Alkuvuodesta moni paljon sairastava pienituloinen ihminen on erityisen tiukilla maksukattojen nollautuessa. Tänä vuonna indeksikorotusten myötä terveyspalveluiden maksukatto on jo 815e (762e v. 2025 ). Lääkekatto on 636,12e. Samaan aikaan monissa sosiaalietuuksissa on indeksijäädytys v. 2027 asti.

Mielipidekirjoituksen alkuperäinen otsikko "Pääkirjoitus sotki tulo- ja varallisuusverot" olisi kyllä omasta mielestäni kertonut paremmin, mistä kirjoituksessa on kyse, mutta toimitus oli ilmeisesti eri mieltä. Tällä mennään siis. Vastattiin HS:n miljonääriveroa koskevaan pääkirjoitukseen ⬇️

Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n uusi edustajisto tänään Helsingissä. Onnea uudelle puheenjohtajalle! 👏 www.sttk.fi/2025/12/18/e...

VTV moittii VM:ää liian optimistisesta kotimaisen kysynnän ennusteesta tälle vuodelle. Laboren ennustearviossa todetaan, että tulevan vuoden kasvuennusteen toteutuminen "edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä." Suomen taloutta vaivaa heikko kotimainen kysyntä, jota leikkaukset pahentaa.

6/7 Raportissa on esitetty myös arvio ensi vuoden tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulotasoilla. Laskelma osoittaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousun vuoksi tuloveroale jää pieneksi tai olemattomaksi pieni- ja keskituloisille. Verotus laskee kunnolla vasta yli 100 000 euroa ansaitsevilla.

1/7 VTV:n uusi raportti piirtää karun kuvan hallituksen talouspolitiikasta: hallitusohjelman tavoitteet jäävät toiveiksi, keinot ovat väärät suhteessa tavoitteisiin, työllisyystoimet nojaavat katteettomaan optimismiin, leikkausten haittoja aliarvioitu. Ketjussa muutama nostoja raportin kuvista.

"julkinen palvelulupaus kuntoon ja terveydenhuollon tuotantoon lisää yrittäjyyttä" Mistä suomalaiseen keskusteluun on uinut ajatus, että yksityistäminen olisi ratkaisu terveydenhuollon haasteisiin?

Blogautin tuoreesta maailman taloudellisen eriarvoisuuden tilaa kuvaavasta raportista. Viesti on selvä: Eriarvoisuus on edelleen mittava ongelma, joka näkyy niin tuloissa, varallisuudessa, sukupuolten välisissä eroissa kuin demokratian toteutumisessa. 1/

Tämä juttuko siis julkaistiin maan suurimman päivälehden pääkirjoituksena? Varallisuuden verottamista voi toki vastustaa, mutta se olisi hyvä tehdä siihen perustuvilla argumenteilla. Tässä niitä ei ollut yhtään.

Between 1979–2019, top pay (90th pct.) climbed 53%, middle only 23%, bottom (10th pct.) even lower 7%. (Productivity per hour climbed much more at 73%.) But since 2019, fast gains at the bottom have already reversed about 1/3 of the rise in pay inequality. A 🧵 about my book: The Wage Standard.

Ai onko taloudellisella eriarvoisuudella vaikutuksia demokratiaan? Poliittisista lahjoituksista suurin osa tulee kaikista hyvätuloisimmilta. Voi vaan miettiä keille lahjoitetaan ja mitä lahjoituksilla tavoitellaan.

”Yrittäjät ja kokoomus arvostelevat usein kovin sanoin yhteiskunnan rahoilla eläviä. Nyt yrittäjien eläkkeet pannaan kuitenkin valtion maksettaviksi. Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon.”

"The top 0.001% (about 56,000 adults) have 3 times more wealth than half of the entire world population combined."

Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?

Etla julkaisi ennusteensa kustannuskilpailukyvystä. Hyvää siinä on, että myönnetään avoimesti: "Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea" Lisäksi siitä käy ilmi, että huipputaso saavutettu palkkamaltilla ja työnantajan sivukuluja alentamalla. 🧵1/x www.etla.fi/ajankohtaist...

Tuore katsaus työttömyysasteista Pohjolassa näyttää selkeitä eroja pääkaupunkiseutujen välillä ami.fi/wp-content/u...

Riittääkö kiinnostuksen herättämiseksi nykyään siis se, että ehdotus tulee "pörssiyhtiön pomolta"? Tässä on kyseessä omasta ehdotuksestaan potentiaalisesti hyötyvän yrityksen toimitusjohtaja. Normaalisti tällaisten lausuntojen kohdalla puhuttaisiin varmaan jääviydestä.

Oppivelvollisuusiän korotus vähensi koulutuksen keskeyttämistä — etenkin alaikäisenä . Työpaperissani selvitetään lain seurauksia toiselta asteelta valmistuneiden osuuksiin, kurssisuorituksiin, työn ja koulutuksen ulkopuolella vietettyyn aikaan sekä tuloihin. www.helsinkigse.fi/discussion-p...

1/ THL selvitti, miten varallisuuden voisi huomioida hoivan asiakasmaksuissa. Selvityksen laskelmat ovat kiinnostavia, mutta epäilen, että selvitys ei ole hyödyllinen keskustelun kannalta. Selvityksessä kun ei pohdita, onko esitetyssä ajatuksessa järkeä.

Työttömyyden kasvu jatkui lokakuussa: työttömyysaste oli 10,3 %, mikä on korkein luku vuodesta 2009 alkaneen mittaushistorian aikana. Epäonnistuneella talouspolitiikalla on keskeinen vaikutus työttömyyden kehityksessä. yle.fi/a/74-20195966

"Ministeriö toteaa hyvin objektiivisesti tilanteen ja tuo päättäjille hyvin laajoja listoja mahdollisista toimenpiteistä." Viime kerralla objektiivisesti todettiin, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus voidaan palkansaajilta poistaa. Työnantajien vastaavasta ei mainittu.

Nuorten työllistymisseteli on tervetullut ehdotus. Mittakaava ja kohdentuminen herättävät kuitenkin huolta – Pelkästään alle 25-vuotiaita työttömiä, jotka sopivat tuen kohdejoukkoon, on n. 3–4 kertainen määrä tuen mittakaavaan nähden, @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo www.sttk.fi/2025/11/20/v...

Veropäivän jälkeen varallisuuden keskittyminen puhututtaa. Suomessakin varakkain 10 % omistaa yli puolet varallisuudesta ja osuus ollut kasvussa. Liian voimakas varallisuuden keskittyminen uhkaa talouskasvua ja demokratiaa. @tomhenriksirvio.bsky.social blogi keväältä 👇 www.sttk.fi/2025/02/07/v...

Hyvä, että työn menettämisen vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti. Suomessa olisi vielä tekemistä, että politiikan vaikutuksia otettaisiin huomioon muutenkin kuin oletettujen työllisyysvaikutusten osalta.

Vähimmäispalkkadirektiivistä tuomio! Vahvistaa että työehtosopimuksilla on tärkeä rooli. Lisää aiheesta @sttk.fi tiedotteessa #EU #työelämä #minimipalkka

Tämä on muuten valtava juttu. Mitä tämä tekee suomalaiseen hyvään hallintoon kuuluvan viestinnän edellytyksille? "Ministeriöiden viestinnän keskittämisellä aiotaan tavoitella noin 30 prosentin säästöjä nykytasoon verrattuna vuonna 2027, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin kaavailtiin."

Järjetöntä! Kun sopeutukset hidastavat Suomen kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, VM tulee vieteriukkona julkisuuteen uusien ja entistä suurempien sopeutusvaatimusten kanssa. Täysin välittämättä, millaista vahinkoa leikkauksilla on jo tehty. Vaihtakaa levyä. www.hs.fi/politiikka/a...

”Valmiiksi heikossa asemassa olevia on helppo pakottaa huonompiin työehtoihin, kun ei ole neuvotteluvoimaa tai ay-liikettä tukena. Woltin ja tulkkaussovelluksen iso innovaatio ei ole tekniikka vaan työolojen huonontaminen.”

”marginaaliverojen lasku ei nykytilanteessa ole uskottava kasvupolitiikan väline, etenkään jos se tehdään korkean työttömyyden vallitessa ja rahoitetaan leikkaamalla viimesijaisesta sosiaaliturvasta” @millanyyssola.bsky.social @labore.fi labore.fi/julkaisu/ver...

1/5 Teemu Luukan uudesta kirjasta saa käsityksen, että VM:n kansliapäällikkö Majanen on kulisseissa edistänyt kyseenalaista neljän prosentin yhteisöveroalea (ks. otteet kirjasta). Ongelmallista on, että veroalen perusteet ovat heikot ja ristiriidassa ministeriön omien asiantuntija-arvioiden kanssa.

Toisille avokätisiä veronalennuksia, toisille kurjuutta. Reilua? yle.fi/a/74-2018828...

STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. – Muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo. www.sttk.fi/2025/10/23/i...

Työttömyys on tämän ajan huolestuttavimpia asioita. Pitkään työttömänä olleiden tilanne on erityisen paha, kun pitkäaikaistyöttömyys ylitti jo 130 000 henkilön rajan.

Tänäänkin on hyvä päivä muistaa, että määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisella ei ole positiivisia talous- tai työllisyysvaikutuksia. 1/

Työttömyysturvan tason korottaminen ja merkittävästi lisää resursseja työvoimapalveluihin sisältyivät selvityshenkilöiden keskeisiin ehdotuksiin. Ihan kuin se Tanskan työmarkkinamalli ei nyt sitten kuitenkaan olisi ollut niin simppeli kuin tähän asti on annettu ymmärtää.

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen. Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus. Holapan ja mun HS-vieraskynä: www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu. Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social. Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus. www.hs.fi/paakirjoituk...

Björn Wahlroosin muistelmien uusin osa on dynamiittia suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle. Meillä on hellitty kuvaa, että Etla on poliittisesti neutraali tutkimuslaitos eikä sen omistava elinkeinoelämä ohjaisi Etlan toimintaa aktiivisesti. Wahlroos osoittaa tämän olevan hölynpölyä. 1/x

Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 10 %. Se on @stat.fi mukaan enemmän kuin kertaakaan trendisarjan 2009 alkavassa historiassa. – Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa, @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo. www.sttk.fi/2025/09/24/t...

Hallitusohjelman valtavista sosiaaliturvaleikkauksista ei olisi pitänyt päättää ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Nyt leikkaukset kumuloituvat heikoimmassa asemissa oleviin. www.hs.fi/politiikka/a...

Nälkä kasvaa syödessä: “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Blogautin eilisistä työllisyysluvuista. Työttömyys on jo historiallisen korkealla ja hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin perustuvien työllisyystoimien positiiviset vaikutukset ovat lähinnä haave. Nyt tarvittaisiin osallistavaa ja luottamusta rakentavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa: 1/

Kärjistyvien varallisuuserojen maailmassa uudet ideat varallisuuden verottamisesta ovat ennen kaikkea tervetulleita. Harmi, että pelkästään vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 40 miljardia euroa liikevaihtoa tehneen yrityksen suuromistajan näkemys on tämä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi on nyt korkeammalla kuin nykyisen vuodesta 2009 alkavan trendisarjan mittaushistoriassa. On tämä hurjaa.

Palkkojen polkemiseen sopimusshoppailulla pitäisi puuttua varsinkin nyt, kun paikallinen sopiminen yleistyy. yle.fi/a/74-2018330...

Tässä analyysissa toistetaan väite, että tutkimusnäyttö kertoisi työnteon lisääntyvän ylimpien marginaaliverojen alentamisen myötä. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että työnteko lisääntyy. 1/5 ks. aiempi ketju: bsky.app/profile/juss... www.hs.fi/visio/art-20...

Hallituksen veronalennuksia tarkastelleen raporttimme julkaisun jälkeen on esitetty väitteitä, että marginaaliveronalennuksilla on merkittäviä vaikutuksia työntekoon ja talouskasvuun. On myös viitattu uuteen tutkimustietoon, jonka mukaan työteko kasvaa enemmän, kuin on aiemmin ajateltu.

Tänään julkaistu raporttimme hallituksen tuloveronalennuksista osoittaa, että veronalennusten hyöty kasautuu miljoonatuloisille. @sorsafoundation.fi @laurifinest.bsky.social Veroalennuksia on perusteltu kasvulla. Kävimme raportissa läpi tutkimusta suurituloisten veronalennusten vaikutuksista. 🧵

Perkasimme @jussisysta.bsky.social kanssa isotuloisten tuloveroalea. Pääkaupungissa veroale on moninkertainen verrattuna muuhun Suomeen, miehillä kolminkertainen suhteessa naisiin, miljoonatuloilla käteen jää moninkymmenkertaisesti verrattuna keskituloiseen. Arviot kasvuvaikutuksista optimistisia.