa maksaa.1/3

UTAKin lausunnossa JTS:ään korostuvat seuraavat seikat. (1) Suomen julkisen talouden ongelmat johtuvat olennaiselta osin elinkeinorakenteen kriisiytymisestä 2010-luvun alussa ja tästä seuranneesta kasvun pysähtymisestä. (2) Vuonna 2025 etenkin kulutusmenojen kehitys piti talouden stagnaatiossa.

Tämä hyvän kehän ajatus vaikuttaa olevan liian raskan suomalaisten, ainakin virkamieskunnan psyykkeen käsiteltäväksi. Hyvää voi syntyä vain kärsimyksen kautta, tuottavuus epämiellyttävästä raadannasta.

Jussi Systä tiivistää hyvin kansliapäälliköiden puheenvuoron ongelmat. 1) Kreikka ei ole mikään esimerkki mittavan sopeutuksen onnistumisesta. Maa ajautui syvään sosiaaliseen ja jopa terveydelliseen kriisiin. 2) Miksi hyvinvointivaltion ylläpito oletetaan mahdottomaksi? Missä verotuksen rooli?

2010-luvun taloustiedesodat noudattivat aina samaa kaavaa. Minä tai @ahokasjaj.bsky.social kirjoitimme blogitekstin, raportin, kirjan tai muun tuotoksen, johon vastattiin jollakin ad hominem -töräytyksellä. Usein näihin väitteisiin sisältyi suoranaista valehtelua tai harhaanjohtamista. 1/x

Voi voi voi, työttömyys nousi jälleen uuteen ennätykseen (10,6 %) ja työllisyysaste jatkoi painumista alaspäin. Olisiko toisenlaisella talouspolitiikalla voitu tämä välttää? Kestääkö Suomen talous 8-11 mrd euron nettosopeutusta, jos jo Orpon n. 3 mrd e nettosopeutus ajoi talouden tähän jamaan?

Tony Blair oli aikanaan keskustavasemmiston "kolmannen tien" pääarkkitehti. Blair oli ajamassa keskustavasemmiston puolueita poliittiseen keskustaan. Talouspoliittisesti se tarkoitti keynesiläisen kysynnänsäätelyn hylkäämistä, laajoja yksityistämisiä ja tarjonnan taloustieteen hyväksymistä. 1/x

Nämä ovat päätöksiä, joiden seuraukset realisoituvat ehkä 20 vuoden päästä. Osaan kuvitella, että silloin alkaa "kukaan ei voinut ennakoida" -humppa. No, tämäpä on siitä herkullinen asia, että aivan koko Suomen poliittinen luokka voi istua syytettyjen penkillä siinä vaiheessa.

Ennen: laman virheitä ei pidä toistaa Nyt: laman virheet pitää toistaa

Olen tämän kirjoituksen kanssa samaa mieltä. Siitä huolimatta lukukausimaksujen vastustaminen tarvinnee jämäkämpiä argumentteja. Nyt lukukausimaksuja puolustetaan puhumalla järjestelyistä, joissa maksut kerätään vasta jälkikäteen niiltä, joiden tulot ovat nousseet rajan yli valmistumisen jälkeen.1/x

Kirjoitin Sitra-raporttimme pohjalta @ku.fi: viennin rakenne ja uusien potentiaalisten korkean osaamisen vientituotteiden tunnistaminen ovat kasvupolitiikan avainkysymyksiä. Jos emme onnistu tunnistamaan lupaavimpia suuntia, investointi- ja tukieurot valuvat hukkaan. www.ku.fi/artikkeli/54...

@utak.bsky.social antoi valtiovarainministeriölle kirjallisen lausunnon yhteisöveron alentamisesta 20 %:sta 18 %:in vuonna 2027. UTAK ei kannata yhteisöveron alentamista vaan ehdottaa, että yhteisövero korotetaan 22 %:in (eli Norjan, Viron ja Tanskan tasolle). Perustelut ketjussa 👇 1/

Euroliigan finaalia katsoessa muistuu mieleen, miksi NBA ei kiinnosta vähääkään. Tässä pelissä on aivan mieletön pauhu ja mökä. Vastakkain kaksi yhteiskuntiinsa syvästi juurtunutta legendaarista monilajiseuraa. Samaan aikaan NBA-peleissä urut soivat ja katsojat jutustelevat burgeri suussa.

Sen lisäksi, että osoittaa velkajarrun ongelmat, niin lisäksi löytää varastetut pelipaidat! #koris #urheilu #yhteiskunta #talous #politiikka

@utak.bsky.social’ssa tuotamme asiantuntijatietoa ja ratkaisemme rikoksia.

Viikonloppuna on tehty isoja päätöksiä kahdessa puoluekokouksessa. Ensin Vihreät: Vihreiden velkajarrukanta näyttää muuttuneen selvästi, vaikka puolue on edelleen muodollisesti fiposääntöjen takana. Iso ratkaisu kuitenkin on, että Vihreät vaatii joustoa myös sääntöjen _soveltamiseen_. 1/4

En yleensä ota kantaa tällaisiin, mutta haluan oikaista pari väärinymmärrystä, jotta ne eivät jää elämään julkiseen keskusteluun. (1) Velkajarrun kriteerien toteutuminen ei UTAKin laskelmien valossa edellytä lähellekään 5–8% vuosikasvua. Komission DSA-mallilla arvioituna n. 2% kasvu riittää. 1/2

Alla pari poimintaa Euroopan komission tänään julkaistusta ennusteesta. Komission arvio Suomen rakenteellisesta työttömyydestä on heikentynyt (ks. kuvio 1). Syksyllä 2023 komissio ennusti Suomen rakenteellisen työttömyyden olevan 6,3 % vuonna 2025. Tuoreimmassa ennusteessa se on 8,3 %. 1/

Suomen taloudessa on empiirisesti kyetty näyttämään viimeisen kahdeksan vuoden aikana sellainen "täystyöllisyystaso", jossa työttömien määrä (trendiluku) painuu 175 000 henkilöön. Nyt olemme jo puolen vuoden ajan ylittäneet tämän tason 125 000 työttömällä. Eikä kukaan puhu elvytyksestä. #talous