Tänään EU-parlamentissa ratkaisevat äänestykset ympäristötoimien vesittämisestä. Ennakkotietojen mukaan EPP jakautunut 2040 tavoitteen kanssa, mutta äänestämässä laitaoikeiston kanssa yritys- ja ympäristövastuudirektiivien vesittämisestä. Taustoitan tässä tarkemmin uuskonservatiivista käännettä.

Huomenna mennään taas. Toivotaan asiallista verokeskustelua!

🚀Our new #UNTaxConvention page is live! The biggest shakeup to global tax rules in history is happening next week at the UN. It affects all of us. We’ve launched a new one-stop hub to follow the it: taxjustice.net/topics/un-ta...

Brasilian ilmastokokous käynnistyy tummien pilvien alla. EU-maiden johtajat sopivat päästötavoitteisen vesittämisestä. Mistä on oikein kyse? @anttironkainen.bsky.social avaa kirjoituksessaan hyvin viime vuosien kehitystä.

Kehitysyhteistyö on vastuunkantoa ja kumppanuutta. 🤝 Kalevi Sorsa -säätiön hanke- ja viestintävastaava Jelena Simić pohtii blogissaan kehitysyhteistyön merkitystä aikana, jolloin sen rahoitusta kyseenalaistetaan entistä useammin. Lue blogi 🔗: sorsafoundation.fi/kehitysyhtei...

”Veropolitiikka on aina myös arvovalinta. Voimme päättää, haluammeko yhteiskunnan, jossa kasvu perustuu muutaman tulonsaajan varaan — vai sellaisen, jossa mahdollisimman moni hyötyy ja voi käyttää osaamistaan ja työpanostaan täysimääräisesti.”

❓ Oliko velkajarru hyvä vai huono päätös? Miten velkajarru muuttaa talouspolitiikkaa? Lue toiminnanjohtajamme @laurifinest.bsky.social blogi "Katsaus velkajarrun konepellin alle – miten talouspolitiikka muuttuu?” ➡️ sorsafoundation.fi/katsaus-velk...

Lausuimme eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle valtion budjettia koskevista vaikutusarvioinneista. 📊 Lue ehdotuksemme vaikutusarvioinnin kehittämiseen ➡️ sorsafoundation.fi/miten-politi...

Annoimme lausunnon hallituksen ensi vuoden valtion talousarvioesityksestä eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. 📒💰 Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme ➡️ sorsafoundation.fi/budjetti-uhk...

Kirjassa kerrotaan, että ehdotus yhteisöveron alennuksista tuli juuri valtiovarainministeriöstä 6.4. pidetyssä Teams-kokouksessa. Kansliapäällikkö Majanen oli ehdottanut jopa 4 prosenttiyksikön yhteisöveron laskua (eli 2-kertaista päätettyyn nähden) ja ylimpien marginaaliverojen laskua. 2/x

1/5 Teemu Luukan uudesta kirjasta saa käsityksen, että VM:n kansliapäällikkö Majanen on kulisseissa edistänyt kyseenalaista neljän prosentin yhteisöveroalea (ks. otteet kirjasta). Ongelmallista on, että veroalen perusteet ovat heikot ja ristiriidassa ministeriön omien asiantuntija-arvioiden kanssa.

Toisille avokätisiä veronalennuksia, toisille kurjuutta. Reilua? yle.fi/a/74-2018828...

”Tutkimuslaitos Laboren laskelman mukaan ostovoima kasvaa eniten työssäkäyvillä ja hyvätuloisilla kotitalouksilla. Yksinhuoltajan ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu, ja on laskelman heikoin. Myös hallituksen veromuutosten isoin hyöty painottuu hyvätuloisille kotitalouksille.”

Kiinnostava kalvosarja E2:lta. Keskustan kannattajat suhtautuvat aivan yhtä penseästi kuin vasemmistopuolueiden kannattajat väitteeseen "On hyväksyttävää, että osa väestöstä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon". 1/x www.e2.fi/media/julkai...

Yhden Euroopan arvostetuimmista bisneskouluista menestys perustuu yhteiskunta-, kulttuuri- ja humanistisiin tieteisiin. "kauppatieteilijöille kerrotaan myös paljon epämiellyttäviä totuuksia siitä maailmasta, jossa he haluavat menestyä." @olliherranen.bsky.social blogs.tuni.fi/alustalehti/...

Velkajarrusta punnittu kirjoitus. ”Talouspäätösten sitominen epävarmoihin ennusteisiin on ongelmallista. Velkajarrun poikkeussääntöjä tullaankin varmasti soveltamaan” #velkajarru @laurifinest.bsky.social sorsafoundation.fi/katsaus-velk...

Tässä @laurifinest.bsky.social huolellinen perkaus siitä, mikä Suomessa muuttuu velkajarrun myötä. Vielä tässä kuussa nimitettävä parlamentaarinen työryhmä määrittää askelmerkit ensi helmikuussa, jolloin ensimmäinen ylivaalikautinen tavoite 2027-2033 määritellään. sorsafoundation.fi/katsaus-velk...

Avasin pidemmin velkajarrutyöryhmän päätösten vaikutuksia. Monelta osin ne jäävät vielä nähtäviksi. Uusi parlamentaarinen työryhmä päättää julkisen talouden alijäämistä vuosiksi 2027–2033 jo ensi helmikuussa. Velkajarrun kahden poikkeusmekanismin soveltaminen on olennaista sen toimeenpanon kannalta.

Etla ei ole lobbausorganisaatio, mutta muutamat sen viime vuosien muistiot näyttävät enemmän lobbauspapereilta kuin tutkimuslaitoksen tuotoksilta. Tämä juttu valottaa potentiaalisia syitä: omistajat ovat Wahlroosin johdolla ohjanneet Etlan toimintaa siihen suuntaan. yle.fi/a/74-20189400

IS:n artikkelissa on esillä raporttimme pääomatuloverokilpailusta. Toiminnanjohtajamme @laurifinest.bsky.social mukaan veronmaksusta on tehty ainakin osin vapaaehtoista rikkaimmille suomalaisille. Raportti 📑: sorsafoundation.fi/paaomatulove... Lue IS:n artikkeli täältä ➡️: www.is.fi/kotimaa/art-...

”Hallitus on laskenut valmiiksi riittämätöntä luonnonsuojelun rahoitusta noin kolmanneksella. Vuoden 2025 budjetissa luonnonsuojelun määrärahat ovat vajaat 140 miljoonaa euroa. Summan voisi kolminkertaistaa ensi hallituskaudella.”

Tämmöinenkin tuli vielä tehtyä!

Suomen julkisen velan laskutapa on muuttunut 2020-luvulla. Nämä muutokset lisäävät sopeutustarvetta: • ARA-lainat lisättiin julkiseen velkaan 2022, • työeläkeyhtiöiden ylijäämät poistettiin velkaennusteista 2024 ja • nyt sotu-rahastojen ylijäämät poistetaan velkajarrun myötä julkisista alijäämistä.

Talouden lisäksi taloustietelijöillä voi olla myös itsetutkiskelun (mutta ei itkustelun) paikka. labore.fi/t&y/talousti...

Lausuimme eduskunnan verojaostolle perintö- ja lahjaverotuksen sekä tuloverotuksen muutoksista. 💸 Korostimme, että hallituksen esitykset kasvattaisivat taloudellista eriarvoisuutta ja olisivat ongelmallisia ihmisoikeuksien kannalta. Lue lausunnot ➡️ sorsafoundation.fi/lausuimme-ed...

Järjestimme syyskuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin. Tampereen yliopiston apulaisprofessori @hannaylostalo.bsky.social puhui tilaisuudessa feministisestä poliittisesta taloudesta ja eriarvoisuudesta. Lue lisää ja katso tallenne 📹: sorsafoundation.fi/hanna-ylosta...

Mitä työttömyyden noususta huippulukemiin pitäisi ajatella? Onko kyse kriisistä vai maltillisemmasta ongelmasta? Kyyrönen käy aihetta hyvin läpi monipuolisella tilastokatsauksella.

2022 oli ennätystyöllisyys, ja pääpuheenaihe "missä on työllisyystoimet!?!". 2025 on ennätystyöttömyys, ja pääpuheenaihe on "ei se korkea työttömyys nyt niin paha juttu ole".

Ruotsissa velka-ankkuri on tarkoittanut kotitalouksien valtavaa velkaantumista ja julkisten investointien unohtamista. Ekonomisti Odeberg ei suosittele ottamaan mallia Ruotsista, sillä nyt velka-ankkuria joustavoitetaan siellä. sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

1/6 Haastattelimme Ruotsin finanssipolitiikan sääntöjä tutkinutta Elinor Odebergia. Ruotsissa on käyty laajaa keskustelua sääntöjen puutteista ja jopa niiden "pääarkkitehti" Per Molander on ehdottanut sääntömuutoksia. Tiivistän ketjuun keskeiset erot Suomen velkajarruesitykseen. Blogissa tarkemmin.

Muiden maiden kokemukset osoittavat, että yksipuoliset velkajarrut eivät tue kokonaisvaltaisesti talouskehitystä. Haastattelimme Ruotsin kokemuksista ajatuspaja Arena Idé:n pääekonomisti Elinor Odebergia, joka oli kirjoitti aiheesta viime vuonna raportin. Alla muutama nosto. 🧵

Työttömyysluvut synkistyvät. Valitetettavasti pitkäaikaistyöttömyyden haitat voivat kertautua ja hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta. Tämä oli 1990-luvun alun laman oppi. Siksi hallituksen toiveet 100 000 lisätyöpaikasta voivat jäädä toiveiksi. www.hs.fi/talous/art-2...

Varallisuuserot ovat Suomessa suuria, vaikka tuloerot suhteellisen pieniä. Suomessa eniten ihmisiä, joilla negatiivinen nettovarallisuus. 1/3

Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.

Valtiovarainministeriön politisoituminen käy ilmeiseksi siitä, miten se on valkopessyt kuluneen hallituskauden aikana Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikkaa.

Oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijamme @anttironkainen.bsky.social kirjoittaa VM:n ennusteiden ja arvioiden poliittisuudesta. "Suomella ei koskaan mene niin huonosti, etteikö voisi sopeuttaa lisää – mutta ei koskaan niin huonosti, että pitäisi elvyttää.” demokraatti.fi/tarina-voitt...

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Ajankohtainen @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social kirjoitus hallituksen velkajarruesityksen ongelmista. Heidän mukaansa jäykkä sääntö veisi vastavirtaan kv-kehityksessä. Kehyssäännön kehittäminen verot huomioivaksi ja joustavampi parlamentaarinen sopimus olisi parempi ratkaisu.

Tämä vaikuttaa olevan ilmastopolitiikan uusi normaali. Numeerisista ilmastotavoitteista ei lipsuta, mutta niihin pääsemiseksi tehtävistä toimista kylläkin. VTT:n, Luken, Syken ja GTK:n laskelmien mukaan Suomi tulee olemaan hiilineutraali 15 vuotta myöhässä -- vuonna 2050.

Velkajarru on herättänyt keskustelua, mutta eräs siihen sisältyvä säännös on jäänyt huomiotta. Kyseessä on turvamarginaalisäännös (TMS), jonka myötä sosiaaliturvarahastoja ei laskettaisi enää osaksi julkisyhteisöjen alijäämää. Muutos lisäisi tulevaa sopeutusta rajusti – ja keinotekoisesti. 1/6

Aamun Hesari kertoo, kuinka hallitus leikkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kuinka työnantajat riistävät täällä työskenteleviä ulkomaalaisia, jopa rikollisesti. Hallitus taustajoukkoineen on antanut myös harmaan talouden rehottaa. Tarvitaan muutos, jos halutaan, että muuttoliike auttaa Suomea.

Hallitus puhuu jopa 10 miljardin sopeutuksesta, mutta se päätyy lukuun vain laskentakikkailulla. Blogissa uusin laskelma hallituskauden oikeasta sopeutuksesta, joka riihen jälkeen vain murto-osa 10 miljardista. ”Orpon hallituksen nettosopeutuksen määrä on 3,7 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla.”

Tässä hyvä analyysi Suomen yksityisen kulutuksen heikkoudesta Nordean ekonomisti Juho Kostiaiselta: corporate.nordea.com/article/1010... Seuraavaksi analyysin keskeiset pointit: 1. "Kuluttajien luottamus on heikkoa myös muualla Euroopassa, mutta silti kulutus kasvaa selvästi Suomea enemmän"

Nälkä kasvaa syödessä: “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Björn Wahlroosin muistelmien uusin osa on dynamiittia suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle. Meillä on hellitty kuvaa, että Etla on poliittisesti neutraali tutkimuslaitos eikä sen omistava elinkeinoelämä ohjaisi Etlan toimintaa aktiivisesti. Wahlroos osoittaa tämän olevan hölynpölyä. 1/x

📊 Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti käsittelee väestöennusteita. Väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo tarkastelee analyysissä syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. 🔗 Lue koko raportti verkkosivuiltamme sorsafoundation.fi/muuttovoiton...

”Hiilamo korostaakin, että nimenomaan muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttajien sopeutumiseen voidaan ja pitää vaikuttaa poliittisin päätöksin. Samalla juuri muuttovoiton määrään liittyy suurta epävarmuutta, joka heijastuu koko väestökehitykseen.”

STM on julkaissut tänään 3 muistioita, jotka arvioivat hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia vaalikauden aikana. Ei niin kovin yllättävästi arvioissa tulee esiin, että muutokset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ja aikaisemmin arvioitua enemmän myös toimeentulotukea saaneisiin

”Finérin mielestä hoivakeskustelua vaivaa haluttomuus tarttua ilmeisimpään ratkaisuun – verorahoitukseen. – Meillä on jo välineet. Meillä on vasara ja nauloja, mutta sen sijaan etsimme kaikenlaisia poppaskonsteja. Hyvinvointivaltiossa palvelut on rahoitettu verovaroista.”

Nyt myös VM:n laskelmista näkyy hallituksen veropolitiikan huipputuloisia suosiva linja. Pienituloisin kymmenys jää sen sijaan pakkasen puolelle. Hallituksen tuloveropäätösten jakautumista käsiteltiin myös viime kuussa julkaisemassamme raportissa: sorsafoundation.fi/huipputulois...