Kun finanssipolitiikassa kukkaron nyörejä suunnitellaan pidettäväksi kireällä, korkojen lasku olisi erityisen toivottavaa Suomelle. www.hs.fi/visio/art-20...

Kommentoin @uusijuttu.fi Pihvissä velkajarrusopimuksen tavoitetta. Tavoite on vaikea, jopa epärealistinen. Uudet leikkaukset pienituloisiin kestämättömiä, sopeutusta tulisi kohdistaa suurituloisiin. Sopeutus on heikentänyt kasvua jo nyt ja niin myös jatkossa. www.uusijuttu.fi/juttu/seHkcz...

Suomessakin levitetään ahkerasti "tietoa" siitä, miten varallisuusveron korottaminen v.2022 johti Norjassa varallisuusverokertymän pienenemiseen, kun iso joukko miljonäärejä suuntasi ulkomaille. Norjan tilastokeskuksen dataan pohjaava graafi näyttää varallisuusverokertymän todellisen kehityksen ⬇️

Hallitus heitti viime vuonna oman 1 prosentin alijäämätavoitteensa roskakoriin ja päätti sen sijaan yli miljardin euron veroalesta. Eilisten puheiden perusteella vaikuttaa, ettei hallitus ole sitoutunut myöskään uusiin velkajarrutyöryhmän tavoitteisiin. Kovat tavoitteet näyttävätkin bluffilta.

Miksi velkajarruesitystä ei esitelty viime kevään kehysriihessä vaan vasta kesällä? No siksi, koska kehysriihessä tehtiin "kasvutoimia" eli alennettiin rikkaiden veroja. Ettei vain kasvutoimia tehtäisi seuraavaksi menopuolen kautta, sitoutettiin seuraavatkin hallitukset massiiviseen sopeutukseen.

Ministeri Purra sanoi eilen, ettei komissio edellytä Suomelta lisäsopeutusta tänä vuonna. Eiliset parlamentaarisen työryhmän tavoitteet sitovat kuitenkin jo nykyistä hallitusta ihan komissiosta riippumatta. @laurifinest.bsky.social avaa asiaa kirjoituksessaan.

Haluatko nostaa yhteiskunnallisia ongelmia ja niiden ratkaisuja julkiseen keskusteluun ja seuraavan hallituksen asialistalle? Etsimme joukkomme digiviestinnän koordinaattoria. Hae täältä tai vinkkaa kaverille: sorsafoundation.fi/etsimme-digi...

"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi." stat.fi/fi/julkaisu/...

Ei Saksan talouden ongelma ole vähäiset työtunnit, vaan vanhentuneet talouden rakenteet (riippuvuus fossiilienergiasta, vähäinen digitalisaatio). Merzin kannattaisi panostaa rakennemuutokseen eikä pyrkiä tekohengittämään vanhoja rakenteita. yle.fi/a/74-20212196

Kirjoitin ajatuksia päivän parlamentaarisen työryhmän päätöksistä. Päätökset konkretisoivat viime syksyn velkajarrusopimusten merkitystä. Varsinainen sopeutus on kuitenkin tekemättä eikä edes ehdotuksia ole pöydällä. Kehysriihessä niitä on pakko tarkastella. Ensiksi voisi perua yhteisöveroalen.

Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2

"Demokratian kannalta olisi suotavaa, että keskustelu puolueiden sopeutustoimista ja niiden seurauksista käynnistyisi hyvissä ajoin ennen vaaleja. Miljardisopeutuksella kun voi saada aikaan paljon tuhoa, vähintäänkin vaikutukset ovat mittavat heille, joita päätökset koskettavat."

Velkajarrutyöryhmä julkaisi aamulla kovat sopeutustavoitteensa. Mitä ne tarkoittavat ja mihin ne johtavat? @laurifinest.bsky.social avaa asiaa blogissaan. Hänen mukaansa päätös joutuu ensimmäiseen testiin huhtikuun kehysriihessä, missä hallituksen pitäisi sopeuttaa 1,4 miljardilla.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä asettaa sopeutustavoitteeksi 8-11 mrd e, joka on jopa 4 mrd e(!!) tiukempi kuin EU-säännöt edellyttävät. "Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään." 1/ SAK:n tiedote: www.sak.fi/ajankohtaist...

Kuten Ylen juttukin tuo esiin, kyse on siis siitä, että sekä ulkomaalaisten työllisten että työttömien määrä on kasvanut, koska työvoiman määrä on kasvanut. Mutta työvoiman määrän kasvu on alkanut kanavoitumaan enemmän työttömiin, koska taloustilanne on heikko (ks. myös kuva). yle.fi/a/74-20211881

Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden arvioissa, joihin Pylkkänen viittaa, on kyse arvioista "kiihtymättömän inflaation" takaavasta työttömyyden tasosta. Teoriassa tätä tasoa voidaan alentaa juuri sellaisilla toimilla, joita Orpon hallitus on tehnyt eli... 1/6 www.hs.fi/politiikka/a...

Realistisella 1,5 finanssipolitiikan kertoimella sopeutusvaatimus voikin kasvaa yli 15 miljardiin euroon. Nyt käytetty fipo-kertoimena 0,6 ja epärealistisena oletuksena, että talouskasvu kiihtyy sopeutuksen jälkeen yhtä paljon kuin sen vuoksi heikkeni. 🫠 www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Työllisyyden kasvua ehtivät jotkut jo tuulettaa. Työllisyysasteen trendi kuitenkin kääntyi jo loppuvuonna laskevalle uralle ja jatkaa laskuaan. Tammikuussa sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendi laskivat hieman joulukuusta. Työttömiä näyttää siirtyneen siis työvoiman ulkopuolelle.

Maahanmuutto "selittää" työllisyyttä ja työttömyyttä. Mitä jos siirryttäisiin keskustelussa siihen, miten heikkoa suhdannetta kyetään vahvistamaan, ja mikä on talouspolitiikan rooli suhdanteissa. Se kun on kuitenkin se juurisyy työttömyyskehityksen taustalla. www.hs.fi/politiikka/a...

Vaikka lopulta sopeutusvaateen poliittinen korottaminen EU:n minimitasosta tarkoittaisi "vain" joidenkin satojen miljoonien lisäleikkausta, voivat tällaisenkin toimenpiteen seuraukset olla rajuja. Esim. tuettuihin lomiin kului ilmeisesti vain joitakin miljoonia euroja julkisia varoja vuodessa.

Parlamentaarinen fipo-työryhmä on suosittelemassa ensi vaalikaudelle mahdollisesti jopa 4 mrd. € suurempaa sopeutusta kuin EU-säännöt edellyttävät. Orpon hallituksen alle 4 mrd. € sopeutus on heikentänyt kotimaista kysyntää ja kasvua rajusti. Mitä 2-3 kertaa suurempi sopeutuspaketti saa aikaan?

Tämän hallituskauden leikkaukset johtavat mm. vammaisten tuettujen lomien loppumiseen (yle.fi/a/74-20210987), lapsiköyhyyden kasvuun yli 30 000 hlö:llä (yle.fi/a/74-20184705) ja asunnottomuuden kasvuun (yle.fi/a/74-20209672). 1/2

Puhumattakaan siitä, mitä useampi miljardi tarpeettomia lisäsopeutuksia aivan konkreettisesti tarkoittaa monien perheiden arjelle, terveydenhuollolle, kulttuurille – ihan melkein mille tahansa. Vaikuttaa siltä, että keskustelussa miljardeista on tullut huutokauppaa ja todellisuus on unohtunut. 6/6

Komission on julkaissut uusimmassa velkakestävyysanalyysissaan eri maiden seuraavan 7 vuoden kauden sopeutusvaateet. Tästä voidaan päätellä, että EU-säännöt edellyttäisivät Suomelta ehkä 5–6 miljardin euron sopeutuksia seuraavalla kaudella ilman menolisäyksiä tai veronalennuksia. 1/x

Korkeakoulutuksen tuoma taloudellinen hyöty on kutistunut Britanniassa, koska taloudessa ei ole riittävästi korkean tuottavuuden työpaikkoja, kertoo John Burn-Murdoch FT:ssä. Maksettavana on lisäksi kymmenien tuhansien lukukausimaksut. Koulutuspolitiikkaa tulisikin 1/3 www.ft.com/content/649d...

Viimeaikaisessa työttömyyskeskustelussa on tuotu esiin kivasti tilastollisia nyansseja. Ihmetyttää silti, miten paljon on pyritty selittämään, ettei tilanne "ole niin paha kuin miltä näyttää". Joka tapauksessa yli 10 % työvoimasta tarjoaa työvoimaa (=hakee töitä), jolle ei ole kysyntää.

Sama VM:n kansliapäällikkö, joka ehdotti vuosi sitten, että julkista taloutta pitää heikentää 2,5 mrd. € laskemalla yhteisövero 16 %:in ja ylimmät rajaveroasteet 52 %:in? Ilmeisesti kaikki muut keinot ovat VM:n työpöydällä paitsi suurituloisiin kohdistuvat progressiiviset verotoimet.

Ilo kasvun kääntymisestä jää lyhyeksi, jos jarru painetaan pohjaan niin lujaa, että BKT supistuu useamman prosenttiyksikön. Talouspolitiikan arviointineuvostonkin arvion mukaan jo vuoden 2025 kasvusta lähti 1 % yks. sopeutuksen vuoksi.

Olisiko aika siirtää huomio työpaikkojen luomiseen työttömien ja toimeentulotukea tarvitsevien kepittämisen sijaan?

Viime vuoden kehysriihessä VM laski kiltisti hallituksen yhteisöveron laskulle hyvät dynaamiset vaikutukset vastoin tutkimusnäyttöä. "Virka-arviota" taas peliin perintö- ja lahjaverojen kanssa?

Poliitiikasta on tullut uskon asia. Toiset uskoo, että maa on litteä. Orpo uskoo perintöveron poiston positiivisiin vaikutuksiin. Hallitus uskoo virka-arvioihin. Miksei ihan vaan faktat kelpaa? www.hs.fi/politiikka/a...

"Yksi ratkaiseva kysymys on, kuinka suuri osa 8–11 miljardin euron säästöurakasta olisi mahdollista laskea erilaisten kasvua ja työllisyyttä kohentavien uudistusten varaan. Tähän ei raporttiluonnoksessa oteta kantaa." Tämä on varmaan se kaikista ratkaisevin kysymys. 1/2 www.hs.fi/politiikka/a...

Vastoin Trumpin hallinnon pyrkimyksiä yli 70 % republikaaniäänestäjistäkin toivoo FT:n mukaan tekoälylle sääntelyä. giftarticle.ft.com/giftarticle/... Aiheesta keskustellaan tilaisuudessamme tiedekulmassa 11. maaliskuuta. Ilmoittautumislinkki verkkosivuillamme: sorsafoundation.fi/tilaisuus-cr...

Vaikeaa on tuollaisia sopeutusmääriä saada kasaan. Etenkään ajamatta kotimaista kysyntää, ja taloutta taantumaan. Ilmeistä on, että sopeutuksen pääpaino tulisi olla varakkaisiin kohdistuvissa veroissa.

Poliisi käy kampanjaa Elokapinaa vastaan, samalla kun Breivik-inspiroituneet äärioikeistolaiset eivät aiheuta toimenpiteitä. Oikeusvaltiolla menee huonosti ja luottamus viranomaisiin rapautuu. *** HS"Veitsihyökkäys ammattiopistoon Espoossa, poliisi ei tiedottanut mitään" www.hs.fi/pkseutu/art-...

Käsittämätöntä, ettei näin yksinkertaista päätöstä ole saatu tehtyä. Kärsijöinä haavoittuvassa asemassa olevat, joiden toimintakyky ei riitä maksukaton ylittymisen seuraamiseen.

Perussuomalaiset yrittävät tehdä maahanmuuttajista toisen luokan kansalaisia. Tätä tavoitetta perustellaan pseudotaloudellisilla argumenteilla, mutta tosiasiallisesti tavoite ei ole taloudellinen.

Palkansaajien ostovoimamonttu kuroutumassa tänä vuonna umpeen. Kiitos tästä kuuluu palkankorotukset neuvotelleille ammattiliitoille, eikä työntekijöiden asemaa heikentävälle hallitukselle. www.hs.fi/visio/art-20...

Purra yrittää siirtää huomion pois hallituksen omasta epäonnistumisesta oikeiden työpaikkojen luomisessa. Syntipukiksi löytyy tietysti maahanmuuttajat. www.hs.fi/politiikka/a...

1) Puolustusmenojen lisääminen ei Suomen tuotantoresurssit ylittävä ponnistus: ensisijaisesti vaihtotasetta heikentävä shokki. 2) Julkinen talous OK. 3) Missään 1:1 sopeutuksessa ei ole järkeä. 4) Keskiluokka ei suostu maksajaksi ilman rikkaita. 5) Yhteiskuntamalli uhattuna, kun 1-4:stä ei tajua.

"Billionaires like thinkers who see their exploitation of the weak as good and natural. Epstein funneled ~$20m a year to academic men who shared his ideology [and got] to hold forth in formal sessions at Harvard, condemning feeding and caring for the poor as if he were making a scholarly argument."

Saksan autoteollisuus itse sössi, kun ei panostanut sähköautoihin, ja vaatii nyt valtiota ja työntekijöitä maksamaan laskun alemmilla palkoilla ja -veroilla. Poliittiset investoinnit ovat elinkeinoelämälle helpompi ratkaisu kuin tuotannolliset investoinnit. www.hs.fi/visio/art-20...

Ei käy kauppa, kun ei ole kysyntää. www.hs.fi/visio/art-20...

Tässä ei mennyt nyt ajatus aivan loppuun saakka, kun samassa haastattelussa valitetaan sekä valtion holhouksesta että siitä, että Suomessa ei saa palvelua, koska kaupassa joutuu itse skannaamaan ostoksensa. Kuuluuko palvelu vain varakkaille? www.hs.fi/kulttuuri/ar...

Ei, asuntoja ei rakenneta liikaa, vaan tavallisilla ihmisillä ei ole riittävästi rahaa, jotta asunnoille olisi kysyntää. Tarjonnan vähentäminen ilman muita toimia vain kiristäisi kilpailua kodeista. Asunnottomuus on kääntynyt kasvuun jo, vaikka asuntoja on paljon tarjolla. yle.fi/a/74-20205457

Pohjoismainen sosiaalipolitiikka on perinteisesti pohjautunut universalismiin, jossa myös keskiluokka hyötyy hyvinvointivaltiosta. Nyt sosiaalipolitiikan asiantuntijatkin ehdottavat universaalien etuuksien leikkaamista. Onko tosiaan niin, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on uhrattava, koska...

Abstrakteista sopeutusmiljardeista puhuttaessa jää usein kertomatta sopeutuksen seuraukset. Tässä yksi esimerkki: tavallisilla ihmisillä ei ole varaa asuntoon. Vaihtoehtona olisi varakkaiden verojen korottaminen. Väitteitä veronkorotusten haittavaikutuksista tulisikin.. www.apu.fi/artikkelit/o...

Aikamoinen lista tärkeitä tilastoja lakkautusuhan alla Tilastokeskuksen määrärahojen leikkausten vuoksi. Muun muassa väestöennuste, asuntojen vuokrat, teollisuuden uudet tilaukset ja työtaistelutilasto ja moni muu. Ei ole löysää, mistä leikata, vaan tärkeää tietoa katoaa. stat.fi/fi/uutinen/T...

Konkurssien määrä kivunnut jo todella korkealle tasolle, selvästi enemmän kuin vaikkapa koronapandemian aikana. Luulisi elinkeinoelämän edunvalvontaa kiinnostavan omien jäsenten katoaminen ja vaativan talouspolitiikan suunnanmuutosta. 🤔

– Eihän tätä taloutta saada pyörimään yhtään mihinkään, jos ei ihmisillä ole rahaa, mitä kuluttaa, [Nyyssölä] toteaa. yle.fi/a/74-20209589