”Suomen kilpailukyvyn vaikeudet eivät kumpua siitä, että palkat olisivat liian suuria. […] palkkamalttia olennaisempi keino Suomessa olisi osinkomaltti: neljän tai viiden vuoden ajan yritysten omistajat tyytyisivät pienempiin osinkoihin, jos raha ohjattaisiin tuotantoa kehittäviin investointeihin.”

”[Tampereella on] 19 819 työtöntä työnhakijaa. Siinä on tekemistä, kun tämä määrä työllistetään 782 Tampereella olevaan avoimeen työpaikkaan […] Työmarkkinoiden ongelmia ei ratkaista rankaisemalla työttömiä ja heidän lapsiaan. Työllisyyttä rakennetaan luomalla lisää työpaikkoja”

Ladatkaapa alta Poliittisen talouden uusin numero ilmaiseksi koneelle! Numero sisältää myös allekirjoittaneen keskustelupuheenvuoron, jossa analysoin työttömyyden kehitystä Suomessa vuosina 2022–2025.

Nämä toistuvat ”ensi vuonna talous varmasti kasvaa” -diagnoosit osoittavat, että (1) suurin osa suomalaisekonomisteista joko ei ymmärrä Suomen talouteen vaikuttavia dynamiikkoja tai valehtelee ja (2) merkittävä osa Suomen taloustoimittajista epäonnistuu kuukausittain journalismin perustehtävissä.

”Katainen näpäyttää aika voimakkaastikin suomalaista yritysjohtoa. – Suomalaiset yritykset keskittyvät liiaksi ydinliiketoimintaansa ja osinkojen maksamiseen kasvun kustannuksella, sanoo Katainen.”

”Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista on tyytymättömiä toimiin, joilla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii parantamaan Suomen julkisen talouden tilaa. Asia käy ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista. Erittäin tyytymättömiä on 39 prosenttia ja melko tyytymättömiä 26 prosenttia.”

”Ylen lähteet kertovat poliisin vallan kasvusta ministeriön sisällä. […] Tämä näkyy Ylen tietojen mukaan myös valmisteilla olevassa rikostiedustelulaissa. […] Ylen lähteiden mukaan pahimmillaan laki toteutuessaan mahdollistaisi poliisille lähes pidäkkeettömät keinot urkkia ketä tahansa.”

Suomessa oli vientivetoinen kasvumalli vuosina 1994–2008. Muuten kasvumallit ovat perustuneet kotimaiselle kysynnälle. Päättäjät ovat kuitenkin hirttäytyneet myyttiin Suomen vientivetoisuudesta. Lisäksi tietyt etujärjestöt tukevat myyttiä, koska palkkastagnaatio sopii niiden tulonjakoagendaan. 1/4

HS uutisoi Etlan muistiosta, jossa suositellaan palkkastagnaatiota. Ts. Etla tarjoaa Suomelle samaa lääkettä, jolla vientiä ja kasvua on yritetty uudelleenkäynnistää finanssikriisistä lähtien. Kyseessä on kuitenkin myrkky, joka on tappanut kotimaisen kysynnän ja kasvun viimeisen 15 vuoden ajan.

”Rikkain 0,001 prosenttia eli […] 60 000 ihmistä omistaa kolme kertaa enemmän omaisuutta kuin köyhin puolikas maapallon 8,3 miljardista ihmisestä yhteensä. […] Lähes joka alueella rikkain prosentti omistaa enemmän kuin loput 90 prosenttia yhteensä, raportti toteaa.”

Huonoja uutisia taloudesta kuorrutetaan jatkuvasti "positiivisilla merkeillä", joita on kuulemma näkyvissä. Nykyinen kysyntää heikentävä talouspolitiikka ei kuitenkaan selvästi toimi. www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tu...

Työttömyysasteen trendin noustua marraskuussa taas uusiin huippulukemiin (10,6 %) suosittelen tutustumaan Poliittisessa taloudessa julkaistuun puheenvuorooni. Analysoin, miksi työttömyys on kasvanut Suomessa vuodesta 2022 ja millä tavoin ongelmaa voisi korjata. Linkki puheenvuorooni löytyy alta:

My paper on fiscal consolidation, its growth effects and implications for debt sustainability assessments is out in the December '25 issue of "Review of Evolutionary Political Economy". I review €zone fiscal consolidations and what the research record shows about growth effects.

”Suomi ei ole enää lasten hyvinvointiyhteiskunta” – Leikkauspolitiikka lisää lapsiköyhyyttä, ja se on paha virhe myös Suomen talouskehityksen ja velkaantumisen kannalta. Olin MustReadin haastateltavana. Artikkeli on maksumuurin takana, ketjussa muutamia nostoja. www.mustread.fi/artikkelit/s...

Antilta tärkeä ketju. Suomessa on vuosikymmeniä havaittu, että eriarvoisuus ja pienituloisuus lisääntyvät. Vaarat on tiedostettu, mutta trendiä ei ole käännetty. Oikeilla toimilla Suomi pystyisi vähentämään pienituloisuutta sekä elvyttämään kokonaiskysyntää ja kasvua, kuten ennen 1990-luvun lamaa.

”Purra selittää epäonnistumista huonolla taloussuhdanteella […] sekä sillä, ettei Suomessa ole juuri talouskasvua.” Olisi hienoa, jos näiden väitteiden perään lisättäisiin virke: ”Kriitikoiden mukaan hallituksen omat sopeutustoimet ovat kuitenkin syynä heikkoon kasvuun.” Ehkä vielä joku päivä.

Suomen talouden syöksykierre jatkuu. VM.n laskelmilla luvassa on 9–10 miljardin euron nettosopeutus, joka jakautuu joko vain seuraavalle kaudelle tai tälle ja seuraavalle kaudelle. Ongelma 1: Sopeutusten vaikutuksia on aliarvioitu. VM:n käyttämä 0,5-0,6:n fipokerroin on epärealistisen alhainen. 1/x

VM:n mukaan tällä hallituskaudella pitää sopeuttaa 0–1,4 mrd. € ja tulevalla hallituskaudella 7–12 mrd. €. Kerroinvaikutusten myötä sopeutustoimet kuitenkin nostavat velkasuhdetta, mikä kasvattaa taas sopeutustarvetta. Velkasuhteen alentaminen edellyttäisi veronkorotuksia ja julkisia investointeja

”Ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten palveluista aiotaan säästää ensi vuonna yhteensä yli 200 miljoonaa […] Professori arvioi lisäsäästöjen johtavan väistämättä siihen, että […] entistä isompi osa ihmisistä jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle.”

Vahva lukusuositus Jannen ketjulle, jossa lainataan myös SOSTEn laskelmia:

Uudessa VM:n ennusteessa velkasuhde ei vakaudu, vaan jatkaa kasvuaan joka vuonna. 90 % raja paukkuu jo ensi vuonna. Valittu lääke ei selvästi toimi velkasuhteen vakauttamiseen.

Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025. Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin. 1/3

Kuntien rahoitusmalli muuttui tänä vuonna siten, että kunnat maksavat suuremman osan työttömyysetuusmaksuista. Kuntien rahoitusvastuu kasvaa työttömyysjakson pitkittyessä. Uuden rahoitusmallin ja taantuman yhteisvaikutuksesta kuntien työttömyysetuusmenot ovat nousseet rajusti tänä vuonna. 1/2

1/7 VTV:n uusi raportti piirtää karun kuvan hallituksen talouspolitiikasta: hallitusohjelman tavoitteet jäävät toiveiksi, keinot ovat väärät suhteessa tavoitteisiin, työllisyystoimet nojaavat katteettomaan optimismiin, leikkausten haittoja aliarvioitu. Ketjussa muutama nostoja raportin kuvista.

”VTV arvioi tuoreessa vuoden 2025 raportissaan, että matalasuhdannetta on voinut pitkittää se, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on vähän tarjolla.”

Tutkimusblogissa työttömyysturvan suojaosien poistamisesta. Kelan työttömyysturvan saajien työtuloissa painottuivat aiempaa enemmän alle 300 € tulot. Perusturvan saajat lopettivat työskentelyn hieman aiempaa useammin. Ansioturvan saajilla vastaavia muutoksia ei näy. tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

SOSTE arvioi, että Suomen velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2030, kun verotusta kiristetään 6 miljardilla eurolla ja julkisia investointeja lisätään 10 miljardilla eurolla vuosina 2027–2033. Lue lisää SOSTEn laskelmista alta! 👇 #talous #velkajarru

SOSTE antoi velkajarrua varten perustetulle parlamentaariselle työryhmälle lausunnon julkisen talouden vahvistamisesta. Laskimme lausuntoa varten, kuinka Suomen julkisen talouden ongelmat saisi ratkaistua. Laskelmat tehtiin Euroopan komission DSA-mallilla. Alla ketju. 1/

Köyhien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna lähes 46 000 henkilöllä. Heistä yli 14 000 on lapsia. Köyhyyden kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Ihmisten työllistymisen tukemiseen on panostettava ja sosiaaliturvan riittävä taso turvattava, toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social. #köyhyys

Naurettavaa, että Etla esittää palkkamalttia jälleen lääkkeeksi, vaikka riittämätön kysyntä kasvun esteenä. Etla itse juuri myönsi kustannuskilpailukyvyn olevan huipputasolla. Jos vaihtosuhde ja tuottavuus haasteina, pitää investoida, eikä polkea palkkoja. www.kauppalehti.fi/uutiset/a/58...

Orpon hallitus on lisännyt merkittävästi seuraavan hallituksen sopeutustaakkaa EU-sääntöjen puitteissa (sininen). Seuraavalle hallitukselle ei olisi tullut suurta sopeutusta ilman Orpon hallituksen vastuuttomia päätöksiä mm. veronalennukset suurituloisille ja elinkeinoelämälle.

Orpon hallituksen sotu-leikkaukset tuottavat tuloksia: ”Pienituloisten määrä Suomessa kasvoi lähes 46 000:lla vuonna 2024 […] Pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvia ihmisiä oli viime vuonna yli 782 000 eli yli 14 prosenttia asuntoväestöstä. Vuonna 2023 osuus oli lähes prosenttiyksikön vähemmän.”

Ylen MOT selvitti, että työnvälitystilastot liioittelevat avointen työpaikkojen määrää ainakin tuhansilla joka kuukausi. Todellisuudessa liioittelua tapahtuu kuitenkin selvästi enemmän. Jopa liioittelevien tilastojen mukaan työpaikkojen määrä on romahtanut Suomessa. Työmarkkinamme ovat kriisissä.

Tämäkin pääkirjoitus on yhtä sekasotkua. Tekstin tarkoituksena on teilata niin sanottu miljonäärivero. Kauheasti merkkejä saadaan tähänkin jorinaan kulutettua ilman oikein yhtäkään selvästi hahmottuvaa argumenttia. Sen sijaan miljonääriveroon sotketaan siihen täysin kuulumattomia asioita. 1/x

Laskelmieni tulokset julkaistaan sittenkin keskiviikkona. Pahoittelut kaikille, jotka eivät saaneet nukuttua viime yönä. Mutta hyvää kannattaa aina odottaa!

Kerrotaan nyt täälläkin ikään kuin tiiserinä, että ratkaisin Suomen julkisen talouden ongelmat. Laskelmieni mukaan velkasuhde on mahdollista saada velkajarrun edellyttämään laskuun, kun tehdään oikeanlaisia veronkorotuksia ja julkisia investointeja. Laskelmieni tulokset julkaistaan maanantaina.

StV:n muistion toimeentulotuen uudistamisesta on valmistunut. Alkuperäinen esitys ei merkittävästi muuttunut. Köyhimpien ihmisten tukea leikataan, vaikka perusosa ei nytkään kata ihmisarvoisen elämän viitebudjetin tasoa. Kiristyvät sanktiot tulevat varmasti aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita.

”päättäjiltä Laphan keskittämissuunnitelmien ankara kriitikko toivoo ennen kaikkea malttia. – Toivon, että ei tehtäisi keskittämishuumassa lopettamisia vain sen takia, että jollekin arviointiryhmälle todistellaan, että nyt on tekemisen meininki, koska se tekemisen meininki voi olla tuhoisaa”

”Suomessa [odotti] karu yllätys. Täällä onkin työttömyyskriisi, töitä ei saa, ja rahat eivät riitä elämiseen. […] Muutoksen saattoi havaita leipäjonoissa pari vuotta sitten, kun niihin alkoi ilmestyä runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita.”

"Miksi Israel on niin tärkeä EBUlle? Annetaan mieluummin pitkän linjan viisumaiden jättäytyä kisasta kuin laittaa yksi maa jäähylle. Yksi syy on raha. Euroviisujen yhtenä pääsponsorina jatkaa kosmetiikkayritys Moroccanoil, joka on israelilaisomisteinen."

"Ministeri muutti virkamiesten esitystä niin, että ay-liikkeen järjestöltä leikataan ja rahat jaetaan muille. Esittelevän virkamiehen mukaan päätös rikkoo lain edellytystä hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta."

”Hyvinvointialueet säästävät nyt ikääntyneiden kustannuksella. […] Marja Jylhän mukaan leikkaukset voivat johtaa siihen, että ikääntyvät jätetään pitkälti oman onnensa varaan. […] – Siellä he istuvat vaippojensa päällä tuntikausia, kunnes kotihoitaja tulee paikalle viideksitoista minuutiksi”

”Valtiovarainministeriön mukaan Suomen kasvua pidättelee nyt tuntematon jarru, joka näkyy erityisesti heikkona kotimaisena kysyntänä.” Ei, vaan heikko kotimainen kysyntä on kasvun jarru.

Suomen joutumisesta talouspolitiikan ”tarkkailuluokalle” uutisoitiin laajasti. Lähes huomiotta jäi se, että samalla Suomi joutui myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Kritiikkiä sai muun muassa terveydenhuollon hoitovaje ja työttömyysaste. Lue lisää 👇

Suomen kustannuskilpailukyky vahvistumassa EU-jäsensyysajan ennätykseen myös OECD:n tuoreessa ennusteessa hyvin laajaa maajoukkoa vastaan. Palkankorotuksiin pitäisi ainakin olla hyvin varaa.

OECD ennustaa Suomen velkasuhteen nousevan yli 100 %(!!) Orpon hallituskauden loppuessa vuonna 2027. Tätäkö se velaksi elämisen lopettaminen tarkoitti? 😳 OECD myös vastustaa hallituksen veronkevennyksiä: "Rather than broad tax cuts, targeted incentives and fast-tracking approvals"

"Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa niin sanottua miljonääriveroa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi [...] Vasemmistoliiton mallissa miljonäärivero kohdistuisi yli miljoonan euron nettovarallisuuteen, johon ei lasketa mukaan omaa asuntoa."

Oppositiopuolueet esittävät vaihtoehtobudjeteissaan sote-järjestöjen avustusleikkauksiin kohtuullistamista tai niiden perumista. "Tämä on tärkeä viesti sote-järjestöille tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin sumuiset", toteaa SOSTEn @ullakiuru.bsky.social. #sotejärjestöt

HS:ssä kauhistellaan sitä, että keskiluokka kustantaa suuren osan hyvinvointivaltiosta. Käytännössä tämä johtuu mm. verosuunnittelusta ja eriytetystä tuloverotuksesta. Ratkaisu olisi kiristää suurituloisten verotusta, mutta HS:n johtopäätös on, että tarvitaan lisää suurituloisia, ei veromuutoksia.

”80% of Finland's GDP coming from domestic sectors […] economists caution that strict fiscal rules risk choking off the very growth the country needs. […] "If we now impose strict austerity, along with strict fiscal rules, there's the risk that we cannot get back on the growth path," Holappa said.”