Parhaillaan käydään parlamentaarisia neuvotteluita velkajarrusta. Neuvotteluissa olisi syytä ottaa huomioon myös lakiin sisältyvä niin sanottu turvamarginaalisäädös, jonka myötä sosiaaliturvarahastojen ylijäämät jätettäisiin huomiotta arvioitaessa EU-sääntöjen mukaista 3 prosentin alijäämärajaa. 1/x

Ruotsista on Suomi ottanut huonoa esimerkkiä tässä. Tuloerot kasvaneet voimakkaimmin OECD-maista kolmessa Pohjoismaassa.

Kansalaisperusteisuus pudottaisi ihmiset yhteiskunnan ulkopuolelle ja kasvattaisi ongelmia. Sosiaaliturva on jo velvoittavaa. Ongelma on, ettei esimerkiksi kielikoulutusta ole tarjolla riittävästi ja jonot ovat pitkiä. Hallitus heikentää tilannetta leikkauksilla kotoutukseen.

Tässäkin kuussa tuli uusi yllätys työllisyystilastojen saralta. Laskennalliset työpaikat alkavat pikkuhiljaa näyttää keisarin uusilta vaatteilta. Lähteet: pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/da1... vm.fi/documents/10...

Suomen ajamat EU:n taloussääntöjä tiukentaneet turvalausekkeet ja sitten vielä tämä VM:n virkamiesten omin päin neuvottelema lisätaakka Suomen julkiselle taloudelle, kun eläkevarat siirrettiin pois velkatarkastelusta. Tätäkään muilutusta ei pidä unohtaa. Meitä viedään kuin litran mittaa! #politiikka

Uusi raporttimme tarkastelee hallituksen keväällä päättämän veroalen vaikutuksia tilastojen sekä tutkimusten valossa. Se osoittaa, että ensi vuoden marginaaliveronalennus tarkoittaa miljoonatuloisille keskimäärin 130 000 euron veroalea. Lue lisää!👇

"On siis olemassa vaara, että velkajarrun vuoksi julkisen talouden sopeuttamistarve saa suorastaan absurdit mittasuhteet." www.longplay.fi/lyhyet/halli...

Todella. Globaalifinanssikriisi ja eurokriisi nyt lyöty laudalta pitkäaikaistyöttömyydellä mitattuna. Samalla kun eteläinen Eurooppa tekee työllisyysennätyksiä ja Keski-Euroopassakin kohtalainen työllisyystilanne jatkuu. Suomen talouspolitiikka vedetty täysin vihkoon. Pahoittelut uhreille! #talous

Orpon hallituksen leikkausten on laskettu EU:n virallisen velka-analyysimallin perusteella jopa kasvattaneet julkisyhteisöjen bruttovelkasuhdetta lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tarjolla on pysyvä talouskuri, jossa edellinen toistuu toistumistaan. Ja julkista taloutta muka vahvistettu?

Kun toimeentulotuki kompensoi leikkauksia aiempaa arvioitua vähemmän, köyhyysindikaattorit nousevat enemmän. Lasten osalta arvio pienituloisuuden kasvusta jopa kaksinkertaistuu.

Viime viikolla @bios.fi lausui valtiovarainministeriölle "velkajarrulaista". Tässä lausunto BIOS:n sivuilla. Summaus: 1) huonosti valmisteltu (arvioinnit puuttuu); 2) lain sisältö muuttaisi radikaalisti Suomen yhteiskuntamallia (huonompaan); 3) monikriisissä talouspolitiikan oltava joustavaa.

Kansallinen velkajarru tulee hylätä ja finanssipolitiikasta on säädettävä yhdenmukaisesti jo valmiiksi hyvin tiukkojen EU-sääntöjen kanssa. @sttk.fi lausunto #velkajarru: www.sttk.fi/2025/08/25/v...

SOSTE ei kannata hallituksen esitystä kansallisesta velkajarrusta. Esitys tekisi finanssipolitiikasta korostuneen myötäsyklistä, syventäisi taantumia ja heikentäisi talouskasvua. Velkasuhdetta voidaan laskea parhaiten kasvua vahvistamalla. #velkajarru

"Vaarana on, että velkajarruesitys ajaisi Suomen talouden loputtomaan sopeutuksen, heikon talouskasvun ja korkeamman velkasuhteen kierteeseen."

Orpon on aika pistää hallituksensa nurin. Kun päähallituspuolue kannatuspaniikissa vastustaa periaatteellisesti sodasta kärsivien lasten hoitamista, ei hallituksella ole enää mitään moraalista oikeutusta jatkaa työtään. Kaksi vuotta persujen paniikkia tulee Suomelle kalliiksi.

Velkajarruesityksessä on tehty herkkyystarkasteluja, jossa perusoletuksena on tietenkin 0,5 fipokerroin. Sitten taas yllätytään, kun finanssipolitiikalla onkin merkittävästi suurempia vaikutuksia talouskasvuun. Tämä on ihan pöyristyttävää vedätystä taas. #talous #politiikka

Vaihtotase on aivan huomaamatta (ja ennusteiden vastaisesti) vahvistunut jo selkeästi ylijäämäiseksi. Suomi ei kokonaisuutena velkaannu ulkomaille. Ongelmana on, että yksityinen sektori kyllä vaurastuu, mutta julk. sektorille ei suuntaudu sieltä riittävästi varoja ja siksi julk. velka kasvaa.

Eihän Kelaa voi tällä tavalla politisoida. Se on sosiaaliturvaa TOIMEENPANEVA virasto, jonka tehtävänä ei todellakaan ole tehdä poliittisia avauksia. Vaikka teknistä tietoa Kelassa toki onkin paljon, ei sitä pidä missään nimessä kääntää poliittisiksi leikkauslistoiksi. Ensin ajaa, sitten toteuttaa?

Valtiovarainministeriö esittää 100 milj. € lisäleikkausta sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Se tarkoittaisi, että järjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosenttia. On välttämätöntä, että Orpon hallitus torppaa VM:n esityksen syyskuun budjettiriihessään. 1/5

Keväällä hallitus alkoi puhua kasvusta, mutta osasi tehdä vain tehottomia veronalennuksia. Nyt Purra ehdottaa veroalen rahoittamista parlamentaarisen T&K-sovun purkamisella ja uusilla koulutusleikkauksilla, nyt yliopistoilta. Ei juuri pahemmin Suomen kasvua voisi heikentää.

Suomalaisessa talouskeskustelussa yksi yleinen positio on pyrkiä esiintymään talouspoliittisesti neutraalina, pragmaattisena ja objektiivisena asiantuntijana, samalla kun aktiivisesti yrittää torpata tietynlaisten talousajatusten leviämistä ja poliittista vaikutusta. Tästä puhutaan vähän. #talous

Hallitus antoi tänään lisätalousarvion, jossa valtion alijäämä tälle vuodelle on 13,2 miljardia euroa. Marinin hallituksen alijäämä oli pahimpana koronavuonna 13,1 miljardia. Marinin hallituksen viimeisenä kokonaisena vuonna 2022 alijäämä oli alle 0,5 miljardia euroa.

Olipa sekava kirjoitus. Hyvin vaikea saada kiinni, mitkä tutkimukset nyt ovat jättäneet mitäkin mekanismeja huomiotta ja että tarvitaanko näiden veronalennusten hyötyjen realisoimiseen lisää toimia vai eikö tarvita. Mikähän olisi reaktio, jos näin löysä teksti tulisi ns. toiselta puolelta?

Tuli päivä, kun yksimielisesti perussuomalaisten kanssa hyväksyimme suuressa valiokunnassa EU:lle yhteisvelkaa ja kokoomuksen kanssa EU:n taloussäännöistä poikkeamisen. Hyviä päätöksiä! Äänestyksessä kok ja ps eivät halunneet kirjata Suomen kokonaisvastuita eduskunnan kantaan.

Kokoomuksen Heikki Autto kommentoi UTAKin selvitystä: "Autton mukaan ajatus siitä, että menoja lisäämällä voisi säästää on järjenvastainen." On huolestuttavaa, jos makrotaloustieteessä tyypillisesti hyväksyttyjä ajatuksia (esim. taantumassa ei kannata sopeuttaa), pidetään "järjenvastaisina". 1/2

Kokoan Demokraattiin kirjoittamassani artikkelissani yhteen UTAKin tuoreen selvityksen pääviestejä. Selvitys auttaa ymmärtämään, miksi pyrkimykset kääntää velkaantuminen laskuun ensisijaisesti julkisia menoja leikkaamalla ovat kääntyneet itseään vastaan.

Maaliskuussa työttömiä jo yli 10%! Hallitus ei tee mitään auttaakseen ihmisiä tässä ja nyt, vaan toivoo, että veronalennukset auttavat vuosikymmenen lopulla. Työttömien tilanne on epätoivoinen, leikkaukset ovat ajaneet heidät mahdottomiin tilanteisiin. stat.fi/julkaisu/cm0...

Yhteisöveron alennus ilman korjauksia osinkoverotukseen tulee lisäämään tulonmuuntoa. Veroalelle ei perusteita ja se kiihdyttää haitallista kv. verokilpailua tilanteessa, jossa valtioiden tuloille kova tarve. Laihana lohtuna kiitämme hallitusta ”massimuija-pykälästä”. finnwatch.org/fi/uutiset/k...

Milloin tulee setämiespappabetalar-pykälä, jolla poistetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus kokonaan? Nyt se poistettiin vain someinfluensserimassimuijilta. #puoliväliriihi2025 yle.fi/a/74-20157809

Hallituksen veronkevennykset kohdistuvat tosi rajusti tulojakauman yläpäähän, erityisesti kun huomioi ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistumisen. Se vie pieni- ja keskituloisilta kolmanneksen tai jopa puolet veroalen hyödyistä.

”Purra myönsi, että Petteri Orpon (kok) hallitus velkaantuu enemmän kuin Sanna Marinin (sd) hallitus, jota kokoomus ja perussuomalaiset kovasti kritisoivat Suomen velkaantumisesta.” www.is.fi/politiikka/a...

Nyt VM on laskenut sellaisia itserahoitusasteita, joille on vaikea löytää perusteita tutkimuskirjallisuudesta. Eli kuten tavataan sanoa: naamiot on riisuttu. On mielenkiintoista nähdä, miten poliittinen järjestelmä reagoi tähän. 3/x

Kehysriihen päätöksissä ei ollut mitään yllättävää, vaan medialla oli ollut jo päiväkausien ajan eksakti tieto isoista linjoista. Oikeastaan riihen mielenkiintoisin anti oli se, että VM näyttää antaneen veronalennuksille noin 50 prosentin itserahoitusasteen. Tämä on radikaali linjaus. 1/x

Hallituksen paras kasvutoimi ehkä parhaassa mahdollisessa tapauksessa rahoittaa itse itsensä, eikä silloinkaan vahvista julkista taloutta. Tässä ei todellakaan puhuta mistään kasvupolitiikasta, vaan edunvalvonta- ja tulonjakopolitiikasta.

Hallituksen talouspolitiikan kova linja jatkuu. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta.

Turhien veronalennusten rahoittamiseksi hallitus leikkaa 65 miljoonaa korkeakoulujen rahoitusta ja 75 miljoonaa kunnilta, joiden isoin tehtävä on koulutus. Lisäksi 75 miljoonan aiemmin päätetty OKM:n leikkaus on vielä kohdentamatta. Koulutusleikkaukset jatkuvat. Tuhoisaa!

Selvitimme Bruegelin simulaatiomallin avulla sopeutuksen vaikutuksia. Tuloksena on, että Orpon hallituksen sopeutustoimet kasvattavat Suomen julkista velkasuhdetta, koska talouskasvu sakkaa pahasti. @utak.bsky.social tiedote ja selvitys. 👇 utak.fi/selvitys-orp...

Odotan jo sitä hetkeä, kun jengille paljastuu, että se oma erinomaisuus ja menestys ja turvallisuuden tunne olivatkin vain hyvinvointivaltion ja yhdenvertaisuutta lisäävien instituutioiden tekosia. Oikeasti kovassa maailmassa omat rahkeet eivät ehkä riitäkään mihinkään? #yhteiskunta

Työttömyysaste on Suomessa yli yhdeksässä prosentissa ja miesten työttömyys oli tammikuussa EU-maiden korkeimmalla tasolla. Tätä taustaa vasten on kummallista, että korkean työttömyyden talous- ja hyvinvointivaikutuksista puhutaan tällä hetkellä niin vähän. utak.fi/korkea-tyott...

Sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamisella hallitus laski säästävänsä 26 miljoonaa. Säästöjen toteutuminen kyseenalaistettiin laajasti ja paketti rikkoi hallituksen rivit. Nyt hallitus aikoo leikata 70 miljoonaa samasta kohteesta ja lisäksi 100 miljoonaa sosiaalihuollosta.

Viikonloppuna EK:n pj halusi, että Suomi ottaisi mallia Irlannista. Hyvä muistaa, että Irlannin talousmenestys on osin tilastoharhaa. Yritysten verosuunnittelu paisuttaa bruttokansantuotetta, mutta ei irlantilaisten lompakoita. Suomessa kotitalouksien todellinen kulutus on suurempaa kuin Irlannissa.

Hyvä läpikäynti @rmurto.bsky.social työryhmän veroehdotuksista. Perintöveron poisto oli työryhmän pöyristyttävin ehdotus, mutta sen varjossa esitettiin paljon muutakin kyseenalaista. Erilaisia veroetuja varakkaille, jotka ovat kasvun kannalta merkityksettömiä, mutta valtiolle kalliita.

Täkäläisessä keskustelussa talouskasvusta olisi syytä huomioida myös finanssipolitiikan virityksen merkitys. Saksa tekee finanssipoliittista U-käännöstä ja nyt julkisten investointien odotetaan päättävän Saksan talouden viime vuosien stagnaation. www.ft.com/content/ee20...

Miksi Suomi ei kasva? Suomen yrityssektori selvästi kannattavampi kuin Ruotsissa ja Saksassa, mutta oikeat investoinnit tuottavuuden kehittämiseksi jääneet tekemättä.Sen sijaan täällä tehty "poliittisia investointeja" voittojen paisuttamiseksi. Sitralta tärkeä raportti: www.sitra.fi/julkaisut/mi...

Kiinnostavaa nähdä, kumpi vaikuttaa enemmän suomalaiseen politiikkaan, Draghin vai Murron raportti. Ja tietysti varsinkin, kumpi vaikuttaa enemmän kasvuun.

Tämä Wahlroosin peruste perintöveron poistolle on kyllä komein tähän mennessä: ”Valtion tuottava omaisuus on lahjoitettava perheelleni, jotta Suomi voi pelastua.” Nyt, kun hallituksen isäntä on antanut ohjeen näin julkisestikin, voidaan kehysriihi varmaan aikaistaa ja nuijia homma valmiiksi.

Nämä on kai niitä ”villapaitaekonomisteja” Inheriting is becoming nearly as important as working www.economist.com/leaders/2025... from The Economist

Ei Suomi ole lamassa, vaan pirun huonossa jamassa. Sen sai aikaan oikeistokiima, ja nurkissa ulvoo viima.

Petteri Orpo päätti muodostaa hallituksen perussuomalaisten kanssa, todennäköisesti jo ennen eduskuntavaaleja. Merz on lupaillut palomuurin pitävän. Se ei tietenkään tarkoita, että hän saa sanella haluamansa politiikan Saksassa. Koalitiohallitus vaatii valintoja kaikilta siitä, mistä joustavat.