Jaahas. Eilen esitettiin @hs.fi hurjia arvioita tekoälyn potentiaalista hallinnon tehostamisesta. Tänään selvisi, etteivät ne perustu mihinkään. Sen sijaan kyse on hallituksen ja VM:n avaruustekoälyrobottifantasioista. Ministeriössä olisi syytä skarpata.

1/5 VM:ssä etsitään tekoälystä tekosyytä leikkauksille? Tuli mieleen @hs.fi jutusta, jossa kansliapäällikkö Majanen sotkee lähivuosien julkisen hallinnon kehittämisen tekoälyrobottifantasioihin. Jaan silti mieluummin aamun lehdestä vähemmän lapsellisen tekoälyjutun Lasten tiedekysymykset -palstalta.

Tässä toistetaan muuallakin esiintynyt väite, että työllisyyskehitys on heikkoa, koska se seuraa BKT:n kasvua viipeellä. Työttömyysasteen trendi oli 2024 tammikuussa 7,8, nyt se on 10,8. BKT kasvoi vajaan prosentin 24 ja 25, työttömyysasteen trendi kasvoi 3 % yksikköä. 1/2 www.hs.fi/paakirjoituk...

Työllisyys jatkaa luisua alaspäin ja työttömyysasteen trendi kohosi jo 10,8 %:iin. 😱 Orpon hallitus ei voi syyttää enää suhdannettakaan, sillä tarkentuneiden tilastojen mukaan talous onkin kasvanut jo lähes prosentin tahtia kaksi edellistä vuotta. #Työttömyyskriisi talouspolitiikan seurausta.

Uusimpien tietojen valossa talous kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuosina 2024 (0,9) ja 2025 (0,8). Siitä huolimatta työttömyys vain jatkoi kasvuaan. Tämä viittaa siihen, että pelkän viennin varassa on vaikeaa saada tasapainoista talouskehitystä, jos samalla kotimarkkinoita heikennetään sopeutuksin.

Sote-järjestöjen valtionavustuksista ollaan leikkaamassa ensi vuonna kerralla noin kolmasosa. Tänään tiedotettiin sosiaali- ja terveysministerin päättämistä uusista avustuskriteereistä. "Kriteerit ovat tyrmistyttävät. Niiden mukaan kokonaisten järjestöryhmien toiminta ajettaisiin alas."

Järjestöjen ääni halutaan ajaa alas. Eikä hyvinvointiyhteiskuntaa olla pelastamassa, vaan sitä ollaan ajamassa alas. www.stea.fi/stea-avustus...

Suomessa aika hyvin ymmärretään, että demokratian tila heikkenee vaikkapa Venäjällä tai Unkarissa, jos hallituksesta riippumattomien järjestöjen rahoitus lakkautetaan. Toivottavasti se ymmärrettäisiin myös silloin, kun se tapahtuu aivan silmiemme alla Suomessa. www.stea.fi/stea-avustus...

Rydman vie kaikki avustukset järjestöjen kokonaiskoordinaatiosta vastaavilta toimijoilta. Suomalainen sote-järjestökenttä lakkaa tällä päätöksellä olemasta siinä merkityksessä kuin mihin se on itsenäisyyden aikana kehittynyt. En olisi ikinä uskonut, että yhdessä hallituskaudessa temppu tehdään.

HS käsitellyt pääkirjoituksen verran keskuspankkeja. Huomio: FOMC on jakaantunut - Powell jatkaa & Trump nimennyt lojalisteja - joten kiinnostavaa miten Warshin eka kokous menee. Suomelle EKP:n koronnosto olisi karmiva virhe, koska inflaatio johtuu jälleen geopolitiikasta. www.hs.fi/paakirjoituk...

Asuntorakentaminen on Suomessa absurdissa tilanteessa. Markkinat eivät vedä ja aiemmin suhdannetta tasannut tuetun asumisen rakentaminen on jäissä kun hallitus on ajanut tukia alas. Samaan aikaan myös vuokrat tuetuissa asunnoissa ovat kustannusten takia nousseet1/4 www.uusisuomi.fi/uutiset/a/c0...

Miksi omaisuuden myynnin estämisestä investointien rahoittamiseksi on pitänyt sopia velkajarrutyöryhmässä, jos se on EU-sääntöjen vastaista? En itse keksi muuta syytä kuin sen, että sitomalla kädet etukäteen, ei mahdollisia EU-joustoja voida tämänkään suhteen hyödyntää. www.hs.fi/politiikka/a...

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

Euroopan komissio mahdollistaa kansallisen poikkeuslausekkeen aktivoimisen puhtaan energian investointeihin Iranin sodan vuoksi. Hieno uutinen. Poikkeuksia tulisi hyödyntää laajemminkin ekologisen siirtymän investointeihin. 1/2 www.euractiv.com/news/eu-rela...

Tämä on todella visainen kysymys. #talous #tiede

Ylimpien rajaverojen laskua, ja sen jatkamista edelleen on tosiaan perusteltu sillä, että korkeilla rajaveroilla on haitallista vaikutusta koulutusvalintoihin ja aineettoman pääoman kertymiseen. Ks. esim. www.etla.fi/ajankohtaist... 1/3

Lausuimme @jussisysta.bsky.social kanssa VM:lle hallituksen aikeista alentaa yhteisöveroa ja pidentää tappioiden vähennysoikeutta. Vielä ei ole liian myöhäistä painaa jarrua ja perua koko homma.

Kansliapäälliköiden virkamiespuheenvuorossa otetaan jo mallia Kreikasta. 😱 Verotusta sopeutuskeinona nostetaan hämmentävän vähän esiin. Julkisten palveluiden "uudelleenmäärittelyllä" näyttää olevan ratkaisu. Luottamuksen rakentamista kaivataan, mutta tällä ihmiset ajetaan lähinnä epätoivoon.

Suomessa pitäisi käydä puolueiden vetämä keskustelu hyvinvointivaltion koosta, koska se on perustavanlaatuisen poliittinen kysymys. Nyt jälleen kerran äänessä johtavat virkahenkilöt, jotka vaativat "palvelutason sopeuttamista" mutta jotka ovat hiljaa veroista.

Jussi Systä tiivistää hyvin kansliapäälliköiden puheenvuoron ongelmat. 1) Kreikka ei ole mikään esimerkki mittavan sopeutuksen onnistumisesta. Maa ajautui syvään sosiaaliseen ja jopa terveydelliseen kriisiin. 2) Miksi hyvinvointivaltion ylläpito oletetaan mahdottomaksi? Missä verotuksen rooli?

Ministeriöiden kansliapäälliköiden raportissa julkisen talouden sopeutustarpeen vertailukohtana käytetään taas Kreikkaa. Mainitsematta jää, että Kreikka ajautui pitkälti sopeutuksen vuoksi täyteen kaaokseen. 1/4

Positiivisista BKT:n kasvuluvuista huolimatta työmarkkinoilla tilanne heikko, jopa vain pahenee. Työttömyysasteen trendi kohosi 10,6 %:n. Vuoden takaiseen verrattuna trendiluku on kohonnut jo 1,4 % yksikköä. Työllisten määrä väheni, työttömien kasvoi. Jäämme odottamaan käännettä parempaan.

"Kehitys on jo pidempään ollut mollivoittoista, sillä edellisen kerran avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuoden takaiseen nähden vuonna 2022." Työmarkkinoilla synkät uutiset jatkuvat. yle.fi/a/74-20227173

Palkkamaltin sijaan tarvitsemme palkkavetoista kasvupolitiikkaa. Suomen suurin kasvun este on kysynnän puute. Raha- ja finanssipolitiikasta ei ole enää kotimaista kysyntää tukemaan, joten jäljelle jää palkkakehityksen vauhdittaminen. Vastaukseni Tervalan vieraskynään. 👇 www.hs.fi/mielipide/ar...

Hyvää vappua, tässä kuunneltavaa työväen juhlaan! Talouspolitiikan asiantuntijamme Jussi Systä vieraili Miljonäärien tasavalta -podcastin livessä. Jaksossa keskustellaan kehysriihestä ja Orpon hallituksen talouspolitiikasta. 🎧 open.spotify.com/episode/3VLz...

Purran viimeaikaiset puheet hallituksen sote-leikkauksista ovat ristiriidassa perusuomalaisten ohjelmien ja hänen omien vaalipuheidensa kanssa. Loppuvuodesta 2023 kävin vaaliohjelmia läpi, ja havaitsin kuinka, monet muutkin hallituksen toimet olivat ristiriidassa niiden kanssa.

"Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen pitää mahdollisia järjestöön osuvia leikkauksia katastrofaalisina. – Asunnottomien tilanne on heikentynyt ihan selvästi, joten leikkaukset iskevät nyt todella hankalaan tilanteeseen." yle.fi/a/74-20222236

Analysoin kehysriihen päätöksiä. Riihen merkittävin päätös koski aiempien säästöjen kohdentamista ja korvaamista. Sotejärjestöiltä leikataan aiempien päälle vielä lisää, ja sotepalveluiden asiakasmaksuja korotetaan. 1/4

HOX #Turku ma 27.4. klo 16.30 LIVE: "Vappumiljardi suuryrityksille - Orpon hallituksen kehysriihen anti ja talouspolitiikan perintö" Tervetuloa! Vasemmistolainen Tila (Kauppatori, Aurankatu 7-9 / Yliopistonkatu 21) Vieraana eriarvoisuuteen perehtynyt Sorsa-säätiön taloustutkija Jussi Systä.

Hallitus on mestari keksimään syitä heikkoon talouskehitykseen, ettei tarvitse katsoa omia toimiaan. Nyt esiin on nostettu jopa Venezuelan vallanvaihto ja droonit Suomessa. Yksinkertaisempi selitys löytyy hallituksen omista leikkauksista. 1/3 www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ha...

Hallituksen kehysriihen päätökset olivat makrotaloudellisesti mittaluokaltaan rajattuja, mutta työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta jälleen epäonnistuneita. Useat päätetyistä kasvutoimista ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja jopa suhteellisen kalliita (esim. kotitalousvähennys). 1/x

"Riihen suurin päätös oli pitäytyminen sen aiemmissa päätöksissä." Riihen leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia ja huonompia palveluita. Julkisen talouden korjaaminen jää tulevalle hallitukselle. Isotuloisille tarjotaan veroporkkanaa aiemman yhteisöveroalepäätöksen päälle. Lue blogi👇

Analysoin kehysriihen päätöksiä. Riihen merkittävin päätös koski aiempien säästöjen kohdentamista ja korvaamista. Sotejärjestöiltä leikataan aiempien päälle vielä lisää, ja sotepalveluiden asiakasmaksuja korotetaan. 1/4

1/3 Kehysriihi päättyy tänään, mutta olennainen on jo selvillä: Hallitus on heittänyt hanskat tiskiin, vaikka sen taloustavoitteet ovat pettäneet. Isot päätökset tehtiin aiemmin. Ne eivät toimineet, nyt Suomeen tarvittaisiin toimintakykyinen hallitus. Sen reseptiin pitää olla aivan toinen.

Työllisyydessä ei vieläkään käännettä parempaan.

Työllisyys- ja työttömyysluvuissa ei suurta muutosta maaliskuussa. Työllisyysaste ja työllisten määrä hieman laski. Myös nuorten työttömyysaste hieman laski, koko väestössä trendi ennallaan. Selvää käännettä ei näy. Irtisanomisiin johtavat leikkaukset kehysriihessä osuisivat huonoon paikkaan.

Ylellä hyvä juttu Orpon hallituksen uudistuksista. Taulukosta nähdään, kuinka hallitus on muuttanut palkansaajien verotusta. Suurituloiset hyötyvät eniten. Laskelmassa ei ole huomioitu ALV-korotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, tai yhteisöveroalea, joka kohdistuu suurituloisiin.

"Kova politiikka tarkoittaa hyvinvointivaltion laihdutuskuuria. Julkisia menoja on leikattava ja palveluja tehostettava." Sanon sen niin monta kertaa kuin on tarve: Suomella on varaa juuri siihen, mihin päätetään. Tällaisten puheenvuorojen sijaan ekonomisteilta toivoisi luovempaa ajattelua. 1/

Väestötieteilijä Aapo Hiilamon uusi laskelma osoittaa, että Suomi on jäämässä kauas 50 %:in korkeakoulutustavoitteesta. Nykyvauhdilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus olisi 2040 vain 43 %. Lue Hiilamon analyysi, miten suunnan voi oikaista! 👇 sorsafoundation.fi/ennustelaske...

"Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus jää 10 prosenttiyksikköä 50 prosentin tavoitteesta vuonna 2030, ja osuus on vain 43 prosenttia vielä 2040."

Aamun printti @hs.fi otsikko kysyi "Paljonko Wolt-lähetti tienaa?" Vastaus oli tämä kuva, josta tuskin kukaan tajuaa mitään, ja jossa alvia kuvaa kuva pehmiksestä ja kirjanpitoa joku pökäle. Se lienee vertauskuva siitä, kuinka median toimitustyö on liian usein hätäisesti kyhättyä tekoälytorttua.

Kiinnostava @utak.bsky.social @ottokyyronen.bsky.social raportti, jonka laskelmien perusteella sopeutuksen tulisi painottua veropuolelle, jos velkajarrun tavoitteisiin halutaan päästä. yle.fi/a/74-20219452

"Yhdistettynä EU:n velkasääntöihin kasvavat sotilasmenot varmistavat ilmastorahoituksen alasajon. [...] Siksi on käsittämätöntä, ettei yksikään eduskuntapuolue vaatinut ympäristöinvestointien jättämistä Suomen uuden velkajarrun ulkopuolelle." demokraatti.fi/antti-ronkai...

Tässä jo toisessa tällä viikolla julkaistussa henkilöjutussa VM:n budjettipäällikkö Niemelä esittää ajatuksia, joita yleensä kutsutaan poliittisen talouden tutkimuksessa autoritaariseksi uusliberalismiksi. Yksilö alistetaan yövartijavaltion ja markkinoiden palvelukseen.

Nollabudjetoinnilla hallitusneuvottelut kestäisivät varmaan koko hallituskauden. Eihän ole mitään järkeä aloittaa nollasta vaan muutoksesta. Lisäksi tässä ihmisiltä kaivataan enemmän vastuuta, mutta samaa vaatimusta ei uloteta esim. elinkeinoelämään. 🧐 www.hs.fi/kuukausiliit...

"Odeberg korosti, että verot ovat hyvinvointivaltion välttämätön työkalu ja myös veronalennuksilla on hintansa. Hän kritisoi sitä, kuinka Ruotsissa on annettu veropohjan romahtaa."

Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.

9.4. jysähtävät UTAKilta uudet arviot ensi hallituskaudelle kaavailtujen sopeutustoimien kansantaloudellisista vaikutuksista. UTAKin estimaatiot ovat toistaiseksi perusteellisimmat n. 10 mrd. nettosopeutustoimien vaikutuksesta tehdyt arviot. UTAKin raportin on laatinut @ottokyyronen.bsky.social 1/x

Tämä olisi toivottava muutos niin asuntopolitiikan kuin finanssipolitiikan liikkumavarankin näkökulmasta. www.hs.fi/politiikka/a...