Suomessakin levitetään ahkerasti "tietoa" siitä, miten varallisuusveron korottaminen v.2022 johti Norjassa varallisuusverokertymän pienenemiseen, kun iso joukko miljonäärejä suuntasi ulkomaille. Norjan tilastokeskuksen dataan pohjaava graafi näyttää varallisuusverokertymän todellisen kehityksen ⬇️

Voidaan sitten kysyä, miten finanssipolitiikka voi olla liian tiukkaa, jos julkisyhteisöjen alijäämät ovat tuota tasoa. No siten, että politiikalla on leikattu kulutusmenojen ja investointien kasvu-uraa ja vahvistettu tulonsiirtojen kasvu-uraa. Proaktiivisuus korvattu auttamisella (työttömyys).

En malttanut odottaa vuositilinpidon valmistumista, vaan tein ennusteen neljännesvuositilinpitojen pohjalta vuodesta 2025 eri sektoreiden nettovelkaantumiselle (/-lainaamiselle). Sektorivirroilla vuosi 2025 vertautuu ehkä parhaiten lamavuosiin 1993 ja 1994. Ja siltä se on tuntunutkin! #talous

Todella kiinnostava tuore @utu.fi raportti nuorten aikuisten käsityksistä ja toiveista! Nuoret painottavat näkemyksissään luonnon kantokyvyn suojelua ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa heikkoja autetaan. Tällainen tutkimustieto on huomattavan arvokasta demokratialle ja sen kehittämiselle.

"Suomalaisten nuorten aikuisten toiveissa talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kehitykselle korostuvat solidaarisuus, kestävä kehitys, luontoyhteys ja itsensä kehittäminen."

Puolueet ovat selvän valintatilanteen edessä: Joko EU-sääntöihin tavoitellaan muutosta tai joustoa tai sitten siirretään keskustelu pelkkiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin. Sellaista kantaa ei voi enää esittää, jossa sekä tuetaan säännöstöä että vahvistetaan julkista taloutta rakennetoimilla. 2/2

Olemme UTAKissa jatkuvasti korostaneet, että uusien EU-sääntöjen puitteissa sopeutuksia ei voi tehdä enää "rakennetoimilla", vaan niiden on oltava joko leikkauksia tai veronkiristyksiä. Hyvä että asia tuodaan nyt esiin VM:stäkin. Edelleen on ollut julkisuudessa paljon puhetta "kasvutoimista". 1/2

Hyvä, että tämäkin sanotaan ääneen. 8-11 miljardia on suoraa sopeutusta, ei mitään ”kasvu- ja rakennetoimia”. Tällaisessa sääntökehikossa ei ole järkeä. www.hs.fi/politiikka/a...

Investointivetoisella kasvuohjelmalla, jolla lisättäisiin samalla Suomen strategista autonomiaa ja edistettäisiin kestävyyssiirtymää, julkisyhteisöjen velan BKT-suhde saataisiin helposti lasku-uralle. Resursseja ja mahdollisuuksia on niin paljon yhteiskunnassamme käyttämättä. #talous

"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi." stat.fi/fi/julkaisu/...

Jarruryhmän tavoite alijäämän pienentämisestä on hyväksyttävissä, mutta tavoitteesta johdetut sopeutussummat estävät tavoitteeseen pääsemisen, kuten tälläkin kaudella on nähty. Ennen sopeutussummista päättämistä niitä täytyy saada reilusti alaspäin. 1/2

Tosiasiassa kertoimien on havaittu olevan pienempiä veronkorotusten kuin julkisiin menoihin kohdistuvien leikkausten tapauksessa. Tämä todetaan mm. Euroopan komission tuoreessa raportissa. Kangasharju yrittää luoda kuvaa siitä, että veronkorotukset olisivat turmiollisia Suomen taloudelle. 2/2

Päinvastoin. Vaihtoehto olisi talouskasvun ja työllisyyden tukeminen ja velkaantumisen pienentyminen. Epäonnistunut talouskuripolitiiikka tulee kalliiksi valtiolle, mutta myös kansalaisille ja luonnolle.

@sak.fi tiedote kokonaisuudessaan velkajarrutyöryhmän eli finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän raportista. 10/10 www.sak.fi/ajankohtaist...

VM:n dialta näkee hyvin, että EU-säännöt edellyttävät 7-8 mrd e sopeutusta ensi vaalikaudella. Kuitenkin sopeutushaarukan yläpää on asetettu jopa 4 mrd e korkeammalle perustuen ei-EU-sääntöjen perusteella (ks. teksti dian alakulmassa). 2/

Ylen mukaan 8–11 mrd. € sopeutus tähtää siihen, että valtion ja paikallishallinnon alijäämä laskee 2–2,5 %:in vuonna 2031. Velkajarrulaissa ja EU-säännöissä alijäämätavoite sisältää myös sotu-rahastojen ylijäämät. Ts. työryhmän sopeutussuositus on selvästi suurempi kuin fipo-säännöt edellyttävät.

Työllisyysasteen trendi putosi uusiin pohjalukemiin. Laskua edellisen hallituskauden huipusta 2,8 %-yksikköä. Orpon hallitusohjelman piti olla täynnä kasvu- ja työllisyystoimia, mutta ilmeisesti vaikutusten etumerkki on päinvastainen. 😳 stat.fi/fi/julkaisu/...

Komission on julkaissut uusimmassa velkakestävyysanalyysissaan eri maiden seuraavan 7 vuoden kauden sopeutusvaateet. Tästä voidaan päätellä, että EU-säännöt edellyttäisivät Suomelta ehkä 5–6 miljardin euron sopeutuksia seuraavalla kaudella ilman menolisäyksiä tai veronalennuksia. 1/x

Turusen Heikki ( @heikkiturunen.bsky.social ) kaivoi datan Eurostatilta, jossa työttömät ja piilotyöttömät mukana työttömyysasteluvussa. Huonommin menee kuin eurokriisin aikaan. "Liian synkkä kuva" täytyy tarkoittaa siis sitä, että vielä huonompikin työttömyystilanne voidaan hyväksyä. #talous

Korkeakoulutuksen tuoma taloudellinen hyöty on kutistunut Britanniassa, koska taloudessa ei ole riittävästi korkean tuottavuuden työpaikkoja, kertoo John Burn-Murdoch FT:ssä. Maksettavana on lisäksi kymmenien tuhansien lukukausimaksut. Koulutuspolitiikkaa tulisikin 1/3 www.ft.com/content/649d...

”Emeritusprofessori Niklas Bruun ja dosentti Jaana Paanetoja sanovat, että lakiesitys on ristiriidassa EU:n direktiivien ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.” Määräaikaisten työsopimusten lisääminen kasvattaa myös työntekijöiden epävarmuutta. 😕 www.hs.fi/politiikka/a...

10 mrd e sopeutuksen mittaluokan hahmottelua: ”Lopettamalla kokonaan Suomesta eduskunta, valtioneuvosto, ulkoministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö” us14.campaign-archive.com?u=0387c03dfc... @matiasmakynen.bsky.social

Perjantaina julkaistiin ensimmäinen jakso uudesta Kansanedustaja kysyy -podistani. Vieraana Juha Hurme, jonka kanssa keskusteltiin suomalaisuudesta. Ajatuksena kysyä kansanedustajana eri alojen asiantuntijoilta ja keskustella tärkeistä asioista. open.spotify.com/episode/2bg0...

Tanskan mallin ydin, lähes 60 000 euroa vuodessa työtöntä kohden palveluihin jää toistuvasti mainitsematta kaikilta Tanskan mallin nimiin heikennyksiä vaativilta. Suomessa on melko turha puhua velvoittavuudesta, kun palveluja ei ole. Työllisyyden hoidon menot työtöntä kohden yli 11-kertaiset!

”Petteri Orpo ja Riikka Purra ovat tehneet kaikkensa heikentääkseen työntekijöiden asemaa tässä maassa. Ostovoimakehityksen ottaminen omaksi ansioksi on härskeintä poliittista viestintää, mihin olen pitkään aikaan törmännyt.” -Riku Aalto 1/2 www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa on erinomaiset ehdotukset: 1) Lapsen etu perustuslakiin 2) Lasten mielenterveyspalveluihin yhtenäiset rakenteet 3) Lapsipolitiikalle arviointineuvosto 4) Lastensuojelulaki uudistetaan kokonaisuutena #lapsenoikeudet lapsiasia.fi/-/tiedote-ed...

Valtio-omisteisen liiketoiminnan painopisteeksi tulisi ottaa luontopääoman turvaaminen. Valtio voi omalla omistajaohjauksellaan suunnata omistamiensa yhtiöiden ja liikelaitosten toimia luonnon tilaa parantaviksi. 1/

Suomi euromaiden aatelia julkisen velan vähyydessä. Silti täällä sopeutetaan kuin viimeistä päivää (ja sillä tavalla heikennetään asemaa tässäkin vertailussa). VM ei kerro tätä edes poliitikoille, vaan sumuttaa EU-säännöillä, jossa likvidit nettovarat sivuutetaan. Virkavastuulla. #talous #politiikka

Peruisin myös sotu-leikkauksia, jotta yksityinen kulutuskysyntä elpyisi ja pienituloisten toimeentulo vahvistuisi. Ensin kannattaisi palauttaa lapsikorotukset ja suojaosat, mikä vähentäisi lapsiköyhyyttä ja parantaisi osa-aikatyön kannustimia. 2/2

Jussilla on hyvät ehdotukset. Etenkin pitkäikäiset väyläinvestoinnit ja asuntorakentaminen olisivat kannatettavia elvytyskohteita. Sote- ja työllisyyspalveluihin kohdennetut lisäpanostukset tukisivat julkista työllisyyttä sekä erityisesti työttömien työkykyä ja hyvinvointia. 1/2

MLL:n Perhepulssi-kysely: Perheiden taloudelliset haasteet syventyneet entisestään. Vuosi sitten talousvaikeudet näkyivät erityisesti yhden aikuisen perheissä, nyt myös kahden tai useamman aikuisen perheissä taloustilanne oli selvästi vaikeutunut. #lapsiperheköyhyys www.mll.fi/tiedotteet/m...

1) Valitaan pari kolme teollisuuspuistoa (ks. TEM 2025) ja pistetään niissä sähkö- ja tuonantoasiat kuntoon, 2) perutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksia, 3) perutaan köyhyyttä ja asunnottomuutta aiheuttavia leikkauksia, 4) tuetaan asuntotuotantoa siellä, missä eniten tarvetta.

Kasvua ei näy, työttömyys EU:n huipussa. Koska Suomessa olisi oikea aika elvyttää, jos ei vieläkään? Osaisiko @ahokasjaj.bsky.social tai @ottokyyronen.bsky.social ehdottaa, millainen elvytys nyt olisi tehokasta?

Ainoa mielekäs suunta Suomen talouspolitiikalle on investointivetoinen kasvu, joka laadullisesti toteuttaa kestävyyssiirtymän ja antaa edellytykset strategisen autonomian ylläpitämiseen pidemmällä aikavälillä. Tämä edellyttää uskoa siihen, että kasvu tasapainottaa julkisen talouden, ei sopeutus.

Aki Kangasharjun torijuhlaan työllisyyden käänteestä on vaikea yhtyä. Uskottavuutta torijuhlilta syö se, että Aki väitti työttömyyden kääntyneen laskuun A-studiossa joulukuussa 2024, kun itse näin sen heikkenevän ja ylittävän 9 % rajan (nyt 10,7 %). Akin blogi: www.etla.fi/ajankohtaist...

Olen hiukan huolissani siitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan edelleen "rakenteellisista toimista" osana julkisen talouden vahvistamista. EU-sääntöjen mukaista nettomenouraa ei voida kuitenkaan koostaa tällaisista toimenpiteistä, vaan sen on koostuttava tulo- tai menosopeutuksesta. 1/x

Tuoreet asunnottomuustilastot ovat synkkiä. Asunnottomuus kasvaa toista vuotta putkeen, yli 10 vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2025 asunnottomia oli 773 enemmän kuin edellisvuonna. Myös pitkäaikaisasunnottomuus nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Juuri kun makrotalouspolitiikalla pitäisi tukea Suomen strategista autonomiaa, kykyä ylläpitää yhteiskunnallista resilienssiä, tukea hyvinvointivaltiota ja oikeusvaltiota, sekä pitää ihmiset kiinni työssä ja toimeentulossa, matto vedetään alta. KIITOS! #talous #tiede #politiikka

Toivottavasti lääkeluottokokeilusta saadaan luotettavaa tietoa sen vaikutuksista lääkkeiden saatavuuteen ja toisaalta velkaongelmiin, jotka näen tässä selvänä uhkana. Kokeilun (rekisteri)tutkimusasetelma on käsittääkseni vielä epäselvä, vaikka kokeilu on käynnissä.

Työttömyysaste rikkoi jälleen ennätyksiä ja nousi 10,7 %:iin. 😱Lisäksi työllisyysaste notkahti jälleen alaspäin pohjalukemiin. Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena, vaikka väliin mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Talouspolitiikka epäonnistunut.

Toisin kuin 2000-luvun edelliset kriisit, nykyinen kriisi on itse aiheutettu. Nykytilanteen voisikin nimetä Orpo-kriisiksi. @sak.fi blogi 🔗 Kuviot, ks. ketju 🧵👇👇 1/ www.sak.fi/blogit/tyott...

Kuviossa lapsiperheköyhyyden subjektiivisia ja objektiivisia indikaattoreita koottuna. Viimeaikainen kehitys palauttaa köyhyyden yleisyyden 15-20 vuoden takaiselle tasolle.

Laskinpahan sitten eilisen "sosiaalityöntekijöiden" laskeman ruhtinaallisen toimeentulotuen uusiksi. Työssä käyvät tienasivat muka vain 30 euroa, mutta itse sain tulokseksi 906 euroa, vaikka tuskin joka kuukausi pesukone hajoaa. Esimerkkiperheet Lahdessa vuokralla, 3 lasta iältään 12-16 vuotta.

Voimattoman kaunan tunteilla (ressentimentti) pelaaminen on oikeistopopulismin yksi keskeinen poliittinen työkalu ja samalla voimavara. Politiikan journalismi voisi kertoa äänestäjille, millaisin keinoin heihin yritetään vaikuttaa, eli miten heitä puhutellaan. Mediaproffan 60 sekuntia.

On sietämätön ajatus, että ihminen on kuristunut kuoliaaksi vanhustenhoidossa oltuaan toistuvasti sidottuna tuoliin. Oli kyse sitten henkilöstön riittämättömyydestä, vanhuksen käytöksestä tai mistä, näin ei saa käydä. Hyvä, että viranomaiset tutkivat nyt asiaa. Lakien täytyy estää tällainen.

Suomi tarvitsee köyhyysjarrun. Pienituloiset ovat kärsineet jo kohtuuttomasti. Velkajarru ei saa enää heikentää heidän tilannettaan, vaan köyhyyttä täytyy vähentää samalla, kun velkasuhdetta yritetään pienentää. www.hs.fi/mielipide/ar...

Väitän, että politiikan progressiivista kenttää luonnehtii tällä hetkellä silmiinpistävä ponnettomuus hyvinvointivaltion puolustamisessa. Some-kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa, kuten Sipilän hallituksen vastaisten mielenosoitusten aikana. demokraatti.fi/juuri-kukaan...

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen erinomainen kirjoitus. "On kohtuutonta, että juuri nyt taloudellisten ongelmiensa kanssa kamppailevat joutuvat odottamaan epämääräisiä parempia vuosia, joita ei ehkä tulekaan." #köyhyysjarru www.hs.fi/mielipide/ar...

Fun fact: Vuonna 2023 Espanjassa (26) nettomääräisesti kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia Suomeen (13) verrattuna (per 1000 asukasta). (Lähde: Eurostat) Että selittääkö Suomen erityisen työttömyysasteen nousun? #talous

Suomen työttömyys on noussut Euroopan korkeimmaksi. Julkisessa keskustelussa syyksi on maalailtu mm. maahanmuuttoa. – Syyt löytyvät kuitenkin ennen kaikkea kulutusta heikentävästä ja epäluottamusta lisäävästä talouspolitiikasta, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social www.sttk.fi/2026/01/09/s...