Aikamoinen lista tärkeitä tilastoja lakkautusuhan alla Tilastokeskuksen määrärahojen leikkausten vuoksi. Muun muassa väestöennuste, asuntojen vuokrat, teollisuuden uudet tilaukset ja työtaistelutilasto ja moni muu. Ei ole löysää, mistä leikata, vaan tärkeää tietoa katoaa. stat.fi/fi/uutinen/T...

Yritykset työllistävät, kun kauppa käy ja tuotteille on kysyntää, eli kun ihmisillä on rahaa. Elinkeinoelämän etujärjestöjen toiveet - ja hallituksen toimet - ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä työntekijöiden aseman heikentämiseen ja isotuloisten veronalennuksiin. www.hs.fi/politiikka/a...

Isotuloisten veroalea on perusteltu sillä, että se kannustaa kehittämään inhimillistä pääomaa. Sen sijaan tutkinnon eläkekertymästä voidaan luopua, koska koulutus kannattaa silti. Tämä on ristiriitaista. www.hs.fi/paakirjoituk...

Mistä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi? Muun muassa siitä keskustellaan ensi viikon perjantaina Oodissa.

Uusi raportti osoittaa, että terveysyrityksissä vältellään yhä laajasti lääkärien palkkiosta meneviä veroja. Se onnistuu maksamalla palkkio yhtiön kautta, sillä osinkoja verotetaan matalammin kuin palkkaa. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen veroporsaanreikä pitäisi vihdoin poistaa.

En itsekään torille lähtisi, ottaen huomioon senkin, että työllisten määrä kääntyi taas loppuvuodesta laskuun lyhyen nousun jälkeen (sekä kausitasoitetussa että trendiluvussa, ks kuva).

Aloitan maaliskuussa @utak.bsky.social’n pääekonomistina. UTAKissa pääsen keskittymään entistä enemmän finanssipolitiikan optimointiin ja etsimään ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Odotan innolla uusia työtehtäviäni.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa riittää taas pohdittavaa niin hallitukselle kuin muille. Vaikuttaa, että neuvoston sisälläkin on ollut poliittista vääntöä tai ainakin "kaksikätisiä ekonomisteja": hallituksen veroalepäätökset tyrmätään ja niitä ymmärretään peräkkaisissa kappaleissa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa raportissaan, että "yhteisöveron alentaminen voi olla perusteltua osana kokonaistuotannon kasvattamiseen tähtäävää verorakenteen muutosta." Tämä on erikoinen kanta. Useimmat tutkijatkin ovat todenneet sen tehottomaksi keinoksi. verotutkimus.fi/yhteisovero/

1/3 Etla nostaa @hs.fi taas maahanmuuton työttömyyden syypääksi. Syyt ja seuraukset menevät tässä sekaisin. Työttömyys on noussut ensisijaisesti heikon talouskehityksen vuoksi. Sen syynä on ollut viime aikoina etenkin kotimaisen kysynnän lasku.

Orpon hallituksen sopeutuksen määrästä liikkuu monia lukuja ja tarinoita. Onko oikeassa hallitus, VM, VTV, @jussisysta.bsky.social, @ottokyyronen.bsky.social, vai joku muu? Vai ovatko sittenkin kaikki oikeassa – tai väärässä? Avasin asiaa haastattelussa.

"Vasta 2000-luvulla on havahduttu siihen, että naisten hoitotulokset ovat heikompia ja hoito harvoin yhtä tehokasta kuin miehillä. Lisäksi naisten oireita ei monesti tunnisteta tai niitä vähätellään, mikä voi johtaa diagnoosin saamisen viiveisiin."

Pähkinä toimittajille & tutkijoille - kuinka paljon Suomen talous olisikaan sukeltanut, jos hallitus olisi todella leikannut 10 mrd? Se, että "vain" 3,5 mrd sopeutus on jumittanut Suomen talouskasvun viittaa siihen, että fipo-kerroin on paljon korkeampi kuin VM:n olettama 0,5. yle.fi/a/74-20204795

Hallitus toistelee tehneensä 10 miljardin euron sopeutuksen. Luku on sumutusta, sillä se ei huomioi mm. kaikkia uusia menolisäyksiä. Todellinen hallituskauden sopeutus on murto-osan, VTV:n arvion mukaan 3,5 miljardia. Ylen juttu avaa asiaa hyvin. yle.fi/a/74-20204795

Kuvio hahmottaa hyvin, kuinka kotimainen kysyntä vaikuttaa hallituskauden taantuman taustalla. Sinä aikana hallituksen toimet ovat iskeneet niin kotimarkkinoiden luottamukseen kuin ostovoimaan, etenkin pienituloisten.

Hallitus väittää sopeuttaneensa 10 mrd e, mutta todellinen nettosopeutus on vain 3,5 mrd e. Suuri osa sopeutuksesta onkin tulonjakopolitiikkaa suurituloisille, joille jaettu veronkevennyksiä. Ei ole kestävää eikä vastuullista talouspolitiikkaa, seurauksena työttömyyskriisi ja EU:n alijäämämenettely.

Kääntyikö työllisyys viime vuonna kasvuun, kuten tässä jutussa kerrotaan? Kyllä ja ei. Katsotaan työllisyyskehitystä työllisyysasteen ja työllisten määrän trendilukujen kautta. Ensinnäkin pidemmällä tarkastelulla työllisyysaste on laskenut huipustaan 2,9 % yksikköä. 🧵 www.hs.fi/politiikka/a...

" EU:n laajentuminen on Euroopan turvallisuuden ja kehityksen kannalta ydinkysymys, mutta komission rahoituskehysehdotus vuosille 2028–2034 ei ota tätä riittävästi huomioon", analysoi @feps-europe.eu uusi raportti, jonka voi lukea täältä: sorsafoundation.fi/raportti-kom...

Luonnonmarja-alan ongelmien ajateltiin ratkenneen reformien myötä. Vapaa toimittaja @tuukkatuomasjukka.bsky.social kirjoittaa blogissaan, miksi thaimaalaisten marjanpoimijoiden asema voi yhä olla heikko ja miksi keskusteluun on palattava. Lue täältä: sorsafoundation.fi/marja-alalta...

Suomi on työttömyydessä jo EU:n kärkimaa. Viime aikoina sillekin on etsitty syyllistä maahanmuutosta. @jussisysta.bsky.social analysoi tekstissään, miksi ulkomaalaiset eivät ole syy työttömyyteen siinä missä eivät nuoretkaan. Ylipäänsä ulkomaalaisten osuus työttömyyden kasvusta on varsin pieni.

Työttömyyden on väitetty johtuvan maahanmuutosta. Laskin kahdella tilastoaineistolla, miten paljon ulkomaalaisten työttömyys selittää työttömyyden viimeaikaista kasvua. Aineistot kertovat samaa: ulkomaalaisten osuus työttömien määrän kasvusta on jatkuvasti pienentynyt työttömyyden kasvaessa. 🧵

Pelkästään uudet kauppakumppanit eivät riitä, vaan Euroopan sisäistä kysyntää tulisi viimeistään nyt vahvistaa. yle.fi/a/74-20204943

Tämä Googlen maajohtajan haastattelu vakuutti ainakin yhdessä asiassa: firmalla on tarjota Suomelle lähinnä korulauseita. Professori Matti Pohjola sen sijaan kommentoi konkreettisemmin. www.hs.fi/visio/art-20...

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro kuvaa hienosti ulkomaalaisten hyväksikäyttöä eri aloilla Suomessa. Ruokalähettibisnes voisi olla seuraava kohde perkaukselle. Woltin vastaus tässä haastattelussa suorastaan huutaa sitä. www.hs.fi/helsinki/art...

Ennätykset paukkuu taas, tällä kertaa konkurssien määrässä. www.hs.fi/talous/art-2...

Ei ole kestävää hakea säästöjä terveydenhuollon asiakasmaksuilla, joista moni päätyy ulosottoon, ja jotka voivat vähentää hoitoon hakeutumista pienituloisilla. www.soste.fi/uutiset/sost...

Marjanpoimijoiden kohtelu on kauheaa luettavaa ja monessa tapauksessa lainvastaista. Onneksi raportissa tarjotaan päättäjille konkreettisia keinoja ehkäistä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Tämä parantaisi välillisesti myös kotimaisen työvoiman asemaa. sorsafoundation.fi/uusi-raportt...

Osallistuminen tähän projektiin on avannut silmiä sille, miten systemaattista haavoittuvassa asemassa olevien thaimaalaisten hyväksikäyttö Suomessa on ollut. Vuosien saatossa tänne on tuotu kymmeniätuhansia poimijoita. Kaiken lisäksi heidät on laitettu maksamaan itse viulut.

"Ulkomaalaispolitiikan kiristyminen ja poliitikkojen avoimen rasistinen puhe voivat vaikuttaa myös muiden maahanmuuttajien haluun asettua Suomeen. Työperäisistä maahanmuuttajista on soviteltu huoltosuhteen pelastajaa, mutta se ei tunnu realistiselta, jos yhteiskunta ei ole aidosti vastaanottava."

Tule nyt lauantaina (17.1.) Korjaamolle Käänne-festareille! Meiltä luvassa keskustelua Euroopan monikriisistä @anttironkainen.bsky.social kanssa sekä työpaja populistisen retoriikan tunnistamisesta ja siihen vastaamisesta Jelena Simicin kanssa! Lisätietoja täältä: sorsafoundation.fi/olemme-mukan...

Tänään ratkaiseva äänestys 20 vuotta neuvotellusta Mercosur-vapaakauppasopimuksesta EU:n & Etelä-Amerikan maiden välillä. Komissio tehnyt viime hetken silaukset lupaamalla farmareille rahaa, tuontirajoituksia ja mahdollisia ympäristösääntelyn höllennyksiä. Ympäristötoimien takapakki jatkuu. 1/2

Viime aikoina on esitetty, että Suomen tulisi matkia taloudessaan Ruotsia tai Saksaa. Saksan esimerkkiä käyttivät Etlan muistion kirjoittajat, Ruotsin "talousmallin kopioimista" esitti viimeksi Jyrki Katainen. Mitä näistä maista voidaan oppia? 🧵

Julkaisemme vuoden vaihteen aikaan toiminnanjohtajamme @laurifinest.bsky.social Itäsuomalaiseen vuonna 2025 kirjoittamia kolumneja. Syyskuun kirjoituksessa avattiin nyt vuodenvaihteessa voimaan astuneen huipputuloisten veroalen vaikutuksia. Lue täältä: sorsafoundation.fi/kolumni-huip...

Järjestäytyminen on ihmisoikeus ja ay-liittojen jäsenyyden tukemiselle on vahvat perusteet. Se kasvattaa palkkoja ja voi myös nostaa tuottavuutta.

Tämä oli hämmentävä lukukokemus. Kreikan tietä ym. raflaavia Suomi-vertailuja on nostettu alkuun, keräämään klikkejä kukaties. Olennaisin sisältö on kuitenkin tämä: "Kreikka on siis niin kaukana Suomesta, ettei vertailu ehkä ole kovin hedelmällistä."

"Monelle alle 8 000 euroa kuukaudessa tienaavalle jää 50–190 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen. Enintään 2 000 euron tulotasolla veroaste sen sijaan jopa nousee hieman." yle.fi/a/74-20200108

Alkuvuodesta pohdin, että Trumpin valtaannousu tarkoittaa Euroopalle "lisää valtaa ja vastuuta ratkaista maailman ongelmia". Toistaiseksi tätä tonttia ei ole haluttu tai osattu ottaa. Sen sijaan EPP ja kumppanit ovat omnibus-hankkeillaan potkineet palloja takaisin Trumpille, muutaman Putinillekin.

Julkaisemme joulun aikaan toiminnanjohtajamme @laurifinest.bsky.social Itäsuomalaiseen vuonna 2025 kirjoittamia kolumneja. Tässä kirjoituksessa pohditaan, miksi oligarkkivalta uhkaa demokratiaa.

Julkaisemme joulun aikaan toiminnanjohtajamme @laurifinest.bsky.social Itäsuomalaiseen vuosina 2024–2025 kirjoittamia kolumneja. Ensimmäinen kirjoitus kertoo, miten osinkoverotuksen uudistaminen hyödyttäisi Itä-Suomen oikeudenmukaista siirtymää. Lue täältä: sorsafoundation.fi/kolumni-oike...

Veropolitiikan ajankohtaisista keskustellaan taas helmikuussa!

Asumisen korkea hintataso ja asunnottomuus ovat laajoja ongelmia Euroopassa. Lue @feps-europe.eu uudesta raportista, miten tähän on päädytty ja mikä ratkaisuksi. Raportissa myös asiaa Suomen asuntopolitiikan tilasta Orpon hallituksen leikkauksien myötä! t.co/H3fKoBq3uB

1/2 Mm. velkajarru sitoo politiikkaa vuosien päähän yltäviin ennusteisiin, vaikkeivat ennusteet osu edes parin kuukauden ajalla. 3 kk sitten VM ennusti, että velkasuhde 2025 lopussa on 86,9 %, nyt ennuste on yli 2 %-yks. suurempi (89,1 %). Tuolloin tämän vuoden kasvuennuste oli 1,0 %, nyt 0,2 %.

Uudessa VM:n ennusteessa velkasuhde ei vakaudu, vaan jatkaa kasvuaan joka vuonna. 90 % raja paukkuu jo ensi vuonna. Valittu lääke ei selvästi toimi velkasuhteen vakauttamiseen.

vtv.fi/raportti/fin... labore.fi/julkaisu/enn...

1/7 VTV:n uusi raportti piirtää karun kuvan hallituksen talouspolitiikasta: hallitusohjelman tavoitteet jäävät toiveiksi, keinot ovat väärät suhteessa tavoitteisiin, työllisyystoimet nojaavat katteettomaan optimismiin, leikkausten haittoja aliarvioitu. Ketjussa muutama nostoja raportin kuvista.

Olemme käsitelleet tekoälyä aika monista näkökulmista säätiön hankkeissa. Mukava, että päästiin tuomaan näitä näkökulmia myös tulevaisuusselonteon käsittelyyn. "Tekoälyinvestointien hyödyt uhkaavat valua Euroopan ulkopuolelle silloinkin, kun ne tehdään täällä."

SOSTE antoi velkajarrua varten perustetulle parlamentaariselle työryhmälle lausunnon julkisen talouden vahvistamisesta. Laskimme lausuntoa varten, kuinka Suomen julkisen talouden ongelmat saisi ratkaistua. Laskelmat tehtiin Euroopan komission DSA-mallilla. Alla ketju. 1/

Tämäkin pääkirjoitus on yhtä sekasotkua. Tekstin tarkoituksena on teilata niin sanottu miljonäärivero. Kauheasti merkkejä saadaan tähänkin jorinaan kulutettua ilman oikein yhtäkään selvästi hahmottuvaa argumenttia. Sen sijaan miljonääriveroon sotketaan siihen täysin kuulumattomia asioita. 1/x

Nallen palvelus on karhunpalveluksen vastakohta.

Valtonen mokasi pahasti faktojen kanssa amerikkalaisella tv-kanavalla. Kesti kaksi päivää ennen kuin asiasta uutisoidaan Suomessa, hyvä, että sentään nyt. Erikoiselta tämä silti vaikuttaa. www.hs.fi/maailma/art-...