Miksi ihmiskauppa saa jatkua Suomessa? Kuka siitä hyötyy? Uusimmassa Kansanedustaja kysyy -jaksossa keskustelen Paavo Teittisen kanssa hänen TietoFinlandia-palkitusta Pitkä vuoro -kirjastaan ja siitä, mitä työperäiselle hyväksikäytölle on tehtävä. open.spotify.com/episode/1AZP...

Olin Svenska Ylen haastateltavana sotu-laskelmiini liittyen. Korostan vielä, että sotu-muutoksiin soveltamani fipo-kerroin perustuu laajaan metatutkimukseen, jossa tutkittiin yli 1 800 kerroinestimaattia: doi.org/10.1111/joes... Tutkimuksen mukaan sotu-muutosten kerroin on noin 2,8 taantumassa.

Yle uutisoi laskelmastani: ”Kun [sosiaaliturva]leikkaukset ajoittuvat taantumaan ja heikentävät kysyntää, Sosten mukaan ne vähentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja […] Näin tavoitelluista säästöistä toteutuisi vain vajaat 10 prosenttia, Soste laskee.”

Mitään kansainvälistä laskusuhdannetta ei ole vuoden 2023 jälkeen nähty, vaan ollaan menty jokseenkin normaalisuhdanteessa. Euroopassa työttömyys pohjalukemissa viime vuodet. En edelleenkään ymmärrä, miten kehdataan Suomen erillistaantumasta syyttää suhdannetta. On kyllä paksua. #talous #politiikka

Sosiaaliturvaleikkauksista toteutuu vain 10 % säästö. Pienituloisten toimeentulon leikkaukset ovat tehotonta ja epäinhimillistä politiikkaa. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen pitää olla seuraavan hallituksen kärkitavoite. www.soste.fi/uutiset/sost...

Tämä on ehkä isoin uutinen mitä on. Amoc eli Pohjois-Atlantin merivirtojen kiertoliike on selvästi alttiimpi romahtamiselle kuin tutkijat ovat aiemmin luulleet. yle.fi/a/74-20220858

Tänään @soste.bsky.social julkaisi laatimani Hyvinvointitalouskatsauksen. Hyvinvointitalous kuvaa taloutta, joka rakentuu ihmisten hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden varaan. Katsauksessa on kolme keskeistä huomiota. Käyn ne läpi tässä ketjussa. 1/x

Vieraskynä | Toistuvat hyökkäykset perintöveroa vastaan edustavat menneen maailman ihanteita @hannakuu.bsky.social www.hs.fi/paakirjoituk...

Sitra julkaisi tänään Utakin ja wiiw-tutkimuslaitoksen selvityksen Suomen tavaraviennin kehityksestä, lupaavista kasvusuunnista ja valtion strategisista valinnoista. Tässä ketju selvityksen keskeisistä viesteistä. 1/7

Harvinaisen kiinnostavaa ja konkreettista analyysia suomalaiseen teollisuuspoliittiseen keskusteluun. Sitran julkaisemassa @utak.bsky.social ja @wiiw.ac.at raportissa perustellaan ensimmäistä kertaa, millaisilla askelilla Suomen teollista pohjaa voidaan laajentaa ja arvoa nostaa.

Ennen: tehdään keskiluokasta rikkaita kansankapitalismilla Nyt: tehdään keskiluokasta köyhiä orponomicsilla

Rikkaita ei ole riittävästi, että veronkorotuksilla voitaisiin tasapainottaa julkista taloutta. Köyhiä sen sijaan on yhä enemmän, joten heiltä leikkaamista voidaan jatkaa ”hamaan tappiin”.

Harkinnan arvoinen ehdotus duopolin haastamiseksi! Toki hieman yllättävästä suunnasta tulee tämä mamdanilainen esitys.

Minusta tuntuu, että kovin yritys vaikuttaa SDP:n talouslinjaan tässä maassa on Hesarin pääkirjoitustoimituksessa. Sääli, että Hesarin linja on ”lisää Orponomicsia” ja argumentit ovat heikkoja kehäpäätelmiä.

Päätökset eivät tietenkään liity mitenkään toisiinsa, mutta on oireellista, että ryhmiensä fiksuimpiin (ja liberaaleimpiin?) kuuluvat edustajat Kontula, Sarkkinen, Biaudet ja Kosonen jättävät eduskunnan tämän kauden jälkeen.

Ei menny ihan kuin Nordhaussilla. "1ºC warming reduces world GDP by over 20% in the long run" academic.oup.com/qje/article/...

Itse näen tärkeänä myös keskustelun pitkän aikavälin visioista. Hyvinvointivaltio on monin osin keskeneräinen projekti, joka valitettavasti jämähti ristitulessa paikoilleen. Kaikki rohkeus viedä se alkuperäisiä tavoitteitaan pidemmälle on tervetullutta, eikä saavutus jäisi epämääräiseksi toteemiksi.

"Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus jää 10 prosenttiyksikköä 50 prosentin tavoitteesta vuonna 2030, ja osuus on vain 43 prosenttia vielä 2040."

Tämäkin on erinomainen talouspoliittinen keskustelu, joka ehdottomasti kannattaa kuunnella. Kansanedustaja @matiasmakynen.bsky.social kyselee terävästi ja @ottokyyronen.bsky.social vastaa rauhallisesti sekä selkeäsanaisesti. Talouspolitiikan valinnat avautuvat hienosti! #talous #politiikka #media

HS ei julkaissut mielipidekirjoitustani, minkä vuoksi julkaisen sen alla: TILASTOINTIKÄYTÄNTÖJÄ VOI MUUTTAA HARKITEN Mielipidekirjoituksessaan Markus Sovala ja Mari Ylä-Jarkko (HS 29.3.) esittivät, että ara-korkotukilainoja ei voisi poistaa Suomen julkisen velan määritelmästä. 1/x

On tämä melkoinen masiina, kasvun heikentyessä jarrua vaan kovemmalle. ”Majasen mukaan talous on jälleen kasvanut odotettua heikommin, joten leikkaustarve voi hyvinkin kasvaa. ”Nyt liikutaan jo 8–11 miljardin euron haarukan yläpäässä.”” www.hs.fi/politiikka/a...

En hae jatkoa SDP:n varapuheenjohtajana. Kyse on arvoista. Koen, että pyrkimys ja tila laajaan ajatteluun, rohkeus nostaa uusia ideoita ja käydä moniäänistä aatteellista keskustelua SDP:ssä on vähentynyt. Tulen jatkamaan näiden asioiden edistämistä uudessa roolissa. yle.fi/a/74-20219972

Kun jengille paljastuu, että 8-11 mrd. euron sopeutustavoite perustuu oikeasti yhden VM:n virkahenkilön Excel-pyörittelyn. #talous #politiikka

Leikkaukset ajavat Suomen taloutta vain huonompaan jamaan, sanoo Uuden talousajattelun keskuksen pääekonomisti Otto Kyyrönen. Keskus julkaisi aiheesta selvityksen eilen, ja Kyyrönen kävi Pihvissä puhumassa aiheesta. Kuuntele Pihvi! www.uusijuttu.fi/juttu/sAB0lt...

Uusimmassa Kansanedustaja kysyy -podissa @ottokyyronen.bsky.social kertoo, mihin velkajarru voi johtaa ja miten vahingot minimoidaan. Otto esittelee myös vaihtoehdon, jolla julkinen talous saataisiin vahvistumaan. Mukana @utak.bsky.social eilen julkaistu raportti. open.spotify.com/episode/6oP9...

Kiitos @johannavuorelma.bsky.social kun nostit kommentissasi esiin korvia huumaavan hiljaisuuden luonto- ja ilmastopolitiikasta. Pari sivuamista vihreistä investoinneista mutta kukaan ei tarttunut. Vastaavat etkot tarvittaisiin puheenjohtajille näistä kysymyksistä. @annikadamstrom.bsky.social

No niin, ehdin viimein tehdä ketjun UTAKin tuoreen selvityksen keskeisimmistä tuloksista. Vuodesta 2031 alkaen velkajarru edellyttää, että Suomen julkinen velkasuhde laskee keskimäärin vähintään 0,75 %-yks. vuodessa, kunnes velkasuhde on alle 40 % BKT:stä. 1/x

Raportin suositukset: -VM:n laskelmissa on otettava realistisesti huomioon sopeutuksen kielteiset kerroinvaikutukset mm. eri suhdanteissa, -ensi vaalikaudella sopeutustoimien tulee koostua pääosin veronkorotuksista ja -parhaassa tapauksessa myös julkisista investoinneista olisi hyötyä. 7/7

VM:n laskelmissa ei huomioida, kuinka menoleikkaukset vaikuttavat julkiseen talouteen _heikon kasvun oloissa_. Kun laskelmissa huomioidaan mm. Suomen suhdannetilanne ja kotimaisen kysynnän rooli, 9,7 mrd. € menoleikkaukset eivät käännä velkasuhdetta laskuun ja kasvu stagnoituu (ks. kuvio 5). 3/x

Mielekkäillä makro-oletuksilla on kuitenkin löydettävissä politiikka, jolla velkasuhde saadaan laskuun ja talouskasvu kiihtymään. Kun korotetaan veroja 6,5 mrd. eurolla ja investoidaan 4,1 mrd. eurolla, päästään mallissa lähes VM:n lupaamaan velkasuhteeseen, mutta kasvun raketointiin.

Täysi tupa ja paljon mediaa seuraamassa @utak.bsky.social @ottokyyronen.bsky.social velkajarruraportin julkistusta. Perjantaiaamuna julkaistaan uusin Kansanedustaja kysyy -podi, jossa Otto on avaamassa raportin tuloksia. Laita kuunteluun!

UTAKin selvitys on nyt julkaistu. Raportin pääsee lukemaan alta. Teen myöhemmin tänään ketjun selvityksen keskeisimmistä tuloksista. Mutta kannattaa lukea itse selvitys!

Ja 20 tuntia tästä perjantaiaamuna julkaistaan @ottokyyronen.bsky.social vierailu Kansanedustaja kysyy -podissa, jossa raportin johtopäätökset ja aika paljon sisältöäkin esillä!

Orpon hallituksen tavoitteita, joiden eteen ei kuitenkaan toimita: 1. Ilmastolain hiilineutraaliustavoite 2. Työllisyystavoite 3. Julkisen talouden vahvistamistavoite 4. Vanhojen metsien suojelutavoite Mitäs muita?

Kenelläkään ei näinä aikoina ole varaa olla epäpoliittinen, sanoo kirjailija Monika Fagerholm

Trump käyttää vaarallista kieltä, mutta on myös selvää, että hän on valmis sotarikoksiin voidakseen näyttää voimaa. Ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus eivät hänelle paina mitään. Euroopalle pitäisi painaa. Eurooppalaisten johtajien on puututtava Trumpin toimintaan heti.

Yhä useammin julkisessa keskustelussa puhutaan hyvinvointivaltion sijaan hyvinvointiyhteiskunnasta. Tämä on tietoista. Vielä harvemmin eteen lisätään ”pohjoismainen”, paitsi jos muita pohjoismaita käytetään perusteena heikennyksiin. Mikä tekisi Suomesta taas pohjoismaisen hyvinvointivaltion?

1/2 Luotan tuloksiin, en statuksiin. Jos ennusteet epäonnistuvat järjestelmällisesti verrokkeja pahemmin ja seuraukset ovat katastrofaalisia, status ei merkitse minulle mitään. Titteli saa olla silloin vaikka Kiinan keisari.

Jos joku väittää yhteisten asioiden hoidosta puhuttaessa: a) että (yhteiskuntatieteellinen) akateeminen tutkimus on vankka perusta, lähes kritiikin ulkopuolella b) että hän itse esittää ideologia-vapaita käsityksiä a'han nojaten ... /🧵

Helmikuussakin Suomen työttömyysprosentti oli EU:n korkein. Lähde: ec.europa.eu/eurostat/dat...

From Catherine Belton, on why Vance is going to Budapest www.washingtonpost.com/world/2026/0...

Presidentti Stubb on kuvannut 1990-lukua aikana, jolloin uskottiin vapauden, demokratian ja globalisaation väistämättömään voittoon, mutta sivuutti sen, että kriittisiä ääniä kuului jo tuolloin etenkin vihreiden ja SDP:n suunnalta, kirjoittaa Ahto Apajalahti. www.verdelehti.fi/2026/04/01/s...

"-- vastaavia leikkausvaatimuksia eivät enää esitä edes Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tai teollisuusmaiden järjestö OECD, jotka vielä finanssikriisin jälkeen vaativat julkisen talouden nopeaa tasapainottamista."

Näin oli asiat 2021 ja ovat edelleen: ”Mäkysen mielestä yksi syy talouskeskustelun yksipuolisuuteen on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät mielellään omia näkemyksiään oikeanlaisesta talouspolitiikasta – ja poliitikot kuuntelevat herkällä korvalla.” www.hs.fi/politiikka/a...

KEEP ON REPOSTING. KEEP THE TRENDING HIGH. #EpsteinFiles #NoPedophiles #NoKings #NoPEDODENTS #NoTrump

Kun Helsingin yliopiston professori kritisoi valtiovarainministeriön vaikutusarvioita akateemiseen tutkimukseen ja tieteeseen vedoten, budjettipäällikön vastaus on, että vaikutusarvioiden kritisointi on akateemisen tutkimuksen ja tieteen vastaista. Kieltämättä yllättävä argumenttivalinta.

Eli meneekö tää niin, että töitä tehdään niin kauan, kuin terveys sallii ja sitten jäädään kotiin omien lasten hoidettavaksi? Lapset töihin vanhempien kuoltua ja omien lasten aloitettua koulun tai sitten maksavat hoidon vanhemmilleen ja lapsilleen, että voivat käydä töissä? Ja perintövero pois?

Neutraali ja politiikan yläpuolella oleva budjettipäällikkö valtiovarainministeriöstä: - Kyllä me Purran kanssa samaa mieltä ollaan asioista. - Marinin hallitus ei taloussäännöistä välittänyt. Nämä on vain näitä neutraaleja faktoja. Kyseenalaistajat eivät vain usko akateemiseen tutkimukseen.

Rinteen hallitusneuvottelut käytiin nollabudjetoinnin vastakohdasta. Aloitettiin siitä, millaisia ilmiöitä yhteiskunnassa tulisi ratkaista ja miten tämä olisi mahdollista. Budjettirajoite ja priorisointi tuotiin pöytiin analyysin jälkeen. 1/2

Oletko jo tänään kysynyt itseltäsi, miksi et asu ikääntyvien vanhempiesi kanssa samassa kodissa, hoida heitä ja lapsia, joita on mahdollisimman paljon, kotona ja tee enemmän töitä pidemmällä työuralla?