Yllätyin Irlannin taiteilijoiden perustulokokeen tuloksista, että jokainen käytetty euro tuottaisi yhteiskunnalle hyötyjä 1,4 euroa. Kiinnostavasti, kyse ei ole kuitenkaan ns. perinteisistä euroista vaan myös arvioitu hyvinvoinnin kasvu on muunnettu euroiksi. (1/2) assets.gov.ie/static/docum...

Suomalaisten luottamus sote-palveluihin on laskussa samalla kun palveluiden laatu ja hoitoonpääsy on osin jopa parantunut tai pysynyt samana. "Kun luottamus sote-palveluihin laskee, voi pahimmillaan olla kyse itseään toteuttavasta ennusteesta. Eli siitä, että lopulta palveluiden laatu alkaa laskea"

Tanskassa toteutettiin v.2025 toimeentulotukiuudistus, jossa kasvatettiin työtulojen suojaosia huomattavasti ja kiristettiin maahanmuuttajien oikeutta tukeen. Huomattavien kiinteämääräisten suojaosien jälkeen huomioidaan työtuloista 65% tiettyyn rajaan saakka. Tältä osin eri suunta kuin Suomessa.

"Marjatan mukaan ei tunnu reilulta, että hänen ahkeroimisensa avulla maksettaisiin myös sellaisten henkilöiden hoitoa, jotka eivät ole maksaneet veroja." Keskustelussa unohtuu, että toisin kuin veroilla, asiakasmaksuilla rahoitetaan vain omaa hoitoa (maksujen enimmäismäärä on hoidon kustannukset).

Vuoden 2024 tulonjakotilasto julkaistu. Tuloeroja mittaava gini-kerroin kasvoi 0,5 yksikköä ja pienituloisuusaste 0,8 %-yksikköä. Erityisesti työeläkkeet kasvoivat johtuen todennäköisesti niiden indeksikorotuksista, jotka olivat vuonna 2024 selvästi inflaatiota suurempia. stat.fi/julkaisu/cm1...

Huom. leikkausten vaikutusarvio ei ole ennuste kehityksestä! Tätä on yritetty tuoda esiin, mutta aina vaikutusarvio kääntyy ihmisten mielissä ennusteeksi. En pidä mahdottomana, että pienituloisuusaste jopa laskisi v. 2024, koska työttömyyden kasvu ja muut tulomuutokset laskevat mediaanituloa.

Peräänkuulutan Helsingin sanomien artikkelissa, että toimeentulotuen taso tulisi asettaa tutkimusperusteisesti sen mukaan, millaisiin kulutustarpeisiin tuen halutaan vastaavan eri tilanteissa. (€)

EU:n sosiaalisen kehityksen riskikriteeristön täyttivät Suomen työttömyys- ja työllisyysaste, pitkäaikaistyöttömyys, kotitalouksien bruttotulojen kehitys sekä tyydyttymättömät terveydenhoitotarpeet.

Isien itsenäisen perhevapaan käyttöaste pompahti perhevapaauudistuksen jälkeen yllättävänkin paljon (57->73 %). Eli kyse ei ole vain siitä, että isät jotka muutenkin käyttäisivät vapaata, käyttivät pitempiä jaksoja. Perhevapaapolitiikka vaikuttanee tätä kautta myös isyyden sosiaalisiin normeihin.

THL ei kannata toimeentulotuen perusosien leikkauksia, joita nyt todennäköisesti toteutetaan. Mutta se on hyvä suunta, että lakimuutoksen vaikutusarvioissa ja sote-valiokunnan mietinnössä viitebudjetille annetaan keskeinen rooli perusosan riittävyyden analyysissa. www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mie...

Yksi ehdotettu osaratkaisu hoivan rahoitushaasteisiin on lisätä asiakkaiden oman rahoituksen osuutta. Tulosidonnaiset asiakasmaksut ovat jo hyvin korkealla, minkä takia varallisuuden huomiointi saattaa olla ainoa potentiaalinen keino. Analysoimme ehdotuksen vaikutuksia rekisteritietojen perusteella

Kotihoidontuen asumisaikarajoitus vaikuttanee erityisesti perhesyistä muuttaviin. Ei niin yllättäen - tutkimukseni mukaan perheenyhdistämisen kautta tulleilla oli korkeampi todennäköisyys olla perhevapaalla maassaoloajan alussa kuin muilla pakolaisilla. link.springer.com/article/10.1...

Kokosin tilastoja esitystä varten. Materiaalinen ja sosiaalinen deprivaatio tarkoittaa, että kotitaloudella ei ole varaa vähintään viiteen kolmestatoista perustarpeesta. Suomessa tämä mittari on noussut voimakkaasti erityisesti työttömien keskuudessa. ec.europa.eu/eurostat/dat...

Hienoa, että Helsingin yliopisto on tehnyt uudet "kohtuullisen hyvän elämän" viitebudjetit. Näillä on potentiaalisesti myöhemmin käyttöä esim. etuuksien tason arvioinnissa. Itse raporttia täytyy kuitenkin vielä odottaa, julkaistaneen tänä vuonna.

Kaivelin tilastoja luentoa varten. Mitkä etuudet kohdistuvat eniten/vähiten alimpaan tulokymmenykseen? Toimeentulotuki ykkösenä (48 %), työeläkkeet viimeisenä (3 %). pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/...

Viime viikolla alkoi lääkeluottokokeilu. Sinänsä hyvä ajatus, että isoja lääkeomavastuita voitaisiin maksaa osissa. Asiaan liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä. Vuonna 2024 noin 500 000 sote-palvelujen asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Tulisi seurata, lisääntyykö maksuhäiriöt myös lääkeluotossa.

THL:n lausunto sote-valiokunnalle valtion vuoden 2026 talousarviosta on julkaistu. Lausunnon liitteestä löytyy myös päivitettyjä laskelmia sosiaaliturva- ja veromuutosten kohdentumisesta eri väestöryhmiin. www.eduskunta.fi/FI/vaski/Jul...

HS-analyysi | Hämmentävää työttömyyslukua voi selittää Marinin hallituksen hakemuspakko

Mielenkiintoinen luonnollisia koeasetelmia hyödyntävä paperi QJE:ssä mobiilisovellusten käytön vaikutuksista yliopisto-opiskelijoilla. Tulokset: runsas käyttö heikentää opintomenestystä, terveyttä ja palkkoja – ja vaikutukset ulottuvat myös opiskelukavereihin. 🔗 academic.oup.com/qje/advance-...

Iso periaatteellinen muutos: jatkossa etuuksien saaminen kytkeytyy maahanmuuttajien poliittisiin oikeuksiin (kansalaisuuden saamiseen). www.hs.fi/politiikka/a...

Kuinka paljon sosiaaliturvaa rahoitetaan korvamerkityin sosiaalivakuutusmaksuin vs. yleisin verovaroin eri maissa? Joissain maissa, erityisesti Ranskassa, myös kolmas muoto: korvamerkitty vero. documents1.worldbank.org/curated/en/0...

Opintotuen tulorajoja korotettiin vuosina 2022 ja 2023. Korotusten pelättiin hidastavan opintojen etenemistä, kun opiskelijat voisivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukeaan. VATT Datahuoneen raportin mukaan opintojen eteneminen ei kuitenkaan muuttunut: vattdatahuone.fi/opintotuen-t...

Verkkouutiset perkasi Suomen ja Ruotsin sosiaaliturvan eroja meidän tutkimuksen perusteella (johdattelevalla otsikolla). Pitäisin vertailua Tanskaan myös kiinnostavana (mutta vaikeampana), koska Tanska on ehkä parhaiten onnistunut yhdistämään korkean työllisyyden ja korkeat etuudet.

🚨 #Postdoc! Tule meille kehittämään #tekoäly- (#LLM) työkaluja tutkimuksen, hallinnon ja lainvalmistelun tueksi. 📅 haun DL 21.10.2025 klo 16.15 ⏳ määräaikainen tehtävä 2026–2028 🔗 valtiolle.fi/fi/tyopaikat... @thlfi.bsky.social #rekrytointi #rekry #avoimettehtavat #postdoc #tutkija

Tämä tilastojuttu muutti omaa käsitystäni nykyisestä työttömyystilanteesta. Se on kehno, mutta ei niin kehno kuin joistain aiemmista uutisista olisi voinut ymmärtää. www.hs.fi/politiikka/a...

Ruotsissa puhaltavat samankaltaiset tuulet kuin Suomessa. Toimeentulotuen vastikkeellisuutta lisätään ja tasoa leikataan. Tosin Ruotsissa tasoa leikataan lapsiperheiltä, joilla työnteon kannustimet heikommat. Suomessa sen sijaan enemmän lapsettomilta. /2 www.kauppalehti.fi/uutiset/a/cc...

STM:n muistiossa oli myös yllättävää tilastotietoa toimeentulotuen asumisnormin soveltamisesta. Vaikka asumisnormin soveltamisessa lain mukaan pitäisi huomioida lapsen etu, normin ylittäjien keskuudessa leikkuria on sovellettu yleisemmin lapsiperheissä kuin muissa. Erot ovat kuitenkin pieniä.

VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon. Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti. Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.

STM julkaisi uudet muistiot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista. THL:n kehittämällä mallilla havaittiin, että "sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat aiemmin arvioitua enemmän toimeentulotuen saajiin." stm.fi/-/hallitukse...

No nyt on mielenkiintoista evidenssiä tulojen vaikutuksesta terveyteen Suomen perustulokokeilusta. Psyykelääkkeiden käyttö väheni samassa suhteessa kuin tulot nousi.

10 vuotta sitten julkaisemani analyysi maahanmuuttajien sosiaaliturvaoikeuden rajoittamisen tausta-argumenteista on edelleen ajankohtainen. (Toki voisi täydentää uudempia tutkimusviitteitä.) tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

Kävin Puheenaihe-podcastissa keskustelemassa tunnin verran meidän arvioimista köyhyysvaikutuksista, ja kertomassa näkemyksiäni sosiaaliturvan säästökohteista ja Suomen monimutkaisesta sosiaaliturvasta. Tarjolla esim. Spotifyssä: open.spotify.com/episode/5vyZ...

Tärkeää seurantaa: Palkkatulojen saaminen on laskenut suojaosan poiston jälkeen ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.). Muutoksen mekaaninen vaikutus selittää laskusta arviolta 1–2 %-yksikköä. Loput voi johtua käyttäytymismuutoksesta ja/tai suhdanteesta.

Joitain merkkejä, että työttömyys- ja työkyvyttömyysvakuutuksen painopiste on siirtymässä hieman julkisesta yksityiseen vakuuttamiseen. Taustalla lienee työllisyystilanne sekä esim. päivärahojen heikennykset. Trendi havaittavissa Nordeassa, mutta ei juurikaan muissa pankeissa.

Toimeentulotuen asumisnormin soveltamisen kiristys näkyy tilastoissa ja hieman muuttojen määrässäkin. Lakimuutoksen jälkeen enää 37 %:lla normin ylittäjistä hyväksyttiin asumismenot todellisen suuruisina, kun aiemmin osuus oli 69 %. 1/2

Toimeentulotuen suojaosaa ollaan poistamassa. Ruotsissa suojaosalla pyritään kannustamaan pitkäaikaisia tuensaajia. Kun tukea on saanut väh. 6kk, 25 % työtuloista jätetään huomiotta. Tuore raportti: sillä tuskin on ollut merkittävää työllisyysvaikutusta. 1/2 www.ifau.se/Forskning/Pu...

Meidän tarkennetusta vaikutusarviosta on näemmä raportoitu ranskalaislehti Le Mondessa

Nostan vielä esille raporttimme liitetaulukon, jossa on leikkausten arvioituja yhteisvaikutuksia eri etuuksien kokonaismenoihin - asia jota ei tietääkseni ole aiemmin raportoitu. Keskeiset: 🔸Yleisestä asumistuesta + asumislisästä -41 % 🔸Työttömyysturvasta -24 %, ja erityisesti ansioturvasta -39 %

Havaitsimme, että aiemmat arviot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista ovat liioitelleet toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta. Tarkennetulla mallilla toimeentulotuen saajamäärän lisäys on aiempia arvioita pienempi -> vaikutukset pienituloisuuteen ovat suurempia. 1/

Suomen terveydenhuollon heikentynyt saatavuus on noussut uutisiin tuoreiden EU-SILC-kyselytulosten perusteella. Uutisoinnissa ei ole kuitenkaan raportoitu keskeistä syytä, joka löytyy myös kyselytuloksista: hoitojonot.

Arvioni: hyödyt kohdistuvat lähinnä niille, jotka olisivat muutenkin käyneet yksityislääkärillä. Siksi myös Purran esittämälle leikkaukselle Kela-korvauksiin on perusteita. Vaihtoehtoisesti samoilla rahoilla olisi saatu monessa muussa kohteessa selvästi suurempi hyöty irti. 2/2 #sote #vaikuttavuus

Sosiaaliturvasta etsitään uusia leikkauskohteita jo tehtyjen isojen leikkausten lisäksi. Jos leikataan, olisi kohtuullista kohdistaa toimet eri ryhmiin kuin aiemmin (työttömät, opiskelijat). Esim. työeläkkeiden indeksijäädytykset kohdistuisi laajaan joukkoon ja toisi liikkumavaraa julkistalouteen.

Varallisuuden huomioimista pitkäaikaishoidon asiakasmaksuissa on aina silloin tällöin väläytelty. Selvittämisen arvoinen idea, ja en yllättyisi jos tulisi ministeriön työpöydälle lähivuosina.

Toinen kuuma teema mikrosimuloinnin saralla on vihreään siirtymään tähtäävän politiikan tulonjakovaikutukset, esim. hiilivero, ja sen kompensointi. Eri maat hyvin erilaisia esim. energialähteiden jakaumaltaan joten räätälöidyt ratkaisut toimivampia kuin yleiset.

Euroopan mikrosimulointikonferenssissa Irlannissa monta kiinnostavaa paperia. Nyt tapetilla mm. tekoälyn työmarkkinavaikutusten kohdentuminen tulojakaumassa eri skenaarioissa. Vaikutus selvästi suurin korkeimmissa tulokymmenyksissä.

Hienoa, että nyt myös Yle uutisoi asiakasmaksulain esitetystä muutoksesta blogin perusteella ja tieto leviää.

Postasin tämän julkaisun Blueskyssä ja X:ssä. Blueskyssä tässä nähtiin taustalla usein Orpon hallituksen toimet ja X:ssä Marinin hallituksen toimet ja maahanmuutto. Entä jos tätä muutosta, joka ajallisesti sijoittuu hallitusten väliin, on hankala kohdistaa kummankaan hallituksen politiikan syyksi?

Ruodin vielä lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskin nousun taustoja @mustread.bsky.social -haastattelussa (€). Muutosta ajaa erityisesti lapsiperheiden vajaatyöllisyyden kasvu. Erityisesti isien/miesten vajaatyöllisyys Suomessa on suhteellisesti korkealla verrattuna muihin EU-maihin.

VATT Datahuone: Häätöjen määrä kasvanut 80 prosenttia kymmenessä vuodessa. Helsingissä ja Vantaalla miltei kolminkertaistunut. Selkeätä syytä huolestuttavalle kehitykselle raportti ei kerro. Velkaantumisen ja päihdeongelmien yleistyminen? Häätökäytäntöjen muutokset?

Mielenkiintoinen Nobel-voittajan haastattelu. (€) "Suomessa sosiaaliturvamenojen osuus on 46% julkisen talouden menoista, mutta esimerkiksi Intiassa 16% ja Pakistanissa 11%... Kyse ei siis ole siitä, kuinka paljon valtiolla on rahaa, vaan siitä, miten rahoja käytetään." www.hs.fi/talous/art-2...