Kansalaisuuskoetta puuhaavat? Kai siinä tarkistetaan, että tietävät juomapullon lentäneen ilmaan Ruotsin maalissa, kun Ville jysäytti kiekon byyriin? Vakavasti, historiakoulutettuna pidän erittäin vaikeana keksiä tähän soveltuvia kysymyksiä. Mielestäni EI tarvitse olla hyvää.. 1/2

Jaaha, löytyi isoisän pöytälaatikoista vanhoja tulitikkuja.

"Tolkienin mahtavaa saavutusta on verrattu Raamatun aikakirjoihin, Iliakseen ja Kadotettuun paratiisiin. Kauneusarvojensa sekä filosofisten, mytologisten ja kielellisten ansioidensa vuoksi se tulee jäämään harvinaislaatuiseksi merkkiteokseksi."

Ehdottoman suositeltava länkkäri Polttava aurinko Areenassa. Erilainen. En ole G. Peckin suurin fani, mutta tässä hän on kyllä hyvä. Filmiä on muuten kuvattu Death Valleyssa. Panepas listalle @mariakuutti.bsky.social, t. Rauta-aivo

Tänään, perjantai 13. päivänä vuonna 1970 se julkaistiin. Maailman hienoin levynkansi. Samalla rock-musiikki syntyi uudestaan.

No niin! Laittakaas alle tietoa, kehen julkkikseen puolisosi on vähän niinku ihastunut tai (jos ei sitä tunnusta) ainakin fanittaa vankkumattomasti. Tässä osoitteessa ekana tulee mieleen Radio Rockin Harri Moisio. 🙂

"Pieni numero tässä, suuri siellä, soita mihin vaan Sä varmaan peset tukkaskin puhelimen äärellä, puhut aina vaan Pizzat, röökit ja suklaalastut, puhut aina vaan Mä en paljoo sykäyksiä laske, soita mihin vaan Oo! mä tiedän tiedän tiedän tiedän puhelinlasku on mun, on mun..." 🎼🎶🙏

Poika on askarrellut piippurassista tyttöystävälleen kukkakimppuasetelmaa päiväkaupalla, huone kuin joulupukin paja. Todella komea tulos. Toivon, että tyttöystävä osaa arvostaa. Sitten huomaan vähän herkistyväni, että tämän tuhoutuvan maan ja maailman keskellä on vielä tunteita ja välittämistä.

Mitähän mieltä Johanna Vuorelma, joka kirjoitti kolumnin kielen merkityksestä asioiden tahallisessa hämärtämisessä (irtisanominen on tehostamista jne), mahtaa olla "laskennallisista työpaikoista"? Omalta osaltani pidän uskomattomana, miten laupeasti media on niellyt tämän hallituksen lempisanan.

Kaisa Juuso tekikin sitten tämän hallituksen parhaan suorituksen laatimalla eroanomuksen ministerin tehtävästään. Parjattu nousi parhaaksi. Teollaan Juuso osoitti, että hänellä ainakin on jonkinlainen kompassi, jolla luotaa moraalinsa ja suorituskykynsä suhdetta hallitusohjelmaan ja tehtäväänsä.

Saan aika usein kuulla, "miten nuorekas olet", "en voi uskoa sinua x ikäiseksi" ym. kommentteja. Ne ovat alkaneet ärsyttämään yhä enemmän. Minulla on ihan samat vaivat ja kolotukset kuin muillakin ikätovereilla (tämäkin viikko ikävien kipujen merkeissä) ja henkisesti koen itseni muinaisolennoksi.

Tämä (vuoden 6. kirja) nyt luettu. Jos olen rehellinen, en päässyt yhteyteen tämän kirjan kanssa, eikä se oikein puhutellut. Tyyli toi sävyltään mieleen lastenkirjan ja jatkuva idylli kiusasi. Otin tämän kulttuurihistoriallisena esityksenä.

-Mitä minun elämäni on ollut? Koko ikäni olen jakanut niin runsaasti iloa, ettei itselleni jäänyt edes pientä pisaraa. Ja minä, joka kuvittelin olevani vapaa kuin taivaan lintu, olenkin vain mustakulmaisten kuninkaiden vanki, kuninkaiden jotka lukitsevat minut oman synkkyytensä ahtaaseen kammioon...

Onhan se hullunkurinen ajatus, mutta niin siinä taitaa käydä, että suurituloisimmat ovat viimeiset joihin mikään leikkaus osuu. Sitä ennen pitää olla kaikki muu leikattu, totaalisesti.

Milloin viimeksi olet katsonut Ohukaista ja Paksukaista?

Miksi oikeudenkäynneistä pitää raportoida reaaliaikaisesti? Eikö tosiaan riitä, että kerrotaan oikeuden päätös?

Kupla alkaa puhjeta? Tässä yksi "vauvalle tabletti, taaperolle kännykkä" -ihmiskokeen käytännön seuraus. Mutta sanon suoraan, että kyse on paljon ihan siitä, miten vähän tässä maassa arvostetaan äidinkieltämme sekä luku- ja kirjoitustaidon merkitystä. Juhlapuheissa kyllä, mutta todellisuudessa ei.

"Ihminen luulee tekevänsä oikeita päätöksiä ollessaan rauhallinen, mutta rauhallisuus voi olla itsepetostakin. Ja mikä päätös oikeastaan on oikea? Järkevä päätöskö? Vai päätös, joka perustuu ihmisen hartaimpiin haaveisiin ja toiveisiin?"

Alkaa olla aika viettää sunnuntaidepressiota. Aika vajota. Parempi tämä tilanne on kuin viime viikonloppuna, silloin tunsin akakulon iskevän jo lauantaina noin seitsemän aikoihin illalla.

Tätä olen miettinyt jo vuosikymmeniä ja kyllä ihmetellyt, ettei asia tunnu kiinnostavan sen enempää yleisöä kuin asianosaisia: näyttelijäkuntaa dominoivat muutamat suvut. Niihin jos nait tai synnyt, niin ei hätää. Muut sen sijaan... Pienet piirit Suomessa, kaikessa.

Kansanradio alkaa nyt.

On tämä huikea kirja. Kerronnan mestarillisuus muistuttaa Yiyun Litä. Rakenne on nerokas; novellit muodostavat episodiromaanin. Stroutilla on lahja täydentää koko ajan herkullisilla yksityiskohdilla. Lukeminen on samalla terapoivaa ja ahdistavaa - on jännä, miten vahvasti peilaan omaan elämääni.

"Man has got to know his limitations." Mikä on tämä suuri (eilen katsomani) taide-elokuva, josta kyseinen ylevä viisaus on peräisin?

Tunnistan tässä ison rakenteellisen ongelman: pe-ilta menee täysin pilalle, jos on myöhään töissä. Mutta miten voi olla olematta, kun pe-iltapäivä on ainut hetki joka ei ole muurattu täyteen kokouksia eli jolloin voi oikeasti tehdä töitä?!

Kori kaljaa tekisi nyt hyvää. Harmi että kauppa on jo bissen osalta posessa. #ketutus

Laitemelu dösissä on ylittänyt siedettävän rajan. Äsken taas nassikkaa, äitinsä seurassa, huudattivat youtubea huolella. Meninkö valittamaan? En, koska en halua olla tylsä setä. Tämä ei voi mennä niin, että matkustajat ovat toistensa vartijoita. On mulla ehdotus: laitekansa etu-, muut takaosaan.

Näin luodaan luokkayhteiskuntaa - hallituksen todellista kärkihanketta (jota ei minnekään ole virallisesti kirjattu).

Tämmöinen ukko arkiston mukaan tehtiin kaveriksi pihalle 12 vuotta sitten. Laitan joku päivän tämänvuotisen.

Onhan se surullista ja törkeääkin, että Persut ovat onnistuneet vetämään vessanpöntöstä alas jopa tasavallan toiseksi arvokkaimman, eduskunnan puhemiehen, instituution. Valitettavasti yllätys se ei ole.

Jaaha, tänään olisi sitten illalla edessä vanhojentanssit. Eivät omani.

"Sinä nait hirviön ja rakastit häntä. Saat pojan ja rakastat häntä. Olet loputtoman kohtelias kaupunkilaisille, kun he tulevat hakemaan lääkkeitä sinulta, pitkältä valkotakkiselta farmaseutilta. Päätät päiväsi pyörätuolissa sokeana ja mykkänä. Siinä sinun elämäsi."

Saatiin poika kotiin - kipeänä kuin koira, mutta hengissä ja ehjänä. Nyt päästään sitten hoitamaan nallenpoikaa. 🧸🤕❣️🛌❤️🌟

Terkut mereltä.

Strout-kimarani jatkuu. Olive Kitteridge tuo minulle aatoksen, että Stroutin vahvuudet tulevat parhaiten esiin lyhyissä kertomuksissa.

Vietyäni tänään säännöllisen viikkosatsini (yks jättijätesäkki+yks banaanilaatikko) romua kierrätykseen, otin kotiinpäin vietäväksi kahdeksan kautta komisario Morseja. Kohta mennään taas, CBE John Thaw 🙏

Tein eilen merkittävää kasvatus- ja sivistystyötä houkuttelemalla esikoisen katsomaan kanssani Blair Witchin. Reaktioista päätellen upposi hyvin ihon alle. Se hyytävä pienen lapsen kujerrus yöllä teltan ulkopuolella! Olen aina rakastanut tätä elokuvaa, katson sen parin vuoden välein.

Poika lähti ulkomaan turnaukseen tänään, kamala ikävä ja huoli iski heti eikä ole hellittänyt. En tiedä mistä tämä nyt tuli, yleensä ei ole tarvinnut kärsiä tällaisista. Mikään tekeminen ei tunnu auttavan, aargh. Yritän olla lähettämättä viestejä koko ajan. No, kaks päivää enää...

Hang 'em high katsottu. Hiukan erikoinen käsikirjoitus, ja pohdiskelu juridisen ja moraalisen oikeuden ristiriidoista ei ihan kantanut maaliin. Yhtä kaikki rakastan näitä Malpaso Company -länkkäreitä, on niissä aina hohtoa. Ja hyvä galleria ilmeikkäitä karaktäärejä! @anttisorri.bsky.social

Täytyy antaa krediittiä Hesarille perheväkivallan nostamisesta laajempaan tarkasteluun. Tämä antaa painetta poliisille ja poliitikoille. Suomi on todella väkivaltainen maa ja erityisesti vaarassa ovat naiset. Nämä ovat selkeitä faktoja, joista on turha kiistellä, vaan päästä kitkemään ongelmaa.

Huh, liikutuin taas kyyneliin asti Game of Thronesin 8. kauden soundtrackista. Vahvasti mieleni maisemaa. Suosittelen erityisesti: Be with Me, Break the Wheel, ja sitten kirsikkana pohjalla: The Last of the Starks. ❣️❤️‍🔥

Pojan kanssa roudaamassa sohvaa mökille. oimakas muisto iskee matkasta isän apuna siirtämässä raskasta kaappia mökille. Sen ikäisenä, että hiukan jo aloin käsittää, että tähän on joku syy, eikä vain vanhempien hulluja päähänpistoja. Mutta luoja miten kaikki aina vain toistuu, voi tätä ajan virtaa!

Ihme kyllä olen nyt lukenut jo kolme kirjaa tänä vuonna. No eiköhän tahti kohta laannu, kun arki vyöryy lopullisesti yli hilseeni. Muutenkin luen enemmän vanhoja kirjoja uudestaan. En ikinä ole ymmärtänyt ihmisiä jotka eivät lue; se on sama kuin kuuntelisi Strawberry Fieldsin vain kerran elämässään.

Nuorin lapseni täyttää tänään 10 vuotta. Juuri tänään en halua ollenkaan ajatella tulevaisuutta, vaan pelkästään sitä, miten hyvin on mennyt. Kiitos ❤️ Ei tunnu siltä, kuin aika olisi vilahtanut, vaan hän on edelleen pieni; ei tule enää viereen nukkumaan, mutta peittelee unihauvan sänkyyn joka päivä.

AA taskari nro 50.

Vanha ystävä yrittää auttaa kompleksin pulman kanssa, joka ollut niskassani jo yli vuoden. Eihän sitä tiedä johtaako mihinkään, mutta jo pelkkä tällainen halu auttaa tsemppaa enemmän kuin uskoisikaan. Ajan mittaan ei enää itsekään tajua, miten isoja jutuista tulee, kun painii yksin niiden kanssa.

Ajatelkaa, että niin monet näistä kriiseistä ovat täysin tarpeettomia. Lähi-Idässä oikeita intressiristiriitoja on. Mutta sitten: Ukrainaan ei ollut mitään tarvetta hyökätä. Venezuelaan ei tarvinnut iskeä. Grönlantia ei tietenkään tarvitse kaapata. Kaikki tämä vain siksi että eräillä liikaa valtaa.

Onko elämässä lopulta kysymys mistään muusta kuin astianpesukoneen täyttämisestä ja tyhjentämisestä? Välillä jotain muuta säheltämistä, mutta siihen sitten aina lopulta pakataan, siitä itsensä löytää.

Asiat etenevät nyt sellaista vauhtia, että tuskin kukaan pysyy mukana. Voi olla, että elämme myöhemmin kulminaatiopisteeksi tunnistettua hetkeä. Trump on lyhyesti sanottuna seonnut. Tällaiset lausunnot, että "en ajattele enää rauhaa, koska ette antaneet rauhanpalkintoa" eivät muusta voi kieliä.

Ensimmäiseni tältä kirjailijalta. Olen positiivisesti yllättynyt. Teksti rullaa hyvin. Tässä tapauksessa avut ovat mielestäni perinteiset: hyvä havainnointikyky siitä, miten ihmiset toimivat, ja kyky kirjoittaa sujuvasti, turhat karsien.

"Jengi seisoo raunioilla kuin kuningas kruunu ohimolla ja vierellä varikset ylpeinä käy mä tiedän aarteesta, mä tiedän ei sitä turhuuden markkinoilla näy"... Pyhä klaani. Kaikista Dingon lukuisista huippubiiseistä se lopultakin paras.