Palkansaajien ostovoimamonttu kuroutumassa tänä vuonna umpeen. Kiitos tästä kuuluu palkankorotukset neuvotelleille ammattiliitoille, eikä työntekijöiden asemaa heikentävälle hallitukselle. www.hs.fi/visio/art-20...

Nyt olisi haettavissa hienoja työtehtäviä hienossa organisaatiossa. Hae tai vinkkaa tutulle! Lisätietoa ketjussa 👇

Perussuomalaiset yrittävät tehdä maahanmuuttajista toisen luokan kansalaisia. Tätä tavoitetta perustellaan pseudotaloudellisilla argumenteilla, mutta tosiasiallisesti tavoite ei ole taloudellinen.

Tämä toimittajan väite on väärä: ”Hallitus on tehnyt säästötoimia ensisijaisesti leikkaamalla ja vältellyt veronkorotuksia viimeiseen asti.” Hallitus on kiristänyt arvonlisäverotusta yli miljardilla eurolla, koska se on tasavero ja kohdistuu regressiivisesti. Suomen ALV on nyt EU:n 2. korkein.

Osuva kiteytys: Se, että Rubio sai puheensa jälkeen seisovat aplodit ja ylenpalttista ylistystä, osoittaa, kuinka huonosti eurooppalainen, transatlanttisesti suuntautunut ulkopoliittinen eliittiverkosto palvelee Eurooppaa.

Suomen kokonaisverotus on regressiivistä suurituloisten keskuudessa. Tämä johtuu siitä, että suuria pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja, minkä lisäksi välillinen verotus on kiristynyt. Yleensä ajatellaan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää progressiivista verotusta.

Hiilamo pohtii, kenen sosiaaliturvaa on leikattava, jotta Suomi voi rahoittaa puolustusmenonsa ilman köyhyyden kasvua. Valitettavasti kolumnissa ei edes mainita, että voimme myös korottaa veroja. Esim. pääomatuloja verottamalla voimme säästää miljardeja heikentämättä pienituloisten toimeentuloa.

Suosituksena Jussi Systän ja Reetta Varjonen-Olluksen osio (alk. 4:14:57). Jussi osoittaa, että ylimpien rajaveroasteiden alentamista koskevissa tutkimuksissa ei havaita suurituloisten tuottavuuden vaan tulojen kasvua. Tästä vedetään kyseenalainen johtopäätös, että työn tuottavuus on kasvanut. 1/3

EU:n komissio esittää Suomelle sopeutusvaateen (nettosopeutusta menoleikkauksin ja veronkorotuksin), joka on 1,5-kertainen siihen nähden, mihin Orpon hallitus kaudellaan kykeni. Tämä on kuitenkin paljon maltillisempi sopeutus, kuin mitä VM on laskelmissaan tarjoillut. #talous #politiikka

Kekkonen pystyi 40-luvulla hiihtäessään umpihangessa Euroopan köyhimmillä ja periferisimmillä alueilla pohjoisessa asettamaan vision tämänkin kehitysmaan teollistumisesta ja vaurastumisesta. Nykyään ruisleipä ja juustopala ovat täysin poliittisen mielikuvituksen ulottumattomissa.

Siis miten helkkarin näköalatonta on politiikasta tullut Suomessa, jos esitys maksuttoman aamupalan kokeilusta kouluissa johtaa siihen, että niin oikeisto kuin pääkirjoitustoimittajat repivät pelihousunsa? 1/2

Orpon hallituksen perintö käy hyvin ilmi tästä Euroopan komission sopeutusvaatimuksesta. Seuraavalle hallitukselle ei olisi tullut käytännössä ollenkaan sopeutusta ilman Orpon hallituksen päätöksiä. Nyt sopeutustaakkaa tulossa ~0,5 % BKT:stä eli n. 1,5 mrd e/v. eli hallituskaudella n. 6 mrd e.

Orpon hallitus leikkaa Tilastokeskukselta 6 miljoonaa. Mm. seuraavat tilastot ovat uhattuina: -Teollisuuden uudet tilaukset -Työtaistelutilasto -Väestöennuste -Vaalitilastot -Ansiotasoindeksi -Tuotannon suhdannekuvaaja Samaan aikaan Orpon hallitus keventää suurituloisten verotusta 1,5 miljardilla.

Konkurssien määrä kivunnut jo todella korkealle tasolle, selvästi enemmän kuin vaikkapa koronapandemian aikana. Luulisi elinkeinoelämän edunvalvontaa kiinnostavan omien jäsenten katoaminen ja vaativan talouspolitiikan suunnanmuutosta. 🤔

Aikamoinen lista tärkeitä tilastoja lakkautusuhan alla Tilastokeskuksen määrärahojen leikkausten vuoksi. Muun muassa väestöennuste, asuntojen vuokrat, teollisuuden uudet tilaukset ja työtaistelutilasto ja moni muu. Ei ole löysää, mistä leikata, vaan tärkeää tietoa katoaa. stat.fi/fi/uutinen/T...

Veronkevennykset eivät juuri auta julkisen alan työntekijöitä. Vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on heikentänyt monien ostovoimaa pysyvästi, kertoo @jhl.fi tilaama selvitys. Laskelmat toteutti #Labore_tutkimus johtava tutkija @millanyyssola.bsky.social. ➡️ labore.fi/julkaisu/sel...

”Kokoaikaista työtä tekevien ostovoima palautuu, mutta muilla ryhmillä kriisiä edeltävää tasoa ei saavuteta, sanoo Nyyssölä. […] – Eihän tätä taloutta saada pyörimään yhtään mihinkään, jos ei ihmisillä ole rahaa, mitä kuluttaa, hän toteaa.”

Sosiaalihuollon uudistuksen loppuraportti on julkaistu. SOSTE jätti eriävän mielipiteen. Useat esitykset voivat vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvan ja palveluiden saatavuuden. Säästöt eivät saa mennä yhdenvertaisuuden edelle. www.soste.fi/uutiset/sosi...

Hallituksen veropäätökset eivät työntekijöiden ostovoimaa ole parantaneet käytännössä ollenkaan — paitsi hyvin suurituloisten. Työntekijöiden ostovoimaa parantavat ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset.

Euroopassa samat litaniat työmarkkinoista, demografiasta, sisämarkkinoista & byrokratiasta soineet jo 20 vuotta ja jälki alkaa olla sen mukaista. Rikkinäinen talousmalli tulisi korvata kysyntään & investointeihin perustuvalla KASVUmallilla, mutta kuuntelevatko johtajat huomenna Draghia? Tuskin...

Toimeentulotukeen tulevat muutokset osuvat kaikkiin tukea saaviin. Näin ne kohdistuvat: - Yleisleikkaus aikuisten perusosaan: kaikkiin 278 000 kotitalouteen - Tiukempi alentaminen: etenkin n. 49 000 tulotonta - Ansiotulovähennyksen poisto: n. 44 000 kotitaloutta 👇 tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

Tietenkin Suomen talouden kasvunäkymät vuodelle 2026 ovat paljon paremmat kuin vuodelle 2025, koska finanssipoliittinen sopeutusimpulssi jää murto-osaan edellisvuodesta. Lisäksi reaalipalkat nousevat ja yksityisiä investointejakin nähdään aiempaa enemmän. Suurtyöttömyys sitten jarruttaa. #talous

Vihriälän mukaan sopeutustarve osuu muualle, jos eläkkeistä ei leikata. Tämä on erinomainen uutinen! Voimme sitten kohdistaa sopeutustoimia pääomatuloihin. Suurituloisetkin pääsevät viimein osallistumaan sopeutustalkoisiin.

Macron on oikeassa tässäkin. Euroopalla olisi historialliset mahdollisuudet saavuttaa maailmantaloudessa strategisesti itsenäinen asema. Vahvistamalla euron asemaa maailmantaloudessa ja rakentamalla ylikansallista finanssipoliittista kapasiteettia saavuttaisimme kasvu- ja ilmastotavoitteemme.

”Suomen kansantalous on vaikeuksissa, ja yhdeksi syyksi on nähty kotitalouksien heikko halu kuluttaa. […] Kulutuksen vähentymistä on selitetty erityisesti epävarmuudella ja varautumisella. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että monilla kotitalouksilla ei yksinkertaisesti ole varaa”

“[C]apitalists do many things as a class, but they certainly do not invest as a class [...]” - Michal Kalecki 👇

Vaikuttaa siltä, että oikeisto haluaa vain leikata tulonsiirtoja ja (progressiivisia) veroja. Tätä projektia perustellaan milloin milläkin populistisella ad hoc -argumentilla. Nyt nuorempien sukupolvien eläkkeiden leikkaamista perustellaan sillä, että vanhemmat sukupolvet saavat parempaa eläkettä.

”joulukuussa [oli] tarjolla 404 avointa työpaikkaa. Kun sitä vertaa 10 163 työttömään, suhdeluku on toivoton. […] joka kolmas työtön on niin sanotusti helposti työllistyvien kategoriassa, joka kolmas todella haastavassa kategoriassa ja joka kolmas luisumassa hankalampaan päätyyn”

”Ansiosidonnainen työttömyysturva takasi aiemmin edes siedettävän toimeentulon työttömäksi joutuneelle […] Ei enää. Hallituksen toteuttamat 20–25 prosentin leikkaukset pudottavat korvauksen nettona verojen jälkeen matalimmillaan 800–900 euroon kuussa kymmenissä ammateissa.”

Palkkasumma on keskeinen tekijä myös eläkkeiden rahoituksessa. Kun ihmisillä on töitä ja palkat kasvavat, on luvatut eläkkeet helpompi rahoittaa. Ansiotason nousu myös aidosti parantaa eläkkeiden rahoitusta, koska eläkkeitä korotetaan vain osittain palkkojen kehityksen mukaan.

Pari huomiota alta löytyvän kuvion pohjalta: (1) Vuonna 2025 inflaatiokorjattu palkkasumma ylitti viimein vuoden 2021 tason. Näin ollen on todennäköistä, että Suomen talous kasvaa ainakin jonkin verran vuonna 2026. 1/3

On hiukan surullista, että vaatimus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta tarkoittaa nykyään vaatimuksia vanhuksilta leikkaamisesta. Se voisi kaiketi tarkoittaa sitäkin, että myös nuoremmat ikäluokat pääsisivät nauttimaan universaalista hyvinvointivaltiosta. 1/2

Hallituksen raju leikkaus toimeentulotuen perusosasta estää köyhien osallistumisen yhteiskuntaan, kertoo Kelan erikoistutkija. 💸 Pienituloisilla "lapsiperheillä tulot voi laskea 300 euroa kuukaudessa, mikä on merkittävä määrä". Kuuntelusuositus Uutispodcastin jaksolle. areena.yle.fi/1-77065114

Moni uskoo, että TPANin eläkeleikkaukset kohdistuisivat suurituloisiin. Pääosa säästöstä, joita TPANin ehdotukset luovat, seuraa ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta kertyvän eläkkeen leikkaamisesta. Suurituloisin prosentti ei saa ansiotuloja vaan pääomatuloja, eli leikkaus ei kohdistuisi heihin.

Etlan Valkonen väittää, että eläkkeiden leikkaaminen on ”reiluuskysymys”. Se, että suurituloisten verotusta kevennetään miljardiluokassa, kun pieni- ja keskituloisilta leikataan miljardeja, on aito ”reiluuskysymys”. Suurituloisten verotusta kiristämällä voisi sopeuttaa tehokkaasti miljardeilla.

Amerikkalainen Cato-instituutti julkaisi arvion, jonka mukaan maahanmuuttajat supistivat julkista alijäämää 14,5 biljoonaa $ vuosina 1994–2023. Ilman maahanmuuttajia alijäämä olisi ollut 48 biljoonaa $. Ts. maahanmuuttajat leikkasivat alijäämää melkein 1/3 osaa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana

Korostan, että VM:n 7–12 mrd. € sopeutussuositus ensi vaalikaudelle on nettosopeutusta. Orpon hallitus tavoittelee 12 mrd. € bruttosopeutusta. Kun luvusta poistetaan julkista taloutta heikentävät päätökset, nettosopeutus on vajaa 4 mrd. €. Ts. ensi vaalikaudella on sopeutettava 2–3 kertaa enemmän.

Uusi raportti osoittaa, että terveysyrityksissä vältellään yhä laajasti lääkärien palkkiosta meneviä veroja. Se onnistuu maksamalla palkkio yhtiön kautta, sillä osinkoja verotetaan matalammin kuin palkkaa. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen veroporsaanreikä pitäisi vihdoin poistaa.

Etlan Kangasharju väittää, että työllisyys – ja siten talouskin – on lähtenyt selvään kasvuun Suomessa. On totta, että esim. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi syksyllä 2025. Toisaalta se ei yltänyt silloinkaan edes alkuvuoden tasolle. Ja loppuvuodesta trendi lähti jälleen laskuun. 1/3

Aki Kangasharjun torijuhlaan työllisyyden käänteestä on vaikea yhtyä. Uskottavuutta torijuhlilta syö se, että Aki väitti työttömyyden kääntyneen laskuun A-studiossa joulukuussa 2024, kun itse näin sen heikkenevän ja ylittävän 9 % rajan (nyt 10,7 %). Akin blogi: www.etla.fi/ajankohtaist...

Etlan Kangasharju väittää, että työllisyys – ja siten talouskin – on lähtenyt selvään kasvuun Suomessa. On totta, että esim. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi syksyllä 2025. Toisaalta se ei yltänyt silloinkaan edes alkuvuoden tasolle. Ja loppuvuodesta trendi lähti jälleen laskuun. 1/3

Talouspoliittinen sumutus alkaa olla Suomessa jo sellaisissa mitoissa, että koko talouspoliittista keskustelua voisi kuvailla jälkitotuudelliseksi. Kun oikeistolainen politiikka osui tuulettimeen, päädyttiin tähän. Se kertoo paljon taloustieteellisestä tiedontuotannosta. #talous #tiede #politiikka

TPANin suositus eläkkeiden leikkaamisesta asettaa eläkkeensaajat ja tuensaajat vastakkain. Nyt julkista velkaantumista on alettu kehystää ikääntyneiden ja työssäkäyvien välisen antagonismin kautta. Tosiasiassa kyse on (i) suurituloisten ja (ii) keski- ja pienituloisten välisestä antagonismista. 1/2

Moni on innostunut eläkkeiden leikkaamisesta Vuonna 2024 omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneiden (pl. osa-aikaeläke ja ositt. varh. vanhuuseläke) mediaanieläke oli 1 860 €/kk Pienituloisuusraja yhden hengen taloudelle oli noin 1 530 €/kk Perutaan ensin suurituloisten veronkevennykset

Schrödingerin #Huipputuloiset : – heitä on Suomessa niin vähän, ettei heitä verottamalla lisää saada merkityksellisiä lisäverotuloja valtiolle; – kun heidän marginaaliveroaan lasketaan, he vetävät pelkillä lisääntyvillä ylityötunneillaan Suomen talouden nousuun... 🤔 #Verotus #Talous #Politiikka

SDP vaatii Orpon hallitusta sopeuttamaan vielä 1,4 mrd €. Säästöt saisi kasaan perumalla yhteisöveroalen (1,0 mrd. €) ja uudistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta (0,5 mrd. €). Silti strategia on riskaabeli. Hallitus leikkaa mieluummin menoja kuin kiristää suurituloisten verotusta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa raportissaan, että "yhteisöveron alentaminen voi olla perusteltua osana kokonaistuotannon kasvattamiseen tähtäävää verorakenteen muutosta." Tämä on erikoinen kanta. Useimmat tutkijatkin ovat todenneet sen tehottomaksi keinoksi. verotutkimus.fi/yhteisovero/

SOSTEn pääekonomistina työskentely on ollut tähänastisen urani hienoin kokemus. Merkityksellinen työ, upea työyhteisö ja monipuoliset, stimuloivat tehtävät. Hae paikkaa tai vinkkaa siitä hyvälle tyypille!

UTAK vahvistaa rivejään. @ottokyyronen.bsky.social aloittaa meillä pääekonomistina 1.3. Olen todella iloinen Oton kiinnityksestä. Kuluva vuosi ja vuoden 2027 alku ovat tärkeitä koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. UTAKille tärkeää on monipuolistaa talouspoliittista keskustelua. 1/2

Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Otolla on vahva metodologinen ja talousteoreettinen osaaminen sekä kyky yhdistää tutkimustieto käytännön talouspolitiikkaan. Tervetuloa Otto!