”Vuoden 2025 lopussa joka kahdeksas ulosottovelallinen oli alle 29-vuotias […] Toiseksi eniten peritään opintolainoja, joiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kahden viime vuoden aikana keskimääräinen ulosottoperintään viety opintolaina on kasvanut 14 prosenttia.”

EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

@peetuk.bsky.social'lta ja @mikasainio.bsky.social'lta tärkeä blogi: "Julkisyhteisöjen bruttovelka kertoo velan määrän mutta ei huomioi rahoitusvaroja. Nettovelka täydentää kuvaa, sillä se vähentää velasta varat [...] Bruttovelkaa tarvitaan edelleen, mutta sitä ei pidä tulkita yksin." 1/

Paikallisen sopimisen uudistus myös järjestäytymättömille perusteltiin sillä, että työehtosopimukset ja laki asettavat kuitenkin tason, jonka alle ei voi sopia. Nyt työnantajat vaativat eduskuntavaalitavoitteissaan, että lain ja TES:ten minimit on voitava alittaa. Yllätys!

Puolustusrahoituksesta esitettiin parlamentaarisesti rohkesti rahoituksen tuplaamisen tarvetta. Miten minusta tuntuu, että parlamentaarinen sote-rahoitustyöryhmä ei tule esittämään hyvinvointialueille lisärahoitusta?

Minusta on hyvä, että puolustushallinnosta saadaan selkeät luvut siitä, millaisia tarpeet ovat. Kun on jokin pohja, on keskustelua helpompi käydä. Samalla tavalla toivoisin, että STM esittäisi hyvinvointialueiden tarpeisiin ja OKM koulutusjärjestelmän tarpeisiin perustuvat rahoitusarviot.

Viime vuonna menetimme noin puoli miljoonaa työpäivää työtaisteluiden vuoksi. Jos elinkeinoelämän ajatuksena työmarkkinamallin murentamisesta oli vähentää lakkoja, se ainakin näyttää epäonnistuneen. Niin usein käy, kun yksipuolisesti yrittää määrittää malleja.

Lähisuhdeväkivalta lisääntyy, asunnottomuus lisääntyy, pienten lasten sijoitukset kasvavat vuodessa 9 %. Pitkäaikaistyöttömyys lama-ajan luvuissa. Orpo ja Purra ajavat Suomea kohti sosiaalista kriisiä. www.hs.fi/suomi/art-20...

vielä yks twitter jako tänne x.com/HirvonenTimo... Hävittäjätoimitusten alkamisella oli poikkeuksellisen suuri rooli 1. neljänneksen talouskasvussa. Julkisten investointien kasvukontribuutio oli 1,8 prosenttiyksikköä.

Uusimmassa Kansanedustaja kysyy -jaksossa mennään syvälle työllisyyspolitiikkaan @lauriholappa.bsky.social kanssa. Millaisella talouspolitiikalla täystyöllisyys voitaisiin saavuttaa ja mitä täystyöllisyys tarkoittaisi taloudelle? Käy kuuntelemassa: open.spotify.com/episode/211p...

Ylimpien rajaverojen laskua, ja sen jatkamista edelleen on tosiaan perusteltu sillä, että korkeilla rajaveroilla on haitallista vaikutusta koulutusvalintoihin ja aineettoman pääoman kertymiseen. Ks. esim. www.etla.fi/ajankohtaist... 1/3

Kyselytunnilla käytiin keskustelua nuorten tulevaisuususkosta ja erityisesti nuorisotyöttömyydestä. Lähes 100 000 alle 25-vuotiasta oli työttömänä huhtikuussa. Kun perussuomalaiset ja kokoomuslaiset saivat keskustelussa puheenvuoron, heidän suurin nuoriin liittyvä huolensa oli suvivirren kohtalo.

Ekonomistit on outoa sakkia. Korkeakoulutusta halutaan lisätä lyömällä valmistuneelle maisterille 12 000 euron lasku käteen. #talous #tiede

Viikonloppuna SDP:n puoluekokous tiukensi puolueen linjaa koulutuksen maksuttomuuteen. Puoluehallitus esitti yhden tutkinnon maksuttomuutta, mutta puoluekokous päätyi vahvoihin kirjauksiin kaikille, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille, maksuttomasta koulutusjärjestelmästä.

He, jotka ovat huolissaan korkeista tuloverotuksen marginaaliveroasteista, ovat koulutuksen kohdalla valmiita rakentamaan järjestelmän, jossa pienillä tuloilla lainoja ei tarvitse maksaa pois. Tämähän räjäyttää marginaaliveroasteet. Progressiivinen verotus on paras tapa rahoittaa myös koulutus.

Aivan järjetön tilanne. Kaikki ovat vakuuttuneita koulutustason noston tärkeydestä ja siitä, että koulutus on tehokkaimpia kasvun ja tuottavuuden tekijöitä. Silti koulutuskin alistetaan velkajarrun 8-11 miljardin leikkauksille. 2010-luvun koulutusleikkausten virheistä ei ole opittu yhtään mitään.

Kouluttautumisesta on etua koko yhteiskunnalle. Se, että meillä on koulutettuja ammattilaisia nostaa palveluiden laatua ja tuottavuutta. Koulutukselle hinnan laittaminen rakentaa esteitä koulutukselle. Erityisesti maksut tekevät raskaista ja heikommin palkatuista aloista vähemmän houkuttelevia. ½

Jokaiseen kotiin pitäisi lähettää sellainen varautumisopas, jossa kerrotaan tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuvasta häirinnästä, rasistisesta häirinnästä sekä perhesuhdeväkivallasta. #yhteiskunta

Tämä hyvän kehän ajatus vaikuttaa olevan liian raskan suomalaisten, ainakin virkamieskunnan psyykkeen käsiteltäväksi. Hyvää voi syntyä vain kärsimyksen kautta, tuottavuus epämiellyttävästä raadannasta.

Yksi syy polarisaation taustalla on eduskunnan vallan heikkeneminen. Hallitusten vallan kasvu jättää kansanedustajat sivustahuutelijoiksi. Mitä jos parlamentaaristen ja ministerityöryhmien perustamisen sijaan hallitus voisi kysyä kysymyksiä ja toivoa ehdotuksia eduskunnan valiokunnilta?

Hieno kirjoitus ja hyviä ehdotuksia. Itse lisäisin myös eduskunnan ja sen valiokuntien valtaa suhteessa hallitukseen, mutta kansanedustajien aseman vahvistaminen hallitustyöskentelyssä on myös järkevää. Eduskunnan roolin heikkeneminen on yksi syy polarisaation taustalla. www.hs.fi/nakemys/art-...

Pitkäaikaistyöttömyyttä saatiin laskettua Lex Leppäsellä ja eläkeputkilla, mutta kyllä se herätti huolta ja keskustelua jo 1980-luvulla. Ennen 1970-luvun taantumaa sen sijaan edes koko käsitettä ei tunnettu. Kuva Kansalliskirjaston lehtitietokannasta haulla ”pitkäaikaistyöttömyys”.

Blairin linja toimi aluksi. Voittoja tuli niin Blairille, Clintonille, Schröderille kuin Suomessa Lipposellekin. Vuosien saatossa kolmannen tien käänne johti kuitenkin katastrofiin. Oikeistopopulismin nousu kytkeytyi olennaisesti kolmannesta tiestä seuranneeseen vaihtoehdottomuuden kokemukseen. 2/x

Ennen 1990-luvun lamaa Suomessa ei käytännössä ollut nykyisenkaltaista pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuonna 1990 putäaikaistyöttömiä oli 3000 ja 1995 huipussa 136 000. Huhtikuussa 2026 pitkäaikaistyöttömiä oli 139 200. Kasvua 20 % vuodessa. Pitkäaikaistyöttömyys on poliittinen valinta.

Muistan vielä ne ajat, kun oltiin huolissaan, ettei Marinin hallitus saavuta tarpeeksi nopeasti 80 prosentin työllisyysastetta. Nyt ei enää ketään kiinnosta, että työllisyysaste on luisunut viime vuosina yli kolme prosenttiyksikköä alaspäin (77,8 % --> 74,7 %). HALOO! ☎️📣🔊 #talous #politiikka

Pienenä maana Suomen etu ON tiiviis yliopisto-yritys yhteistyö👌 Wärtsilä mukaan Vaasan Yliopiston johtamaan isoon H4PERION EU-hankkeeseen, tavoitteena hiilineutraali🌱 pitkän matkan meriliikenne. Suomesta mukana myös OY, ÅA, Meyer ja Deltamarin. #hyväuutinen

Tosiasiallisesti työttömyyden kasvu Suomessa johtuu riittämättömästä kysynnästä, joka puolestaan johtuu raha- ja finanssipolitiikan samanaikaisesta kiristämisestä. Blogissa aiheesta tarkemmin 👇 2/2

Velkajarrusta ei saa muodostua hyvinvointijarrua! Yli kymmenen miljardin säästöjä on vaikea kaapia kasaan kuristamatta sote-palveluja. Ne eivät kuitenkaan ole pelkkä menoerä, vaan investointi ihmisten työ- ja toimintakykyyn, kirjoittaa asiantuntijalääkärimme Riitta Työläjärvi.

Voi voi voi, työttömyys nousi jälleen uuteen ennätykseen (10,6 %) ja työllisyysaste jatkoi painumista alaspäin. Olisiko toisenlaisella talouspolitiikalla voitu tämä välttää? Kestääkö Suomen talous 8-11 mrd euron nettosopeutusta, jos jo Orpon n. 3 mrd e nettosopeutus ajoi talouden tähän jamaan?

Miksi Eurooppa jää Yhdysvalloista jälkeen talouskasvussa ja investoinneissa? Katsausartikkelissaan VTM, KTM Tatu Raitis esittää tähän keynesiläisen näkemyksen, jonka mukaan Euroopan talouden ongelma ei ole ylivelkaantuminen vaan ylisäästäminen. 1/2

Loistava kollega Sonja Saarikoski sen sanoi: www.uusijuttu.fi/juttu/sQH0df...

”Meillä on yhä enemmän keinoja ehkäistä köyhyyttä ja huono-osaisuutta. On hälyttävää, että lapsiperheköyhyys lisääntyy nykyään, ja sen on todettu olevan yhteydessä sosiaaliturvan heikennyksiin.”

Yksi tärkeimmistä ideoista, josta talouskuri kumpuaa, on taloustieteen oppikirja-ajatus julkisyhteisöjen budjettirajoitteesta yli ajan niin, että tulojen ja menojen täytyy olla yhtä suuret. Tämän vuoksi taloustieteilijät ovat aina varmoja siitä, että sopeutus on aina hyvä asia alijäämien ilmetessä.

SAK pitää Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n torstaina antamaa ratkaisua lakko-oikeudesta historiallisena vahvistuksena työntekijöiden perusoikeuksille. SAK katsoo, että Suomessa on nyt ratkaisun valossa arvioitava uudelleen viimeaikaiset työtaisteluoikeuden rajoitukset. www.sak.fi/ajankohtaist...

Tästä puheesta ei kyllä velkajarrua löydy hakemallakaan. Vain yksi kevyt viittaus "vastuulliseen taloudenpitoon". Muuten täynnä investointipuhetta, joskin varsin maltillisessa skaalassa, kun tullaan toteutukseen. Mutta sekin jo asettuu 8-11 mrd. euron sopeutuslinjaa vastaan. #politiikka #talous

Kaikkien Suomen työttömien työllistyminen tarkoittaisi massiivista talouskasvua, jota Suomessa ei olla nähty aikoihin. Tämä ilman muuta johtaisi Suomen julkisen talouden nopeaan vakautumiseen ja velkasuhteen rajuun laskuun. Täystyöllisyys tarkoitti Suomessa esim. 60-luvulla noin 5% vuosikasvua. 2/2

En yleensä ota kantaa tällaisiin, mutta haluan oikaista pari väärinymmärrystä, jotta ne eivät jää elämään julkiseen keskusteluun. (1) Velkajarrun kriteerien toteutuminen ei UTAKin laskelmien valossa edellytä lähellekään 5–8% vuosikasvua. Komission DSA-mallilla arvioituna n. 2% kasvu riittää. 1/2

Elän eri todellisuudessa kuin Petteri Orpo ja mielelläni pysyn tässä todellisuudessa.

Tilaa on yleensä sille, mille sitä halutaan antaa. Uskoisin, että kysymyksestä "miksi leikkauspolitiikan vaihtoehdoille ei haluta antaa tilaa, vaikka se on osoittautunut katastrofaaliseksi" saisi aikaan oikein mielenkiintoisen keskustelun.

UTAKin @ottokyyronen.bsky.social tiivistää tässä ketjussa ja siihen liittyvässä artikkelissa tiistain työttömyysdebatissa pitämänsä alustuksen sisällön. Bottom line: Selvästi suurin selitys Suomen heikentyneelle työllisyystilanteelle johtuu kysyntätekijöistä ja talouspolitiikan kiristymisestä.

Minkäs sitten teet? #politiikka

”Vuosi sitten valtiovarainministeriö esitti arviokseen, että yhteisöveron alennus maksaa itsensä takaisin 60-prosenttisesti. […] Nyt julkaistussa lakiluonnoksen vaikutusarviossa ministeriö arvioi, että veronkevennyksen itserahoittavuus olisi pitkällä aikavälillä 34–46 prosenttia.”

Vihdoin aloite siitä, että EUn välttämättömiä, työtä, vihreyttä, osaamista ja geopoliittistakin turvaa luovia investointeja hidastaviin talousjärjestelmän osiin alettaisiin vaikuttaa kansainvälisellä yhteistyöllä!

Hyvää puolueaktivismia investointivetoisen talouspolitiikan puolesta! Lisää tällaista. #talous #politiikka

Miksi Suomen tulisi siirtyä investointivetoiseen talouspolitiikkaan Orpon ja Purran (sitä ennen usean muun) epäonnistuneen talouskurikauden jälkeen? Koska muuta uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden, tuottavuuden ja työllisyyden vahvistamiselle sekä kestävyyssiirtymän toteuttamiselle ei ole. 1/9

Työttömyyden kasvu johtuu Suomessa siis raha- ja finanssipolitiikan samanaikaisesta kiristämisestä. Epäsuotuisa talouspolitiikka on saanut aikaan sen, että kotimainen kysyntä on ollut liian heikkoa työvoiman kysynnän turvaamiseksi. On mahdollista, että sama dynamiikka toistuu taas lähivuosina. 9/

Todellinen kasvun jarru löytyy kotimaisesta kysynnästä. Yksityiset investoinnit supistuivat Q1/2023-Q1/2025. Lisäksi yksityinen kulutuskysyntä heikensi kasvua yhteensä 0,1 %-yks. vuosina 2024–2025. Tämä selittyy pääosin EKP:n koronnostoilla ja Orpon hallituksen myötäsyklisellä sopeutuksella. 7/

Aivan loistava esitys. Kaikki oleellinen on mukana, myös EU:n finanssipoliittisten sääntöjen muuttaminen mahdollistamaan vihreät investoinnit.

Here are the details: hotelworkers.org/news/iwa-con...