EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

Euroopan komissio mahdollistaa kansallisen poikkeuslausekkeen aktivoimisen puhtaan energian investointeihin Iranin sodan vuoksi. Hieno uutinen. Poikkeuksia tulisi hyödyntää laajemminkin ekologisen siirtymän investointeihin. 1/2 www.euractiv.com/news/eu-rela...

Tämä on todella visainen kysymys. #talous #tiede

Ylimpien rajaverojen laskua, ja sen jatkamista edelleen on tosiaan perusteltu sillä, että korkeilla rajaveroilla on haitallista vaikutusta koulutusvalintoihin ja aineettoman pääoman kertymiseen. Ks. esim. www.etla.fi/ajankohtaist... 1/3

Lausuimme @jussisysta.bsky.social kanssa VM:lle hallituksen aikeista alentaa yhteisöveroa ja pidentää tappioiden vähennysoikeutta. Vielä ei ole liian myöhäistä painaa jarrua ja perua koko homma.

Kansliapäälliköiden virkamiespuheenvuorossa otetaan jo mallia Kreikasta. 😱 Verotusta sopeutuskeinona nostetaan hämmentävän vähän esiin. Julkisten palveluiden "uudelleenmäärittelyllä" näyttää olevan ratkaisu. Luottamuksen rakentamista kaivataan, mutta tällä ihmiset ajetaan lähinnä epätoivoon.

Suomessa pitäisi käydä puolueiden vetämä keskustelu hyvinvointivaltion koosta, koska se on perustavanlaatuisen poliittinen kysymys. Nyt jälleen kerran äänessä johtavat virkahenkilöt, jotka vaativat "palvelutason sopeuttamista" mutta jotka ovat hiljaa veroista.

Jussi Systä tiivistää hyvin kansliapäälliköiden puheenvuoron ongelmat. 1) Kreikka ei ole mikään esimerkki mittavan sopeutuksen onnistumisesta. Maa ajautui syvään sosiaaliseen ja jopa terveydelliseen kriisiin. 2) Miksi hyvinvointivaltion ylläpito oletetaan mahdottomaksi? Missä verotuksen rooli?

Ministeriöiden kansliapäälliköiden raportissa julkisen talouden sopeutustarpeen vertailukohtana käytetään taas Kreikkaa. Mainitsematta jää, että Kreikka ajautui pitkälti sopeutuksen vuoksi täyteen kaaokseen. 1/4

Positiivisista BKT:n kasvuluvuista huolimatta työmarkkinoilla tilanne heikko, jopa vain pahenee. Työttömyysasteen trendi kohosi 10,6 %:n. Vuoden takaiseen verrattuna trendiluku on kohonnut jo 1,4 % yksikköä. Työllisten määrä väheni, työttömien kasvoi. Jäämme odottamaan käännettä parempaan.

"Kehitys on jo pidempään ollut mollivoittoista, sillä edellisen kerran avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuoden takaiseen nähden vuonna 2022." Työmarkkinoilla synkät uutiset jatkuvat. yle.fi/a/74-20227173

Palkkamaltin sijaan tarvitsemme palkkavetoista kasvupolitiikkaa. Suomen suurin kasvun este on kysynnän puute. Raha- ja finanssipolitiikasta ei ole enää kotimaista kysyntää tukemaan, joten jäljelle jää palkkakehityksen vauhdittaminen. Vastaukseni Tervalan vieraskynään. 👇 www.hs.fi/mielipide/ar...

Hyvää vappua, tässä kuunneltavaa työväen juhlaan! Talouspolitiikan asiantuntijamme Jussi Systä vieraili Miljonäärien tasavalta -podcastin livessä. Jaksossa keskustellaan kehysriihestä ja Orpon hallituksen talouspolitiikasta. 🎧 open.spotify.com/episode/3VLz...

Purran viimeaikaiset puheet hallituksen sote-leikkauksista ovat ristiriidassa perusuomalaisten ohjelmien ja hänen omien vaalipuheidensa kanssa. Loppuvuodesta 2023 kävin vaaliohjelmia läpi, ja havaitsin kuinka, monet muutkin hallituksen toimet olivat ristiriidassa niiden kanssa.

"Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen pitää mahdollisia järjestöön osuvia leikkauksia katastrofaalisina. – Asunnottomien tilanne on heikentynyt ihan selvästi, joten leikkaukset iskevät nyt todella hankalaan tilanteeseen." yle.fi/a/74-20222236

Analysoin kehysriihen päätöksiä. Riihen merkittävin päätös koski aiempien säästöjen kohdentamista ja korvaamista. Sotejärjestöiltä leikataan aiempien päälle vielä lisää, ja sotepalveluiden asiakasmaksuja korotetaan. 1/4

HOX #Turku ma 27.4. klo 16.30 LIVE: "Vappumiljardi suuryrityksille - Orpon hallituksen kehysriihen anti ja talouspolitiikan perintö" Tervetuloa! Vasemmistolainen Tila (Kauppatori, Aurankatu 7-9 / Yliopistonkatu 21) Vieraana eriarvoisuuteen perehtynyt Sorsa-säätiön taloustutkija Jussi Systä.

Hallitus on mestari keksimään syitä heikkoon talouskehitykseen, ettei tarvitse katsoa omia toimiaan. Nyt esiin on nostettu jopa Venezuelan vallanvaihto ja droonit Suomessa. Yksinkertaisempi selitys löytyy hallituksen omista leikkauksista. 1/3 www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ha...

Hallituksen kehysriihen päätökset olivat makrotaloudellisesti mittaluokaltaan rajattuja, mutta työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta jälleen epäonnistuneita. Useat päätetyistä kasvutoimista ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja jopa suhteellisen kalliita (esim. kotitalousvähennys). 1/x

"Riihen suurin päätös oli pitäytyminen sen aiemmissa päätöksissä." Riihen leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia ja huonompia palveluita. Julkisen talouden korjaaminen jää tulevalle hallitukselle. Isotuloisille tarjotaan veroporkkanaa aiemman yhteisöveroalepäätöksen päälle. Lue blogi👇

Analysoin kehysriihen päätöksiä. Riihen merkittävin päätös koski aiempien säästöjen kohdentamista ja korvaamista. Sotejärjestöiltä leikataan aiempien päälle vielä lisää, ja sotepalveluiden asiakasmaksuja korotetaan. 1/4

1/3 Kehysriihi päättyy tänään, mutta olennainen on jo selvillä: Hallitus on heittänyt hanskat tiskiin, vaikka sen taloustavoitteet ovat pettäneet. Isot päätökset tehtiin aiemmin. Ne eivät toimineet, nyt Suomeen tarvittaisiin toimintakykyinen hallitus. Sen reseptiin pitää olla aivan toinen.

Työllisyydessä ei vieläkään käännettä parempaan.

Työllisyys- ja työttömyysluvuissa ei suurta muutosta maaliskuussa. Työllisyysaste ja työllisten määrä hieman laski. Myös nuorten työttömyysaste hieman laski, koko väestössä trendi ennallaan. Selvää käännettä ei näy. Irtisanomisiin johtavat leikkaukset kehysriihessä osuisivat huonoon paikkaan.

Ylellä hyvä juttu Orpon hallituksen uudistuksista. Taulukosta nähdään, kuinka hallitus on muuttanut palkansaajien verotusta. Suurituloiset hyötyvät eniten. Laskelmassa ei ole huomioitu ALV-korotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, tai yhteisöveroalea, joka kohdistuu suurituloisiin.

"Kova politiikka tarkoittaa hyvinvointivaltion laihdutuskuuria. Julkisia menoja on leikattava ja palveluja tehostettava." Sanon sen niin monta kertaa kuin on tarve: Suomella on varaa juuri siihen, mihin päätetään. Tällaisten puheenvuorojen sijaan ekonomisteilta toivoisi luovempaa ajattelua. 1/

Väestötieteilijä Aapo Hiilamon uusi laskelma osoittaa, että Suomi on jäämässä kauas 50 %:in korkeakoulutustavoitteesta. Nykyvauhdilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus olisi 2040 vain 43 %. Lue Hiilamon analyysi, miten suunnan voi oikaista! 👇 sorsafoundation.fi/ennustelaske...

"Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus jää 10 prosenttiyksikköä 50 prosentin tavoitteesta vuonna 2030, ja osuus on vain 43 prosenttia vielä 2040."

Aamun printti @hs.fi otsikko kysyi "Paljonko Wolt-lähetti tienaa?" Vastaus oli tämä kuva, josta tuskin kukaan tajuaa mitään, ja jossa alvia kuvaa kuva pehmiksestä ja kirjanpitoa joku pökäle. Se lienee vertauskuva siitä, kuinka median toimitustyö on liian usein hätäisesti kyhättyä tekoälytorttua.

Kiinnostava @utak.bsky.social @ottokyyronen.bsky.social raportti, jonka laskelmien perusteella sopeutuksen tulisi painottua veropuolelle, jos velkajarrun tavoitteisiin halutaan päästä. yle.fi/a/74-20219452

"Yhdistettynä EU:n velkasääntöihin kasvavat sotilasmenot varmistavat ilmastorahoituksen alasajon. [...] Siksi on käsittämätöntä, ettei yksikään eduskuntapuolue vaatinut ympäristöinvestointien jättämistä Suomen uuden velkajarrun ulkopuolelle." demokraatti.fi/antti-ronkai...

Tässä jo toisessa tällä viikolla julkaistussa henkilöjutussa VM:n budjettipäällikkö Niemelä esittää ajatuksia, joita yleensä kutsutaan poliittisen talouden tutkimuksessa autoritaariseksi uusliberalismiksi. Yksilö alistetaan yövartijavaltion ja markkinoiden palvelukseen.

Nollabudjetoinnilla hallitusneuvottelut kestäisivät varmaan koko hallituskauden. Eihän ole mitään järkeä aloittaa nollasta vaan muutoksesta. Lisäksi tässä ihmisiltä kaivataan enemmän vastuuta, mutta samaa vaatimusta ei uloteta esim. elinkeinoelämään. 🧐 www.hs.fi/kuukausiliit...

"Odeberg korosti, että verot ovat hyvinvointivaltion välttämätön työkalu ja myös veronalennuksilla on hintansa. Hän kritisoi sitä, kuinka Ruotsissa on annettu veropohjan romahtaa."

Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.

9.4. jysähtävät UTAKilta uudet arviot ensi hallituskaudelle kaavailtujen sopeutustoimien kansantaloudellisista vaikutuksista. UTAKin estimaatiot ovat toistaiseksi perusteellisimmat n. 10 mrd. nettosopeutustoimien vaikutuksesta tehdyt arviot. UTAKin raportin on laatinut @ottokyyronen.bsky.social 1/x

Tämä olisi toivottava muutos niin asuntopolitiikan kuin finanssipolitiikan liikkumavarankin näkökulmasta. www.hs.fi/politiikka/a...

Kreikan esimerkki on noussut taas esiin keskustelussa Suomen julkisen talouden sopeutuksesta. Kreikan opetus on kuitenkin päinvastainen kuin väitetään - se kertoo mitä EI kannata tehdä. Massiivinen sopeutus ajoi talouden ja yhteiskunnan syöksykierteeseen ja nosti velkasuhdetta.

"Murheellisen kehityksen taustalla on Sosten mukaan muun muassa hallituksen tekemät poikkeuksellisen suuret leikkaukset sosiaaliturvaan vuosina 2024–2025." yle.fi/a/74-20217323

1/7 Tämä @vatt-tutkimus.bsky.social raportti herättää varmasti keskustelua. Se lienee ollut sen tilaajan yksi tavoite. Toivottavasti raporttia tulkitessa huomioidaan VATT:n klausuulit, sillä politiikan kannalta sen päähavainnoissa ei ole mitään kovin uutta. Ketjussa muutama nosto keskusteluun.

Tammikuussa työttömyys ja työllisyys molemmat laskivat, nyt molemmat taas nousivat. Selkeää käännettä työmarkkinoilla ei ole vielä näkynyt. stat.fi/fi/julkaisu/...

Tällaisissa revittelyissä työttömille jaettavasta "passiivisesta rahasta" unohtuu talouden makronäkymät. Työttömyysasteen trendi oli helmikuussa 10,5 %. Aktivointi ei auta, jos ei työpaikkoja ole. On toki totta, että työvoimapalveluihin Suomessa panostetaan liian vähän. www.hs.fi/politiikka/a...

Olipa hassu teksti. Kukaan tuskin on tutkitun tiedon merkityksestä eri mieltä eli mitä vastaan tässä oikeastaan argumentoidaan. Vai oliko sittenkin vain tarve sanoa jotain ilman juuri mitään sanottavaa? 1/

8–11 miljardin sopeutustoimien mittakaavaa yritetään nyt vähätellä puhumalla 160 miljardin euron kokoluokassa olevasta julkisesta taloudesta. Sopeutuksia ei voi kuitenkaan hakea läheskään tällaisesta osuudesta. 1/x

Hyvinvointialueiden johtajat ja Hyvil: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua. Suunnitellut lisäleikkaukset heikentävät erityisesti ehkäisevää ja varhaista tukea ja lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta. www.hyvil.fi/hyvinvointia...

Julkisilla investoinneilla on merkittävä vaikutus kasvuun. Vastasimme @lauriholappa.bsky.social kanssa @paavo.bsky.social HS-pääkirjoitukseen, jossa epäiltiin julkisten investointien järkevyyttä. www.hs.fi/mielipide/ar...

Jos Valkonen haluaa olla aidosti isänmaallinen monikriisissä, tällaiset puheet olisi syytä lopettaa alkuunsa. Ei ole mitään maailmaa, jossa yksityinen talous ilman vahvaa valtiota johdattaa Suomen kukoistukseen. Ideologinen hybris laitettava heti sivuun. #talous #politiikka #yhteiskunta

Iranin sota osoittaa, että EU torpedoi tulevaisuutensa jättämällä energiasiirtymän tekemättä. Torstain Eurooppa-neuvostossa on määrä päättää uusista tukitoimista fossiilisille, mutta EU-maiden on viimeinkin aloitettava riippuvaisuuksien purku ja siirtymä energiaomavaraisuuteen.

Nyt olisi vihdoin aika kiihdyttää oikeudenmukaista ekologista siirtymää.

Etlan tuoreen raportin yksi keskeinen viesti on, että ylimmän marginaaliveron alentaminen lisäisi kouluttautumishalukkuutta, koska tulevaisuuden nettotulot kasvaisivat. 1/2 www.etla.fi/julkaisut/ra...