Olen huomannut, että ikääntymisen myötä ihmiset jakaantuvat kahteen: Toiset selkeytyvät, elävät rutiinien mukaan. Puhetapansakin kliseytyy ja rutinoituu. Hiukan naiivia, mutta hallittua. Toisilla lisääntyvät kysymykset, tulee boheemeja piirteitä, ex tempore ratkaisuja. Usein vaikeaa, pohdintaa.

Fantastinen Antti Puuhaara äsken Teemalla! (Ei löydy Areenasta) Kunnon esiturkkalaista ähkimistä pseudokarjalaisella murteella, Suomussalmen ikuisissa maisemissa. Lopussa kirveskin heilui. Matti Pellonpäätä ja muita remmissä. Ei tämä nyt ihan Raul Roineen satuversiota vastannut, mutta hauskaa oli!

Jouluna mässäilemiäni nameja: Fazer Collection Kermalehmät After Eight Budapest Vihreät kuulat Finlandia Julia Da Capo Fazermint English Toffee Banana English Toffee Assortiments Pari muuta merkkiä vielä avaamatta.

Huomenna ja ylihuomenna juhlatilaisuuksia. Koska jännitän kaikkia sellaisia, ne luetaan työpäiviksi. Sitten mökkeilyä, sehän työtä vasta onkin. Eli vika todellinen lomapäivä tänään.

Mä en ole missään vaiheessa ymmärtänyt näitä lukumaratoneja. Voisitteko selittää, miksi minun pitäisi kuunnella, kun vaihtuvat lukijat lukevat Tuntematonta tai mitä milloinkin? Onko tämä tapa olla ihailemansa julkkiksen läheisyydessä, massapsykoosi vai mitä? Olen tottunut lukemaan itse kirjani.

Mennään sitten tällä.

[Yritän löytää huumorin kultareunuksen kaikesta tästä synkästä toivottomuudesta] Oli asiat miten oli, tämä kartta tuo hymynkareen huulille, koska se kertoo visuaalisin keinoin, minkälaista asioista tässäkin sodassa perimmältään on kyse: PUTININ KARTANO

Tein sen taas! Nukahdin lukiessa oikean silmän päälle ja nyt on silmä ihan litussa eikä meinaa nähdä mitään. Palautuu aina hitaasti. @marigoottimyy.bsky.social muistaa tämän kiron haitanneen ennenkin lukemistani.

Tähän aikaan vuodesta uutiset täyttyvät kuvista julkkiksista Lapissa. Kimurantti asia. Tietenkin on hyvä luoda työtä Suomeen. Toisaalta pitää ymmärtää, että kyseessä on tuholaisheinäsirkkoihin rinnastuva porukka, jonka kulutus on kestämätöntä. Seurauksena myös paikallisille sietämätön hintataso.

Vietin eilen ravintolaillan samassa establishmentissa Käärijän kanssa! Vau. Yhtäkkiä vaan alkoi huhu levitä kuninkaan läsnäolosta raflassa. Veskissä käydessä huomasin että siellä se istuu ison possen keskellä. Kaveri meni sen pöytään, mä menin siihen sitten että eiköhän lähdetä tästä.

Ohoh, nyt se ehkä löytyi - mukaansatempaava lomakirja! Kerron tästä myöhemmin lisää, ehkä.

[näin lomalla luen yhtä uutta ja kahta vanhaa kirjaa samaan aikaan] Kertasin Tarzanin pojan. Unohdetaan kolonialistinen yleistunnelma, mutta lopun juonenkäänteet olivat jo liian mahdottomia, kun taas meno muuten latteaa. Seikkailun lumo puuttui lukuun ottamatta kohtaa jossa oikea Tarzan piipahti.

Tämä oli ainoa joululahja jonka annoin itselleni, nyt luettu. Jokin tässä epäilytti - ehkä se on se nykyinen epäluuloni elämäkertoja kohtaan, kun kaikkien ihmisten viallisuus on valjennut minulle. Mutta Intia on kiinnostava! Miten erilainen kuin meidän yhtä Totuutta ja Asiaa vimmaisesti jahtaava 🇫🇮!

Miksi hyvät ihmiset kuolee, hirveillä tavoilla, ja pahikset vaan roikkuu vuosikymmenestä toiseen täällä kiusanamme?

Sain käskyn kiireellisesti kauppaan, koska osa jouluruoista oli jo loppu. En kuitenkaan ehtinyt takaisin, kun oli jo käyty pöytään. Lapset olivat omien sanojensa mukaan kuolemaisillaan nälkään ja yksi jo tihersi itkua, että eikö saa jo aloittaa. Että jos teillä on turvotusta, niin meillä on toisin.

Luettiin se ehkä kaikkein paras joulutarina. Tiedätte: "Maanantai, joulukuun kuudeskolmatta, jolloin Eemeli järjesti Kissankulmassa ison tanttarallan ja pyydysti Komentooran sudenkuoppaan" Vertaansa vailla! 😀💪🙏

Mutta ajatelkaa. Tällaista voisi olla aina talvella. Kuin Eemelissä, tai Seitsemässä veljeksessä, tai Pohjantähdessä; vähän ehkä tuvassa jotain puhdetöitä, joku kummitusjuttu, olutta, käännät vain kylkeä uksien takana... Näin ennen. Vaan nyt raadetaan talvi hulluna, sit kesällä kaikkia kotkotuksia.

Yksi tämän ajan ilmiö ovat "joulukonsertit", jotka eivät ole oikeasti konsertteja. Ne ovat keräyksiä, joissa erilaisten tarinoiden ja toimittajanostatusten välissä kuullaan joku random joululaulu oudosti sovitettuna. Kaukana ollaan Kari Tapion joulukonsertista. No onneksi on nuo Pavarottin levyt.

Hyvää aattoa, ystävät! "Tahdon vain hetkisen hengähtää Aion sulle kynttilän nyt sytyttää: Valkoinen maa lunta sataa Tässä mä seison takki auki taas Tämä vuosi joitain suosi enemmän! Valkoinen maa antaa sataa Tahtoisin päästä sua halaamaan Tänä vuonna tämän joulun kanssas jaan!" 🎄

Joka joulu joku juttu jotenkin nousee framille ja yllättää - tänä vuonna se on tämä. En todellakaan nähnyt tulevaksi, että ostan musakaupan jämälaarista Mariah Careyn joululevyn ja sitten ihastun siihen ikihyviksi. Oi jouluyö -tulkinta on yksinkertaisesti upea ja jesses että MC osaa laulaa! ✌️❤️‍🔥

Joulukaupat hoidettu. Nyt lähdetään haudoille.

Menetät kaiken muun, saat valita tuleviin jouluihisi vain yhden seuraavista. Mikä se on? A) joululahjat B) jouluruoat C) joululaulut D) joulukuusi ja -kukat Ei) joulukoristeet ja kynttilät Mulla C)

Kello on 01, ja tontun paja pannaan nyt pystyyn. Arvioisin olevani 06 mennessä valmis. Alkuun lasi beaujolais'ta, siitä se lähtee. On tästä ennenkin selvitty.

Tänä yönä se pitäis tehdä: paketoida kaikki lahjat. Aaargh, suurimpia heikkouksiani. Ei jaksa ei jaksa. Panen nyt Areenasta vanhan sidon Stormskärs Majan pyörimään. Pitää keräillä voimia.

Seilattuani erilaisilla myyntisivustoilla viime päivinä olen (jälleen) vakuuttunut, että tarvitsen kipeästi ja välttämättä uuden hifistereojärjestelmän. Kuinka olen edes selvinnyt tähän saakka epäkelvolla out-of-date -laitteistollani, en tiedä. On muutoksen aika! #kohtalonahifi #mainoksenuhri

Ristiriitaiset fiilikset keräyksistä tänä jouluna. Tajuan että hätä on suurempi kuin koskaan laman jälkeen. Silti en haluaisi tukea mallia, jossa Purra leikkaa kaiken, 🇪🇺ei saa 🇺🇦-päätöksiä aikaan, ja luotetaan siihen että yksityishenkilöt kantavat vastuun perusturvasta. Ei näin, hallitus, ei näin, 🇪🇺!

"Syntyvyys on poliittinen mittari siitä, kokevatko ihmiset tämän maan elämisen arvoiseksi." Jep. Kuinka ollakaan, eniten lapsia on nykyään varakkaammilla. Mistäköhän muuten johtuu, että lukijoiden tekstit ainakin HS:ssa ovat paljon parempia (aihe+näkökulma) kuin toimittajien artikkelit? 🤔

Unohtakaa ne mummien ja anoppien takia tehtävät jättimäiset joulusiivoamiset, on ilmestynyt uusi "päällikkö": Pojan tyttöystävä. (Tuleva miniä?) Ihan jäätävät raivaustyöt.

Hän on saapunut! O Tannenbaum!

Jouluälppärit soimaan. Näihin levyihin liittyy erityisen rakkaita joulumuistoja. Äiti kaivoi nämä esiin, kun alettiin leipoa joulupipareita joskus 1. adventin aikoihin. Se oli iso juttu ja joulun odotuksen virallinen aloitus. Ragni Malmsten, Eero ja Jussi, Kauko Käyhkö... ääniä lapsuudesta ❣️

Hyvää 4. adventtia. Voimia loppukiihdytykseen.

"Lamppu palaa ikkunassa pitkin pitkää yötä Minä valvon hämärässä murheitteni myötä Joskus kuulen pihalta niin oudon äänen viulun On kuin laulais koditonna orpo lapsi kiurun" 🎼🎶

Sanottiin pojalle aamulla, että ota muovitasku mukaan todistusta varten. Otti. Kun tuli kotiin, todistus oli sitten märkä ja ihan hiekassa. Kysyin, mikä homma? "No me jäätiin pihalle pelaamaan futista ja mä heitin sen spettarin siihen maahan siks aikaa." Pojat 😊💪❤️ @mlindberg.bsky.social

Hain pojan bileistä. Paluumatkalla ei paljon puhuttu; öiset kadut vilahtelivat mustina ohitse ja kuuntelimme vaiti, kun Ville Valo lauloi haikeita kappaleita kuolemasta ja rakkauden kuolemasta. Suomalaiset miehet. Eri ikäisiä, mutta ah niin samasta puusta. ❤️🙏😉

Siippa oli kaupungilla nähnyt, että nuorisojoukko oli kääntynyt ohikulkeneen aasialaisturistipariskunnan perään ja alkanut venytellä heille silmiään. Niin, Persut. Se teidän ei-tarkoituksellinen hupailunne on osa isompaa ilmiötä, joka leviää ja vakiintuu kun se sallitaan. Sen nimi on rasismi.

Kävin tänään onnellisesti autokorjaamossa (autoni kanssa). Siitä tuli mieleen, kun kaveri oli kilpailuttanut renkaanvaihtopaikan ja tämä oli tulos. Ei ollut lopulta uskaltanut jättää autoa. Mielestäni vuoden parhaita kuvia. 😀

Ajelin Vuosaaressa ja kiinnitin huomiota kadunnimeen: Solvikinkatu / Solviksgatan. Hauskasti ja harvinaisesti ruotsinkielinen nimi otettu suomenkieliseen muotoon. Sitten opasteesss luki kuitenkin Aurinkotuulenkatu. Ei siis lahti, vaan tuuli! Alue taas on Aurinkolahti, mikä on tietenkin... 1/x

Putinin tiedotustilaisuuden jättiuutisointi ja liveseuranta on kenties rasismikohun uutisoinnissa epäonnistumistakin irvokkaampi suoritus suomalaiselta medialta.

-Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät. Luuk. 23.34.

"Olemme ihmisiä, eivätkä ihmiset ole aina kovin rohkeita. Näinäkin aikoina suljemme silmämme monilta asioilta, joita tapahtuu. Emme hyväksy niitä todeksi, koska ne ovat epämiellyttäviä." -Baldur von Schirach, Hitlerin ystävä

Monen varsinkin ei-helsinkiläisen kuulee usein kauhistelevan, ettei lähtisi autolla Hgin keskustaan. Kuitenkin luulen että esim. tämä Vuosaaren satama - Vuosaari -alue, jossa itse olen tänään pyörinyt, olisi todennäköisesti monelle paljon pahempi rasti.

"Olemme ihmisiä, eivätkä ihmiset ole aina kovin rohkeita. Näinäkin aikoina suljemme silmämme monilta asioilta, joita tapahtuu. Emme hyväksy niitä todeksi, koska ne ovat epämiellyttäviä." -Baldur von Schirach, Hitlerin ystävä

Otin katseluun viime yönä tällaisen kauhuleffan Netflixissä. Ei ihan onneton, mikä on nykyään poikkeuksellista. Tämä on sellainen laahaava ja aavemainen. Raaka tietysti. Vähän joutui katselemaan selkänsä taakse kun pimeässä hipsi sänkyyn, mikä yksi onnistuneen kauhufilmin tunnusmerkeistä.

Edit. Purra erikseen vahvistaa, että kyseessä ei ollut rasistinen teko. Purra myöntää maakuvan ottaneen osumaa, mutta puolustautuu sillä että edellinen hallitus otti niin paljon velkaa."Ette tekään ihan syyttömiä ole." What?😃 🇫🇮 maakuva on harvoin ollut niin hyvä kuin viime hallituskaudella.

Nyt aletaan oikeasti kysyä, pysyykö hallitus pystyssä. Riikka muuten kuulemma ei pyydä mitään anteeksi.

Pidän erittäin suomalaisena tapaani kädellä tervehtien pahoitella suojatien eteen pysähtyneelle autolle ja sitten juosta suojatien yli.

Tuleeko teillä mieleen paljon sellaisia kurinpitomenettelyitä, joissa rikkeentekijä on itse tuomari omassa asiassaan, kuten Orpon hallituksen "rasismiseurantamekanismi"?

Käytiin katsomassa Kiviä taskussa 1000. juhlaesitys. Tilaisuus oli pienimuotoinen näyttelijöiden kuka kukin on-tapahtuma; tuntui että puolet paikallaolijoista oli alan väkeä. Jätän nyt nimet listaamatta tässä.

Kulunut juttu, mutta pakko kysyä: olisiko iltapäivälehdistö ollut näin hiljaa silmienvenytyskeissistä, jos olisi ollut Marinin hallitus? Jotenkin en vaan usko.

MTV:n Loikkanen analysoi, että Orpo pyytää nyt anteeksi aiempaa lepsuuttaan rasismiasiassa. Vaan milloin alkaa median itsekritiikki? Sehän on ollut hyvin hiljaa asian edessä. Hallituksen ensimmäisessä rasismikohussa oli poikkeuksellista vain se, että media ensi+ainoan kerran tarttui rasismiin.