En yleensä ota kantaa tällaisiin, mutta haluan oikaista pari väärinymmärrystä, jotta ne eivät jää elämään julkiseen keskusteluun. (1) Velkajarrun kriteerien toteutuminen ei UTAKin laskelmien valossa edellytä lähellekään 5–8% vuosikasvua. Komission DSA-mallilla arvioituna n. 2% kasvu riittää. 1/2

Tilastokeskus puolustaa ARA-lainojen sisällyttämistä julkiseen velkaan: ”EU:n tilastovirasto Eurostat valvoo, että kaikki jäsenmaat soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti. Tilastokeskus vastaa Suomessa sääntöjen soveltamisesta” Miksi Hollannissa vastaavia lainoja ei sitten kohdella julkisena velkana?

UTAKin @ottokyyronen.bsky.social tiivistää tässä ketjussa ja siihen liittyvässä artikkelissa tiistain työttömyysdebatissa pitämänsä alustuksen sisällön. Bottom line: Selvästi suurin selitys Suomen heikentyneelle työllisyystilanteelle johtuu kysyntätekijöistä ja talouspolitiikan kiristymisestä.

Paras tapa varmistaa, että kansa ei elä eri todellisuuksissa, on tasata tulo- ja varallisuuseroja sekä tarjota kattavat ja universaalit julkiset palvelut. Se lisää myös yhteiskunnan resilienssiä vaaratilanteissa.

”Vuosi sitten valtiovarainministeriö esitti arviokseen, että yhteisöveron alennus maksaa itsensä takaisin 60-prosenttisesti. […] Nyt julkaistussa lakiluonnoksen vaikutusarviossa ministeriö arvioi, että veronkevennyksen itserahoittavuus olisi pitkällä aikavälillä 34–46 prosenttia.”

Alla pari poimintaa Euroopan komission tänään julkaistusta ennusteesta. Komission arvio Suomen rakenteellisesta työttömyydestä on heikentynyt (ks. kuvio 1). Syksyllä 2023 komissio ennusti Suomen rakenteellisen työttömyyden olevan 6,3 % vuonna 2025. Tuoreimmassa ennusteessa se on 8,3 %. 1/

Alkuvuonna avoimien työpaikkojen määrä väheni taas suhteessa vuoden takaiseen. Mistä työvoiman kysynnän heikkeneminen johtuu? Vastaus löytyy ketjusta 👇 1/

Suomen taloudessa on empiirisesti kyetty näyttämään viimeisen kahdeksan vuoden aikana sellainen "täystyöllisyystaso", jossa työttömien määrä (trendiluku) painuu 175 000 henkilöön. Nyt olemme jo puolen vuoden ajan ylittäneet tämän tason 125 000 työttömällä. Eikä kukaan puhu elvytyksestä. #talous

Jäikö suuri työttömyysdebatti näkemättä? Ei se mitään! @ottokyyronen.bsky.social @utak.bsky.social avaa blogissaan työttömyyden syitä ja kohdentumista. Etenkin maahanmuuttajien syyllistäminen työttömyydestä kyseenalaistetaan vakuuttavasti. 1/2 utak.fi/mista-suomen...

Finanssiala ry kommentoi Orpon hallituksen esitystä Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä: "Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä (PMJ) on [...] työkalu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen [...] torjunnassa. Sitä ei ole tarkoitettu Kelan etuuskäsittelyn yleiseksi tiedonhakukanavaksi."

Kirjoitin työttömyyden kasvusta blogin, joka perustuu UTAKin eilisessä työttömyysdebatissa pitämään esitykseeni. Suomen työttömyysaste on kohonnut EU:n korkeimmaksi, vaikka EU:n työttömyysaste on pysytellyt suhteellisen vakaana. Maaliskuussa Suomen työttömyysaste rikkoi jo 11 prosentin rajan. 1/

Espanja on luonut kasvua, laskenut työttömyyttä ja vähentänyt julkista velkaantumista mm. lisäämällä julkisia panostuksia talouteen. Espanjan onnistumiset huolestuttavat talouskurin kannattajia, minkä vuoksi Sánchezin hallitusta syytetään korruptiosta. Komissio kuitenkin lyttäsi korruptioväitteet.

Vau, olipa kiinnostava tapahtuma UTAK:ilta, kiitos @lauriholappa.bsky.social ja @ottokyyronen.bsky.social ! Mulla ei ole koskaan käsi ensimmäinsenä ojossa kun kysymysten ja/tai kommenttien vuoro tulee koska asioiden prosessointi vie aikaa (huono ominaisuus entiselle toimittajalle, I know), joten:

Mitä Suomen tulisi oppia työttömyyden kasvusta 2022-2026? Suuri työttömyysdebatti alkamassa. @lauriholappa.bsky.social @utak.bsky.social nostaa avaussanoissa esiin Suomen historiallisen korkean työttömyyden tason, mutta silti julkisessa keskustelussa puhutaan lähinnä työllisyydestä.

Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 %, mikä on EU:n korkein. Mistä työttömyys johtuu, ja mitä sille voi tehdä? UTAKin suuri työttömyysdebatti järjestetään huomenna klo 17. Osallistu tilaisuuteen, ja tule kuulolle!

Vaikka Suomen taloudesta kuuluu nyt joitain hyviä uutisia, moni huolestuttavakin kehitys jatkuu: ”Konkurssien määrä on kasvanut vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa 2026 pantiin vireille 357 konkurssia. Määrä on 24 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.”

Työttömyysaste painelee jo yli 11 prosentissa. Edellisen kerran olimme tällaisissa tilanteissa 90-luvulla laman jälkeisinä vuosina. Mistä Suomen työttömyyskriisi johtuu? Tätä kysytään UTAKin työttömyysdebatissa. Tulkaa paikalle! Tilaisuus on Helsingin Musiikkitalossa tiistaina 19.5. klo 17 alkaen.

Jos Suomessa keskityttäisiin talouden hoitamisen sijaan ihmisten ja luonnon hyvinvointiin, saataisiin talouskin kuntoon. Nykyinen ”talouden hoitaminen” johtaa vain kasvavaan ja kasaantuvaan pahoinvointiin, joka tulee meille vielä todella kalliiksi, myös taloudellisesti.

Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 %, mikä on EU:n korkein. Mistä työttömyys johtuu, ja mitä sille voi tehdä? UTAKin suuri työttömyysdebatti järjestetään huomenna klo 17. Osallistu tilaisuuteen, ja tule kuulolle!

”– Hallituksen veropolitiikalla on tehty suurituloisille isoja veroalennuksia, jotka hyödyttävät eniten suuryrityksiä ja suurituloisia. Hankintalaista on tulossa satojen miljoonien kustannukset. Kyllä tämä kokonaisuus pitää käydä läpi uudestaan. Puhutaan yli 1,5 miljardin euron kokonaisuudesta.”

Olin tänään Ylen aamussa keskustelemassa arkipyhien poistamisesta ja Suomen taloustilanteesta. Rajallisen tutkimusnäytön mukaan arkipyhien poistamisella saattaa olla pieni kasvuvaikutus, mutta toisaalta se mm. heikentäisi palvelukysyntää ja lisäisi työpaikoilla tapahtuvia kuolemia. 1/

”Tilastokeskuksen päätös nosti Suomen julkista velkaa kertaheitolla 15 miljardia euroa neljä vuotta sitten. Tätä nykyä ARA-korkotukilainojen vaikutus valtionvelkaan on jo noin 20 miljardia euroa. […] Päätös on […] tärkeä, kun mietitään miten asuntopolitiikkaa voidaan Suomessa jatkossa tehdä.”

Positiivisia uutisia Suomen talouden kannalta: vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi 5 % ja tuonti 8 % vuodentakaisesta. Vaikka tuonnin kasvu heikentää BKT:tä, se viestii kotimaisen kysynnän ja palkkojen myönteisestä kehityksestä, mikä tukee kasvua Suomessa.

Suomen työttömyys on noussut EU:n korkeimmaksi. Onko syy kv-suhdanteessa, sopeutustoimissa — vai missä? @utak.bsky.social’n 19.5. järjestämässä debatissa aiheesta keskustelevat minä ja Lauri Holappa (UTAK), Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (TEM) ja Satu Pyöriä (Tuni). Ilmoittaudu mukaan!

SOSTE vaatii, että STEA-avustusten lisäleikkaukset perutaan ja hyvinvointialueiden kautta kanavoitavaa kompensaatiorahoitusta lykätään. SOSTE varoittaa sote-asiakasmaksujen korottamisen lyhytnäköisyydestä ja muistuttaa, että julkisen talouden tasapainotus edellyttää myös tulopuolen vahvistamista.

Suomessa on EU-maiden korkein työttömyys, mutta työttömyys on ollut nykyisen hallituskauden talouspoliittisessa keskustelussa alisteinen kasvulle ja julkiselle velalle. UTAKin ensi tiistain tilaisuudessa pohditaan työttömyyskriisin syitä, seurauksia ja ratkaisuja. utak.fi/kutsu-suuri-...

Suomen työttömyys on noussut EU:n korkeimmaksi. Onko syy kv-suhdanteessa, sopeutustoimissa — vai missä? @utak.bsky.social’n 19.5. järjestämässä debatissa aiheesta keskustelevat minä ja Lauri Holappa (UTAK), Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (TEM) ja Satu Pyöriä (Tuni). Ilmoittaudu mukaan!

Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvosto olettaa, että esim. pääomaverojen muutoksella ei ole mitään vaikutusta BKT:hen. Sitä vastoin Suomessa veromuutoksilla väitetään usein olevan hyvin suuria vaikutuksia BKT:hen (vaikka tutkimuskirjallisuus sanoo muuta).

1) Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, miksi olen ollut huolissani poliisin rikostiedustelulakihankkeen epämääräisyydestä. Vappuna Sisä-Suomen poliisi arvioi onnistuneensa mielensoitusten turvaamisessa Tampereella.

Suomi on kyllä misinformaation luvattu maa. Espanja oli osana EU:n elpymisvälinettä sopinut eläkeuudistuksesta. Nyt Espanjan Tilintarkastustuomioistuin moitti, että 2,3 miljardin käyttö olisi pitänyt perustella paremmin. www.tcu.es/es/Comunicac... www.is.fi/politiikka/a...

Tilastokeskus sisällytti ARA-lainat Suomen julkisen velan määritelmään 2022. Muutosta pyydettiin Eurostatista. Päätös kasvatti julkista velkasuhdetta 6 %-yks. ja heikensi valtion kykyä tasata suhdanteita (rakentamista tukemalla). Eurostat pyysi samaa muutosta Hollannilta, joka ei suostunut siihen.

”Kehitys, jossa osa ihmisistä jäisi kotiin hoitamaan omaa vanhempaa, [voi pitää] […] suorastaan myrkkynä talouskasvulle. Kannisen mielestä kyse on ennen kaikkea arvovalinnoista. – Oli arvovalinta rakentaa pohjoismainen hyvinvointivaltio tänne, ja yhtä lailla on arvovalinta purkaa se.”

Olen samaa mieltä siitä, että puolustusmenotavoitetta pitää miettiä uudelleen. On selvitettävä, kuinka paljon puolustusmenoja Suomi aidosti tarvitsee. Nykyinen tavoite perustuu Trumpin mielivaltaiseen heittoon ja aiheuttaa merkittäviä ongelmia Suomen julkiselle taloudelle ja hyvinvointivaltiolle.

Lehdestä @ku.fi soiteltiin! Pääsin purkamaan pettymystäni. Hesari median jalkapuuhun! Kysymyksiä tuli myös harjoitetusta talouspolitiikasta, talouspolitiikan julkisuudesta (ennen vaaleja) ja siitä, mistä vaaleissa oikeasti pitäisi keskustella. Vastasin kiltisti. #media #talous #politiikka

Milloin Valtiovarainministeriön suunnasta kuullaan niitä luvattuja veronkorotuspuheenvuoroja? Tällä hetkellä VM:n julkisen keskustelun viesti on se, että palvelulupausta pitää purkaa ja että julkinen sektori on liian suuri. www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Palkkamaltin sijaan tarvitsemme palkkavetoista kasvupolitiikkaa. Suomen suurin kasvun este on kysynnän puute. Raha- ja finanssipolitiikasta ei ole enää kotimaista kysyntää tukemaan, joten jäljelle jää palkkakehityksen vauhdittaminen. Vastaukseni Tervalan vieraskynään. 👇 www.hs.fi/mielipide/ar...

Pakko jatkaa tästä vielä, koska naurattaa vedet silmissä. Siis mistä helvetistä yhtäkkiä kaikki Suomen työttömät työllistyisivät? Ei sitä laskelmaa nyt niin voi tehdä, että hups katsotaas mitä siitä seuraa, kun pannaan kaikki työttömät työllisiksi.

Julkisen sektorin irtisanomiset ovat erittäin huonoa politiikkaa ja tuntemattoman jarrun keskeisin osa. Suomen talous ei kestä sitä, että kolmasosa väestöstä elää päättymättömän irtisanomisuhan alla. Olisi myös hyvä pohtia, mitä nämä supistukset tarkoittavat valtionhallinnon toimintakyvylle.

UTAK järjestää suuren työttömyysdebatin 19.5. Tilaisuuden aluksi teemasta alustavat UTAKin @ottokyyronen.bsky.social ja apulaisprofessori Satu Pyöriä. Paneelissa alustusten jälkeen allekirjoittanut, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen TEMistä ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tervetuloa!

Ministeriöiden ei edes pitäisi tuottaa lakiesityksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Aiemmin lakihankkeiden perustuslakiongelmia on pidetty poliittisesti noloina, ja hienovarainen vihjaaminen niistä on riittänyt esitysten korjaamiseen. voima.fi/artikkeli/20...

Tässä vaikuttaa käyneen useita epäonnistumisia: • väkivaltaisen liikkeen naamioituneiden kannattajien annettiin marssia • poliisi ei auttanut pahoinpideltyä naista • poliisi ei pyrkinyt ottamaan epäiltyjä pahoinpitelijöitä heti kiinni • poliisi tiedotti onnistuneensa tapahtuman turvaamisessa

Tärkeä haastattelu: ”Suomen kasvumalli on muuttunut vientivetoisesta kotimarkkinavetoiseksi […] Suomessa ei ole investoitu kunnolla viiteentoista vuoteen eivätkä palkat ole merkittävästi kasvaneet. Kun samaan aikaan hallitus leikkaa ankarasti, moni kansalainen […] säästää pahan päivän varalle.”

Heikko luottamus julkisiin terveyspalveluihin saa ihmiset lisäämään säästämistä, jotta yksityisiin palveluihin on sairastuessa varaa. Korkeampi säästämisaste tarkoittaa pienempää kulutusta, joka puolestaan näkyy heikompana talouskasvuna.

Katsausartikkelissaan VTT Patrizio Lainà @patriziolaina.bsky.social tarkastelee, kuinka Suomen kustannuskilpailukykyyn nojaava vientivetoinen kasvupolitiikka on menettänyt merkitystään, kun tullit, tuet ja diilit määrittävät yhä enemmän vientimenestystä. 1/4

Tässä näette hyvin ja huonon suhdannepolitiikan eron käytännössä. Kuvaaja on VM:n taloudellisesta katsauksesta, johon lisäsin politiikkavalinnat kahdessa pisteessä. Toteutuneen ja potentiaalinen välinen tuotanto on menetetty ikuisesti. Kiitos! #talous #politiikka

Uskokaa tai älkää, oikealla oleva kuvio on nyt kevään VM:n ennusteesta kehysriihen päätösten seurauksena, kun taas vasemmalla kuvio budjettiriihen jälkeen viime syksyltä. JTS:stä selviää tarkemmin, mutta jo nyt selvää, että kokonaissopeutus laskenut noin 3 mrd euroon hallituskaudella. 😬

Alta nähdään, että työmarkkinatilanne on heikentynyt Suomessa enemmän kuin muualla EU:ssa. Kansainväliset shokit vaikuttavat kaikkiin maihin, eli Suomen poikkeuksellisen heikko kehitys ei johdu vain kv-shokeista. Keskeisin syy työttömyyden kasvulle on taantumaan ajoitettu sopeutus.

Tää debatti on pakko nähdä! 🤩

@utak.bsky.social’n suuressa työttömyysdebatissa puidaan työttömyyden nykytilaa, syitä ja seurauksia. Aiheesta keskustelevat UTAKin Otto Kyyrönen ja Lauri Holappa, Etlan tj Aki Kangasharju, TEMin alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sekä Tampereen yliopiston apulaisprofessori Satu Pyöriä. Tervetuloa!

Valtiovarainministeriöstä on vakuuteltu, että VM-virkakunnalla ei ole preferenssiä menoleikkausten ja veronkorotusten suhteen. Mikäli näin on, niin miksi Mika Niemelä korostaa jälleen hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenmiettimistä eikä miljardien veronkiristyksiä? voima.fi/artikkeli/20...