Johtuisiko Saksan ongelmat liian vähäisistä julkisista investoinneista, eikä työmarkkinoista? ”digitalisoiminen on pahasti kesken ja korjausvelka on mittava vuosikausien infrastruktuurin laiminlyönnin vuoksi” Huom. oikeistopämi kiristää rikkaiden verotusta, eikä kevennä. www.hs.fi/kirjeenvaiht...

”Yllättäen” Etlan tutkimuksessa verotukselle löytyi Suomesta julkisia menoja korkeammat finanssipolitiikan kertoimet vastoin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Silti kaikki kertoimet melko suuria ja esim. työttömyysetuuksilla tosi iso välitön impakti kasvuun. valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-v...

Muistatko missä olit, kun Ville Rydman päätti mikä on kelvollista tutkimusta ja mikä ei? Näin se alkaa. Jos haluamme, että se päättyy tähän, aika reagoida on nyt. www.linkedin.com/posts/lena-n...

Suomi Areenassa puolueiden puheenjohtajien tentti alkaa hallituskriisin puimisella. Jos järjestötukia aletaan ehdollistamaan sosiaalisten kriteerien perusteella, täytyy sama periaate ulottaa myös yritystukiin. Esim. työehtosopimusten noudattaminen syytä lisätä kriteeriksi. #SuomiAreena 1/

Pikavoittoja vai pitkää linjaa? Työmarkkinoiden luottamuksen vahvistamista pohtimassa Ilkka Oksala (EK), Minja Koskela (Vas), Ville Valkonen (Kok) ja Jarkko Eloranta (SAK). #SuomiAreena

Things are getting petter and petter.

Työllisyys jatkaa luisua alaspäin ja työttömyysasteen trendi kohosi jo 10,8 %:iin. 😱 Orpon hallitus ei voi syyttää enää suhdannettakaan, sillä tarkentuneiden tilastojen mukaan talous onkin kasvanut jo lähes prosentin tahtia kaksi edellistä vuotta. #Työttömyyskriisi talouspolitiikan seurausta.

”Lisäksi avustusta ei myönnetä järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön.” Samaa kriteeriä sovelletaan sitten varmaan myös yritystukiin ja elinkeinoelämän etujärjestöihin? Esim. @keskuskauppakamari.bsky.social www.hs.fi/politiikka/a...

”Työaikaa lisäävät poliittiset päätökset voisivat parantaa yritysten kannattavuutta keinotekoisesti. Tämä taas vähentäisi yritysten painetta parantaa työn tuottavuutta ja uudistua. Jos yrityksillä on tarve lisätä työn määrää, työllistäminen on tähän oiva tapa” 1/2 www.sak.fi/ajankohtaist...

Inflaatio kiihtyi 2,1 %:iin Suomessa. Bensa ja diesel tietenkin eniten vaikuttaneet (+0,6 %-yks.). Huomionarvoista, että korot vielä toistaiseksi alentavat inflaatiota (-0,5 %-yks.), mutta keskuspankin koron nostot kääntävät tämän kehityksen ympäri.

Hallituksen sopeutustoimet ovat olleet kertaluontoisia. Ne näkyvät käytännössä vain tällä vaalikaudella. Vaalikauden jälkeen jo vuonna 2029 sopeutustoimien vaikutus julkiseen talouteen jää vaivaiseen 0,5 mrd. euroon eli häviää käytännössä kokonaan. Julkista taloutta vahvistetaan kertaluontoisesti. 🫨

"Jos luottamus taas heikkenee, syntyy helposti kielteinen kierre." "Pienituloisten luottamus tulevaan on nyt historiallisen alhainen." @maliranta.bsky.social labore.fi/julkaisu/luo...

"Orpon hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta hallituskauden jälkeen yli kahdella miljardilla eurolla ja näiden rahoittaminen jää tulevan hallituksen vastuulle." SAK:n lausunto 👇 prd-datahub-documentstoragebucketb2177f8a-pstsdnek9aok.s3.eu-north-1.amazonaws.com/EDUKSI/DOCUM...

Kuvajournalismista vielä lisäpisteet tästä Kimmo Taskiselle (HS). 🎯

105 000 muuttui vaivaiseksi 18 000 työlliseksi VM:n mielestä, mutta katsotaanpa miten työllisyyden piti kehittyä Orpon hallituskaudella. Keväällä 2023 Marinin perintönä VM ennusti rakenteellisen työllisyysasteen nousevan 0,7 %-yks. Tämä ei riittänyt vaan 100 000 (3 %-yks.) piti saada lisäksi. 1/2

Arvokas selvitys marja-alan vastuullisuudesta. Toivottavasti jatkossa saadaan reilun kaupan -marjoja kauppoihin. Ainakin itse ostaisin erittäin mielelläni, jos voisin olla varma, ettei poimintaan liity hyväksikäyttöä tai jopa ihmiskauppaa. yle.fi/a/74-2023086...

Orpon hallituksen 105 000 työllistä muuttuikin vaivaiseksi 18 000 työlliseksi vuoteen 2030(!) mennessä, eli lähes ensi hallituskauden loppuun mennessä, myös valtiovarainministeriön mukaan. Työllisyystoimienhan piti olla nopeavaikutteisia ja näkyä jo tällä hallituskaudella. 😔 yle.fi/a/74-2023088...

”Orpon hallituksen päätökset tasapainottavat julkista taloutta vain 2,8 miljardia euroon vuonna 2027” ”vuonna 2029 nykyhallituksen toimet vahvistavat julkista taloutta nettona valtiovarainministeriön mukaan enää vain 0,5 miljardia euroa.” Noin 20x nettosopeutus luvassa.😬 www.hs.fi/politiikka/a...

Hallituksen työllisyystoimet kuivumassa pahasti kasaan. Vaivaiset 18 000 työllistä realisoitumassa vuoteen 2030(!) mennessä eli lähes ensi hallituskauden loppuun mennessä, vaikka vaikutusarvioissa päädytty aiemmin 105 000 työllisyysvaikutukseen. Nopeavaikutteista? www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Ammattiliittojen työ näkyy esim. lapsettomuushoitoihin pääsyn ja imetystaukojen muodossa konkreettisesti. Enemmän jäseniä mahdollistaa vielä paremmat työehdot. Kannattaa liittyä liittoon, jos et jo ole jäsen (huom. pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei riitä). yle.fi/a/74-2022930...

Tämä on kiinnostava ilmiö, etteivät oikeistohallitukset pärjääkään tekemillään uudistuksilla ja markkinatalouden ehdoilla vaan Yhdysvaltojen rahallisen tuen avulla. Sama tapahtui Milein Argentiinassa, jota jotkut suomalaisetkin aluksi hehkuttivat. yle.fi/a/74-2022993...

Miksi omaisuuden myynnin estämisestä investointien rahoittamiseksi on pitänyt sopia velkajarrutyöryhmässä, jos se on EU-sääntöjen vastaista? En itse keksi muuta syytä kuin sen, että sitomalla kädet etukäteen, ei mahdollisia EU-joustoja voida tämänkään suhteen hyödyntää. www.hs.fi/politiikka/a...

Financial Timesissa ruoditaan Suomen ja Espanjan päinvastaista työttömyyskehitystä. Kommentoin jutussa epävarmuutta lisänneitä työmarkkinareformeja. Jutun pointtina on, että kaikkien reformien kannalta ajoitus on oleellista. Suomessa se epäonnistui. www.ft.com/content/eec2...

"Komission yhtiömuotoesitys avaa tien työntekijöiden oikeuksien kiertämiselle" "Eurooppa voi paremman kilpailukyvyn sijaan saada uuden mittakaavan ongelman sääntöjä kiertävistä ja reilua kilpailua vääristävistä yrityksiä." @pekkaristela.bsky.social www.talouselama.fi/uutiset/a/57...

Viime vuonna menetimme noin puoli miljoonaa työpäivää työtaisteluiden vuoksi. Jos elinkeinoelämän ajatuksena työmarkkinamallin murentamisesta oli vähentää lakkoja, se ainakin näyttää epäonnistuneen. Niin usein käy, kun yksipuolisesti yrittää määrittää malleja.

Kansliapäälliköiden virkamiespuheenvuorossa otetaan jo mallia Kreikasta. 😱 Verotusta sopeutuskeinona nostetaan hämmentävän vähän esiin. Julkisten palveluiden "uudelleenmäärittelyllä" näyttää olevan ratkaisu. Luottamuksen rakentamista kaivataan, mutta tällä ihmiset ajetaan lähinnä epätoivoon.

SAK:n uunituoreesta ostovoimaseurannasta osuva uutinen @iltalehti.fi. www.iltalehti.fi/politiikka/a...

Palkansaajien ostovoimakuoppa on täyttymässä vuoden loppuun mennessä. Edellinen arvio oli toukokuun alku. SAK:n @patriziolaina.bsky.social: ”Jos hallitus ei olisi kiristänyt välillistä verotusta, reaalipalkka olisi palautunut elinkustannuskriisiä edeltävälle tasolle jo viime vuoden aikana.”

”Reaalipalkka saavuttaa elinkustannuskriisiä edeltävän tason vuoden loppuun mennessä. – Jos hallitus ei olisi kiristänyt välillistä verotusta, reaalipalkka olisi palautunut elinkustannuskriisiä edeltävälle tasolle jo viime vuoden aikana” @sak.fi ostovoiman seuranta: www.sak.fi/ajankohtaist... 1/x

Voi voi voi, työttömyys nousi jälleen uuteen ennätykseen (10,6 %) ja työllisyysaste jatkoi painumista alaspäin. Olisiko toisenlaisella talouspolitiikalla voitu tämä välttää? Kestääkö Suomen talous 8-11 mrd euron nettosopeutusta, jos jo Orpon n. 3 mrd e nettosopeutus ajoi talouden tähän jamaan?

Viikonloppuna on tehty isoja päätöksiä kahdessa puoluekokouksessa. Ensin Vihreät: Vihreiden velkajarrukanta näyttää muuttuneen selvästi, vaikka puolue on edelleen muodollisesti fiposääntöjen takana. Iso ratkaisu kuitenkin on, että Vihreät vaatii joustoa myös sääntöjen _soveltamiseen_. 1/4

Vihreiden puoluekokouksessa SAK:n edustajana. Avauspuheenvuoroa pitämässä @virtasofia.vihreat.fi. @vihreat.fi @sak.fi 🧵1/

SAK:n pääekonomisti @patriziolaina.bsky.social avasi esityksessään Suomen surkeaa työttömyystilannetta. Suomen työttömyysaste on ennätyskorkea. Se on ensimmäistä kertaa koskaan EU- ja/tai OECD-maiden korkein!

En yleensä ota kantaa tällaisiin, mutta haluan oikaista pari väärinymmärrystä, jotta ne eivät jää elämään julkiseen keskusteluun. (1) Velkajarrun kriteerien toteutuminen ei UTAKin laskelmien valossa edellytä lähellekään 5–8% vuosikasvua. Komission DSA-mallilla arvioituna n. 2% kasvu riittää. 1/2

SAK:n edustajiston kokouksessa puheenjohtaja @elorantaja.bsky.social antaa kyytiä Kokoomuksen talous- ja työllisyyspolitiikalle, kun kaikki julkilausutut tavoitteet ovat epäonnistuneet. @sak.fi #SAKedustajisto

Jäikö suuri työttömyysdebatti näkemättä? Ei se mitään! @ottokyyronen.bsky.social @utak.bsky.social avaa blogissaan työttömyyden syitä ja kohdentumista. Etenkin maahanmuuttajien syyllistäminen työttömyydestä kyseenalaistetaan vakuuttavasti. 1/2 utak.fi/mista-suomen...

Mitä Suomen tulisi oppia työttömyyden kasvusta 2022-2026? Suuri työttömyysdebatti alkamassa. @lauriholappa.bsky.social @utak.bsky.social nostaa avaussanoissa esiin Suomen historiallisen korkean työttömyyden tason, mutta silti julkisessa keskustelussa puhutaan lähinnä työllisyydestä.

Olin tänään Ylen aamussa keskustelemassa arkipyhien poistamisesta ja Suomen taloustilanteesta. Rajallisen tutkimusnäytön mukaan arkipyhien poistamisella saattaa olla pieni kasvuvaikutus, mutta toisaalta se mm. heikentäisi palvelukysyntää ja lisäisi työpaikoilla tapahtuvia kuolemia. 1/

Julkisilla investoinneilla on Ruotsin tal.pol. arviointineuvoston mukaan yli kaksinkertainen vaikutus kasvuun verrattuna Suomen VM:n käyttämään kertoimeen, joka kaikille toimille sama. Tämä tarkoittaa, että leikkaukset investoinneista haitallisempia ja elvytys tehokkaampaa, kuin VM olettaa.

Inflaatio kiihtynyt melko maltillisesti, huhtikuussa hintojen nousu 1,5 %. Vaikka fossiiliset nostaneet hintoja 0,8 %-yks., korkojen lasku lähes kompensoi ja painaa hintoja alaspäin 0,6 %-yks. vielä toistaiseksi. Palkansaajien ostovoima saattaa palautua vielä ekan vuosipuolikkaan aikana.

Miten Espanjassa uudistettiin työmarkkinoita? Rajoitettiin määräaikaisuuksia, mahdollistettiin vakituinen työsuhde myös kausiluonteiseen työhön, vahvistettiin alakohtaisia tessejä ja voimassaoloa, vahvistettiin lomautus- ja työajan lyhennysmekanismeja. economy-finance.ec.europa.eu/document/dow...

Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvosto olettaa, että esim. pääomaverojen muutoksella ei ole mitään vaikutusta BKT:hen. Sitä vastoin Suomessa veromuutoksilla väitetään usein olevan hyvin suuria vaikutuksia BKT:hen (vaikka tutkimuskirjallisuus sanoo muuta).

Tärkeä kirjoitus demokratian rapautumisesta Suomessa @hannawass.bsky.social. Suomi pudonnut demokratian tasa-arvoindeksissä sijalta 12 (v. 2023) sijalle 33. Syynä pitkälti Orpon hallituksen päätökset. www.hs.fi/nakemys/art-...

Ostovoima palautumassa ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta, ei hallituksen veropäätösten. Jos välillinen verotus (mm. ALV) huomioidaan, hallitus kiristänyt pieni- ja keskituloisten verotusta. Politiikkaradiossa @urrila.bsky.social kanssa. areena.yle.fi/1-77826092?u...

Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvosto käsittelee toimenpidekohtaisia finanssipolitiikan kertoimia. Verokertoimet yleisesti hyvin pieniä, kun taas menokertoimet etenkin julkisille investoinneille suuria. Suomenkin finanssipolitiikkaa pitäisi arvioida tällaiselta pohjalta.

Suomen julkisen velan tilanne on saatu viranhaltijoiden toimesta näyttämään selvästi pahemmalta paitsi ARA-korkotukien, mutta myös työeläkelaitosten kohtelun osalta EU:n taloussäännöissä. Ei tosiaankaan sinivalkoisia silmälaseja käytetty, päinvastoin. yle.fi/a/74-2022453...

Palkkamaltin sijaan tarvitsemme palkkavetoista kasvupolitiikkaa. Suomen suurin kasvun este on kysynnän puute. Raha- ja finanssipolitiikasta ei ole enää kotimaista kysyntää tukemaan, joten jäljelle jää palkkakehityksen vauhdittaminen. Vastaukseni Tervalan vieraskynään. 👇 www.hs.fi/mielipide/ar...

Epäonnistuminen julkisen velkaantumisen taittamisen ja ennätystyöttömyyden aiheuttamisen lisäksi Orpon-Purran hallitus lykkää vielä lukuisia lapsiperheitä köyhyyteen ja siten nuorten pahoinvointi vain kasvaa. 😞 www.hs.fi/elama/art-20...

Tullien, tukien ja diilien aikakaudella kustannuskilpailukyvyn merkitys vientimenestystä määrittäessä laskenut. Palkkavetoista kasvupolitiikkaa tarvitaan kotimaisen kysynnän tukemiseksi, koska raha- ja finanssipolitiikasta ei siihen enää ole. Artikkelini julkaistu:   journal.fi/poliittinent...

Uskokaa tai älkää, oikealla oleva kuvio on nyt kevään VM:n ennusteesta kehysriihen päätösten seurauksena, kun taas vasemmalla kuvio budjettiriihen jälkeen viime syksyltä. JTS:stä selviää tarkemmin, mutta jo nyt selvää, että kokonaissopeutus laskenut noin 3 mrd euroon hallituskaudella. 😬