Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu. Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social. Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus. www.hs.fi/paakirjoituk...

Björn Wahlroosin muistelmien uusin osa on dynamiittia suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle. Meillä on hellitty kuvaa, että Etla on poliittisesti neutraali tutkimuslaitos eikä sen omistava elinkeinoelämä ohjaisi Etlan toimintaa aktiivisesti. Wahlroos osoittaa tämän olevan hölynpölyä. 1/x

Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 10 %. Se on @stat.fi mukaan enemmän kuin kertaakaan trendisarjan 2009 alkavassa historiassa. – Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa, @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo. www.sttk.fi/2025/09/24/t...

Hallitusohjelman valtavista sosiaaliturvaleikkauksista ei olisi pitänyt päättää ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Nyt leikkaukset kumuloituvat heikoimmassa asemissa oleviin. www.hs.fi/politiikka/a...

Nälkä kasvaa syödessä: “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Blogautin eilisistä työllisyysluvuista. Työttömyys on jo historiallisen korkealla ja hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin perustuvien työllisyystoimien positiiviset vaikutukset ovat lähinnä haave. Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa: 1/

Kärjistyvien varallisuuserojen maailmassa uudet ideat varallisuuden verottamisesta ovat ennen kaikkea tervetulleita. Harmi, että pelkästään vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 40 miljardia euroa liikevaihtoa tehneen yrityksen suuromistajan näkemys on tämä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi on nyt korkeammalla kuin nykyisen vuodesta 2009 alkavan trendisarjan mittaushistoriassa. On tämä hurjaa.

Palkkojen polkemiseen sopimusshoppailulla pitäisi puuttua varsinkin nyt, kun paikallinen sopiminen yleistyy. yle.fi/a/74-2018330...

Tässä analyysissa toistetaan väite, että tutkimusnäyttö kertoisi työnteon lisääntyvän ylimpien marginaaliverojen alentamisen myötä. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että työnteko lisääntyy. 1/5 ks. aiempi ketju: bsky.app/profile/juss... www.hs.fi/visio/art-20...

Hallituksen veronalennuksia tarkastelleen raporttimme julkaisun jälkeen on esitetty väitteitä, että marginaaliveronalennuksilla on merkittäviä vaikutuksia työntekoon ja talouskasvuun. On myös viitattu uuteen tutkimustietoon, jonka mukaan työteko kasvaa enemmän, kuin on aiemmin ajateltu.

Tänään julkaistu raporttimme hallituksen tuloveronalennuksista osoittaa, että veronalennusten hyöty kasautuu miljoonatuloisille. @sorsafoundation.fi @laurifinest.bsky.social Veroalennuksia on perusteltu kasvulla. Kävimme raportissa läpi tutkimusta suurituloisten veronalennusten vaikutuksista. 🧵

Perkasimme @jussisysta.bsky.social kanssa isotuloisten tuloveroalea. Pääkaupungissa veroale on moninkertainen verrattuna muuhun Suomeen, miehillä kolminkertainen suhteessa naisiin, miljoonatuloilla käteen jää moninkymmenkertaisesti verrattuna keskituloiseen. Arviot kasvuvaikutuksista optimistisia.

Todella. Globaalifinanssikriisi ja eurokriisi nyt lyöty laudalta pitkäaikaistyöttömyydellä mitattuna. Samalla kun eteläinen Eurooppa tekee työllisyysennätyksiä ja Keski-Euroopassakin kohtalainen työllisyystilanne jatkuu. Suomen talouspolitiikka vedetty täysin vihkoon. Pahoittelut uhreille! #talous

Havaitsimme, että aiemmat arviot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista ovat liioitelleet toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta. Tarkennetulla mallilla toimeentulotuen saajamäärän lisäys on aiempia arvioita pienempi -> vaikutukset pienituloisuuteen ovat suurempia. 1/

Huh huh, aika karua pudottaa 27 000 lasta köyhyyteen. Ja ensi vuonna köyhyys syvenee lisää uusilla leikkauksilla. Nämä leikkaukset ovat paitsi inhimillisesti kohtuuttomia niin myös ostovoima ja talouskehitys heikkenevät merkittävästi. yle.fi/a/74-20178854

Välillä kuulee sanottavan, että sosiaaliturvaleikkausten suurin hyötyjä on niiden seurauksena työllistyvä ihminen. Näin voi olla, mutta suurin kärsijä on niiden seurauksena pahimmillaan pitkäaikaiseen köyhyyteen tippuva ihminen. Ja heitä on paljon.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö puolustaa Purran budjettiehdotusta. Ei kannattaisi. Tämän episodin jälkeen VM:n uskottavuus on kauniisti muotoillen heiveröinen. #budjetti2026 #budjettivalmistelu www.hs.fi/politiikka/a...

Perussuomalaiset uudistaa politiikan prosesseja. Se on ensimmäinen hallituspuolue ikinä, joka julkaisee oman vaihtoehtobudjettinsa. Vieläpä etuajassa ja VM:n sivuilla. vm.fi/-/valtiovara...

Ensin kehysriihessä tehdään tehottomia ”kasvutoimia”, jotka olivat lähinnä veronkevennyksiä rikkaille. Nyt budjettiriihessä leikataan sitten oikeasti tehokkaista kasvutoimista eli T&K ja koulutus. Suomi nousuun. 🤪😢 #budjetti2026

Olen aiemminkin ollut huolissani hallituksen TKI-politiikasta erityisesti rahoituslain mukaisten varojen kohdentamisen ja vaikuttavuuden takia, mutta tämä vetää silti sanattomaksi. Kuka keksi leikata T&K-menoista?

Työllisyysalueilla yhden asiantuntijan vastuulla olevien työnhakijoiden määrissä on suuria eroja. Pahimmillaan ero on noin kolminkertainen. Miten näin suuret erot vaikuttavat palveluihin? 1/ www.sttk.fi/2025/06/26/t...

Työvoimapalveluiden asiantuntijoiden vastuulla olevien työnhakijoiden määrä vaihtelee merkittävästi työllisyysalueiden välillä. – Työvoimapalveluihin haluttiin alueellisia eroja, mutta onko niitä liikaa? kysyy @tomhenriksirvio.bsky.social blogissaan. ✏️ www.sttk.fi/2025/06/26/t...

#Varallisuusvero on kannatettava keino rahoittaa kasvavia puolustusmenoja. Vasta-argumentit heiveröisiä, esim. Norjan veromuutosten jälkeen 2022 varallisuusverokertymä olisi muka pudonnut. Ei ole (ks. kuva). @finnwatch.org @saarahietanen.bsky.social blogi: finnwatch.org/fi/blogi/var...

Kyllä se siitä, kunhan arkipyhät poistetaan ja työttömät lähettävät enemmän hakemuksia. stat.fi/julkaisu/cm0...

Miksi työttömille ei tarjota ihan oikeita töitä ihan oikeilla palkoilla, jos töitä kerran on?

Oma tulkintani Orpon-Purran velkajarruavauksesta: 1) EU-lainsäädännön siivellä luodaan rakenteita, joilla 2) jo valmiksi tiukoista EU:n taloussäännöistä yritetään tehdä vieläkin tiukempia kansallisella poliittisella konsensuksella. 3) Ylivaalikautinen talouskuri siintää silmissä. #politiikka

Orpon hallituksen sotu-leikkaukset siirtävät noin 100 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolelle ja nostavat pienituloisuusasteen ennätyskorkealle. Viimeisimpänä hallitus on ehdottanut muutoksia toimeentulotukeen, joista yksi esimerkki on sanktiot, jotka laskisivat toimeentulotuen perusosaa 20-50 %.

Löytyisiköhän ainakin osasyy Suomen heikkoon talouskehitykseen täältä? Investointien sijaan voitot laitetaan osinkoihin, mikä näkyy hurjan selkeästi tässä kuvaajassa. labore.fi/t&y/minne-yr...

Jos lainaa ei pysty maksamaan takaisin, kyse on tuskin vastuun ymmärtämättömyydestä vaan olisiko vaikkapa toimeentulon haasteista.

Euroopan unionin työttömyysaste historiallisen alhainen 5,9 %. Suomessa työttömyysasteen trendi 9,2 %.

Talouspolitiikan valvojakin on huolissaan äskettäisten päätösten vaikutuksista: "Puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä kauemmaksi hallitusohjelman sopeutustavoitteesta."

"Ennen nuoret ovat tulleet esiin, että on vähän tiukkaa ja nyt tullaan silleen, että on oikeasti nälkä." Mihin jäi ajatus, että maa on jätettävä paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle? Velkalaiva on käännettävä, mutta oikeudenmukaisesti. Sosioekonominen asemakin kun periytyy.

Matalasuhdanne ei selitä heikkoa työllisyyskehitystä, sillä työllisyysaste on heikentymässä myös rakenteellisesti. Orpon hallituksen politiikka ei siis paranna vaan heikentää työllisyyttä lupaavista vaikutusarvioista huolimatta. Lue koko HS-mielipiteeni: www.hs.fi/mielipide/ar...

Työnantajan kustantaman koulutukseen osallistuminen 2000-luvun pohjalukemissa, kun mediaani koulutuspäivissä putosi kahteen. Tähän päälle aikuiskoulutustuen lakkauttaminen niin jatkuvan oppimisen heikentyminen on taattu. Työnantajan vastuuta osaamisesta kasvatettava merkittävästi.

Kirjoitin @sorsafoundation.fi blogiin Orpon hallituksen velkabluffista. Kehysriihen päätöksillä kasvua tulee lähinnä rikkaiden lompakkoon. Tuloveronalennukset haihtuvat pieni- ja keskituloiselta järjestäytyneeltä etätyöntekijältä pois kokonaan tai lähes kokonaan. 🧵 sorsafoundation.fi/hallituksen-...

1/8 VM julkaisi kehysriihimuistioitaan mm. veronalennusten kasvu- ja itserahoitusvaikutuksista. Laskelmat vaikuttavat tarkoitushakuisilta. Esim. yhteisöveroalea koskevan laskelman menetelmä on mallia 'nostetaan hatusta'. Se myös sivuuttaa uuden tutkimuksen. Tämä on noloa.

Alta nähdään hallituksen ansiotuloverotukseen tekemien kevennysten vaikutukset. Suurituloiset hyötyvät selvästi eniten. Kuvassa ei ole myöskään huomioitu, että hallitus kiristää ay-jäsenten verotusta. Pieni- ja keskituloisten ay-jäsenten kohdalla nettovaikutus tuloihin voi siis olla lähellä nollaa.

1/3: Samaan aikaan kun palveluista ja koulutuksesta leikataan, heikoimmassa asemassa olevat joutuvat entistä heikompaan asemaan ja puolustusmenoja on kasvatettava, veronalennukset eivät ole missään mielessä perusteltavia.

Nämä "kasvutoimet" on kyllä kaiken huippu. Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa esittelemän materiaalin mukaan ne tarkoittaa miinus miljardia, vaikka dynaamiset vaikutukset huomioidaan. Ja siksi tarvittiin mittavat lisäsäästöt muun muassa kuntien edellytyksiin tarjota palveluita.

Valtiovarainministeriö 25.2. vs. Valtiovarainministeriö 17.4. Joku media varmaan kyselee mitä tässä välissä tapahtui?

Yhteisöveron alentaminen on jo vastuutonta. Sillä ei kasvuvaikutuksia ja julkinen talous heikkenee miljardiluokassa. Puolustusmenojen lisäyksen rahoittamiseksi olisi pitänyt ennemmin miettiä, kuinka yrityksiä osallistetaan enemmän, eikä vähemmän. www.hs.fi/politiikka/a...

Norjassa työmarkkinajärjestöjen verovähennyksiä lisättiin. Ay-liikkeen jäsenmäärän lasku heikkeni, palkat ja tuottavuus kasvoi. Suomessa odotettavissa päinvastaista vaikutusta. academic.oup.com/ej/article/1...

Hallituksen katkera ristiretki työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ay-liikettä vastaan jatkuu. Ensin hallitus rajoittaa voimakkaasti niin poliittisia kuin työehtosopimuslakkoja ja sitten heikentää muita oikeuksia ja edunvalvontakykyä, nyt jäsenmaksujen muodossa. www.sak.fi/ajankohtaist...

Uskomatonta palkansaajien aseman heikentämistä Orpon hallitus jatkamassa! Tulonhankkimismenojen vähentäminen normaalia verotuksessa. Epäoikeudenmukaista, mutta romuttaa myös koko työmarkkinajärjestelmää. 🤯 www.hs.fi/politiikka/a...

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan maan hallitus jatkaa työntekijöiden kurittamista ja ajojahtiaan ay-liikettä kohtaan. Katsomme ay-jäsenmaksujen olevan työntekijälle tulonhankkimismeno joka on voitava vähentää verotuksessa @sttk.fi

Päivän tiedot ay-jäsenmaksujen poistamisesta kertovat lähinnä historiaan juuttuneista ajattelumalleista. Nykytutkimuksen valossa niillä on positiivisia vaikutuksia niin tuottavuuteen kuin palkkoihin. Ihmettelen, jos virkavalmistelu ei nosta näitä esiin vaan olettaa muutoksen olevan tekninen säästö.

Hallitus on leikannut kaksi vuotta pienituloisilta, jotta julkinen talous saataisiin kuntoon. Nyt sitten väitetään, että isotuloisten veroale toisi rahaa dynaamisten vaikutusten taikapuusta. Väitteet eivät nojaa muuhun kuin lobbareiden toiveisiin. Pokkaa on.

"Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden pitkäaikais- työttömyys selittää yli puolet koko ikäluokan pitkäai- kaistyöttömyydestä."