Tajusin vielä, että eihän noita asuntoyhteisöjä (yritys) ole kuitenkaan siirretty julkisyhteisöiksi muutoin sektoritilinpidossa, jolloin niiden ylijäämät (virtoina) leikkaisivat julkisyhteisöjen alijäämiä. Eli taas epäsymmetrinen "korjaus" julkisyhteisöjen bruttovelan kasvattamiseksi EU:ssa. #talous

Näin oli asiat 2021 ja ovat edelleen: ”Mäkysen mielestä yksi syy talouskeskustelun yksipuolisuuteen on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät mielellään omia näkemyksiään oikeanlaisesta talouspolitiikasta – ja poliitikot kuuntelevat herkällä korvalla.” www.hs.fi/politiikka/a...

Oletko jo tänään kysynyt itseltäsi, miksi et asu ikääntyvien vanhempiesi kanssa samassa kodissa, hoida heitä ja lapsia, joita on mahdollisimman paljon, kotona ja tee enemmän töitä pidemmällä työuralla?

Tässä jo toisessa tällä viikolla julkaistussa henkilöjutussa VM:n budjettipäällikkö Niemelä esittää ajatuksia, joita yleensä kutsutaan poliittisen talouden tutkimuksessa autoritaariseksi uusliberalismiksi. Yksilö alistetaan yövartijavaltion ja markkinoiden palvelukseen.

I wrote an article on how Finland's government has failed to keep its promises to increase employment and decrease government debt by austerity politics associated with deteriorating labour conditions and worsening labour rights: blogs.lse.ac.uk/europpblog/2...

Kiinnostavan oloinen raportti tulossa. Kun kaavaillaan isoja sopeutuksia, niin päätöksiä ei voi tehdä ilman, että vaikutuksia perataan huolella.

Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.

9.4. jysähtävät UTAKilta uudet arviot ensi hallituskaudelle kaavailtujen sopeutustoimien kansantaloudellisista vaikutuksista. UTAKin estimaatiot ovat toistaiseksi perusteellisimmat n. 10 mrd. nettosopeutustoimien vaikutuksesta tehdyt arviot. UTAKin raportin on laatinut @ottokyyronen.bsky.social 1/x

"Tilastokeskus päätti vuonna 2022 [...] [että] ara-korkotukilainat aletaan laskea osaksi Suomen julkista velkaa. viime vuoden lopulla korkotukilainat kasvattivat Suomen virallista velkaa noin 20 miljardia [...] Ministeri Multala kertoo pyrkivänsä vaikuttamaan EU:ssa asian muuttamiseksi."

Pääsiäinen pilalla, kun vain tämä raportti mielessä. #talous #politiikka

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä oli maaliskuun lopussa hieman yli 385 000. Nousua vastaavaan ajankohtaan viime vuonna oli 12 000 […] data-analytiikan päällikkö Pekka Liukkunen sanoo tiedotteessa, että tilanne on huolestuttava. – Olemme hyvin lähellä historian synkintä tilastoa, hän sanoo.”

@uusijuttu.fi jutussa kirjoitetaan: ”vaikka virkamiehet käyttävät asiantuntijavaltaa, he eivät itse viime kädessä päätä mistään. Sitä Niemeläkin on haastatteluissa korostanut” Tämä ei pidä paikkaansa. VM:n virkamiesten päätösvalta ilmenee nimenomaan siinä, kuinka he laskevat asioita.

@utak.bsky.social julkaisee laatimani ”Talouden turvavyö vai kasvun käsijarru?” -selvityksen, jossa estimoin, miten velkajarrun ja EU-sääntöjen edellyttämät sopeutukset vaikuttavat talouskasvuun ja julkiseen velkaan Suomessa. Julkistustilaisuus järjestetään to 9.4. klo 10.30–12. Tule kuulolle!

”Vasemmistoliitto aikoo jättää hallitukselle välikysymyksen köyhyyskriisistä ja elinkustannusten noususta. – Sosten tuoreen raportin mukaan jo lähes miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä.”

Kreikan julkisen talouden sopeutus 2008 kriisin jälkeen on nostettu esimerkiksi siitä, että julkisen talouden vaikeuksista voidaan selvitä. Mikäli tavoitteena on luoda Suomeen talouskasvua ja pitää kiinni hyvinvointivaltiosta, niin Kreikan politiikasta ei kyllä kannata ottaa mallia.

Nobelisti: Koulutukseen investoitava. Oppimiseen satsattava. Tutkimusta rahoitettava. Tukea pk-yrityksille. Perintövero jees. Jos varallisuusveroon päädytään, on se suunniteltava huolellisesti Kouvolan droonisodista uutisoiva otsikkomaakari:

Tilastokeskuksen mukaan polttonesteiden inflaatio kiihtyi maaliskuussa 2026. Syynä on Iranin sota. Lähde: stat.fi/fi/julkaisu/...

Tämä kirjoitus on heikosti argumentoitu. Kysehän ei korkotukilainojen osalta ole siitä, miten vuokrataloyhtiöiden velat lasketaan, vaan siitä kategorisoidaanko ne yksityiseen vai julkiseen velkaan. Tällaiselle kategorisoinnille ei voi olla täysin objektiivisia kriteereitä koskaan. 1/x

Tässä mielipiteessä (1) korostetaan, että tilastointitapoja ei voi muuttaa, koska tilastot kuvaavat todellisuutta, ja (2) mainitaan, että ara-lainoja koskevaa tilastointitapaa muutettiin vuonna 2022, minkä myötä Suomen velkasuhde nousi 7 %-yksikköä. Eli tilastointitapoja voi ja ei voi muuttaa?

Talousnobelisti Aghionin neuvot Suomelle: • lisää resursseja koulutukseen • vähemmän tukea suuryrityksille ja enemmän tukea pienille korkean teknologian yrityksille • ei sosiaaliturvaheikennyksiä, sillä ne vähentävät riskinottoa Toivoa sopii, että päättäjät kuuntelevat.

Tässä ei ole kyse kikkailusta, vaan täysin perustellusta toimintalinjasta. Tilanne on siis seuraava: Vuodesta 2022 alkaen aiemmin yksityisenä velkana kirjatut korkotukilainat yllättäen siirrettiin tilastoviranomaisten päätöksellä julkiseen velkaan. Julkinen velkasuhde kasvoi 7 %yksiköllä. 1/x

Ovatko nämä nyt niitä toivoa herättäviä kasvulukuja? ”Tilastokeskuksen mukaan helmikuun 2026 työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 0,1 % edellisvuoden helmikuusta. […] Tammikuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 0,2 % […] edellisvuoden tammikuusta.”

Olin itsekin kuuntelemassa tänään taloustieteen nobelistia Philippe Aghionia Korjaamallo. Aghion korosti useissa yhteyksissä tarvetta luoda eurooppalainen versio Yhdysvaltojen massiivisesta julkisesta tutkimus- ja innovaatiorahoittaja DARPAsta. Myös UTAK on ehdottanut tätä aiemmin eri julkaisuissa 👇

Purra hyökkää SOSTEa vastaan, koska SOSTE julkaisi selvityksen köyhyyden kehityksestä Suomessa. Purra ym. eivät ymmärrä, että SOSTE tukee haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, kuten pienituloisia. Tästä syystä SOSTE haastaa niitä, jotka heikentävät esim. pienituloisten toimeentuloa.

Koska olen viime vuosina tutkinut asiaa, niin tässä ketju siitä, mikä on Aghionin mainitsema Defence Advanced Projects Agency (DARPA/ARPA). DARPA perustettiin 1958 kun Yhdysvallat pelkäsi Sputninkin myötä että Neuvostoliitto menee ohi avaruus- ja teknologiakilvassa. 1/8

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitteessa on liikuttu täysin väärään suuntaan. Kun huomioidaan surkea työllisyystilanne ja sosiaalietuuksiin kohdistuneiden leikkausten pienituloisuutta kasvattava vaikutus, voi hyvinkin köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa jo lähemmän 1 milj. ihmistä.

Suomi ei ole onnistunut vähentämään köyhyyttä. Ilman uusia toimia pienituloisten määrä kasvaa lähivuosina arviolta 26 000 henkilöllä – joista noin 6 000 on lapsia. Suunnitelma köyhyyden vähentämiseksi on päivitettävä ja muutettava käytännön toimiksi.

”Suomen kansallisena tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000:lla […] Lähtötasona toimii vuosi 2019, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 838 000 ihmistä […] Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa peräti 958 000 ihmistä vuonna 2024”

Ensimmäistä kertaa Suomessa analysoitu systemaattisesti, mihin teollisuuspolitiikkaa kannattaa konkreettisesti suunnata. Tehnyt Suomesta @utak.bsky.social ja Itävallasta WIIW ja julkaistu @sitra.fi tuoreessa Kasvuatlaksessa. 👏 www.sitra.fi/kasvuatlas-a...

Kapitalismissa osallistumisastekin riippuu kokonaiskysynnästä. Sipilän aikana pääsimme maltilliseen kasvuun, joten ihmiset alkoivat hakeutua työvoiman piiriin. Marinin kaudella koronan jälkeen kasvu suorastaan raketoi ja niin teki osallistumisastekin. Orpon kaudella olemme palanneet letargiaan.

Orpon hallituskauden surkeaa työttömyystilannetta on perusteltu työn tarjontaa kasvattavilla työmarkkinaheikennyksillä ja sosiaaliturvaleikkauksilla. Osallistumisaste kyllä kasvamassa Etlan ennusteessakin vaivaiset 0,4 % Orpon hallituskaudella, kun taas Marinin aikana +2,7 % ja Sipilän +1,1 %. 1/2

Tänään julkaistiin Sitran Kasvuatlas, johon UTAK on yhdessä itävaltalaisen wiiwin kanssa tehnyt yhden osuuden. Identifioimme sellaisia aloja, joihin panostaminen nostaisi talouden kokonaiskompleksisuutta ja olisi realistista. Raporttimme julkistetaan huhtikuussa, mutta tiivistelmä siitä on tässä.

Uusi RTP-podcastin jakso on nyt julki. Suomalaisen hyvinvointivaltion nousu ja tuho! Entä voiko tulevaisuudessa olla pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja mitä sellainen edellyttäisi? Leikkauspöydälle jäi pätkä, jonka seurauksena jaksossa myös yllätys-shoutout "Pekka Kosonen". #podcast

Lauri esittää ketjussaan tärkeitä huomioita VATT:n tuoreesta raportista. Kannattaa lukea ketju.

Suomessa keskustelu työttömien velvollisuuksista ja sosiaaliturvasta on tyypillisesti aktiivisinta silloin, kun työttömyys on korkealla. Sen sijaan korkea työttömyys ei ole johtanut keskusteluun siitä, että makrotalouspolitiikassa olisi tähdättävä täystyöllisyyteen. www.hs.fi/politiikka/a...

Tällaisissa revittelyissä työttömille jaettavasta "passiivisesta rahasta" unohtuu talouden makronäkymät. Työttömyysasteen trendi oli helmikuussa 10,5 %. Aktivointi ei auta, jos ei työpaikkoja ole. On toki totta, että työvoimapalveluihin Suomessa panostetaan liian vähän. www.hs.fi/politiikka/a...

Olipa hassu teksti. Kukaan tuskin on tutkitun tiedon merkityksestä eri mieltä eli mitä vastaan tässä oikeastaan argumentoidaan. Vai oliko sittenkin vain tarve sanoa jotain ilman juuri mitään sanottavaa? 1/

Jälleen Hesarin pääkirjoituksessa, mutta tällä kertaa totutummin anonymisoituna viittauksena. Nyt äänestäjille annetaan isällisiä neuvoja, että ei kannata äänestää sellaisia helppoheikkejä, jotka haluavat alentaa velkasuhdetta investoimalla. Omaisuuden myynti ja verotkin mainitaan. 1/x

Suomen vaikutusvaltaisimman lehden pääkirjoitustoimitus vaatii nyt suorasanaisesti hyvinvointivaltion järjestelmämuutosta: "Täydellisessä maailmassa Suomen hyvinvointivaltio buutattaisiin eli käynnistettäisiin uudelleen vaalien jälkeen." www.hs.fi/paakirjoituk...

Usein esitetään, että Etla ei olisi ajatuspaja. Etla ja EK koordinoivat vaikuttamistyötään kuitenkin niin tiiviisti, että Etlaa voi pitää elinkeinoelämän ajatuspajana. Työperäistä maahanmuuttoa koskeva vaikuttamistyö on tuore esimerkki (ks. alla), suurituloisten veronkevennysten edistäminen toinen.

Analyyttisesti heikko ja vastuuton pääkirjoitus. Tuijotetaan bruttovelkaa ja sivuutetaan julkisen kapasiteetin merkitys taas kerran. Monikriisin aikana tällainen sokeus ja determinismi on vaarallista. On kertovaa, että näin tyhjä velkapelottelu ja moralisointi on päästetty lehden pääkirjoitukseksi.

Tässä on taas yksi esimerkki velkafiksaatiosta, jonka tarkoitus on kauhistella julkista velkaa ilman, että lukijoiden ymmärrystä syvennetään: ”Suomi syö enemmän kuin tienaa, kaiken aikaa enemmän. Näin ei voi jatkaa. […] Suomen suunta on lohduton.”

Kiinnostava juttu. Olin havaitsevinani muualta tuttuja ilmiöitä: äärioikeistoa äänestää moni, joka suosii talouskuria (eli ”hyysäämisen” lopettamista) eikä ole juurikaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Seuraavaksi Yle voisi vierailla vasemmistolaisella alueella Ranskassa.

Espanjan esimerkki osoittaa, miksi siirtymä kannattaa: ”Since 2019 the country has doubled wind and solar power. In Spain, gas influenced the price of electricity only 15 percent of the time this year, Ember reported last week, compared to 89 percent of the time in gas-reliant Italy.”

8–11 miljardin sopeutustoimien mittakaavaa yritetään nyt vähätellä puhumalla 160 miljardin euron kokoluokassa olevasta julkisesta taloudesta. Sopeutuksia ei voi kuitenkaan hakea läheskään tällaisesta osuudesta. 1/x

Vastasimme HS:n pääkirjoitukseen @patriziolaina.bsky.social kanssa. Pointtimme: 1) Kirjoituksessamme tunnustetaan velan kasvuvauhdin ongelma. 2) Tästä huolimatta realistinen kuva velan tasosta on myös olennaista tietoa. Velan kasvuakin voidaan sietää pitempään, jos taso on kohtuullinen. (1/x)

Jo yli 10 000 allekirjoittajaa on vaatinut loppua hyvinvointileikkauksille! Jos olet sitä mieltä, että: ➡️ järjestöjen työ on tärkeää ➡️ vapaaehtoistoiminta on arvokasta ➡️ hyvinvointivaltiota ei pidä purkaa niin allekirjoita ja jaa vetoomus eteenpäin! #LoppuHyvinvointileikkauksille

Julkisilla investoinneilla on merkittävä vaikutus kasvuun. Vastasimme @lauriholappa.bsky.social kanssa @paavo.bsky.social HS-pääkirjoitukseen, jossa epäiltiin julkisten investointien järkevyyttä. www.hs.fi/mielipide/ar...

Toisinaan esitetään, että suomalaisten velkafiksaatio liittyisi ns. kulttuurisiin ja historiallisiin tekijöihin. Vähemmän huomiota kiinnitetään siihen, että tietyt toimijat toistelevat ”julkinen velka tuhoaa talouden” -viestiä kuin rikkinäinen radio. Se on merkittävimpiä syitä ”velkafiksaatiolle”.

SOSTE järjestää mielenosoituksen Helsingissä hallituksen kehysriihen alkamispäivänä tiistaina 21.4. Mielenosoituksella puolustetaan elävää kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia, jotka saavat apua ja tukea sote-järjestöiltä sekä vastustetaan uusia leikkauksia sote-järjestöjen avustuksiin. Tule mukaan! 📣