Mitä sinä teit eilisen työpäivän aikana? Olisi kiva kuulla, mitä työtehtäviä nimikkeiden taakse kätkeytyy. Minä työskentelen Suomen Akatemiassa johtavana tiedeasiantuntijana. Teen lähes aina lähityötä toimistolla eli tässä talossa Hakaniemessä. Elinen ohjelmani näytti tältä ⬇️ 1/x

Hei tutkija! Akatemia-hakemus tekeillä? Ethän mokaa vastuullisen tieteen kohdalla! Jos tutkimussuunnitelmasta puuttuu kuvaus avoimen tieteen linjausten noudattamisesta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tai hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta, hakemusta ei käsitellä.

Voisitko sinä olla Suomen Akatemian uuden tutkimusinfratoimikunnan pääsihteeri? Meillä pääsihteerit tekevät vastuullista ja vaativaa asiantuntijatyötä, kun huolehtivat toimielimensä työskentelystä ja sidosryhmähommista. Tarjolla merkityksellinen työ tieteen mahdollistajana ja ihanat työkaverit!

Lääketieteen, kemian ja fysiikan Nobel-palkinnot menivät tänä vuonna 8 miehelle ja 1 naiselle, viime vuonna yksikään palkinto ei päätynyt naiselle. Tieteen ja tutkimuksen tasa-arvo etenee, mutta kuten muuallakin yhteiskunnassa, muutos ei tapahdu itsestään. 1/4

Tärkeä ketju tutkijoille, heidän esihenkilöilleen ja tutkimusorganisaatioiden johdolle! Lisäisin vielä yhden toiveen: Älä ryhdy vaihtamaan tai peittelemään tutkimuksesi aihetta häirinnän pelossa. Esihenkilö, sinun tehtäväsi on huolehtia tutkimuksen vapauden toteutumisesta omassa yksikössäsi.

Tutkimusaiheiden leimaaminen ja vähättely uhkaa tieteen vapautta. Se on pilkkaajien tarkoituskin. Akatemia rahoittaa kaikkia aloja ja aiheita, laatu ratkaisee. Suomella ei ole varaa antaa yhdenkään tutkijan epäröidä aihettaan häirinnän pelossa. Tieteen vapauden puolustaminen on kaikkien tehtävä.

T&K-lisärahoituksen tavoite on luoda talouskasvua. Akatemia toteuttaa sitä omalta osaltaan panostamalla tutkimukseen, jolla luodaan kasvulle pitkäaikaista ja kestävää pohjaa. Tieteen monipuolinen rahoitus on kaiken edellytys. Ilman uusia, radikaalejakin ideoita ei ole kehitettävää eikä innovoitavaa.

Tohtorikoulutuksen lisääminen voi johtaa ylitarjontaan, sanoo @tuomosuhonen.bsky.social @labore.fi Ylitarjontaan suhteessa kysyntään vai tarpeeseen? Koska @labore.fi myös: Pienet lisäykset tutkijakoulutettujen osuudessa yrityksessä ovat yhteydessä isohkoihin parannuksiin tuottavuudessa.

Tässäpä erinomainen ketju. Yliopistojen hankerahoitus tuottaa paljon muutakin kuin sen yhden hankkeen. Osaamista, opetusta, verkostoja. Ja toisaalta hankerahoituksesta ei saada irti kaikkea, jos ei perusrahoitus ole kunnossa. Ei niitä taitavia tutkijoita taivaasta tipahda hankkeita pyörittämään.

Yritysjohtamisesta kun keskustellaan, kysytään Markolta, Eerolta ja Mikalta. Viitataan myös Aaron ja Matin näkemyksiin. Yhtään naista ei mailla halmeilla. Näin niitä mielikuvia pidetään yllä yhä vain. Ei tämä voi olla näin vaikeaa, @hs.fi, eihän?

Kun on tässä seurannut tutkimusrahoitukseen liittyvää ns. keskustelua, niin ei voi välttyä ajatukselta, että olemme menossa kohti ankeita aikoja. Ymmärrys rahoituksen roolista tutkimukselle, korkeakoulutukselle ja maan tulevaisuudelle on monilta täysin hukassa. Pieni ketju aiheesta. 1/18

Parlamentaarinen sopu TK-rahoituksesta puretaan ilman parlamentaarista keskustelua, moittii @matiasmakynen.bsky.social Onko tutkimusrahoituksen leikkaus(kin) vain persujen puhetta omilleen? Siitäs saitte, kynsisalonkitutkijat? Päivänselvää on, ettei leikkaus edistä kasvua eikä paranna taloutta.

”Suomi koostuu ihmisistä. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä. Jos Suomi johonkin loppuu, niin se loppuu ihmisten vihaamiseen, eli ihmisvihaan, rasismiin. Meidän ei pidä vihata ihmisiä, vaan meidän pitää vihata rasismia. Milloin se loppuu?”

Kasvua tukeva budjetti, sanoi pääministeri, ja esitteli 25 ja 95 miljoonan euron TK-leikkaukset 🙃

Heikkoa laatua ilmenee näemmä erityisesti maahanmuuttavia ihmisiä palkkaavien suomalaisten työnantajamoraalissa. Häpeällistä.

Valtiovarainministeri puhuu "tehottomasta" valtionhallinnosta. Joku arveli työn valtiolla olevan "leppoisaa". Tutkimusrahoittajan tehokkuutta mitataan yleensä toimintamenoilla suhteessa jaettuun rahaan. Verrokkimaissa se on 4–6 %. Akatemialla 2,0 %. Rakastan työtäni, mutta leppoisaa se ei ole.

Mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimusuutinen, kiitos @utu.fi! Kainosti toivon, että Suomen Akatemia olisi mainittu tämänkin tutkimuksen mahdollistajana. On tosi tärkeää, että suuri yleisö näkee, mitä kaikkea tutkimukseen ohjatuilla verorahoilla tehdään. Vääriä käsityksiä on liikkeellä paljon.

Kaikki liittovaltion tiederahoitus alistetaan poliittiseen ohjaukseen. Valkoinen talo määrää, että jatkossa varta vasten nimetyt viranomaiset suuntaavat rahoituksen ”hyödylliseen” tutkimukseen. Kuulostaako tutulta? Me Akatemiassa tiedämme, että suurin hyöty syntyy tieteen vapaudesta.

Tutkimuspalvelupäivillä ohjelmassa seuraavaksi oma esihenkilöni eli Jyrki Hakapää Suomen Akatemiasta. Jyrki on myös huipputyyppi, tiedoksenne 😊 Jyrki kertoo, että Akatemian hakujen määrä on kasvanut parissakymmenessä vuodessa valtavasti. #rsd2025

Oli niin hyvät iltabileet tutkimuspalvelupäivillä, että nyt pikkuisen väsyttää 😊 Ei muuta kuin kahvia lisää ja plenary-sessioon Tampereen yliopiston juhlasaliin. Kohta lähtee! #rsd2025

Tutkimuspalvelupäivien iltajuhlassa mahtava, upea ja taitava Pete Poskiparta. #rsd2025

Tutkimuspalvelupäivien ohjelma jatkuu! Monesta mielenkiintoisesta sessiosta valitsin tutkimuksen turvallisuuden ja niin valitsi moni muukin, auditorio on ihan täynnä. Tiina Vihma-Purovaara @okm.fi aloittaa kertomalla EU-neuvoston suosituksista.

On tutkimuspalvelupäivien aika! Järjestämisvuorossa tänä vuonna Tampere. Avajaissanat esittää rehtori @keijohamalainen.bsky.social. Hän korostaa tutkimuspalveluiden kentän laajuutta ja merkitystä yliopistojen onnistumisessa. Salaisuus ei ole rakenteissa vaan ihmisissä. #rsd2025

🧵🇫🇮 Miten Suomesta tuli vientivetoinen valtio ilman omaa pääomaluokkaa? Ja miksi juuri nyt on vaarallista purkaa sitä, mikä ennen toimi? Ketju siitä 👉 miten Suomen teollistuminen poikkesi Ruotsista 👉 miksi valtio oli keskeinen toimija 👉 ja mitä nyt menetämme, jos leikkaamme väärästä päästä 💸📉

Tässä maailmantilanteessa tuntuu erityisen oikealta tehdä töitä tieteen ja tutkimuksen parissa. #akatemiassa

Kun taloudesta puhutaan, ääneen päästetään Jari, Roope, Teppo ja Niku. Joukokin on eläkkeeltä hälytetty mukaan. Fiksuja kommentteja heillä, ei siinä. Naisilta ei kysytty. Ovat varmaan kiireisiä lastenhoidon kanssa tai jotain, turha niille soitella. Hei Yle, eikös tämä ole jo vähän noloa?

Furthest I’ve been: N: Rovaniemi, Finland E: Moscow, Russia S: Cape Coast, Ghana W: Baton Rouge, USA

Viisautta ja sivistystä huokuu tästä synttärihaastattelusta. Seppo Lindblom puolustaa velanhoidon ja puolustuksen pinteeseen jäänyttä hyvinvointia. Ja tutkimusta! Paras on silti tämä: ”-Mitä sanoisit 20-vuotiaalle itsellesi? -En kaksikymppisenä kuuntelisi näin vanhojen miesten neuvoja.”

Nyt todellakin nähdään, ovatko sivistyspuolueina itseään pitävät tosissaan. Erityisen mielenkiintoista on lisäksi nähdä, ovatko puheet kasvun tavoittelusta totta. Kansantaloudesta mitään ymmärtävät lienevät yksimielisiä siitä, että TKI-panostukset ovat kasvun tärkein avain.

Vaikka olisit hyvätuloinen ja et kokisi tarvitsevasi sote-järjestöjen tekemää työtä Suomessa, niin tulet huomaamaan, että järjestökentän romahdus saa aikaan sellaisen dominoefektin, mikä vaikuttaa elämäsi jokaiseen osa-alueeseen; koulutus, työllisyys, terveys, arki (ruoka, turvallisuus, liikkuminen)

In a month, my colleagues and I will be at the Finnish Sport Sciences Conference in Jyväskylä with the Academy Programme ACTIVE. In our session, there will be a keynote on how to improve subject involvement in research, and the soon-to-start projects will be introduced by the researchers. #LTP25

Nuorten tutkijoiden (Eurodoc) ja Marie Curie -alumnien (MCAA) tuore kannanotto esittää virkistävän konkreettisia toimia ERAn kehittämiseksi. Kaksi nostoa: 📌 Tieteen vapaus EU:ssa on turvattava lainsäädännöllä. Akateemista vapautta vaalimaan ja vahtimaan on nimitettävä oma edunvalvoja. 1/2

Komission ehdotuksessa tutkimuksen ja innovaation uudeksi puiteohjelmaksi yhteishankkeet (pilari II) on käytännössä alistettu kilpailukykyrahaston välineeksi. Tästä huolestuneina yhdeksän jäsenmaan ministerit puolustavat eksellenssiin perustuvaa vapaata kilpailua, mukana myös Suomen Sakari Puisto.

This! Europe is sure happy to offer chances to some or even many US based researchers. But let’s be real: we’d all much rather see the attack on science in the US stop today. This isn’t just problem for the US. When the foundations of research are being crushed there, science everywhere takes a hit.

Pursiaisen mainio mediakriittinen kirjoitus jo lähes loppuunkalutusta aiheesta. Hankepäätösten irvailu, puolustelu, selittely ja aiheen ympärillä käyty kamppailu toistuvat vuodesta toiseen ilman median kunnollista analyysia. Pursiainen voi takuulla julkaista saman kolumnin ensi vuonna.

Erittäin tarpeellinen kirjoitus, jossa opetusministeri paaluttaa tutkimuksen vapauden ja monimuotoisuuden arvon sekä periaatteet. ”Suomen Akatemian rahoituspäätökset eivät ole poliittisia valintoja tai mielipidekysymyksiä.”

Valaiseva ketju pelitutkimuksen konffasta, jossa on pohdittu mm. alan poliittisia, historiallisia ja filosofisia ulottuvuuksia sekä tutkimusalan sisäisiä juttuja. Kiehtovaa! Kiitos ketjusta, @jaakkostenros.bsky.social ja onnea palkinnosta!

Yksittäiset sanatko hiertävät? Onko ”feminisoitu” joillekin liikaa? Tähänkin vaivaan auttaa tieto: ”Feminisoitu työ on tavanomainen työelämäntutkimuksen käsite, joka voi viitata esimerkiksi työn naisvaltaisuuteen, työssä tarvittaviin taitoihin ja niihin liittyviin sukupuolitettuihin oletuksiin.”

Brittiläinen datatieteen Turing-instituutti hallituksen kiristyksen kohteena. Rahoitus aiotaan sitoa siihen, että se keskittyy jatkossa puolustustutkimukseen, kun nyt teemoina terveys, ympäristö ja turvallisuus. Kapea on näkemys turvallisuudesta briteissäkin. Tieteen vapaus murenee pala palalta.

Yhdysvalloissa ajetaan tiedettä alas ja seuraukset näkyvät kaikkialla. Valta-asema siirtyy Kiinalle, kyllä, mutta kyse ei ole vain suurvaltojen kisasta. Koko maailman tutkimusyhteistyö kärsii ja tieteen kehitys hidastuu. Tämä on myös Suomen ongelma. Tiede ei tunne rajoja.

Voiko tiedettä tutkiva tiede sivuuttaa vallan ja politiikan? @warrenpearce.bsky.social’n hieno analyysi #Metascience2025 erikoisimmasta tilanteesta. Kriittinen yleisökysymys Googlen roolista tekoälykehityksessä torpattiin täysin: “Tämä ei ole oikea paikka tälle keskustelulle.” Mikä sitten on? 1/2

Tiede on jatkuvan sisäisen kritiikin ja arvioinnin kohteena. ”Väitteet siitä, että jokin tieteenala on kaiken arvostelun yläpuolella, kertoo vain sen, että väitteen esittäjä ei tunne tätä olemassa olevaa kriittistä keskustelua.” Erinomainen kannanotto, kiitos @aatupuhakka.bsky.social!

#Metascience2025 kokouksen AI-aiheisessa plenaryssa eilen tapahtui epätavallista. Googlen edustaja piti keynoten, kuten sponsorit usein näissä kokouksissa saavat tehdä. Hänen jälkeensä akateemisen maailman alustuksia ja paneeli. Puhiksena brittiproffa. Kaikki sujui leppoisasti, kunnes… 1/6

Olen työmatkalla Lontoossa ja on sietämättömän kuuma. Madridissa asuva sisareni viestitti juuri olevansa lähes toimintakyvytön ennätyshelteissä. Brysselissä asuva tyttäreni lähetti kuvan sulaneesta rakennustyömaan muoviaidasta. Uutisissa kerrotaan metsäpaloista Kroatiassa ja Kreikassa. Pelottaa.

Jos luet tänään yhden ketjun, lue tämä.

#Metascience2025 seuraan rinnakkassessiota, jossa eri organisaatioiden metascience-tiimien edustajat esittelevät in-house-toimintojaan. Yliopistoissa ja rahoittajaorganisaatioissa tehdään vaikka mitä omaan tekemiseen kohdistuvaa tutkimusta. Todella inspiroivaa!

#Metascience2025 jatkuu. Cassidy Sugimoton (Georgia Institute of Technology) piti puhua aiheesta How to become a science superpower. Sattuneesta syystä aiheena on How to lose leadership in science. Laskelmien perusteella USA menettää johtoasemansa tieteessä Kiinalle yhden vuoden sisällä.

Kongressidrinksut tarjotaan British Libraryn vaikuttavissa tiloissa. Metasciencen eka päivä oli erinomainen! Cheers! @paivitikka.bsky.social ja @katavalosaari.bsky.social #metascience2025

Wellcome-säätiön pomo ja entinen Forskningsrådetin pääjohtaja John-Arne Røttingen puhuu Metascience-konffassa rahoittajien kannalta tärkeimmästä: Mitä tarkoittaa excellent? Nykysysteemissä ”those who have been defined excellent, define excellence”. Vastaukset tähän ovat monimuotoisuus ja evidenssi.

Metascience-kongressi jatkuu kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja tutkimusturvallisuuden aiheella. Norjan Gunnar Sivertsen näyttää pitkäaikaisdataa yhteistyön suunnista ja muutoksista. Ensin tiede globalisoitui, sitten avautui ja nyt olemme jälleen uuden edessä.