Yksiniittinen fiskaalikonservatismi yhdistettynä kauhutarinat ja kaiken hypen nielleeseen AI-boosterismiin voi kyllä olla, noh, mielenkiintoinen valtionhallinnollinen kehitysparadigma.

Europe's worst heatwave so far, in terms of heat stress measures and temperatures - brought to you by fossil fuels. New @wwattribution.bsky.social study showing how such deadly heat became possible in only a few decades. www.worldweatherattribution.org/fossil-fuel-...

Kevätkauden viimeinen RTP purkissa. Tällä kertaa luupissa erityisesti velkajarrun symbolinen merkitys. Puramme, miten velkajarru (tai EU:n fiposäännöt + kansallinen lisäosa) on täysin irtaantunut sen varsinaisesta sisällöstä ja siitä on muovautunut "vastuullisen" talouspolitiikan toteemieläin.

”Vaarana on, että järjestöjä siedetään vain silloin, kun ne eivät kyseenalaista vallankäyttäjien päätöksiä. Oikeusvaltio ja demokratia eivät vahvistu hiljaisuudesta vaan avoimesta, kriittisestä ja rakentavasta vuoropuhelusta.” @esaiivonen.bsky.social @helimarkkula.bsky.social

VM väittää, että se ei suosi menoleikkauksia yli veronkorotusten. Siitä huolimatta VM toistuvasti nostaa julkiseen keskusteluun tarpeen leikata palvelumenoja. "Spolanderin mukaan julkisen sektorin palvelulupaus tulee sovittaa kestävällä tavalla yhteen talouden voimavarojen kanssa."

Suomessa aika hyvin ymmärretään, että demokratian tila heikkenee vaikkapa Venäjällä tai Unkarissa, jos hallituksesta riippumattomien järjestöjen rahoitus lakkautetaan. Toivottavasti se ymmärrettäisiin myös silloin, kun se tapahtuu aivan silmiemme alla Suomessa. www.stea.fi/stea-avustus...

Rydman vie kaikki avustukset järjestöjen kokonaiskoordinaatiosta vastaavilta toimijoilta. Suomalainen sote-järjestökenttä lakkaa tällä päätöksellä olemasta siinä merkityksessä kuin mihin se on itsenäisyyden aikana kehittynyt. En olisi ikinä uskonut, että yhdessä hallituskaudessa temppu tehdään.

To all my colleagues still using X: is this not enough evidence that you must stop using it?

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 %:in, minkä myötä EKP:n koronnostot alkavat vaikuttaa yhä todennäköisemmiltä. Tämä olisi kuitenkin virhe. 1/

@utak.bsky.social lausui eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle liiallisen alijäämän korjaamisesta. UTAK huomauttaa, että valtioneuvoston selonteossa ei huomioida, millaisia vaikutuksia Orpon hallituksen taantumassa tekemillä sopeutustoimilla on ollut kasvuun ja julkiseen talouteen Suomessa. 1/

Just out: spring 2026 in Finland was the warmest ever recorded, with a mean temperature of 4.6 °C. This also brings the records for all seasons into the 2020s: the warmest winter in Finland was in 2020, the warmest spring in 2026, the warmest summer in 2024, and the warmest autumn in 2020.

Tässä jutussa mainittu Britanniassa käytössä oleva 25 000 punnan raja lukukausimaksuille on erinomainen osoitus siitä kuinka huonoja parhaatkin lukukausimaksumallit ovat. Euroiksi käännettynä tuo tarkoittaisi sitä, että noin 2300 euron kuukausitulorajan saavuttamisen jälkeen pitäisi alkaa maksaa.1/3

Ylimpien rajaverojen laskua, ja sen jatkamista edelleen on tosiaan perusteltu sillä, että korkeilla rajaveroilla on haitallista vaikutusta koulutusvalintoihin ja aineettoman pääoman kertymiseen. Ks. esim. www.etla.fi/ajankohtaist... 1/3

Jussi Systä tiivistää hyvin kansliapäälliköiden puheenvuoron ongelmat. 1) Kreikka ei ole mikään esimerkki mittavan sopeutuksen onnistumisesta. Maa ajautui syvään sosiaaliseen ja jopa terveydelliseen kriisiin. 2) Miksi hyvinvointivaltion ylläpito oletetaan mahdottomaksi? Missä verotuksen rooli?

Suomessa pitäisi käydä puolueiden vetämä keskustelu hyvinvointivaltion koosta, koska se on perustavanlaatuisen poliittinen kysymys. Nyt jälleen kerran äänessä johtavat virkahenkilöt, jotka vaativat "palvelutason sopeuttamista" mutta jotka ovat hiljaa veroista.

Johtavien virkahenkilöiden keskuudessa on ilmeisesti konsensus siitä, että hyvinvointivaltiota ei kyetä tällaisenaan ylläpitämään. Raportti on linjassa esimerkiksi Mika Niemelän aiempien puheiden kanssa. Hämmentävän vähän myöskin puhutaan, mitä toimia veropuolella voisi hyödyntää. 4/4

Tässä jutussa soi suomalaisen työttömyyskeskustelun rikkinäinen levy: väitettävästi USA:n tullit tuhosivat kasvun Suomesta ja Orpon hallituksen sotu-leikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä vahvistamalla työvoiman tarjontaa. Nämä väitteet ovat harhaanjohtavia eivätkä ne perustu tilastoihin. 1/2

Jussi Ahokas 11.5.2023: Vaikka VM:n tuomio olisi siis 100 000 työllistä rakenteellisesti eli pitkällä aikavälillä, hallituskauden aikana työllisten määrä saattaa laskea vaikka 50 000 henkilöllä. Saa nähdä kuinka sitten lopulta käy. www.ku.fi/artikkeli/48...

Wait. You're telling me markets are as much socially embedded institutions as sites of theoretical economic exchange? No fucking way, man.

Kirjoitin Sitra-raporttimme pohjalta @ku.fi: viennin rakenne ja uusien potentiaalisten korkean osaamisen vientituotteiden tunnistaminen ovat kasvupolitiikan avainkysymyksiä. Jos emme onnistu tunnistamaan lupaavimpia suuntia, investointi- ja tukieurot valuvat hukkaan. www.ku.fi/artikkeli/54...

@utak.bsky.social antoi valtiovarainministeriölle kirjallisen lausunnon yhteisöveron alentamisesta 20 %:sta 18 %:in vuonna 2027. UTAK ei kannata yhteisöveron alentamista vaan ehdottaa, että yhteisövero korotetaan 22 %:in (eli Norjan, Viron ja Tanskan tasolle). Perustelut ketjussa 👇 1/

Viikonloppuna on tehty isoja päätöksiä kahdessa puoluekokouksessa. Ensin Vihreät: Vihreiden velkajarrukanta näyttää muuttuneen selvästi, vaikka puolue on edelleen muodollisesti fiposääntöjen takana. Iso ratkaisu kuitenkin on, että Vihreät vaatii joustoa myös sääntöjen _soveltamiseen_. 1/4

Jäikö suuri työttömyysdebatti näkemättä? Ei se mitään! @ottokyyronen.bsky.social @utak.bsky.social avaa blogissaan työttömyyden syitä ja kohdentumista. Etenkin maahanmuuttajien syyllistäminen työttömyydestä kyseenalaistetaan vakuuttavasti. 1/2 utak.fi/mista-suomen...

Kirjoitin työttömyyden kasvusta blogin, joka perustuu UTAKin eilisessä työttömyysdebatissa pitämään esitykseeni. Suomen työttömyysaste on kohonnut EU:n korkeimmaksi, vaikka EU:n työttömyysaste on pysytellyt suhteellisen vakaana. Maaliskuussa Suomen työttömyysaste rikkoi jo 11 prosentin rajan. 1/

Kello 17 mennään Musiikkitalossa. Tervetuloa kaikki!

Suomi on ollut aiemmin globaali edelläkävijä lapsi- ja perhepolitiikassa. Jatkossa palveluiden saanti voi olla kiinni siitä, millä hyvinvointialueella asuu. Tämä lienee osa Mika Niemelän vaatimaa "hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenmiettimistä". yle.fi/a/74-20226222

Työttömyysaste painelee jo yli 11 prosentissa. Edellisen kerran olimme tällaisissa tilanteissa 90-luvulla laman jälkeisinä vuosina. Mistä Suomen työttömyyskriisi johtuu? Tätä kysytään UTAKin työttömyysdebatissa. Tulkaa paikalle! Tilaisuus on Helsingin Musiikkitalossa tiistaina 19.5. klo 17 alkaen.

Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 %, mikä on EU:n korkein. Mistä työttömyys johtuu, ja mitä sille voi tehdä? UTAKin suuri työttömyysdebatti järjestetään huomenna klo 17. Osallistu tilaisuuteen, ja tule kuulolle!

Suomessa on EU-maiden korkein työttömyys, mutta työttömyys on ollut nykyisen hallituskauden talouspoliittisessa keskustelussa alisteinen kasvulle ja julkiselle velalle. UTAKin ensi tiistain tilaisuudessa pohditaan työttömyyskriisin syitä, seurauksia ja ratkaisuja. utak.fi/kutsu-suuri-...

Suomen työttömyys on noussut EU:n korkeimmaksi. Onko syy kv-suhdanteessa, sopeutustoimissa — vai missä? @utak.bsky.social’n 19.5. järjestämässä debatissa aiheesta keskustelevat minä ja Lauri Holappa (UTAK), Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (TEM) ja Satu Pyöriä (Tuni). Ilmoittaudu mukaan!

Tilastokeskus sisällytti ARA-lainat Suomen julkisen velan määritelmään 2022. Muutosta pyydettiin Eurostatista. Päätös kasvatti julkista velkasuhdetta 6 %-yks. ja heikensi valtion kykyä tasata suhdanteita (rakentamista tukemalla). Eurostat pyysi samaa muutosta Hollannilta, joka ei suostunut siihen.

Onpa suotuisa arvio Hesarissa! "12 käsitettä maailmasta on ympäristöajattelun runsaudensarvi, jonka soisi kuluvan niin tutkijoiden, poliitikkojen, virkamiesten, opettajien kuin tavan kansalaistenkin kädessä. Se antaa edellytykset osallistua keskusteluun maailmantilasta." www.hs.fi/kulttuuri/ar...

Milloin Valtiovarainministeriön suunnasta kuullaan niitä luvattuja veronkorotuspuheenvuoroja? Tällä hetkellä VM:n julkisen keskustelun viesti on se, että palvelulupausta pitää purkaa ja että julkinen sektori on liian suuri. www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Julkisen sektorin irtisanomiset ovat erittäin huonoa politiikkaa ja tuntemattoman jarrun keskeisin osa. Suomen talous ei kestä sitä, että kolmasosa väestöstä elää päättymättömän irtisanomisuhan alla. Olisi myös hyvä pohtia, mitä nämä supistukset tarkoittavat valtionhallinnon toimintakyvylle.

UTAK järjestää suuren työttömyysdebatin 19.5. Tilaisuuden aluksi teemasta alustavat UTAKin @ottokyyronen.bsky.social ja apulaisprofessori Satu Pyöriä. Paneelissa alustusten jälkeen allekirjoittanut, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen TEMistä ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tervetuloa!

Tärkeä haastattelu: ”Suomen kasvumalli on muuttunut vientivetoisesta kotimarkkinavetoiseksi […] Suomessa ei ole investoitu kunnolla viiteentoista vuoteen eivätkä palkat ole merkittävästi kasvaneet. Kun samaan aikaan hallitus leikkaa ankarasti, moni kansalainen […] säästää pahan päivän varalle.”

Kaksi asiaa ei voi samaan aikaan pitää paikkansa: 1) Sopeutustoimet voidaan vapaasti valita veronkiristysten ja menoleikkausten välillä. 2) Hyvinvointivaltion palvelulupauksen osittainen purkaminen/keventäminen on välttämätöntä. Tausta-ajatus tuntuu olevan, että veroilla on vain vähäinen rooli.

Chinese green-tech businesses love Trump's Iran War as it turned slowing demand for their products into record demand. Looks like Trump is an accidental greenie. Source: t.co/HotuPyh8Bz

Alta nähdään, että työmarkkinatilanne on heikentynyt Suomessa enemmän kuin muualla EU:ssa. Kansainväliset shokit vaikuttavat kaikkiin maihin, eli Suomen poikkeuksellisen heikko kehitys ei johdu vain kv-shokeista. Keskeisin syy työttömyyden kasvulle on taantumaan ajoitettu sopeutus.

@utak.bsky.social’n suuressa työttömyysdebatissa puidaan työttömyyden nykytilaa, syitä ja seurauksia. Aiheesta keskustelevat UTAKin Otto Kyyrönen ja Lauri Holappa, Etlan tj Aki Kangasharju, TEMin alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sekä Tampereen yliopiston apulaisprofessori Satu Pyöriä. Tervetuloa!

Valtiovarainministeriöstä on vakuuteltu, että VM-virkakunnalla ei ole preferenssiä menoleikkausten ja veronkorotusten suhteen. Mikäli näin on, niin miksi Mika Niemelä korostaa jälleen hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenmiettimistä eikä miljardien veronkiristyksiä? voima.fi/artikkeli/20...

Pakkohan se on myöntää, että kyllä Petteri Orpo on sittenkin pitänyt kiinni vaalilupauksestaan "on oikea aika lopettaa velaksi eläminen". Tämä on totta, kun asiaa katsotaan kotitalouksien sektorin näkökulmasta. Vaalien alla prosessi oli jo käynnissä ja on saatu hyvin jatkettua! #talous #politiikka

Viikko siinä meni, mutta vastauksemme HS:n pääkirjoitukseen on julkaistu: "Utak arvioi veronkiristysten heikentävän talouskasvua enemmän kuin komissio tai [valtiovarain]ministeriö olettavat. Lisäksi Utakin käyttämä verokerroin on noin kaksi kertaa suurempi kuin tutkimuksissa keskimäärin havaitaan."

Hallituksen kehysriihen päätökset olivat makrotaloudellisesti mittaluokaltaan rajattuja, mutta työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta jälleen epäonnistuneita. Useat päätetyistä kasvutoimista ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja jopa suhteellisen kalliita (esim. kotitalousvähennys). 1/x

”Suomen hallituksen järeitä toimia Torres on seurannut hämmentyneenä. Liika sopeuttaminen voi hänen mukaansa kääntyä itseään vastaan, jos se syö samalla talouskasvua liikaa. – Leikkaukset taantuman aikana ovat aina riski. Velan hoitaminen on helpompaa, kun talous on ensin elpynyt, Torres neuvoo.”

The Economist on talousliberaali lehti, mutta sen pääkirjoitukset ärsyttävät minua Hesaria vähemmän. Lehti argumentoi avoimesti liberaalista poliittisesta näkökulmasta. Hesari taas esittää hyvinvointivaltion supistumisen väistämättömänä. Valtion koko on perustavanlaatuisesti poliittinen kysymys.

Suomi on ihan ylhäisessä yksinäisyydessään pohjalla. Orpon aloittaessa Suomen työllisyysaste oli 29 vertailumaan (EU+Norja&Sveitsi) joukossa 14., nykyään enää 21. ja nyt ollaan menty EU:n keskiarvon alle, mitä ei ole aiemmin tapahtunut. Lähde: ec.europa.eu/eurostat/dat...

Ylellä hyvä juttu Orpon hallituksen uudistuksista. Taulukosta nähdään, kuinka hallitus on muuttanut palkansaajien verotusta. Suurituloiset hyötyvät eniten. Laskelmassa ei ole huomioitu ALV-korotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, tai yhteisöveroalea, joka kohdistuu suurituloisiin.

Tämä on kuin kaikki Pursiaisen tekstit: taidokkaasti ja hauskasti kirjoitettu, mutta sisältö on kuin Pentti Matikaisen päiväkänni (seitinohut). @ottokyyronen.bsky.social raportin pointti oli kahtalainen: (1) osoittaa, että VM ei käytä tutkimuskirjallisuuden mukaisia kertoimia ja oletuksia. 1/2