Suomessa tarvitaan aktiivisempaa otetta tuottavuuden, työllisyyden, viennin ja toimialojen onnistumisten edellytysten parantamiseksi. – Tässä teollisuuspolitiikalla voi olla keskeinen rooli, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social. www.sttk.fi/2026/04/20/s...

Sitra julkaisi tänään Utakin ja wiiw-tutkimuslaitoksen selvityksen Suomen tavaraviennin kehityksestä, lupaavista kasvusuunnista ja valtion strategisista valinnoista. Tässä ketju selvityksen keskeisistä viesteistä. 1/7

STTK:n ekonomisti @tomhenriksirvio.bsky.social panelistina Kalevi Sorsa -säätiön ja UTAKin keskustelutilaisuudessa huomenna 16.4. Liity linjoille klo 17.30! 👇

Tässä kirjoituksessa annetaan kuva, että perintöverotus on Suomen "vanhan rahan" puutteen keskeinen syy. Ruotsissa esimerkiksi Wallenbergit ovat perustaneet SEB:n ja Investorin vuosina 1856 ja 1916, vaikka perintövero poistettiin 2004. Olisiko se ongelma kuitenkin jossain muualla?

"Kova politiikka tarkoittaa hyvinvointivaltion laihdutuskuuria. Julkisia menoja on leikattava ja palveluja tehostettava." Sanon sen niin monta kertaa kuin on tarve: Suomella on varaa juuri siihen, mihin päätetään. Tällaisten puheenvuorojen sijaan ekonomisteilta toivoisi luovempaa ajattelua. 1/

"Jatkuva hyvinvointivaltion ytimeen kohdistuva leikkauspuhe ja merkittävät leikkaukset lisäävät epäluottamusta talouteen. Hallituksen on korkea aika tehdä tasapainoisempaa talouspolitiikkaa."

Kehysriihestä kasvun vauhdittamista: Epäluottamusta ja eriarvoisuutta luovan talouspolitiikan loputtava. – Hallituksen talous- ja työmarkkinapolitiikka on heikentänyt luottamusta talouteen. Kehysriihessä on korjausliikkeen paikka, sanoo STTK:n pj Else-Mai Kirvesniemi. www.sttk.fi/2026/04/13/s...

"Selvää on, että omaisuuden luovutusvoittoverotukseen perustuva järjestelmä ei voi olla nykyjärjestelmää edullisempi kaikissa tilanteissa. Joissakin tilanteissa verotus kiristyisi nykyisestä." Vaikuttamiskampanja on siis pisteessä, jossa sanotaan jo suoraan, ettei tässä kaikkien etua ajetakaan.

Tämä!

Onko Suomessa osa-aikatyön tekeminen edelleen suhteellisen kannattavaa? Suomen työttömyystuissa on käytössä harvinainen europerusteinen sovittelu, kun monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, on aikaperusteinen sovittelu. Mitä se tarkoittaa käytännössä? (1/3)

Kuvasta näkyy, ettei sovitellun käyttö myöskään heti räjähtänyt suojaosien käyttöönoton jälkeen 2014. Muutoksissa kestää. Minusta on selvää, että osa-aikatyötä tekevät eivät yhtäkkiä lopeta työntekoa varsinkaan tässä työmarkkinatilanteessa. Mutta siirrytäänkö työttömyydestä enää osa-aikatyöhön?

Ehdotus valtiovarainministeriölle: Jos ihmisten ei haluta tekevän (virkakunnan mielestä vääriä) johtopäätöksiä virkakunnan puheista, voisi puheita alkaa muuttaa tasapainoisemmiksi. Eli vähän vähemmän puhetta leikkauksista ja enemmän puhetta veronkorotuksista!

Miten valtion teollisuuspolitiikka voi auttaa Suomen talouden uuteen kasvuun? Tule kuulemaan ratkaisuja Kalevi Sorsa -säätiön ja UTAKin keskustelutilaisuuteen 16.4. Tutustu puhujiin ja ilmoittaudu mukaan 13.4. mennessä! sorsafoundation.fi/keskusteluti.... Ps. Tilaisuus myös striimataan!

Inspiroiduin vielä kirjoittamaan budjettipäällikön haastattelusta, joka oikeastaan heijastaa valtiovarainministeriön kasvavaa kaipuuta linjata muustakin kuin talouspolitiikan valmistelusta. 1/

Viimeaikaisten puheenvuorojen perusteella valtiovarainministeriö ylittää valtuutensa yhä selkeämmin. – Valtiovarainministeriön tehtävä ei ole visioida hyvinvointivaltion purkamista, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social blogissaan 👇 www.sttk.fi/2026/04/08/v...

"Säästöurakka on niin valtava, että siitä ei selviä tekemättä perusremonttia koko hyvinvointivaltioon. Remontin lopputulos voi olla se, että kun turva kevenee rahapulan vuoksi, yksilön riski ja omavastuu kasvavat." Perusremontti, uudistaminen = merkittävä heikentäminen, purkaminen

Ministeriön argumentit nähtävästi huononee viikko viikolta. Akateemista tutkimusta ja rekisteriaineistoja voi pitää arvossa ja samalla kritisoida tapaa, jolla ministeriö niitä hyödyntää. Haiskahtaa yritykseltä tukahduttaa epämiellyttävä keskustelu ministeriön virheistä.

Norjan verotutkimuskeskuksen Skatteforskin Hector Ulloa Veroareenassa: ”Norjaa käytetään usein esimerkkinä siitä, että rikkaat ovat paenneet Norjasta Sveitsiin ja muualle varallisuusveron vuoksi. Se on silkkaa valetta.” Ulloan esitys nyt katsottavissa linkistä. sorsafoundation.fi/norjan-verot...

Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.

Tätä iloa siis taas luvassa lokakuussa. Ehdotus seuraavalle vaalikaudelle: Valtiovarainministeriö voisi keskittyä talouspolitiikan valmisteluun ja jättää ideoinnin muille. Eli ei enää tällaisia puheenvuoroja. 1/ vm.fi/-/valtiovara...

Kreikan esimerkki on noussut taas esiin keskustelussa Suomen julkisen talouden sopeutuksesta. Kreikan opetus on kuitenkin päinvastainen kuin väitetään - se kertoo mitä EI kannata tehdä. Massiivinen sopeutus ajoi talouden ja yhteiskunnan syöksykierteeseen ja nosti velkasuhdetta.

"Suomen [huonon] taloustilanteen taustalla ovat pitkälti juuri hyvinvointivaltion heikentämiseen tähtäävät toimet."

Suomen heikko talouskehitys herättää huolta, syystä. On kuitenkin kummallista, että keskustelua kasvusta käydään yhä useammin julkisten palveluiden kurjistamisen kautta. – Hyvinvointivaltion purkaminen ei ole kasvutoimi, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social. www.sttk.fi/2026/03/27/m...

Tällä viikolla on taas käyty keskustelua talouskasvusta. Ihmettelen vaan, mistä lähtien kasvukeskustelu on ollut savuverho yleiselle kurjistamiselle. 1/

"On peloteltu talouden negatiivisella kierteellä, mutta pelko on ollut turha. - - Sopeutustahtia on ennemminkin voimistettava" Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta ja tosiasia on se, että sopeutukset ovat osaltaan aiheuttaneet negatiivisen kierteen.

Miksi näissä jutuissa luodaan jatkuvasti skandaalinkäryistä kuvaa julkisesta sektorista? Todellisuus on kuitenkin se, että valtaosa julkisen sektorin henkilöstöstä työskentelee esimerkiksi soten ja koulutuksen parissa eli tuottamassa niitä kansalaisten peruspalveluita.

Erinomainen vastaus @vm.fi @olli-karkkainen.bsky.social blogiin vaikutusarvioinneista @tomhenriksirvio.bsky.social. On melko ylimielistä VM:ltä asettua muiden yläpuolelle varsinkin kehysriihisekoilujen jälkeen, jotka murensivat objektiivisuuden sumuverhon.

Olipa hassu teksti. Kukaan tuskin on tutkitun tiedon merkityksestä eri mieltä eli mitä vastaan tässä oikeastaan argumentoidaan. Vai oliko sittenkin vain tarve sanoa jotain ilman juuri mitään sanottavaa? 1/

Millä tavoin valtio voi auttaa talouden kääntämisessä uuteen kasvuun teollisuuspolitiikalla? Lämpimästi tervetuloa Kalevi Sorsa -säätiön ja UTAK:in keskustelutilaisuuteen 16.4.! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan täältä: sorsafoundation.fi/keskusteluti...

STTK:n ekonomisti @tomhenriksirvio.bsky.social: – Valtiovarainministeriön rooli talouspolitiikan ohjaamisessa näyttää vain kasvavan ja EU-sääntöjen vaatimukset yhdessä VM:n arviointiroolin kanssa voivat jättää parlamentaarisen työryhmän liikkumatilan odotettua pienemmäksi www.hs.fi/paakirjoituk...

Samaa mieltä @sttk.fi ‬⁩ ekonomisti @tomhenriksirvio.bsky.social kanssa, että parlamentaarisen työryhmän on syytä pitää jatkossa kiinni vaikutusarviointien kehittämisestä ja vaatia ministeriöltä perusteellista analyysiä eri sopeutusten seurauksista #talous

"Parlamentaarisen prosessin vahvistamiseksi on keinoja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vaikutusarviointien kehittämiseen. Valtiovarainministeriön on lisättävä arviointiensa läpinäkyvyyttä ja osallistettava eri alojen asiantuntijoita arviointityöhön," painottaa @tomhenriksirvio.bsky.social

Velkajarrutyöryhmästä uhkaa tulla pelkkä valtiovarainministeriön käsikassara. "Parlamentaarisen työryhmän on syytä pitää kiinni vaikutusarviointien kehittämisestä ja vaatia ministeriöltä perusteellista analyysiä eri sopeutusten seurauksista." @tomhenriksirvio.bsky.social www.hs.fi/paakirjoituk...

"Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä. - Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, @tomhenriksirvio.bsky.social toteaa." #fatcatday

Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi. yle.fi/a/74-20213258

STTK:n tuore laskelma: palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä. – Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo. www.sttk.fi/2026/03/03/s...

”En ymmärrä, miksi me olemme yhteiskunnassa antaneet niin paljon valtaa työmarkkinajärjestöille tässä sosiaaliturvan kaikkein suurimmassa yksittäisessä kokonaisuudessa?” Sinänsä ihan hyvä, että viimein sanotaan suoraan, mikä eläkepolitiikassa oikeasti hiertää.

"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi." stat.fi/fi/julkaisu/...

"Vuodenvaihteessa suomalaisten osakkeiden omistusten arvo osakesäästötileillä oli keskimäärin 6 690 euroa tiliä kohden." Osakesäästötilin talletusrajan nostaminen ei ollut tarpeellinen tai ajankohtainen toimi. Ja silti siihen oltiin valmiita käyttämään kymmeniä miljoonia.

Työttömyysaste rikkoi jälleen ennätyksiä ja nousi 10,7 %:iin. 😱Lisäksi työllisyysaste notkahti jälleen alaspäin pohjalukemiin. Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena, vaikka väliin mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Talouspolitiikka epäonnistunut.

Kääntyikö työllisyys viime vuonna kasvuun, kuten tässä jutussa kerrotaan? Kyllä ja ei. Katsotaan työllisyyskehitystä työllisyysasteen ja työllisten määrän trendilukujen kautta. Ensinnäkin pidemmällä tarkastelulla työllisyysaste on laskenut huipustaan 2,9 % yksikköä. 🧵 www.hs.fi/politiikka/a...

"Jos haetaan yhtä isoa game changeria, niin silloin tullaan perintö- ja lahjaverotukseen" Elinkeinoelämä ajaa nyt määrätietoisesti perintö- ja lahjaveron poistoa. Se olisi suuri virhe, joka heikentäisi julkista taloutta, ei edistäisi talouskasvua ja kasvattaisi entisestään varallisuuseroja.

Sääntelyn yksinkertaistaminen ei oikeasti taidakaan olla sääntelyn yksinkertaistamista vaan monille suomalaisille haitallisen politiikan edistämistä. Ehdotuksissa on muun muassa perintö- ja lahjaveron poisto ja kuluttajansuojan heikentäminen.

"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä." Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social

Suomen työttömyys on noussut Euroopan korkeimmaksi. Julkisessa keskustelussa syyksi on maalailtu mm. maahanmuuttoa. – Syyt löytyvät kuitenkin ennen kaikkea kulutusta heikentävästä ja epäluottamusta lisäävästä talouspolitiikasta, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social www.sttk.fi/2026/01/09/s...

Alkuvuodesta moni paljon sairastava pienituloinen ihminen on erityisen tiukilla maksukattojen nollautuessa. Tänä vuonna indeksikorotusten myötä terveyspalveluiden maksukatto on jo 815e (762e v. 2025 ). Lääkekatto on 636,12e. Samaan aikaan monissa sosiaalietuuksissa on indeksijäädytys v. 2027 asti.

Mielipidekirjoituksen alkuperäinen otsikko "Pääkirjoitus sotki tulo- ja varallisuusverot" olisi kyllä omasta mielestäni kertonut paremmin, mistä kirjoituksessa on kyse, mutta toimitus oli ilmeisesti eri mieltä. Tällä mennään siis. Vastattiin HS:n miljonääriveroa koskevaan pääkirjoitukseen ⬇️

Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n uusi edustajisto tänään Helsingissä. Onnea uudelle puheenjohtajalle! 👏 www.sttk.fi/2025/12/18/e...

VTV moittii VM:ää liian optimistisesta kotimaisen kysynnän ennusteesta tälle vuodelle. Laboren ennustearviossa todetaan, että tulevan vuoden kasvuennusteen toteutuminen "edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä." Suomen taloutta vaivaa heikko kotimainen kysyntä, jota leikkaukset pahentaa.

6/7 Raportissa on esitetty myös arvio ensi vuoden tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulotasoilla. Laskelma osoittaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousun vuoksi tuloveroale jää pieneksi tai olemattomaksi pieni- ja keskituloisille. Verotus laskee kunnolla vasta yli 100 000 euroa ansaitsevilla.