Ministeriön argumentit nähtävästi huononee viikko viikolta. Akateemista tutkimusta ja rekisteriaineistoja voi pitää arvossa ja samalla kritisoida tapaa, jolla ministeriö niitä hyödyntää. Haiskahtaa yritykseltä tukahduttaa epämiellyttävä keskustelu ministeriön virheistä.

Norjan verotutkimuskeskuksen Skatteforskin Hector Ulloa Veroareenassa: ”Norjaa käytetään usein esimerkkinä siitä, että rikkaat ovat paenneet Norjasta Sveitsiin ja muualle varallisuusveron vuoksi. Se on silkkaa valetta.” Ulloan esitys nyt katsottavissa linkistä. sorsafoundation.fi/norjan-verot...

Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.

Tätä iloa siis taas luvassa lokakuussa. Ehdotus seuraavalle vaalikaudelle: Valtiovarainministeriö voisi keskittyä talouspolitiikan valmisteluun ja jättää ideoinnin muille. Eli ei enää tällaisia puheenvuoroja. 1/ vm.fi/-/valtiovara...

Kreikan esimerkki on noussut taas esiin keskustelussa Suomen julkisen talouden sopeutuksesta. Kreikan opetus on kuitenkin päinvastainen kuin väitetään - se kertoo mitä EI kannata tehdä. Massiivinen sopeutus ajoi talouden ja yhteiskunnan syöksykierteeseen ja nosti velkasuhdetta.

"Suomen [huonon] taloustilanteen taustalla ovat pitkälti juuri hyvinvointivaltion heikentämiseen tähtäävät toimet."

Suomen heikko talouskehitys herättää huolta, syystä. On kuitenkin kummallista, että keskustelua kasvusta käydään yhä useammin julkisten palveluiden kurjistamisen kautta. – Hyvinvointivaltion purkaminen ei ole kasvutoimi, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social. www.sttk.fi/2026/03/27/m...

Tällä viikolla on taas käyty keskustelua talouskasvusta. Ihmettelen vaan, mistä lähtien kasvukeskustelu on ollut savuverho yleiselle kurjistamiselle. 1/

"On peloteltu talouden negatiivisella kierteellä, mutta pelko on ollut turha. - - Sopeutustahtia on ennemminkin voimistettava" Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta ja tosiasia on se, että sopeutukset ovat osaltaan aiheuttaneet negatiivisen kierteen.

Miksi näissä jutuissa luodaan jatkuvasti skandaalinkäryistä kuvaa julkisesta sektorista? Todellisuus on kuitenkin se, että valtaosa julkisen sektorin henkilöstöstä työskentelee esimerkiksi soten ja koulutuksen parissa eli tuottamassa niitä kansalaisten peruspalveluita.

Erinomainen vastaus @vm.fi @olli-karkkainen.bsky.social blogiin vaikutusarvioinneista @tomhenriksirvio.bsky.social. On melko ylimielistä VM:ltä asettua muiden yläpuolelle varsinkin kehysriihisekoilujen jälkeen, jotka murensivat objektiivisuuden sumuverhon.

Olipa hassu teksti. Kukaan tuskin on tutkitun tiedon merkityksestä eri mieltä eli mitä vastaan tässä oikeastaan argumentoidaan. Vai oliko sittenkin vain tarve sanoa jotain ilman juuri mitään sanottavaa? 1/

Millä tavoin valtio voi auttaa talouden kääntämisessä uuteen kasvuun teollisuuspolitiikalla? Lämpimästi tervetuloa Kalevi Sorsa -säätiön ja UTAK:in keskustelutilaisuuteen 16.4.! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan täältä: sorsafoundation.fi/keskusteluti...

STTK:n ekonomisti @tomhenriksirvio.bsky.social: – Valtiovarainministeriön rooli talouspolitiikan ohjaamisessa näyttää vain kasvavan ja EU-sääntöjen vaatimukset yhdessä VM:n arviointiroolin kanssa voivat jättää parlamentaarisen työryhmän liikkumatilan odotettua pienemmäksi www.hs.fi/paakirjoituk...

Samaa mieltä @sttk.fi ‬⁩ ekonomisti @tomhenriksirvio.bsky.social kanssa, että parlamentaarisen työryhmän on syytä pitää jatkossa kiinni vaikutusarviointien kehittämisestä ja vaatia ministeriöltä perusteellista analyysiä eri sopeutusten seurauksista #talous

"Parlamentaarisen prosessin vahvistamiseksi on keinoja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vaikutusarviointien kehittämiseen. Valtiovarainministeriön on lisättävä arviointiensa läpinäkyvyyttä ja osallistettava eri alojen asiantuntijoita arviointityöhön," painottaa @tomhenriksirvio.bsky.social

Velkajarrutyöryhmästä uhkaa tulla pelkkä valtiovarainministeriön käsikassara. "Parlamentaarisen työryhmän on syytä pitää kiinni vaikutusarviointien kehittämisestä ja vaatia ministeriöltä perusteellista analyysiä eri sopeutusten seurauksista." @tomhenriksirvio.bsky.social www.hs.fi/paakirjoituk...

"Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä. - Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, @tomhenriksirvio.bsky.social toteaa." #fatcatday

Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi. yle.fi/a/74-20213258

STTK:n tuore laskelma: palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä. – Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo. www.sttk.fi/2026/03/03/s...

”En ymmärrä, miksi me olemme yhteiskunnassa antaneet niin paljon valtaa työmarkkinajärjestöille tässä sosiaaliturvan kaikkein suurimmassa yksittäisessä kokonaisuudessa?” Sinänsä ihan hyvä, että viimein sanotaan suoraan, mikä eläkepolitiikassa oikeasti hiertää.

"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi." stat.fi/fi/julkaisu/...

"Vuodenvaihteessa suomalaisten osakkeiden omistusten arvo osakesäästötileillä oli keskimäärin 6 690 euroa tiliä kohden." Osakesäästötilin talletusrajan nostaminen ei ollut tarpeellinen tai ajankohtainen toimi. Ja silti siihen oltiin valmiita käyttämään kymmeniä miljoonia.

Työttömyysaste rikkoi jälleen ennätyksiä ja nousi 10,7 %:iin. 😱Lisäksi työllisyysaste notkahti jälleen alaspäin pohjalukemiin. Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena, vaikka väliin mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Talouspolitiikka epäonnistunut.

Kääntyikö työllisyys viime vuonna kasvuun, kuten tässä jutussa kerrotaan? Kyllä ja ei. Katsotaan työllisyyskehitystä työllisyysasteen ja työllisten määrän trendilukujen kautta. Ensinnäkin pidemmällä tarkastelulla työllisyysaste on laskenut huipustaan 2,9 % yksikköä. 🧵 www.hs.fi/politiikka/a...

"Jos haetaan yhtä isoa game changeria, niin silloin tullaan perintö- ja lahjaverotukseen" Elinkeinoelämä ajaa nyt määrätietoisesti perintö- ja lahjaveron poistoa. Se olisi suuri virhe, joka heikentäisi julkista taloutta, ei edistäisi talouskasvua ja kasvattaisi entisestään varallisuuseroja.

Sääntelyn yksinkertaistaminen ei oikeasti taidakaan olla sääntelyn yksinkertaistamista vaan monille suomalaisille haitallisen politiikan edistämistä. Ehdotuksissa on muun muassa perintö- ja lahjaveron poisto ja kuluttajansuojan heikentäminen.

"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä." Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social

Suomen työttömyys on noussut Euroopan korkeimmaksi. Julkisessa keskustelussa syyksi on maalailtu mm. maahanmuuttoa. – Syyt löytyvät kuitenkin ennen kaikkea kulutusta heikentävästä ja epäluottamusta lisäävästä talouspolitiikasta, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social www.sttk.fi/2026/01/09/s...

Alkuvuodesta moni paljon sairastava pienituloinen ihminen on erityisen tiukilla maksukattojen nollautuessa. Tänä vuonna indeksikorotusten myötä terveyspalveluiden maksukatto on jo 815e (762e v. 2025 ). Lääkekatto on 636,12e. Samaan aikaan monissa sosiaalietuuksissa on indeksijäädytys v. 2027 asti.

Mielipidekirjoituksen alkuperäinen otsikko "Pääkirjoitus sotki tulo- ja varallisuusverot" olisi kyllä omasta mielestäni kertonut paremmin, mistä kirjoituksessa on kyse, mutta toimitus oli ilmeisesti eri mieltä. Tällä mennään siis. Vastattiin HS:n miljonääriveroa koskevaan pääkirjoitukseen ⬇️

Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n uusi edustajisto tänään Helsingissä. Onnea uudelle puheenjohtajalle! 👏 www.sttk.fi/2025/12/18/e...

VTV moittii VM:ää liian optimistisesta kotimaisen kysynnän ennusteesta tälle vuodelle. Laboren ennustearviossa todetaan, että tulevan vuoden kasvuennusteen toteutuminen "edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä." Suomen taloutta vaivaa heikko kotimainen kysyntä, jota leikkaukset pahentaa.

6/7 Raportissa on esitetty myös arvio ensi vuoden tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulotasoilla. Laskelma osoittaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousun vuoksi tuloveroale jää pieneksi tai olemattomaksi pieni- ja keskituloisille. Verotus laskee kunnolla vasta yli 100 000 euroa ansaitsevilla.

1/7 VTV:n uusi raportti piirtää karun kuvan hallituksen talouspolitiikasta: hallitusohjelman tavoitteet jäävät toiveiksi, keinot ovat väärät suhteessa tavoitteisiin, työllisyystoimet nojaavat katteettomaan optimismiin, leikkausten haittoja aliarvioitu. Ketjussa muutama nostoja raportin kuvista.

"julkinen palvelulupaus kuntoon ja terveydenhuollon tuotantoon lisää yrittäjyyttä" Mistä suomalaiseen keskusteluun on uinut ajatus, että yksityistäminen olisi ratkaisu terveydenhuollon haasteisiin?

Blogautin tuoreesta maailman taloudellisen eriarvoisuuden tilaa kuvaavasta raportista. Viesti on selvä: Eriarvoisuus on edelleen mittava ongelma, joka näkyy niin tuloissa, varallisuudessa, sukupuolten välisissä eroissa kuin demokratian toteutumisessa. 1/

Tämä juttuko siis julkaistiin maan suurimman päivälehden pääkirjoituksena? Varallisuuden verottamista voi toki vastustaa, mutta se olisi hyvä tehdä siihen perustuvilla argumenteilla. Tässä niitä ei ollut yhtään.

Between 1979–2019, top pay (90th pct.) climbed 53%, middle only 23%, bottom (10th pct.) even lower 7%. (Productivity per hour climbed much more at 73%.) But since 2019, fast gains at the bottom have already reversed about 1/3 of the rise in pay inequality. A 🧵 about my book: The Wage Standard.

Ai onko taloudellisella eriarvoisuudella vaikutuksia demokratiaan? Poliittisista lahjoituksista suurin osa tulee kaikista hyvätuloisimmilta. Voi vaan miettiä keille lahjoitetaan ja mitä lahjoituksilla tavoitellaan.

”Yrittäjät ja kokoomus arvostelevat usein kovin sanoin yhteiskunnan rahoilla eläviä. Nyt yrittäjien eläkkeet pannaan kuitenkin valtion maksettaviksi. Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon.”

"The top 0.001% (about 56,000 adults) have 3 times more wealth than half of the entire world population combined."

Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?

Etla julkaisi ennusteensa kustannuskilpailukyvystä. Hyvää siinä on, että myönnetään avoimesti: "Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea" Lisäksi siitä käy ilmi, että huipputaso saavutettu palkkamaltilla ja työnantajan sivukuluja alentamalla. 🧵1/x www.etla.fi/ajankohtaist...

Tuore katsaus työttömyysasteista Pohjolassa näyttää selkeitä eroja pääkaupunkiseutujen välillä ami.fi/wp-content/u...

Riittääkö kiinnostuksen herättämiseksi nykyään siis se, että ehdotus tulee "pörssiyhtiön pomolta"? Tässä on kyseessä omasta ehdotuksestaan potentiaalisesti hyötyvän yrityksen toimitusjohtaja. Normaalisti tällaisten lausuntojen kohdalla puhuttaisiin varmaan jääviydestä.

Oppivelvollisuusiän korotus vähensi koulutuksen keskeyttämistä — etenkin alaikäisenä . Työpaperissani selvitetään lain seurauksia toiselta asteelta valmistuneiden osuuksiin, kurssisuorituksiin, työn ja koulutuksen ulkopuolella vietettyyn aikaan sekä tuloihin. www.helsinkigse.fi/discussion-p...

1/ THL selvitti, miten varallisuuden voisi huomioida hoivan asiakasmaksuissa. Selvityksen laskelmat ovat kiinnostavia, mutta epäilen, että selvitys ei ole hyödyllinen keskustelun kannalta. Selvityksessä kun ei pohdita, onko esitetyssä ajatuksessa järkeä.

Työttömyyden kasvu jatkui lokakuussa: työttömyysaste oli 10,3 %, mikä on korkein luku vuodesta 2009 alkaneen mittaushistorian aikana. Epäonnistuneella talouspolitiikalla on keskeinen vaikutus työttömyyden kehityksessä. yle.fi/a/74-20195966