”Suomen maanteillä, radoilla ja vesiväylillä on 4,2 miljardia euroa korjausvelkaa. Rakennusten korjaustarve on lähes sata miljardia euroa. Puhumattakaan, mikä pommi meitä odottaa putkissa maan alla. Ja pahinta on, että korjausvelka kasvaa koko ajan.” Velkajarru tulee vain lisäämään näitä ongelmia.

Miki Kuusi: ”jokainen yritysjohtaja tietää, että jos koko ajan vain karsii menoja ja leikkaa, parhaat ihmiset katoavat ympäriltä. – On pakko päästä vaikeasta vaiheesta siihen pisteeseen, että ihmisillä on jälleen tulevaisuudenuskoa. Olemme jääneet Suomessa jumiin jatkuvaan leikkaamisen kierteeseen”

Hallituksen vuosien 2024–2025 sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisuutta 110 000:lla. Vuonna 2026 hallitus heikentää toimeentulotukea ja kiristää työttömyysturvan sanktioita. Nyt hallitus esittää uutta heikennystä maahanmuuttajien työttömyysturvaan kansalaisuuden ja kielitaidon perusteella.

”Suurin osa maahanmuutosta on työikäistä väestöä, jota Suomi haluaakin […] ”Mitä nopeammin he integroituvat osaksi yhteiskuntaamme, sitä enemmän se on koko kansantaloutemme etu.” HS:n haastattelemat maahanmuuttojohtajat […] sanovat, että leikkaus kotoutumispalveluihin heikentäisi työllisyyttä.”

Björn Wahlroos syyttää EK:n entistä työmarkkinajohtaja Lasse Laatusta ay-liikkeen kätyriksi. Laatusen vastaus: ”– Nallen poliittisen ohjauksen tulokset ovat nyt jokaisen nähtävissä: Työmarkkinat sekaisin, kansantalous sakkaa ja työttömyys kasvaa. Ei Nalle enempiä kommentteja minulta ansaitse”

”Vastuulliseksi mainostettua talouspolitiikkaa tuskin voi pitää järin vastuullisena, jos miljardimittojen sopeutustoimia pannaan toteen ilman perusteellisia laskelmia ja kattavia arvioita toimien vaikutuksista kansalaisten ja kansakunnan talouteen.”

Velkajarru on herättänyt keskustelua, mutta eräs siihen sisältyvä säännös on jäänyt huomiotta. Kyseessä on turvamarginaalisäännös (TMS), jonka myötä sosiaaliturvarahastoja ei laskettaisi enää osaksi julkisyhteisöjen alijäämää. Muutos lisäisi tulevaa sopeutusta rajusti – ja keinotekoisesti. 1/6

Velkajarruesityksen turvamarginaalisäännös lisäisi Suomen sopeutustarvetta keinotekoisesti. Ilman sosiaaliturvarahastoja alijäämä olisi ylittänyt 3 prosentin rajan 10 vuonna vuodesta 2010 alkaen. Lisäsopeutusta olisi kertynyt yli 27 mrd €. #velkajarru

Täällä vielä loistava @ottokyyronen.bsky.social ketju blogistaan eli velkajarrulakiin piilotetusta turvamaginaalisäännöksestä. Kannattaa lukea! bsky.app/profile/otto...

Velkajarru on herättänyt keskustelua, mutta eräs siihen sisältyvä säännös on jäänyt huomiotta. Kyseessä on turvamarginaalisäännös (TMS), jonka myötä sosiaaliturvarahastoja ei laskettaisi enää osaksi julkisyhteisöjen alijäämää. Muutos lisäisi tulevaa sopeutusta rajusti – ja keinotekoisesti. 1/6

Tässä @ottokyyronen.bsky.social blogissa kuvataan velkajarruesitykseen piilotetun turvamarginaalisäännöksen merkitystä. Vuotuinen sopeutustarve olisi pahimmillaan kasvanut yli 6 miljardilla eurolla keskellä huonoa suhdannetilannetta. Kumulatiivisesti säädös johtaisi jopa absurdeihin sopeutusmääriin.

Velkajarru uhkaa tulla takaoven kautta sisään, jos "turvamarginaalisäännös" hyväksytään. Toisin sanoen lähinnä työeläkeyhtiöiden ylijäämiä ei enää huomioitaisi kansallisessa laskennassa 3 %:n alijäämärajan osalta. Älytöntä, sillä EU:n laskennassa edelleen työeläkeyhtiöt huomioitaisiin.

Parhaillaan käydään parlamentaarisia neuvotteluita velkajarrusta. Neuvotteluissa olisi syytä ottaa huomioon myös lakiin sisältyvä niin sanottu turvamarginaalisäädös, jonka myötä sosiaaliturvarahastojen ylijäämät jätettäisiin huomiotta arvioitaessa EU-sääntöjen mukaista 3 prosentin alijäämärajaa. 1/x

”[O]nko tässä halu päästä eroon ehkä hieman kiusallisesta hallituksen toimien kritisoijasta? […] – Ministeriöissä, etenkin valtiovarainministeriössä, on pohdittu, mitä järkeä on rahoittaa valtion toimintaa kritisoivaa toimintaa […] Juho Saari arvioi.” Juuri tästä syystä Suomi tarvitsee järjestöjä.

Suomessa on tänäänkin (erillis)työttömyyskriisi. Ja syylliset on tiedossa. Myös politiikassa on vaihtoehtoja. Isompia ja pienempiä, vaikka politiikan tilaa on onnistuneesti kavennettu viime aikoihin asti. Suurtyöttömyys ei ole välttämättömyys! Kuuntele. 📢 👇 #talous #politiikka #podcast

”Petteri Orpon hallituksen nettosopeutus on jäämässä alle kolmasosaan sen bruttomääräisestä sopeutustavoitteesta, Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen arvioi […] Näilläkin luvuilla hallitus muuttaa radikaalisti julkisten menojen ja tulojen rakennetta Suomessa.”

Työttömyyden kasvussa on yritetty nähdä hopeareunusta, että se johtuisi osallistumisasteen kasvusta. Toisin sanoen työvoiman tarjonta olisi kasvanut ja enemmän työvoimaa olisi saatavilla. Näin ei kuitenkaan ole vaan syyt työttömyyden kasvuun perinteisempiä: kysynnän puute ja epäonnistunut talpol.

Suomen työttömyyden viimeaikainen nousu on ennen kaikkea seurausta vuodelle 2025 voimakkaasti kiristyneestä finanssipolitiikasta. Osallistumisasteelle ei ole tapahtunut mitään. Ilma on sakeana poliittisesti motivoituneita selityksiä.

Hallitus puhuu jopa 10 miljardin sopeutuksesta, mutta se päätyy lukuun vain laskentakikkailulla. Blogissa uusin laskelma hallituskauden oikeasta sopeutuksesta, joka riihen jälkeen vain murto-osa 10 miljardista. ”Orpon hallituksen nettosopeutuksen määrä on 3,7 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla.”

Suomen historiallisen korkean työttömyyden on väitetty johtuvan siitä, että työvoimaan on siirtynyt työvoiman ulkopuolista väestöä. Tämä johtuisi puolestaan paremmista työnteon kannustimista. Tilastojen mukaan väite ei pidä paikkaansa. Työvoimaosuus on pysynyt suhteellisen samana vuosina 2022–2025.

Tässä hyvä analyysi Suomen yksityisen kulutuksen heikkoudesta Nordean ekonomisti Juho Kostiaiselta: corporate.nordea.com/article/1010... Seuraavaksi analyysin keskeiset pointit: 1. "Kuluttajien luottamus on heikkoa myös muualla Euroopassa, mutta silti kulutus kasvaa selvästi Suomea enemmän"

Laman merkit jo ilmassa. Työttömyys räjähtämässä, asuntohinnat laskussa ja kuluttajat peloissaan. BKT ei sentään romahtanut (vielä). Tällä kertaa kyse olisi hallituksen itse aiheuttamasta lamasta huonon talouspolitiikan seurauksena. www.iltalehti.fi/talous/a/e25...

Vuonna 2023 Orpon hallitus ilmoitti sopeuttavansa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, mutta sittemmin sopeutussuunnitelmat ovat muuttuneet. Hallituksen bruttomääräinen sopeutustavoite on tuplaantunut 12 miljardiin euroon. Nettosopeutus on kuitenkin jäämässä alle 1/3 osaan tästä. 1/2

”Tutkimuslaitos Labore on laskenut ennustettaan tämän vuoden talouskasvusta voimakkaasti. Uuden ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Ennuste laskee tutkimuslaitoksen kevään ennusteesta 0,8 prosenttiyksikköä.”

A-studiossa väitettiin juuri, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet työnteon kannustimia toivotusti, minkä vuoksi työttömyys näyttää nyt korkeammalta. Kukaan näitä väitteitä esittävä henkilö ei ole oikeasti perehtynyt esim. VM:n työllisyysvaikutusarvioihin vaan vetää ihan mutulla

HS julkaisi mielipidekirjoitukseni: "Toisissa tutkimuksissa on pyritty tarkastelemaan suoraan isotuloisten veronalennusten yhteyttä talouskasvuun. Niissä ei ole havaittu veronalennusten kasvattavan taloutta. Sen sijaan ne osoittavat, että ne kasvattavat tuloeroja." www.hs.fi/mielipide/ar...

"[Orpo] totesi, että rikkaimpien veroaste on edelleen yksi kireimmistä. [...] [Hänen mukaansa] sen on laskettu rahoittavan itsensä." Ylimpien rajaveroasteiden alentamisen osalta VM viittaa Etlan muistioon, joka ei todista veroalen itserahoittavuutta vaan esittää eri oletuksiin perustuvia laskelmia.

Björn Wahlroosin muistelmien uusin osa on dynamiittia suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle. Meillä on hellitty kuvaa, että Etla on poliittisesti neutraali tutkimuslaitos eikä sen omistava elinkeinoelämä ohjaisi Etlan toimintaa aktiivisesti. Wahlroos osoittaa tämän olevan hölynpölyä. 1/x

Ota haltuun hystereesi.

Nälkä kasvaa syödessä: “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

”Vuosina 2024 ja 2025 tehdyt leikkaukset ja tulossa oleva toimeentulotuen kokonaisuudistus […] tiputtavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Ministeriö on korjannut arvioitaan merkittävästi ylöspäin.”

A-studiossa puhutaan tänään työttömyysluvuista, mutta keskusteluun on kutsuttu vain työministeri Marttinen. En ihan ymmärrä, mikä funktio tällä osiolla on. Mieluummin olisin kuunnellut asiantuntijoiden keskustelua työllisyydestä, suhdanteesta ja finanssipolitiikasta.

Sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin lisäten köyhyyttä, osoittavat tuoreet arviointimuistiot. Leikkaukset myös heikentävät ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi järjestö­leikkausten vaikutukset tulisi arvioida tarkemmin.

Eilen julkaistuissa sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivissa muistioissa tuli esille, että leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja heikentävät ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöleikkausten vaikutuksetkin mainittiin lyhyesti. Mitä muutoksia pitäisi pikaisesti tehdä? 👇

Purra tänään eduskunnassa: ”esittelemäni budjetin myötä totean Rooseveltin hengessä, että olen tyytyväinen, että juuri tämä hallitus on nyt ja näinä aikoina tekemässä, mitä se voi tehdä, niillä välineillä, joita sillä on” Samalla pienituloisuus yleistyy, talous ei kasva ja työttömyys on huipussaan

Työttömyysasteen trendi Orpon hallituskauden aikana. Aivan käsittämätön syöksy ylös. Erityisesti vuoden 2025 kehitys – tämän piti olla kasvun käynnistymisen vuosi – on aivan huikaisevan huono. Kukaan ei voi enää kiistää finanssipolitiikan kiristämisen vaikutusta. Kättä ylös virheen merkiksi!

Työttömyyden kehitys vastaa ennustetta, jonka esitimme keväällä UTAKin julkaisemassa raportissa. Rajut sopeutustoimet aiheuttavat Suomeen monivuotisen taantuman. Suurituloisten veronkevennyksetkään eivät auta, sillä ne menevät lähinnä säästöön.

"Ennustajana VM:stä on tullut optimisti. […] Sattumaa tai ei, VM:n optimismi osuu yksiin pääministeri Petteri Orpon (kok.) toistamien positiivisten tulevaisuudenkuvien kanssa. Viime aikoina Orpo on viitannut toistuvasti OP:n ennusteeseen. Nyt pääministerillä on toinenkin lähde, johon […] viitata.”

”Hallitus on tehnyt isot säästöt muun muassa sosiaaliturvaan eli niihin turvaverkkoihin, jotka ylläpitävät ihmisten uskoa siihen, että hyvin käy vaikka maailma heilahtelisi. Hallituksen tekemät ostovoimaa lisänneet veronalennukset eivät auta, kun monella ei yksinkertaisesti ole varaa kuluttaa.”

VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon. Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti. Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.

Orpon hallitus esittää, että jatkossa työnhakija menettää jo ensimmäisestä laiminlyönnistä oikeutensa työttömyysetuuteen seitsemän päivän ajaksi. Toisen laiminlyönnin jälkeen työnhakija ei saisi etuutta ennen kuin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite olisi täytetty.

VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon. Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti. Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.

STM on julkaissut tänään 3 muistioita, jotka arvioivat hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia vaalikauden aikana. Ei niin kovin yllättävästi arvioissa tulee esiin, että muutokset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ja aikaisemmin arvioitua enemmän myös toimeentulotukea saaneisiin

Orpon hallitus antaa eduskunnalle toimeentulotukea koskevan esityksensä. Hallitus esittää: -perusosaan kohdistuvia 2-3 %:n leikkauksia, -tuensaajiin kohdistuvia sanktioita, joiden seurauksena toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 20-50 % ja -toimeentulotuen 150 euron suojaosan poistamista.

VM diagnosoi oikein, että "[k]otitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna [...] heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset." Mutta koska VM vähättelee vaikutusten kokoa, uusin ennuste (1 % kasvua tänä vuonna) on ylioptimistinen

Mileistä riittää taas juttua Suomessakin. Yleinen narratiivi tuntuu olevan, että hänen talouspolitiikkansa tuottaa kasvua, mutta myös poliittista vastustusta. Milein ongelmat eivät kuitenkaan ole vain poliittisia: kasvu on hidastunut vuosineljännes kerrallaan viime vuoden lopusta alkaen. 1/2

Toimeentulon turvaaminen turvaa myös mielenterveyttä.

Argentiinan anarkokapitalistinen kokeilu on epäonnistunut. Suomessakin Milein moottorisahalinjaa ehtivät jo jotkut juhlimaan ennenaikaisesti. www.hs.fi/maailma/art-...

HS:n pääkirjoituksessa jaetaan opetuksia väestöennusteen pohjalta. Keskeisin opetus jää kuitenkin antamatta: työikäisen väestön vähenemistä voi vastustaa työn tuottavuuden kasvulla, jolloin sama määrä työtä tuottaa enemmän arvonlisäystä. Tämä onnistuu T&K-panostuksilla ja investoinneilla. 1/2

”Työttömyyden piti vähentyä 100 000:lla, työttömiä on tullut 60 000–80 000 lisää. Silti Orpon joukko toivoo kuluttajilta optimismia. Sitä, että kulutusjuhlat alkavat ja kukkaronnyörit heltiävät, ja rahaa aletaan kylvää sukanvarresta, jonne sitä on säästetty pahan päivän varalle.”