Veropäivän jälkeen varallisuuden keskittyminen puhututtaa. Suomessakin varakkain 10 % omistaa yli puolet varallisuudesta ja osuus ollut kasvussa. Liian voimakas varallisuuden keskittyminen uhkaa talouskasvua ja demokratiaa. @tomhenriksirvio.bsky.social blogi keväältä 👇 www.sttk.fi/2025/02/07/v...

Hyvä, että työn menettämisen vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti. Suomessa olisi vielä tekemistä, että politiikan vaikutuksia otettaisiin huomioon muutenkin kuin oletettujen työllisyysvaikutusten osalta.

Vähimmäispalkkadirektiivistä tuomio! Vahvistaa että työehtosopimuksilla on tärkeä rooli. Lisää aiheesta @sttk.fi tiedotteessa #EU #työelämä #minimipalkka

Tämä on muuten valtava juttu. Mitä tämä tekee suomalaiseen hyvään hallintoon kuuluvan viestinnän edellytyksille? "Ministeriöiden viestinnän keskittämisellä aiotaan tavoitella noin 30 prosentin säästöjä nykytasoon verrattuna vuonna 2027, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin kaavailtiin."

Järjetöntä! Kun sopeutukset hidastavat Suomen kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, VM tulee vieteriukkona julkisuuteen uusien ja entistä suurempien sopeutusvaatimusten kanssa. Täysin välittämättä, millaista vahinkoa leikkauksilla on jo tehty. Vaihtakaa levyä. www.hs.fi/politiikka/a...

”Valmiiksi heikossa asemassa olevia on helppo pakottaa huonompiin työehtoihin, kun ei ole neuvotteluvoimaa tai ay-liikettä tukena. Woltin ja tulkkaussovelluksen iso innovaatio ei ole tekniikka vaan työolojen huonontaminen.”

”marginaaliverojen lasku ei nykytilanteessa ole uskottava kasvupolitiikan väline, etenkään jos se tehdään korkean työttömyyden vallitessa ja rahoitetaan leikkaamalla viimesijaisesta sosiaaliturvasta” @millanyyssola.bsky.social @labore.fi labore.fi/julkaisu/ver...

1/5 Teemu Luukan uudesta kirjasta saa käsityksen, että VM:n kansliapäällikkö Majanen on kulisseissa edistänyt kyseenalaista neljän prosentin yhteisöveroalea (ks. otteet kirjasta). Ongelmallista on, että veroalen perusteet ovat heikot ja ristiriidassa ministeriön omien asiantuntija-arvioiden kanssa.

Toisille avokätisiä veronalennuksia, toisille kurjuutta. Reilua? yle.fi/a/74-2018828...

STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. – Muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo. www.sttk.fi/2025/10/23/i...

Työttömyys on tämän ajan huolestuttavimpia asioita. Pitkään työttömänä olleiden tilanne on erityisen paha, kun pitkäaikaistyöttömyys ylitti jo 130 000 henkilön rajan.

Tänäänkin on hyvä päivä muistaa, että määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisella ei ole positiivisia talous- tai työllisyysvaikutuksia. 1/

Työttömyysturvan tason korottaminen ja merkittävästi lisää resursseja työvoimapalveluihin sisältyivät selvityshenkilöiden keskeisiin ehdotuksiin. Ihan kuin se Tanskan työmarkkinamalli ei nyt sitten kuitenkaan olisi ollut niin simppeli kuin tähän asti on annettu ymmärtää.

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu. Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social. Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus. www.hs.fi/paakirjoituk...

Björn Wahlroosin muistelmien uusin osa on dynamiittia suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle. Meillä on hellitty kuvaa, että Etla on poliittisesti neutraali tutkimuslaitos eikä sen omistava elinkeinoelämä ohjaisi Etlan toimintaa aktiivisesti. Wahlroos osoittaa tämän olevan hölynpölyä. 1/x

Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 10 %. Se on @stat.fi mukaan enemmän kuin kertaakaan trendisarjan 2009 alkavassa historiassa. – Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa, @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo. www.sttk.fi/2025/09/24/t...

Hallitusohjelman valtavista sosiaaliturvaleikkauksista ei olisi pitänyt päättää ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Nyt leikkaukset kumuloituvat heikoimmassa asemissa oleviin. www.hs.fi/politiikka/a...

Nälkä kasvaa syödessä: “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Blogautin eilisistä työllisyysluvuista. Työttömyys on jo historiallisen korkealla ja hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin perustuvien työllisyystoimien positiiviset vaikutukset ovat lähinnä haave. Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa: 1/

Kärjistyvien varallisuuserojen maailmassa uudet ideat varallisuuden verottamisesta ovat ennen kaikkea tervetulleita. Harmi, että pelkästään vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 40 miljardia euroa liikevaihtoa tehneen yrityksen suuromistajan näkemys on tämä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi on nyt korkeammalla kuin nykyisen vuodesta 2009 alkavan trendisarjan mittaushistoriassa. On tämä hurjaa.

Palkkojen polkemiseen sopimusshoppailulla pitäisi puuttua varsinkin nyt, kun paikallinen sopiminen yleistyy. yle.fi/a/74-2018330...

Tässä analyysissa toistetaan väite, että tutkimusnäyttö kertoisi työnteon lisääntyvän ylimpien marginaaliverojen alentamisen myötä. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että työnteko lisääntyy. 1/5 ks. aiempi ketju: bsky.app/profile/juss... www.hs.fi/visio/art-20...

Hallituksen veronalennuksia tarkastelleen raporttimme julkaisun jälkeen on esitetty väitteitä, että marginaaliveronalennuksilla on merkittäviä vaikutuksia työntekoon ja talouskasvuun. On myös viitattu uuteen tutkimustietoon, jonka mukaan työteko kasvaa enemmän, kuin on aiemmin ajateltu.

Tänään julkaistu raporttimme hallituksen tuloveronalennuksista osoittaa, että veronalennusten hyöty kasautuu miljoonatuloisille. @sorsafoundation.fi @laurifinest.bsky.social Veroalennuksia on perusteltu kasvulla. Kävimme raportissa läpi tutkimusta suurituloisten veronalennusten vaikutuksista. 🧵

Perkasimme @jussisysta.bsky.social kanssa isotuloisten tuloveroalea. Pääkaupungissa veroale on moninkertainen verrattuna muuhun Suomeen, miehillä kolminkertainen suhteessa naisiin, miljoonatuloilla käteen jää moninkymmenkertaisesti verrattuna keskituloiseen. Arviot kasvuvaikutuksista optimistisia.

Todella. Globaalifinanssikriisi ja eurokriisi nyt lyöty laudalta pitkäaikaistyöttömyydellä mitattuna. Samalla kun eteläinen Eurooppa tekee työllisyysennätyksiä ja Keski-Euroopassakin kohtalainen työllisyystilanne jatkuu. Suomen talouspolitiikka vedetty täysin vihkoon. Pahoittelut uhreille! #talous

Havaitsimme, että aiemmat arviot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista ovat liioitelleet toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta. Tarkennetulla mallilla toimeentulotuen saajamäärän lisäys on aiempia arvioita pienempi -> vaikutukset pienituloisuuteen ovat suurempia. 1/

Huh huh, aika karua pudottaa 27 000 lasta köyhyyteen. Ja ensi vuonna köyhyys syvenee lisää uusilla leikkauksilla. Nämä leikkaukset ovat paitsi inhimillisesti kohtuuttomia niin myös ostovoima ja talouskehitys heikkenevät merkittävästi. yle.fi/a/74-20178854

Välillä kuulee sanottavan, että sosiaaliturvaleikkausten suurin hyötyjä on niiden seurauksena työllistyvä ihminen. Näin voi olla, mutta suurin kärsijä on niiden seurauksena pahimmillaan pitkäaikaiseen köyhyyteen tippuva ihminen. Ja heitä on paljon.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö puolustaa Purran budjettiehdotusta. Ei kannattaisi. Tämän episodin jälkeen VM:n uskottavuus on kauniisti muotoillen heiveröinen. #budjetti2026 #budjettivalmistelu www.hs.fi/politiikka/a...

Perussuomalaiset uudistaa politiikan prosesseja. Se on ensimmäinen hallituspuolue ikinä, joka julkaisee oman vaihtoehtobudjettinsa. Vieläpä etuajassa ja VM:n sivuilla. vm.fi/-/valtiovara...

Ensin kehysriihessä tehdään tehottomia ”kasvutoimia”, jotka olivat lähinnä veronkevennyksiä rikkaille. Nyt budjettiriihessä leikataan sitten oikeasti tehokkaista kasvutoimista eli T&K ja koulutus. Suomi nousuun. 🤪😢 #budjetti2026

Olen aiemminkin ollut huolissani hallituksen TKI-politiikasta erityisesti rahoituslain mukaisten varojen kohdentamisen ja vaikuttavuuden takia, mutta tämä vetää silti sanattomaksi. Kuka keksi leikata T&K-menoista?

Työllisyysalueilla yhden asiantuntijan vastuulla olevien työnhakijoiden määrissä on suuria eroja. Pahimmillaan ero on noin kolminkertainen. Miten näin suuret erot vaikuttavat palveluihin? 1/ www.sttk.fi/2025/06/26/t...

Työvoimapalveluiden asiantuntijoiden vastuulla olevien työnhakijoiden määrä vaihtelee merkittävästi työllisyysalueiden välillä. – Työvoimapalveluihin haluttiin alueellisia eroja, mutta onko niitä liikaa? kysyy @tomhenriksirvio.bsky.social blogissaan. ✏️ www.sttk.fi/2025/06/26/t...

#Varallisuusvero on kannatettava keino rahoittaa kasvavia puolustusmenoja. Vasta-argumentit heiveröisiä, esim. Norjan veromuutosten jälkeen 2022 varallisuusverokertymä olisi muka pudonnut. Ei ole (ks. kuva). @finnwatch.org @saarahietanen.bsky.social blogi: finnwatch.org/fi/blogi/var...

Kyllä se siitä, kunhan arkipyhät poistetaan ja työttömät lähettävät enemmän hakemuksia. stat.fi/julkaisu/cm0...

Miksi työttömille ei tarjota ihan oikeita töitä ihan oikeilla palkoilla, jos töitä kerran on?

Oma tulkintani Orpon-Purran velkajarruavauksesta: 1) EU-lainsäädännön siivellä luodaan rakenteita, joilla 2) jo valmiksi tiukoista EU:n taloussäännöistä yritetään tehdä vieläkin tiukempia kansallisella poliittisella konsensuksella. 3) Ylivaalikautinen talouskuri siintää silmissä. #politiikka

Orpon hallituksen sotu-leikkaukset siirtävät noin 100 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolelle ja nostavat pienituloisuusasteen ennätyskorkealle. Viimeisimpänä hallitus on ehdottanut muutoksia toimeentulotukeen, joista yksi esimerkki on sanktiot, jotka laskisivat toimeentulotuen perusosaa 20-50 %.

Löytyisiköhän ainakin osasyy Suomen heikkoon talouskehitykseen täältä? Investointien sijaan voitot laitetaan osinkoihin, mikä näkyy hurjan selkeästi tässä kuvaajassa. labore.fi/t&y/minne-yr...

Jos lainaa ei pysty maksamaan takaisin, kyse on tuskin vastuun ymmärtämättömyydestä vaan olisiko vaikkapa toimeentulon haasteista.

Euroopan unionin työttömyysaste historiallisen alhainen 5,9 %. Suomessa työttömyysasteen trendi 9,2 %.

Talouspolitiikan valvojakin on huolissaan äskettäisten päätösten vaikutuksista: "Puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä kauemmaksi hallitusohjelman sopeutustavoitteesta."

"Ennen nuoret ovat tulleet esiin, että on vähän tiukkaa ja nyt tullaan silleen, että on oikeasti nälkä." Mihin jäi ajatus, että maa on jätettävä paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle? Velkalaiva on käännettävä, mutta oikeudenmukaisesti. Sosioekonominen asemakin kun periytyy.

Matalasuhdanne ei selitä heikkoa työllisyyskehitystä, sillä työllisyysaste on heikentymässä myös rakenteellisesti. Orpon hallituksen politiikka ei siis paranna vaan heikentää työllisyyttä lupaavista vaikutusarvioista huolimatta. Lue koko HS-mielipiteeni: www.hs.fi/mielipide/ar...

Työnantajan kustantaman koulutukseen osallistuminen 2000-luvun pohjalukemissa, kun mediaani koulutuspäivissä putosi kahteen. Tähän päälle aikuiskoulutustuen lakkauttaminen niin jatkuvan oppimisen heikentyminen on taattu. Työnantajan vastuuta osaamisesta kasvatettava merkittävästi.

Kirjoitin @sorsafoundation.fi blogiin Orpon hallituksen velkabluffista. Kehysriihen päätöksillä kasvua tulee lähinnä rikkaiden lompakkoon. Tuloveronalennukset haihtuvat pieni- ja keskituloiselta järjestäytyneeltä etätyöntekijältä pois kokonaan tai lähes kokonaan. 🧵 sorsafoundation.fi/hallituksen-...