Verrataan: A) valtio rahoitetaan pääosin palkoista ja kulutuksesta, jolloin keskiluokan ostovoima heikkenee ja talous hyytyy. B) äärimmäinen varallisuus maksaa pientä jatkuvaa hintaa, jolloin raha kiertää helpommin investointeihin ja yhteisiin rakenteisiin. Pointti on muuttaa dynamiikka.

Miten viedä lain susien metsästyksestä EU:n käsittelyyn suden kannan vaarantamisesta? Asia hoidossa. Tein kirjallisen kysymyksen Ohisalon kanssa EU-komissiolle. Myös SLL tekee kantelun. Nyt EU-komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea vastaan tai viedä asian EU-tuomioistuimen ratkaisuun.

Ingrid Robeyns on yksi tämän hetken tärkeimmistä poliittisista filosofeista. Hän osoittaa, miten talous kärsii, kun varallisuus lukittuu superrikkaiden salkkuihin sen sijaan, että se kiertäisi infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja hoivaan. 💰

Nyt: "Suomi seuraa Palestiinan tilanteen kehittymistä tarkasti." "Suomi seuraa Venezuelan tilanteen kehittymistä tarkasti." Pian: "Suomi seuraa Grönlannin tilanteen kehittymistä tarkasti." "Ruotsi seuraa Suomen tilanteen kehittymistä tarkasti."

1/ 🧭 Suomessa tarve palveluvetoiselle, kotimarkkinoihin nojaavalle ja vientiä monipuolistavalle taloudelle tunnistetaan yhä laajemmin. Miksi siis sama vanha jatkuu?

Orpon hallitus ei ole tehnyt muuta kuin leikannut kotimarkkinoista ja tukenut vanhaa teollisuutta "Nyt menestyvät maat, joilla kasvua tuovat kotimarkkinoiden kysyntä ja palvelut. – Eurooppa satsaa liikaa vanhaan teollisuuteen" yle.fi/a/74-20187277

Tässä pikapiirrettynä talouden kriisin syyt ja seuraukset! bsky.app/profile/rbre...

Tässä pikapiirrettynä talouden tila, miten siihen päädyttiin, missä valta liikkuu, ja mihin voimme tästä edetä. Kyse on valinnasta, ei luonnonlaista.

🕳️ 4. Suomessa tällainen puhe puuttuu kokonaan. Minja Koskela on nostanut luokkaa takaisin keskusteluun, ja se on tärkeää. Mutta kukaan ei vielä yhdistä pääomien liikkeen, julkisen talouden rakenteiden ja vallan muutoksen välistä kokonaisuutta. Sen sijaan laadittiin yhdessä - velkajarru.

🌍 3. Maailmalla on onneksi niitä, jotka tätä tekevät. Piketty, Blyth, Mazzucato, AOC, Blakeley – ja jopa fiktiivisen satiirin kautta Jonathan Pie. He puhuvat rehellisesti ja suoraan rahasta, omistuksesta, politiikasta. Siitä, miten nämä kietoutuvat toisiinsa – ei pelkistä “epäkohdista”.

📉 2. Viimeistään 2008 finanssikriisin jälkeen vasemmistolla oli paikka. Mutta jo 90-luvulta lähtien se irrotti itsensä luokkapuheesta ja epäili kaikkea, mikä haisi järjestelmäkritiikiltä. Tilalle tuli kulttuurinen ja eettinen kieli – eikä sillä enää hahmoteta, miten valta yhteiskunnassa toimii.

– Mistä raha velkaan tulee? Sijoittajilta – eli juuri niiltä, joita ei enää veroteta entiseen tapaan. – Lopputulos: samat pääomat saavat korkotuoton siitä, että valtio joutuu lainamaan sen sijaan että verottaisi. Näin olen ymmärtänyt Thomas Pikettyn ajatuksen.

🤔 Miksi Suomessa julkisen talouden kriisiä selitetään kuin se olisi luonnonvoima, vaikka jo 90-luvulla tiedettiin mikä rakenteellinen vallansiirto oli tehty finanssitalouden puolelle pitkän aikavälin seurauksineen? Mihin on punavihreiltä puolueilta unohtunut valtajärjestelmän kritiikki ja miksi?

3/3 – Miksi tämä on ongelma? Nykykapitalismin syöpä: rahalla tehdään rahaa. Se ei luo työpaikkoja, ei infraa, ei veropohjaa – eikä rahoita vanhustenhoitoa. Julkinen talous kuihtuu, ja syylliseksi nimetään kansalainen, ei järjestelmä. Mutta tämä ei ole kohtalo, vaan valinta.

2/3 – Mihin valta meni? Kun pääomat vapautettiin, valtio menetti otteen. Verotus, investoinnit ja tulonjako eivät ole enää demokraattisia päätöksiä vaan alisteisia markkinoiden “luottamukselle”. Valta siirtyi pääomalle. Sen voi palauttaa – mutta vain politiikalla.

"Globaalistuminen on rajaton maailma, jossa kansalaiset ja hallitukset ovat menettäneet vaikutusvaltansa suurille yrityksille." Siinähän se on kiteytettynä, maailma jossa elämme nyt.

Katson YouTubesta paljon UK toimittajaparodiaa, Jonathan Pietä. Hahmo on fiktiivinen mutta sen luoja on ihan armoitettu yhteiskuntakriitikko 😁. Pie totesi ykskantaan jo 2018: "The left has become irrelevant." Ja näin se on - politiikka on nyt se "avuton näytelmä" joka jo 90-luvulla ennustettiin.

Minja Koskela on oikeassa pitäessään luokkaa esillä. Thomas Piketty osoitti, että työväki on hylännyt vasemmiston ja sosdemit ja korkeakoulutetut ovat ottaneet ne haltuun. Sama näkyy Vasemmistoliitossa: uudet jäsenet ovat koulutettuja naisia. Työväki on nyt laitaoikealla, kun kukaan muu ei kuuntele.

Hyvä huomio. Mutta onko globalisaatio oikeasti fait accompli, vai onko kyse vain siitä, että vasemmisto luovutti? Sosiaalidemokraattiset ja vasemmistopuolueet vetäytyivät debatista, kun eivät löytäneet keinoja hillitä finanssoitumista ja pääomien ylivaltaa. Kritiikki on yhä validia.

"Olipa kyseessä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden luominen, ympäristönsuojelu, median vallan rajoittaminen tai kansainvälinen rikollisuus, niin globalisaation yksittäiselle kansakunnalle asettamat vaatimukset tuntuvat liian suurilta."

Satuin törmäämään Esko Juntusen kirjaan Globalisaatio ja kansainvälinen talous (2006). Selkeä kuvaus ja ymmärrys, joka tuntuu kokonaan kadonneen tämän päivän talouspolitiikan keskustelusta 👇. Jo vuonna 1996 puhuttiin häviäjien ja voittajien 80:20 -suhteesta.

1/3 – Mihin raha meni? 1980-luvulta alkaen pääomat vapautettiin: sääntely purettiin, markkinat globalisoitiin. Raha siirtyi pois tuotannosta ja julkisista palveluista kohti rahoitusvarallisuutta – osakkeita, rahastoja, velkakirjoja. Finanssisektori kasvoi. Vanhustenhoidosta leikattiin.

Yksi erityisen suomalaisen luontosuhteen ilmentymä on, että Metsästäjäliitolla on n. 150 000 jäsentä, mutta Suomen Luonnonsuojeluliitolla vain n. 30 000. Oisko tätä epäsuhtaa nyt syytä korjata, jos halutaan parempaa luontopolitiikkaa? Täällä voi liittyä jäseneksi: www.sll.fi/tule-mukaan/...

Yhdysvallat teki sitten saman Venezuelalle, minkä Venäjä teki Ukrainalle. #turpo

“We have many ecosystems in poor condition both in Estonia and across Europe. It is in all our interests to improve the state of nature,” Sutt, Minister of Energy and Environment, said. He said there is already a lot of flexibility about how countries follow the EU’s regulations.

Talouskurin vaikutukset leviävät ylempiin tuloluokkiin, kun talouskasvu hidastuu, työttömyys kasvaa, infrastruktuuri rapistuu ja resurssien ja mahdollisuuksien jakautuminen vääristyy entisestään. Näin totesi Mark Blyth vuonna 2013. Ja näin on käynyt.

Juuri näin. Palveluiden vienti on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana ja on arvoltaan jo hieman yli puolet tavaravientiin verrattuna. Yli puolet Suomen palveluviennistä tuotetaan teknologiateollisuudessa. Eli palvelut ovat mitä suurimmassa määrin vientiä.

5/5 ⚡ Siksi näissä siirtymissä ratkaisevaa on myös valtion asenne. Esimerkiksi vedyssä, joka voisi olla Suomen seuraava menestystarina, markkina syntyy vasta, kun on sähköä, verkot, säännöt, ostosopimukset ja julkista riskinottoa. Vasta sitten yritykset uskaltavat investoida.

4/5 🏭 Teollisissa murroksissa tilanne on toinen. Energia, deep tech ja vihreä teollisuus vaativat pitkää koulutusta, tutkimusta, suuria investointeja, sääntelyä ja valtio/EU-johtoista uusien markkinoiden rakentamista. Yksilön asenne ei yksin riitä.

3/5 Näissä maailmoissa on loogista ajatella, että yrittäjyys on pitkälti itsestä kiinni ja että pieni valtio, kevyt sääntely ja vähäinen sekaantuminen toimivat hyvin. Tämä perustuu ihan todelliseen kokemukseen.

2/5 Monilla aloilla yksilön asenne riittää. Kun markkina on valmis, koulutus nopeaa ja investointitarve pieni, yritys syntyy tekemällä ja myymällä. Softa, digipalvelut, konsultointi ja monet paikalliset palvelut toimivat näin.

Krugman väänsi rautalangasta jo 10v. sitten miten tämä "tuntematon jarru" toimii, mutta kukapa nyt nobelistia kuuntelisi kun voi mieluummin uskoa uusliberaaleja satuja. www.theguardian.com/business/ng-...

1/5 🧠 Suomessa sanotaan usein, että kasvu on asennekysymys. Ja sitä se osin onkin. Mutta harvemmin kysytään: kenen asenne ratkaisee – yksilön vai yhteiskunnan?

“Varallisuutta pitäisi siis olla turvaverkon heikentymisen takia enemmän kuin ennen... ”Kun heikentynyttä nettovarallisuutta pyritään paikkaamaan säästämisellä, niin … kulutus ei lähde käyntiin. Se näyttäytyy taloudessa näkymättömänä jarruna” Kukapa olisikaan arvannut! www.hs.fi/visio/art-20...

...ja kehittyneimmissä talouksissa kuten USA ja isot keskieuroopan maat jopa yli 80 %. Eli kyllä se "paitojen peseminen" vain meidät leivässä pitää - ja sitä vientirakennetta pitää muuttaa paljon suhdannekestävämmäksi juurikin palveluilla, mistä kirjoitin syyskuussa:

Eikä suurin osa suomalaisista yrityksistä vie mitään, vaan toimii kotimarkkinassa – jota pyörittää juuri se julkisella rahalla palkattu hoitaja, opettaja ja asiantuntija - käyttäen niitä pesulapalveluita, kampaamoja, kauppoja ja siivousliikkeitä 😉. Suomen BKTsta noin 70 % tulee palveluista...

Hyvinvointivaltion logiikka ei ole siinä, että "ensin tehdään vientiä ja sitten maksetaan palvelut", vaan siinä, että vakaa, osaava ja hyvinvoiva väestö mahdollistaa koko talouden toiminnan, innovaatiot ja yrittämisen – myös viennin. Jos ihmisillä ei ole varaa elää, ei synny uutta kasvua.

En tiedä mistä on tullut tämä omituinen ajatus että että kaikki raha talouteen syntyy viennistä – ikään kuin vientiyritykset syntyisivät tyhjiössä ilman koulutettuja ihmisiä, infraa, toimivia julkisia palveluita ja vakaata yhteiskuntaa.

Suomesta siis puuttuu pitkän aikavälin kärsivällinen riskisijoittaja, joka uskaltaa kantaa alkuvaiheen epävarmuuden ja rakentaa markkinaa. Seurauksena innovaatiot syntyvät täällä, mutta skaalaus, investoinnit ja työpaikat siirtyvät muualle.

Kuulisin mielelläni, jos joku tietää paremmin, mutta minun käsitykseni on, että TESI ottaa enemmän riskiä kuin markkina, mutta vähemmän kuin mitä uusien innovaatioiden ja vihreän siirtymän isot loikat vaatisivat. Siihen meillä ei Suomessa oikein ole ketään.

Mutta on ihan totta, että eläkerahastot ovat valtava pääoma, ja Orpon hallitushan muutti tilannetta nyt siten, että antoi niille mahdollisuuden ottaa maltillisesti lisää riskiä. Toisiksi suurin pääoma on TESIllä, johon sulautettiin ilmastorahasto, ja nyt siellä taitaa olla luokkaa 2,6 mrd?

Suomen kasvun pullonkaula ei ole rahan määrä vaan pitkäjänteisen riskipääoman puute. Ruotsissa omistajavetoiset pääomasuvut (Wallenberg ym.) kantavat alkuvaiheen teollista ja teknologista riskiä. Suomessa tämä kerros on ohut, eikä valitettavsti eläkerahastojen mandaatti ole paikata sitä.

No, ei se ihan keksittyä ole. Eläkerahastot ovat kyllä Suomessa suuri(n) pääoma, mutta ne eivät ole kasvupolitiikan välineitä vaan eläkkeiden turvaajia; siksi ne sijoittavat globaalisti ja varovaisesti, eivätkä kanna sitä riskiä, joka liittyy startupeihin tai uuden vihreän siirtymän alkuvaiheeseen.

Vähän vaihtelee, painotus varsinkin, mutta perusasiat voi kysyä investoreilta: -infra, turvallisuus, etc -osaavaa työvoimaa -sujuva luvitus -työvoimakustannus -yritysverotus -edullista päästötöntä sähköä -.. Missään ei voi olla huono, joissain oltava kärkeä, kun vielä sijaintikin on kompensoitava.

Mutta mitä tapahtuu pienelle eurooppalaiselle maalle, jolla on pikkuruinen ikääntyvä väestö, ei pääomia, ei kasvavia markkinoita eikä globaaleja innovaatiokeskittymiä? Jos valtio perääntyy, ei jää paljon muuta kuin riippuvuus muista.

Kuten nyt on jo käynyt. Ja se vienti ei monipuolistu kestämään suhdanteita ja syklejä ilman valtion roolia noissa yllämainituissa tekijöissä. USA:ssa valtio voi vetäytyä monesta, koska sillä on massiivinen sisämarkkina, jatkuvaa maahanmuuttoa, huipputason yliopistoja ja maailman reservivaluutta...

Valtiota pienentämällä me menetetään pienen maan kaikki tuottavuudentekijät: koulutus, osaajat, kansainvälistyminen, työkykyiset työntekijät ja kotimainen kulutus.

💯 Täsmälleen. Me tarvitaan korkean lisäarvon deep techiä ja etenkin metsäteollisuuden ja vetyjalosteiden isoa lisäarvoloikkaa. Ja arvaa mitä se taas vaatii? Julkisella rahalla tuotettua koulutusta, osaamista, työkykyä ja kansainvälistä työvoimaa 😄! Plus valtiota jakamaan investointiriskejä.

Loistopointti 💯! Paljon nykyisestä kuormasta liittyy juuri siihen, että hyväosaisuudella on suuri ympäristöjalanjälki: mökit, asumisväljyys, autoriippuvuus, ruokavalinnat. Kasviproteiini ja ilmastoystävällinen arki ei ole kaikille saavutettavissa – sekin on rakenteellinen kysymys.

Ongelma nyt vaan ei ole yksilötasolla, eikä sitä voi ratkaista piiskaamalla. Kyse on rakenteellisesta kehityksestä, jossa työehdot, sosiaaliturva ja palkkataso on murrettu järjestelmällisesti, eikä yksittäisen ihmisen yrittäminen muuta sitä suuntaa. Tarvitaan poliittista tahtoa ja uusia rakenteita.