Markus Leikola väittää artikkelissa, että valtion velanotto voidaan yksinkertaisesti "lukita" velkajarrulla. Mutta kuten esimerkiksi IMF:n tutkimuksessa on havaittu, sopeutustoimet eivät vähennä julkista velkasuhdetta huonoissa taloudellisissa olosuhteissa. www.verdelehti.fi/2025/11/05/s...

Viime päivinä on puhuttu datakeskusten tukemisesta, mutta minusta vihreä teräs olisi teollisuus- ja ilmastopolitiikan kannalta suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä Raahen tehdas tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin seitsemän prosenttia. yle.fi/a/74-20192066

Kiinnostava kalvosarja E2:lta. Keskustan kannattajat suhtautuvat aivan yhtä penseästi kuin vasemmistopuolueiden kannattajat väitteeseen "On hyväksyttävää, että osa väestöstä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon". 1/x www.e2.fi/media/julkai...

Voiko julkista velkaa vähentää tekemällä pitkään kunnon ylijäämäisiä budjetteja? Teoriassa kyllä, käytännössä niin käy hyvin harvoin. Tutkimusta: (I'm looking at you, velkajarru) bsky.app/profile/heim...

Vastapaino on julkaissut kirjamme "Ideat yhteiskuntapolitiikassa"! Teos on tieteellinen yleisesitys, joka on tarkoitettu paitsi politiikkaideoista kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille niin myös yhteiskuntapolitiikan tekijöille ja aktiivisille seuraajille.

Nyt valtiovarainministeriö on jo vaatimassa 18 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella 2027-31. Tulevaisuudessa sopeutustarvetta lisäisi vielä kansallinen velkajarru 4-6 miljardia euroa tuohon päälle. Eihän tässä ole mitään järkeä. #velkajarru yle.fi/a/74-20188161

Tässä tekstissä kumoan velkajarruun liittyviä väärinymmärryksiä. Käymieni taustakeskustelujen valossa vaikuttaa siltä, että velkajarru ollaan säätämässä ilman tosiasiallista ymmärrystä sen seurauksista.

Lauri Holappa velkajarrusta: "Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä? Tiukkaa velkalinjaa voi poliittisesti demonstroida myös vähemmän haitallisilla tavoilla." utak.fi/silmat-sidot...

Nice piece by @ottokyyronen.bsky.social on Finland’s new debt brake proposal. The plan has three key features: - a public debt anchor set at 40% of GDP (2024: 82.5%) - annual debt reduction of at least 1 percentage point - excluding social security fund surpluses from public debt calculation 1/4

Tuntuuko, että Suomen työttömyydestä on esitetty viime aikoina harhaanjohtavia väitteitä? Sitten olet oikeassa! Tarkastelen alla kriittisesti viittä väitettä, joilla työttömyysongelmaa on vähätelty viime aikoina. 1/

Nettovelkaantumista tarkasteltaessa Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen käytännössä euroalueen paras. Nettovelkasuhdekin on kasvanut, mutta se on tasoltaan edelleen erinomainen. On jopa vahingollista, että päätöksentekijät ja virkakunta eivät tuo tätä esiin käytännössä lainkaan.(Lähde: IMF)

Tein sitten itse, kun en saanut VM:stä reaktiota.👇 Käytin Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden estimaatteja Suomelle (Ameco Online), joiden perusteella laskin hallituskauden keskimääräisen rakenteellisen työttömyyden (noin 200 000 henkilöä). Sen yli TK:n trendiluvussa menevä suhdannesyytä.

Elokuvasäätiön tukien leikkaamisen tapauksesta pitäisi oppia se, että yritystuet ovat liian laaja kategoria kritiikin kohteeksi. Yritysten tukeminen voi olla järkevää, jos niiden kautta esimerkiksi uudistetaan taloutta, vähennetään ilmastopäästöjä tai tuetaan suomalaista kulttuuria.

Sekin on jännä, että Suomessa työvoimatutkimusta on tehty 66 vuotta ja työttömyysaste on kelvannut keskeiseksi työmarkkinoiden tilaa kuvaavaksi suureeksi koko tämä ajan, mutta juuri nyt se alkoikin valehdella meille. Kun kertoi luodusta työttömyyskriisistä. #talous #politiikka #yhteiskunta

Totta kai voimme puhua työttömyyskriisistä, jos meillä on EU:n toiseksi korkein työttömyysaste. Taloushan ei ole nyt kasvanut kolmeen vuosineljännekseen (jos verrataan edelliseen neljännekseen), joten näissä oloissa olisi hämmästyttävää, jos työttömyysaste ei nousisi. 1/x

Yritin mahdollisimman hyväntahtoisesti tulkita Aki Kangasharjun väitteen, että havaitun rajun työllisyyden nousun syy on Suomeen tulleissa ukrainalaisissa. Tämän arvion Aki esitti suorimmin tässä Politiikkaradion lähetyksessä viime viikolla (ajasta 27:15 eteenpäin). Eilen somessa sama argumentti.

Tämä ei ole hyvän mielen postaus, mutta ehkä syksyn tärkein postaukseni. Suosittelen kaikille tutkijoille ja tutkimusryhmille: käsitelkää törkyriskejä ja suunnitelkaa toimenpiteitä etukäteen yhdessä. Lähiaikoina on tiettävästi odotettavissa törkyä tiedeyhteisöä kohtaan. Ketjusta muutama pikavinkki.

Hienoa, että Hesarissa on herätty pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaan kriisiin. Työttömyyden kasvun yhteydessä pitäisi kuitenkin käsitellä myös työttömyyden kasvun syitä eikä vain todeta, että "työt katoavat". Orpon hallituksen etenkin vuodelle 2025 ajoittamat leikkaukset ovat olleet virhe.

Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.

Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu. Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social. Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus. www.hs.fi/paakirjoituk...

Jos haluatte tietää, millaista jälkeä velkajarruesityksen mukainen talousssäännöstö saa aikaan, katsokaa ympärillenne: Orpon hallituksen myötäsyklinen, taantumaa syventävä finanssipolitiikka on siitä paraatiesimerkki. Velkajarru ei ole velan jarru, vaan taantumia syventävä kauha. #talous #politiikka

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Parhaillaan käydään parlamentaarisia neuvotteluita velkajarrusta. Neuvotteluissa olisi syytä ottaa huomioon myös lakiin sisältyvä niin sanottu turvamarginaalisäädös, jonka myötä sosiaaliturvarahastojen ylijäämät jätettäisiin huomiotta arvioitaessa EU-sääntöjen mukaista 3 prosentin alijäämärajaa. 1/x

EKP:lta tärkeää tietoa ruoan inflaatiosta euroalueella. Suomessa ruoan hinta on noussut 25% verrattuna vuoden 2019 loppuun, joissain euromaissa lähes 40%. Ruoan kumuloitunut inflaatio on huono uutinen köyhimmille, sillä heillä menee muita kotitalouksia suurempi osa kulutuksesta ruokaan.

HS julkaisi mielipidekirjoitukseni: "Toisissa tutkimuksissa on pyritty tarkastelemaan suoraan isotuloisten veronalennusten yhteyttä talouskasvuun. Niissä ei ole havaittu veronalennusten kasvattavan taloutta. Sen sijaan ne osoittavat, että ne kasvattavat tuloeroja." www.hs.fi/mielipide/ar...

Ota haltuun hystereesi.

Aikamme kuva. Suomalainen monimiljonääri, joka aiemmin kertoi olevansa uusliberaali, ihailee Trumpin autoritaarista valtiokapitalismia.

On suorastaan käsittämätön saavutus, että Suomessa on onnistuttu päätymään merkittävästi vakavampaan työttömyyskriisiin nyt kuin finanssikriisin, eurokriisin tai koronan olosuhteissa. Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-tasolla työttömyys lähes puolet Suomesta. Tämä on itse tuotettu tilanne.

Edellisen kerran vuositasolla työttömyysasteen trendi on ollut yli 10 prosentissa vuonna 1999. Silloin kuitenkin suunta oli jatkuvasti alaspäin. Kasvavan työttömyyden oloissa 10 prosentin raja on rikkoutunut vuositasolla viimeksi vuonna 1992. Siis modernin Suomen pahimman talouskriisin aikana.

Laskennallisten työpaikkojen kehkeytymisen aikataulusta eivät ole kertoneet, mutta työministeri Marttinen vasta toisti hallituksen vaalikauden tavoitteeksi 100000 uutta työpaikkaa, joten pidän laskennallisten aikataulua samana. Sen sijaan todellisessa maailmassa tilanne on 63000 työpaikkaa miinusta.

🚨RTP-podcast paljastaa: sopeuttaako Orpon hallitus oikeasti ja kuinka paljon? Mukana myös klassinen "ehdotus 23" sekä se, kuinka monta miljoona on miljardi. Nyt kannattaa kuunnella!🚨

Trumpin Yhdysvallat on ottanut tämän vuoden aikana jatkuvia askelia kohti autoritarismia, mutta Jimmy Kimmelin ohjelman peruutuksen myötä otettiin kunnon loikka autoritarismin suuntaan. Trumpille keskitetään poliittista ja taloudellista valtaa ja häntä kritisoivat pyritään hiljentämään.

Olemme nyt siinä vaiheessa Yhdysvaltojen liukua toimivasta demokratiasta autoritarisempaan suuntaan, että media yhtiö antaa koomikolle potkut, koska suuren johtajan alaiset pyrkivät kilpailemaan johtajan suosiosta, ja uhkaavat media yritystä toimilla koska koomikon perusteltu huumori/kritiikki.

Voiko autokraattisen Trumpin Yhdysvaltojen virallisiin taloustilastoihin vielä luottaa? Rahoitusmarkkinoiden johtopäätös on, että ei voi. Financial Times uutisoi tänään, että Wall Street aikoo voimakkaasti laajentaa omaa epävirallista tilastotuotantoaan.

Podcast: Ilmastonmuutoksen hinta Villen ja Teren vieraina @ahokasjaj.bsky.social ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen. Miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? #ilmastonmuutos #bkt #hiilenhinta soundcloud.com/biosresearch...

Suomen työttömyys on EU-maiden toiseksi surkeimmalla tasolle, joten ei ole ihme että kuluttajien luottamus kyykkää. Omassa sosiaalisessa kuplassani huomaa, että työttömyys ja sen uhka koskevat tätä nykyä myös korkeakoulutettua porukkaa. www.hs.fi/talous/art-2...

Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitys tuli voimaan keväällä. Business Finland uutisoi nyt, että esitettyjen investointihankkeiden volyymi on yli 20 miljardia €. Haettu verohyvityksen määrä on vähän alle 3 miljardia €. www.sttinfo.fi/tiedote/7142...

Tässä vielä rautalankaa velkajarrun ongelmista. Suomessa historiallisesti julkinen velkasuhde taittuu vahvan kasvun olosuhteissa. Näin ollen velkajarru ei vaikuta silloin. Toisin sanoen velkajarru vaikuttaa lähinnä heikon suhdanteen olosuhteissa, jolloin sopeutuksia taas nimenomaan ei pitäisi tehdä

Onhan Raha, talous ja politiikka -podcast jo kuuntelulistallasi? Uudessa RTP-jaksossa jatketaan velkajarruesityksen ja Klevenin verotutkimusten perkaamista. podcasts.apple.com/fi/podcast/v...

Kauden toinen RTP-podcastin jakso on julkaistu! Velkajarrun käsittelemättömät asiat, tämän hetken talouspolitiikkaa ja tietysti Kuninkaan paluu eli professori Kleven ja verotutkimuksen rohkea politiikkakäyttö. Myös Ahokas (talpo)neuvoston johtoon 2030 -kampanja etenee! #podcast

Tänään Utakin keskustelu velkajarrusta klo 1630 alkaen Musiikkitalon terassilämpiössä. Julkisuudessa esitetty huoli, että velkajarru johtaisi 50 vuoden sopeutukseen, mutta tosiasiassa kierre olisi loputon, koska sopeutus ei käännä velkasuhdetta vaan talouden laskuun.

"We find tax cuts for the rich lead to higher income inequality in both the short- and medium-term. In contrast, such reforms do not have any significant effect on economic growth or unemployment. " academic.oup.com/ser/article/...

Jussi Systä ja Lauri Finér haastavat Hesarin tulkinnat hallituksen veronalennusten kannattavuudesta: "Suurituloisten veronalennukset eivät siis tutkimusten perusteella synnytä merkittävästi kasvua tai välttämättä tuo muitakaan hyötyjä yhteiskunnalle." sorsafoundation.fi/huomenna-ne-...

Muistutus! Torstaina 4.9. UTAK järjestää kello 16.30 alkaen Musiikkitalossa keskustelutilaisuuden hallituksen velkajarruesityksestä. Kyseessä on keskeisesti yhteiskuntapolitiikkaa tulevina vuosina ohjaava laki. Tule siis kuuntelemaan äläkä jää ruudun ääreen nysväämään!

Onko Suomella varaa kasvattaa entisestään korkeakoulutettujen työttömyyttä? Nykykehityksen valossa näen korkeakoulutettujen aivovuodon Suomesta erityisesti muihin EU-maihin kasvavana trendinä.

Analyysin olisi syytä olla huolellisempi. Maksumuurin takana Niskakangas kirjoittaa, että Tanskaa parempaa verrokkimaata ei ole. Minusta Ruotsi kelpaisi. Ja Ruotsista myös äskettäin huippujournaalissa julkaistu arvio on merkittävästi tanskalaista alempi (alle kolmasosan). www.hs.fi/visio/art-20...

”Onko pääministerin optimismille katetta näin budjettiriihen alkaessa? – Vallitseva tilanne Suomessa on lähestulkoon surkea. Kun katsotaan toisen vuosineljänneksen BKT:n kasvulukemia Suomesta ja verrataan niitä muuhun Euroopan unioniin, olimme käytännössä huonoin, arvioi […] Lauri Holappa”

UTAKin Lauri Holappa arvioi Ylen aamussa, että Suomen surkeat talousluvut eivät kytkeydy pelkästään korkotasoon tai Venäjän kaupan romahtamiseen vaan myös kireään finanssipolitiikkaan eli sopeutustoimiin. Tänä vuonna finanssipolitiikka on erityisen kiristävää. areena.yle.fi/1-72625103

UTAK järjestää torstaina 4.9. keskustelutilaisuuden hallituksen uudesta velkajarruesityksestä. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ilmoittautukaa alta löytyvän linkin kautta! Alustamassa allekirjoittanut ja sosiaalityön apulaisprofessori @aaltioelina.bsky.social. Kommenttipuheenvuoro VM:stä.

Hallituksen veronalennuksia tarkastelleen raporttimme julkaisun jälkeen on esitetty väitteitä, että marginaaliveronalennuksilla on merkittäviä vaikutuksia työntekoon ja talouskasvuun. On myös viitattu uuteen tutkimustietoon, jonka mukaan työteko kasvaa enemmän, kuin on aiemmin ajateltu.