Veropolitiikasta Politiikkaradiossa yhdessä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. Asiallinen ja hauska keskustelu. Omat keskeiset pointtini: Verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen. Järjestelmää korjattava esim. osinkoverohuojennuksen ja pääomatuloveron tason osalta.

HS:ssä esitetään, että suomalaiset päättäjät ja muut vaikuttajat ovat valjastaneet IMF:n pelottelemaan suomalaisia, jotta suostuisimme uuteen ja rajumpaan sopeutukseen. Huolestuttavaa on, että päättäjät eivät joko ymmärrä tai ole kiinnostuneita siitä, mitä nämä sopeutukset tekevät Suomen taloudelle

Hyvä oikaisu eläkekeskusteluun: ”kaikki eivät voi tai halua jatkaa töissä uuteen [70 vuoden] eläkeikään asti. Osa siirtyisi työkyvyttömyyseläkkeelle, osa työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi pidempään työssä jatkaville kertyisi suuremmat eläkkeet, jotka myöhemmin kasvattaisivat menoja."

”[Vähimmäispalkka]direktiivin tavoitteena on turvata riittävä vähimmäispalkka kaikkialla EU:ssa, mutta se saattaa nyt kaatua. Kanteen tuomioistuimessa on nostanut Tanska, ja myös Ruotsi tukee direktiivin kaatamista. Maat katsovat, että direktiivi puuttuu liikaa kansalliseen päätäntävaltaan.”

Teollisuudesta ei sittenkään kuulu niin hyviä uutisia kuin on väitetty: ”Teollisuustuotanto laski vuoden 2025 syyskuussa sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisesta.”

Hallitus laskee valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainavaltuuksia 2,25 mrd. €:sta 0,5 mrd. €:oon vuosina 2024–2027. Leikkaus säästää valtiolta vain pari milj. €, mutta se heikentää rakentamista ja BKT:tä. ARA-lainat on sisällytetty julkiseen velkaan 2022–. Siksi hallitus leikkaa niitä nyt.

Suomessa on tapana katsoa tätä kuvaa ja kauhistella sote-menojen kasvua. Sote-menojen kasvu on kuitenkin normaalia (ilman ikääntyvää väestöäkin). Sote-menot nousevat pelkästään inflaation ja väestönkasvun seurauksena, jotka antavat puolestaan paremmat edellytykset mm. julkisen velan hoitoon. 1/2

”– Sekä sodan jälkeen että 1990-luvun laman jälkeen velkasuhde laski nopeasti, koska talous kasvoi ripeästi. Kasvu on velanhoidon ykköslääke, [Heikkinen] sanoo. […] Heikkinen arvioi, että harva ymmärtää valtionvelan mekanismia, kuinka eri tavalla se toimii kuin kotitalouksien velka.”

HS:n Marin-jutut ovat melkein absurdeja. Tässä uutisessa Marinin haastattelu NY:ssä kehystetään Marinin epäonnistumisena ja hänen vitsillään pelotellaan lukijoita. HS:ssä on ilmeisesti traumatisoiduttu Marinin hallituksesta, joka navigoi Suomen pandemian läpi ja nosti työllisyyden huipputasolle.

”Valtaosa suomalaisista suhtautuu verotukseen myönteisesti, selviää Verohallinnon tuoreesta kyselystä. Yli 90 prosenttia pitää veronmaksua tärkeänä kansalaisvelvollisuutena. Lähes yhtä moni kokee verojen keräämisen tarpeelliseksi hyvinvointivaltion rahoittamiseksi.”

Nikulta huonosti perusteltua kritiikkiä, kun hänen pitämiään eläkkeiden leikkauksia ei tehty. Julk. talous vahvistuu uudistuksella 0,8 % eli merkittävästi. Jos riskit toteutuvat, sitten tehdään uusia päätöksiä. Olisi älytöntä mitoittaa eläkkeetkin riskiskenaarion mukaan. www.hs.fi/politiikka/a...

IMF: "only about half of fiscal consolidations achieve their fiscal targets, including debt reduction. A broad range of econometric methods, based on well-established methods in the empirical literature, confirm that fiscal consolidations do not reduce debt ratios, on average."

Orpo: ”[Marin] olisi halunnut jatkaa samaa politiikkaa […] Oletin, että se tarkoitti kevyempää suhtautumista velanottoon […] ja myöskin varmaan veronkorotukset olisivat olleet työvälineinä.” Näillä välineillä taloutemme todennäköisesti kasvaisi ja velkasuhde laskisi. Olisi kannattanut kuunnella.

Sosiaaliturvan leikkaukset yhdessä hintojen nousun kanssa aiheuttavat taloudellisen kriisin monessa lapsiperheessä, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton ja Takuusäätiön kysely. Erityisen tiukkaa on yksinhuoltajaperheissä. #lapsiperheköyhyys ensijaturvakotienliitto.fi/uutiset/laps...

Velkajarrutyöryhmän julkinen kuuleminen pidettiin tänään. Kuuntelin tilaisuuden striimin välityksellä. Tilaisuuden jälkeen vaikuttaa siltä, että kukaan keskeisessä asemassa oleva henkilö joko (i) ei ymmärrä, mitä tuli tehtyä, tai (ii) ymmärtää tavoittelevansa hyvinvointivaltion purkamista.

Komission ennusteissa Suomen velkasuhde ei nouse, kun eläkeylijäämät huomioidaan. Ts. nykyiset sopeutusvaateet perustuvat suurelta osin viime vuonna tehtyyn eläkeylijäämien poistoon velkaennusteista. Myös ARA-lainojen poisto julkisesta velasta laskisi bruttovelkasuhteen tasoa noin 6 %-yksiköllä 1/2

Perheeseemme syntyi vastikään lapsi. Olimme sairaalassa niin lyhyen aikaa kuin mahdollista. Saimme visiitistä 400 € laskun. Etenkin pienituloisilla on vaikeuksia asiakasmaksujen kanssa. Viime vuonna yli 500 000 maksua meni ulosottoon. Tänä vuonna Orpon hallitus korotti maksuja 22–45 %:lla.

Suomessa yhteiskuntapolitiikalla on oltava edelleen muitakin päämääriä kuin julkisen talouden tasapainottaminen.

Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsista -19 %:ia ei koe saavansa kotona riittävästi ruokaa -35 %:ia ei voi ostaa uusia vaatteita -20 %:lla ei ole omaa huonetta -29 %:ia ei voi osallistua maksulliseen harrastukseen -54 %:ia kokee huolta perheen taloustilanteesta

Suomessa usein esitetään, että talouskurin jatkaminen tai voimistaminen on ainoa tapa saada julkinen talous vakautettua. Tässä muutama ajatus, miksi mielestäni näin ei ole.

”Andersson kritisoi Suomen toimintaa tilastointimuutoksissa, jotka ovat kasvattaneet maan velkataakkaa ja EU:n säästövaatimuksia. Hän ehdottaa neuvotteluja EU:n kanssa eläkerahastojen ylijäämän ja ara-lainojen huomioimisesta Suomen erityispiirteinä.”

Tärkeä pointti 👇

”Työeläkkeitä hallinnoivat huomauttavat, että julkisen talouden ongelmia ei ole fiksua ratkoa puuttumalla työeläkejärjestelmään, eläkkeiden tasoon tai eläkeikään. Rikkoutunut kone ei korjaudu, jos ehjää konetta sorkitaan.”

”Hyvinvointialueilla on entistä suurempia summia perinnässä. […] Nousua selittävät hyvinvointialueen mukaan vuoden alusta voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset.”

Orpon hallitus aikoo keskittää kaikkien ministeriöiden viestinnän valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Hanketta perustellaan sillä, että muutoksen myötä hallituksen leikkauksia ja muita uudistuksia kritisoivat ulostulot saisivat vähemmän huomiota. Kyse on autoritaarisesta uusliberalismista.

”[Finanssipolitiikan valvojien yhteistyöverkosto EUIFI:n] mielestä uhkana on, että finanssipolitiikan valvonnan riippumattomuus hallituksesta voi [velkajarrun myötä] heikentyä, koska valvoja on esimerkiksi toimintabudjettinsa kautta riippuvainen valtiovarainministeriöstä”

Velkajarru uhkaa romuttaa hyvinvointivaltion, mistä STM aiheellisesti huolissaan. ”Muuten vaarana on, että tuleva politiikka keskittyy lähinnä olemassa olevien rakenteiden purkamiseen sen sijaan, että se rakentaisi kestävää tulevaisuutta.” #velkajarru www.hs.fi/paakirjoituk...

Taantuma jatkuu.

Pitkäaikaisen politiikantoimittaja Teemu Luukan uusi kirja nostaa esiin sylttytehtaan Orpon hallituksen keväällä päättämän vastuuttoman yhteisöveroalennuksen takana. Lue lisää veroasiantuntijamme @saarahietanen.bsky.social blogista: www.finnwatch.org/fi/blogi/val...

1/5 Teemu Luukan uudesta kirjasta saa käsityksen, että VM:n kansliapäällikkö Majanen on kulisseissa edistänyt kyseenalaista neljän prosentin yhteisöveroalea (ks. otteet kirjasta). Ongelmallista on, että veroalen perusteet ovat heikot ja ristiriidassa ministeriön omien asiantuntija-arvioiden kanssa.

We updated our paper on the effects of monetary policy on output and prices (thanks for great feedback). We show that results reported in the literature are plagued by p-hacking and publication bias, leading to inflated effects of interest rate hikes.

Keväällä VM:n kansliapäällikkö Majanen ehdotti yhteisöveron alentamista 4 %-yksiköllä(!), vaikka hän oli vain hetkeä aiemmin puhunut HS:lle veroalen vaaroista. Ei tiedetä, kuka Majasen pään käänsi, mutta on selvää, että näin kalliin ja tehottoman veroalen ajaminen asettaa VM:n epäilyttävään valoon.

”Tutkimuslaitos Laboren laskelman mukaan ostovoima kasvaa eniten työssäkäyvillä ja hyvätuloisilla kotitalouksilla. Yksinhuoltajan ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu, ja on laskelman heikoin. Myös hallituksen veromuutosten isoin hyöty painottuu hyvätuloisille kotitalouksille.”

Tämänkään uutisen perusteella ei vaikuta siltä, että nykyinen työttömyysongelma olisi vain tilastoharha.

Viime vuonna paljastui, että VM oli pyytänyt Euroopan komissiota poistamaan eläkerahastojen ylijäämät Suomen velkaennusteista Kuviosta näkee, että ylijäämien poiston myötä Suomen velkaennuste on _paljon_ pahempi Ilman VM:n ajamaa muutosta Suomelta olisi vaadittu merkittävästi pienempää sopeutusta

Kolmivuotinen @kela.fi:n #lääkeluotto​kokeilu on askel oikeaan suuntaan. Se helpottaa pienituloisten taloudellista taakkaa ja mahdollistaa lääkehoidon toteutumisen. Yksittäinen kokeilu ei kuitenkaan ratkaise korkeiden lääkekustannusten ongelmaa, toteaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti. 👇

Tilastokeskus: • lokakuussa 2025 arviot oman talouden nykytilasta heikkenivät edelliskuuhun verrattuna • odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät vaisuina • odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä synkkenivät edelleen

Säästöpankin kysely: • suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt viime vuodesta • 18 % ei kykene säästämään • 19 % kertoo lainanneensa lähiaikoina pakollisia menoja varten • 44 % kertoo kärsivänsä unettomista öistä taloustilanteensa vuoksi • hyvätuloisten tilanne on parantunut

Lokakuussa elinkeinoelämän luottamus dippasi kaikilla toimialoilla. Lisää jäänmurtajia, toivopuhetta ja antisynkistelyä tarvitaan nyt! #talous #politiikka

”Aki Kangasharju sanoi lokakuun alussa Iltalehdelle, että pääsyy kymmeneen prosenttiin kohonneelle työttömyydelle on työnhakijoiden lisääntynyt määrä. […] Kaihovaaran mukaan tilapäistä suojelua saavilla on vaikutusta työttömyyslukuihin, mutta he eivät ole keskeisin syy työttömyyden kasvuun.”

”– Hallituksen pitäisi valmistella nopeasti hyvin kohdennettu talouden elvytyspaketti, jolla kotimainen kysyntä saataisiin kasvuun varmemmin jo vuoden 2026 alussa. Ennen kaikkea rakentamisen toimialan pitkään jatkunut alho olisi hyvä katkaista, jatkaa [BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi] Ahokas.”

Suomen velkasuhde on noussut 40 %:sta yli 80 %:iin pääosin niinä vuosina, kun talous on kasvanut alle 0,5 %. Suomella ei olisi velkaongelmaa, jos talous kasvaisi. Sopeutus heikentää kasvua. Siksi on ongelma, että mediamme ei tarkastele (julkis)taloutta muusta kuin jatkuvan sopeutuksen näkökulmasta.

RTP:ssä tällä viikolla: Velkajarrulaki katsastetaan vielä kerran eikä katsastus mene läpi tälläkään kertaa. Kevennykset velkajarruun olivat illusorisia eikä parlamentaarinen sopimus tässä muodossa ole mielekäs. Toisena katsastusjonossa Nurkkahuoneen Nallen Lamborghini. Ja sehän menee läpi! 🚙🚗🛻

OECD:n mukaan julkisen velkasuhteen alentamisessa varsinainen sopeutus toimii harvoin ja vaatimattomasti. Keskimäärin sopeutus laskenut perusjäämää vain 0,4 % BKT:stä ja monesti velkasuhde laskenut elvyttämällä. 1/2 oecdecoscope.blog/2025/10/15/r...

Suomen työttömyysturvaa pidetään avokätisenä. No, sitä se ei ole vaan OECD-maiden keskiarvoa alhaisempi. Tässäkään suhteessa Suomi ei ole enää pohjoismainen hyvinvointivaltio. Virossakin työttömyysturva on Suomea parempi.

With U.S. protectionism and China’s ascent limiting demand for European exports, Europe must reorient towards domestic growth engines. Public investment must occupy centre stage in this strategic pivot, as we argue in this new piece.

Näitä irtisanomisuutisia lukiessa on vaikea uskoa, että työttömyysongelma olisi vain kuviteltu tilastoharha.

”Sally Leskinen sanoi keskiviikon A-studiossa, että hyvinvointialueet on laitettu pelaamaan nälkäpeliä toisiaan vastaan. […] Leskinen ihmetteli myös sitä, miten poikkeusmenettelyyn joutuneen hyvinvointialueiden itsehallinto voi toteutua, jos valtiovarainministeriön asiantuntijat ottavat komennon.”

STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. – Muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo. www.sttk.fi/2025/10/23/i...

Julkisten investointien lisäys kasvattaa BKT:tä, alentaa työttömyyttä, lisää (eikä syrjäytä!) yksityisiä investointeja, eikä kasvata julkista velkasuhdetta. Julkisten investointien joustavampi salliminen pitäisi olla "no brainer" missä tahansa finanssipolitiikan säännöissä. 1/2