Hienoa, että HS kiinnittää huomiota yksityisten vuokranantajien väärinkäytöksiin. Erityisesti prekaarissa asemassa olevien ihmisten on vaikeaa puolustaa oikeuksiaan, kun vuokranantaja väärinkäyttää asemaansa.

Ministeri Purra kirjoittaa: ”Meidän ei pidä nöyristellen hiljaa hyväksyen kuitata kaikkea, mitä EU tai suuret jäsenmaat ehdottavat. Ei, me voimme sanoa: tämä ei käy Suomelle.” Tästä huolimatta Purra ja muu hallitus ovat pyrkineet noudattamaan EU:n fipo-sääntöjä mahdollisemman tiukalla tavalla.

Sunnuntaityökorvausten leikkauksilla ei todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun, arvioi Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen Ylen haastattelussa. Lue juttu ➡️  https://yle.fi/a/74-20233119

”Myös vaikuttamistyötä tekevät järjestöt jäävät jatkossa ilman valtion rahaa. […] Juho Saaren mukaan vaikuttamistyön kriteeri johtaa siihen, että esimerkiksi alkoholi-, tupakka-, tai rahapelipolitiikassa ei ole jatkossa enää vastavoimaa elinkeinoelämän näkemyksille.”

Lainsäädännön arviointineuvosto vaatii täydennyksiä hallituksen esitykseen yhteisöveron alentamisesta. Neuvoston mukaan mm. • julkisen talouden vaikutukset tulee arvioida selkeämmin ja • hyötyjen ja kustannusten kohdentumista eri yritys- ja kotitalousryhmille on kuvattava tarkemmin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä henkilöitä toukokuussa 2026 oli 376 000. Se on kyllä ruma luku. Työttömyysasteena 12,7 %. Lamalukemia. (Muistakaa, että toukokuu on työttömyyskuukausista karuin aina. Silti) #talous #yhteiskunta

Tämän uutisen perusteella Kokoomus ei aio vastustaa Rydmanin linjausta, jonka seurauksena kattojärjestöt menettävät kaikki avustuksensa. Muutoksen tarkoitus on lopettaa pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten edunvalvonta.

Muistatko missä olit, kun Ville Rydman päätti mikä on kelvollista tutkimusta ja mikä ei? Näin se alkaa. Jos haluamme, että se päättyy tähän, aika reagoida on nyt. www.linkedin.com/posts/lena-n...

Työmarkkinakehitys jatkuu huolestuttavana: ”15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 toukokuussa 32 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Saman ikäisiä työttömiä oli vuoden 2026 toukokuussa 68 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.”

PS vaientaa kansalaisyhteiskunnan, joka on demokratian keskeisimpiä tukipilareita: ”alustavan arvion mukaan [Sosten] muutosneuvottelut voivat johtaa jopa 29 ihmisen irtisanomiseen. Sostessa työskentelee nyt 31 ihmistä.” Myös muut hallituspuolueet jakavat vastuun järjestöleikkauksista.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat näyttävät, että työeläkemaksussa olisi peräti laskuvaraa. Muutos on historiallinen. Laskelma tuo myös pikantin lisän eläkkeiden leikkaamisesta vellovaan keskusteluun.

Kiinnostaako sinua, miten Keynesin pääteos The General Theory ja siinä esitetyt taloudelliset ideat saapuivat Suomeen ja mitä erityislaatuista tässä prosessissa oli verrattuna Keynesin ajatusten leviämiseen muualle? Tietysti! Siispä tässä sinulle juuri julkaistu maantieteellinen artikkelini lukuun.

Tilastokeskuksen uusien päivitysten perusteella vuoden 2025 fipokiristyksen vaikutus korostuu entisestään. Vuoden 2024 kasvulukemat on korjattu alkuperäisestä -0,2:sta peräti 0,9:ään. Vuonna 2025 kasvu vaikuttaa siis hyytyneen korkojen laskusta ja viennin hyvästä vedosta huolimatta. 1/2

Suomalainen media on taitava luomaan keinotekoisia, progressiivisiin naispoliitikkoihin kohdistuvia skandaaleja.

Suomi ei voi neuvotella EU:ssa väljempiä finanssipolitiikan sääntöjä (kuulemma), mutta se voi näköjään neuvotella tiukempia. "Paris joined Estonia, Finland and the Netherlands in blasting the European Commission’s new fiscal waiver..." #talous #politiikka

Kirjoitimme @helimarkkula.bsky.social ja Niina Laajapuron kanssa kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventamisesta. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet edellyttävät toisiaan voidakseen toteutua. Järjestöillä on kokonaisuudessa olennainen merkitys. #kansalaisjärjestöt www.hs.fi/mielipide/ar...

VM väittää, että se ei suosi menoleikkauksia yli veronkorotusten. Siitä huolimatta VM toistuvasti nostaa julkiseen keskusteluun tarpeen leikata palvelumenoja. "Spolanderin mukaan julkisen sektorin palvelulupaus tulee sovittaa kestävällä tavalla yhteen talouden voimavarojen kanssa."

Mika Maliranta: "aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. [...] esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin."

Rydman vie kaikki avustukset järjestöjen kokonaiskoordinaatiosta vastaavilta toimijoilta. Suomalainen sote-järjestökenttä lakkaa tällä päätöksellä olemasta siinä merkityksessä kuin mihin se on itsenäisyyden aikana kehittynyt. En olisi ikinä uskonut, että yhdessä hallituskaudessa temppu tehdään.

Järjestöjen ääni halutaan ajaa alas. Eikä hyvinvointiyhteiskuntaa olla pelastamassa, vaan sitä ollaan ajamassa alas. www.stea.fi/stea-avustus...

Ministeri Rydman on päättänyt, että valtionavustuksia ei enää myönnetä sote-järjestöille, jotka tekevät yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. PS:n pyrkimyksenä on vaientaa ne sote-järjestöt, jotka pyrkivät edistämään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia vaikuttamalla päätöksentekoon.

Politiikasta.fi julkaisi podcastina monikriisiaiheisen paneelikeskustelumme. Otto Kyyrönen (UTAK) @ottokyyronen.bsky.social, Ville Lähde (BIOS) ja Annastiina Rajala-Vaittinen tarjoilevat monia kiinnostavia näkökulmia muun muassa kriisin luonnetta, ajureita sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia koskien.

Samaa mieltä. Palantirin ohjelmien käytöstä Suomessa tarvitaan julkista keskustelua. Ja muutoinkin valvontateknologian käytöstä eri sektoreilla. Amnesty on tutkinut Palantirin ohjelmien ja muun valvontateknologian käyttöä. Ihmisoikeusvaikutukset ovat karmaisevia. yle.fi/a/74-20230885

Toinen vaihtoehto olisi uudistaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, mikä lisäisi verotuloja 400-800 milj. € vuodessa. Muunlaisillakin verotoimenpiteillä tällainen summa olisi mahdollista saada kasaan. Lukukausimaksut eivät perustu taloudelliseen pakkoon, vaan ne ovat poliittinen arvovalinta

EKP korottaa ohjauskorkoa. Koronnostot supistavat kysyntää, minkä pitäisi hillitä inflaatiota. Inflaation kiihtyminen ei kuitenkaan johdu liiallisesta kysynnästä vaan öljyn ja kaasun tarjontashokeista. Siksi koronnostot ovat tehoton ja kallis työkalu nykyisen inflaation hillitsemiseen.

VM:n Mika Niemelä kirjoittaa, että Orpon hallituksen bruttosopeutus on noin 10 mrd. € mutta nettosopeutus vain 2,8 mrd. €. Valitettavasti Niemelän kolumnissa ei huomioida Orpon hallituksen tekemän sopeutuksen makrotaloudellisia vaikutuksia, vaikka juuri tähän VM:n virkamiesten pitäisi keskittyä.

VTV huomauttaa, että Nato-jäsenyyden hakuvaiheessa epäsuorien kustannusten määrää tai suuruusluokkaa ei arvioitu. Epäsuoria kustannuksia aiheutuu erityisesti Naton velvoitteiden toimeenpanosta. Jäsenyyden myötä Suomen on lisättävä puolustusmenojaan useilla miljardeilla.

Kokoomukselle aiheuttaa vaikeuksia se, että puolueen on sovitettava yhteen nämä kaksi ristiriitaista viestiä.

Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan Orpon hallituksen "työllisyystoimet" lisäisivät työllisyyttä vain 18 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on itse sanonut, että se lisää työllisyyttä yli 100 000:lla nykyisen vaalikauden aikana.

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

Miksi omaisuuden myynnin estämisestä investointien rahoittamiseksi on pitänyt sopia velkajarrutyöryhmässä, jos se on EU-sääntöjen vastaista? En itse keksi muuta syytä kuin sen, että sitomalla kädet etukäteen, ei mahdollisia EU-joustoja voida tämänkään suhteen hyödyntää. www.hs.fi/politiikka/a...

Hallitus leikkaa yleistukea työttömiltä maahanmuuttajilta, jotka ovat asuneet Suomessa alle 3 v. Leikkaus väitettävästi lisää maahanmuuttajien työntekoa ja kielitaitoa. Perustelu on heikko. Tanskassa havaittiin, että vastaavat uudistukset heikensivät maahanmuuttajien kielitaitoa ja kotoutumista.

”Vuoden 2025 lopussa joka kahdeksas ulosottovelallinen oli alle 29-vuotias […] Toiseksi eniten peritään opintolainoja, joiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kahden viime vuoden aikana keskimääräinen ulosottoperintään viety opintolaina on kasvanut 14 prosenttia.”

EKP:n blogin mukaan Iranin sodan aiheuttama energiashokki on inflaatioriskien kannalta osin lievempi kuin vuonna 2022. Tällä kertaa: • inflaatio on lähellä tavoitetta • tarjontaa on enemmän ja kysyntää vähemmän • työmarkkinat eivät ole yhtä kireät • mm. uusiutuvan energian tuotantoa on enemmän

EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

Maataloutta tuetaan vuosittain melkein 2 miljardilla eurolla. Ala on riippuvainen tuista, mutta niiden vastineeksi olisi syytä edellyttää parempaa huolehtimista ympäristöstä. Maatalouden päästöt ovat jopa nousseet viime vuosikymmenten aikana. Lue @anttironkainen.bsky.social raportista tarkemmin!

SOSTEn pääekonomisti kommentoi ministeriöiden virkamiesjohdon laatimaa puheenvuoroa: "Demokratian kannalta on vaarallista, jos [...] palvelujärjestelmän supistaminen esitetään itsestään selvänä tai teknisenä pakottavuutena eikä poliittisena valintana." Veronkorotukset on pidettävä työkalupakissa.

ARA-lainoista ei tarvitsisi edes puhua, jos EU-säännöt olisi rakennettu nettovelkapohjaisesti. 👇 #talous #politiikka

"Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa entistä pidempään [...] Aikuisilla hoitoon pääsyn enimmäisaika piteni viime vuonna kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Sen seurauksena enää 59 prosenttia aikuisista pääsi lääkärille kahdessa viikossa."

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 %:in, minkä myötä EKP:n koronnostot alkavat vaikuttaa yhä todennäköisemmiltä. Tämä olisi kuitenkin virhe. 1/

Pienvaltiorealistina pidän puolustusvoimien lisäresurssointia tarpeellisena ja huonona sitä, että takavuosina rahoitus jätettiin osin riittämättömäksi. Siitä huolimatta tämä on menossa järjettömäksi. Puolustusvoimien asettamille hintalapuille ei näytä olevan mitään ylärajaa. 1/5

Jos inflaatio-odotukset ovat yhä ankkuroituneita, ei rahapolitiikkaa pidä kiristää "varmuuden varalta". Vaikutukset Suomeen ja muutamaan muuhun vaihtuvakorkoisten lainojen maahan olisivat voimakkaat ja hyöty täysin epäselvä. Valitettavasti Suomi on viime vuosina kärsinyt paljon EKP:n politiikasta.

@peetuk.bsky.social'lta ja @mikasainio.bsky.social'lta tärkeä blogi: "Julkisyhteisöjen bruttovelka kertoo velan määrän mutta ei huomioi rahoitusvaroja. Nettovelka täydentää kuvaa, sillä se vähentää velasta varat [...] Bruttovelkaa tarvitaan edelleen, mutta sitä ei pidä tulkita yksin." 1/

@utak.bsky.social lausui eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle liiallisen alijäämän korjaamisesta. UTAK huomauttaa, että valtioneuvoston selonteossa ei huomioida, millaisia vaikutuksia Orpon hallituksen taantumassa tekemillä sopeutustoimilla on ollut kasvuun ja julkiseen talouteen Suomessa. 1/

Lukukausimaksuja koskevassa keskustelussa oletetaan usein, että lahjakkaat nuoret päätyvät joka tapauksessa korkeakouluun Tämä juttu kuitenkin alleviivaa, että monet nuoret kohtaavat sosioekonomisia/rakenteellisia esteitä, jotka lannistavat heidät. Nämä nuoret tarvitsevat tukea, eivät uusia esteitä

Viime vuonna menetimme noin puoli miljoonaa työpäivää työtaisteluiden vuoksi. Jos elinkeinoelämän ajatuksena työmarkkinamallin murentamisesta oli vähentää lakkoja, se ainakin näyttää epäonnistuneen. Niin usein käy, kun yksipuolisesti yrittää määrittää malleja.

Hesarin pääkirjoituksen innoittamana vilkaisin tutkimusta. Kuvaajassa on mukana vain 1,9 milj "omistavaan luokkaan" kuuluvaa ihmistä, ulkopuolelle jää 3,6 milj ei omistajaa. Kun 90% kansalle jää 6% sijoitusvarallisuudesta, niin en kyllä saa millään logiikalla yleistettyä suomalaisia omistajiksi.

UTAKin lausunnossa JTS:ään korostuvat seuraavat seikat. (1) Suomen julkisen talouden ongelmat johtuvat olennaiselta osin elinkeinorakenteen kriisiytymisestä 2010-luvun alussa ja tästä seuranneesta kasvun pysähtymisestä. (2) Vuonna 2025 etenkin kulutusmenojen kehitys piti talouden stagnaatiossa.

Ylimpien rajaverojen laskua, ja sen jatkamista edelleen on tosiaan perusteltu sillä, että korkeilla rajaveroilla on haitallista vaikutusta koulutusvalintoihin ja aineettoman pääoman kertymiseen. Ks. esim. www.etla.fi/ajankohtaist... 1/3

Suomessa pitäisi käydä puolueiden vetämä keskustelu hyvinvointivaltion koosta, koska se on perustavanlaatuisen poliittinen kysymys. Nyt jälleen kerran äänessä johtavat virkahenkilöt, jotka vaativat "palvelutason sopeuttamista" mutta jotka ovat hiljaa veroista.