Kun ei viisut tänä vuonna napostele, voi paneutua oikeasti tärkeään asiaan yöhön asti. Kiitos @bios.fi @terevaden.net Ville Lähde ja muut! Tätä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen parhaimmillaan. Kiitos myös @strateginen.bsky.social ja @koneensaatio.fi BIOSin työn mahdollistamisesta! Lukekaa tämä!

Miten voi olla, että viime yön kaltaisessa tilanteessa valtion ylimmän johdon keskeinen tiedotuskanava kansalaisille on X?

Peter Kolarz @rorinstitute.bsky.social sta tarttuu kilpaillun tutkimusrahoituksen overload-ilmiöön. Hakemusmäärät kasvavat ennätysvauhtia. Ja miksi eivät kasvaisi, kun rahoituksen meritoiva vaikutus on niin vahva. Onko järkeä valjastaa kaikkein parhaiden tutkijoiden aika hakemiseen, kysyy Kolarz.

”Akatemian ei pitäisi rahoittaa vain perustutkimusta, siitä ei ole mitään hyötyä!” ”Akatemia on muuttunut innovaatiorahoittajaksi, ei sieltä enää saa rahaa perustutkimukselle!” Näitä molempia palautteita saamme usein. Kumpikaan ei tietenkään ole totta. Jussi Vauhkonen avaa lisää ⬇️

Suomen Akatemia vaalii ja vahvistaa tieteen vapautta ja vastuullisuutta. Toimimme avoimesti, luotettavasti sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen. Lue hallituksen puheenjohtajan @kimmonuotio.bsky.social kirjoitus Akatemian arvoista, linkki kommentissa ⬇️

Tutkimusrahoitusta hakemassa? Älä mokaa hakemuksen jättämistä! Keskiviikkona Akatemiassa sulkeutui kolme hakua. Eilen sitten jälleen setvittiin keissejä, joissa hakemuksen jättäminen ei viime hetkellä syystä tai toisesta onnistunutkaan. Todella ikäviä tapauksia eikä kyyneleiltäkään vältytty. 1/4

Korkeakouluun päätyvät nuoret ovat keskimäärin rikkaammista perheistä ja valmistuttuaan he tienaavat keskimäärin muita enemmän. Maksullisen korkeakoulun kannattajat argumentoivat, että rikkaiden tulisi maksaa koulutuksestaan enemmän itse. Kyllä! Tähän onkin keksitty mullistava innovaatio: verotus.

Hallitus lanseerasi kehysriihessä ennennäkemättömän kuvion. 20M€ tutkijoiden itse hankkimasta EU-rahasta lasketaan lain mukaiseksi t&k-lisärahoitukseksi ja valtion omia panostuksia vähennetään saman verran. Järjestelmätasolla tällainen ajattelu luo käsittämättömän anti-insentiivin.​​​​​​​​​​​​​​​​

Akatemia avaa lokakuussa akatemiahanke- ja akatemiatutkijahaut, hyvinvointialueiden t&k-haun, ACTIVE-ohjelman haun sekä STN-ohjelmien aiehaut. Ensi vuonna siirrymme käyttämään valtionavustusten yhteistä järjestelmää, mikä aiheuttaa muutoksia tavanomaisiin hakuaikoihin. Lue lisää ⬇️

Meille Suomen Akatemiassa ei riitä, että emme pahenna tutkimusmaailman epätasa-arvoa. Me toteutamme määrätietoisesti toimia, joilla tasa-arvo oikeasti edistyy. Vaikka maailmalla puhaltaa sellaisiakin tuulia, jotka veisivät meitä aivan toiseen suuntaan, me nostamme kunnianhimon tasoa. Lue lisää ⬇️

Tämä! Millään tutkimusalalla eikä missään tutkimusaiheessa ei ole olemassa neutraalia, arvoista vapaata tutkimusta. Jokainen tutkimuskysymys, teema, menetelmä ja tulkinta on valinta. Tämä ei sinänsä aiheuta tutkimuseettisiä ongelmia. Epäeettistä on olla ymmärtämätön omien arvojensa vaikutuksesta.

”Mitä te siellä Akatemiassa teette silloin, kun ei ole talvihakua?” Aika monet mieltävät Suomen Akatemian vain suurimpien hakujen toteuttajana. Mutta teemmehän me vaikka mitä muutakin! Me esimerkiksi: 1/6

Akatemian talvihaun hakemukset on arvioitu. Hakemukset ja arviointilausunnot siirtyvät nyt toimikuntien käsiteltäviksi. Miten toimikunta tekee omat valintansa? Kaikki päätöksiin vaikuttavat seikat on kuvattu hakuilmoituksessa, joka perustuu Akatemian hallituksen päättämiin periaatteisiin ⬇️ 1/4

Suomen Akatemian ohje tekoälyn käyttämisestä hakemuksen kirjoittamisessa on lyhyt ja yksinkertainen. Saa käyttää, vastuu sisällön totuudenmukaisuudesta on aina hakijalla. Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ovat voimassa. Hakemusten käsittelyssä emme käytä generatiivista tekoälyä.

Hyvää Minna Canthin päivää ja rasisminvastaista viikkoa! Akatemian rahoituksessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat vaatimuksia ja osa arviointia, eivät erillisiä lisäyksiä. Miksi? Siksi, että moninaisuuden unohtaminen heikentää tutkimuksen laatua. Monipuoliset ryhmät tekevät parempaa tiedettä.

Ymmärrän kyllä, että auringonpaisteessa on kiva ulkoilla. Ei ole mitään väärää siinä, jos nauttii lämmöstä. Mutta voisiko media kantaa edes sen verran vastuuta, että näiden lämpimien säiden ihanuudesta kertovien juttujen yhteydessä kerrottaisiin, että ilmiön syy on vähemmän ihana?

Näin budjettipäällikkö Niemelä Ylen haastattelussa. Ovatko tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset lisäykset VM:lle vain budjettitekninen juttu, joka voidaan täyttää puljaamalla mukaan muita tarpeita? Eikö lain pitänyt olla keino saavuttaa kaivattua kestävää talouskasvua ja laajaa osaamista?

Loistava vieraskynä, kiitos Kaarlo Hildén! Kirjoituksen pointti pätee korkeakoulutuksen lisäksi sellaisenaan myös myös tieteeseen: Tieteen tavoitteen rajaaminen pelkkään kilpailukykyyn sivuuttaa inhimilliset haasteet ja sivistykselliset päämäärät – vaikka juuri niiden varaan kaikki muu rakentuu.

Akatemian talvihaun palautekyselyn tulokset julkaistiin eilen. Kiitos jälleen, kun jaksoitte vastata haku-urakan jälkeen! Näillä on oikeasti merkitystä. Palautteen ansiota ovat mm. pdf-muotoinen tutkimussuunnitelma, hakijan oma paneelivalinta ja viimeisimpänä muuttunut hakuaika.

Suomessa on surkean vähän naisia luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Tämä näkyy myös tieteessä. Me Akatemiassa edellytämme, että hakija kuvaa hakemuksessaan, miten hankkeessa edistetään tasa-arvoa. Miten esim. rekrytoinneissa ja tutkimusryhmän rooleissa pyritään purkamaan sukupuolittuneisuutta?

Syksyllä 2027 jätämme jäähyväiset tutulle SARAlle, kun Akatemia siirtyy valtionavustusten yhteiseen tietojärjestelmään, kavereiden kesken VA-digiin. Teemme parhaillaan @valtiokonttori.bsky.social n kanssa kiivasta kehitystyötä, jotta Akatemian hakujen erityistarpeet täytetään. Haeavustuksia.fi

Akatemiahanke uudistuu! Suomen Akatemian peruskallio, akatemiahankerahoitus, kaipaa uudistamista. Tähtäämme rahoitusmuotoon, joka löytää nykyistä paremmin uudet, rohkeat avaukset. Myös hankkeelle myönnettävä rahoitus ja kauden pituus ovat tarkastelussa. Mitä mieltä sinä olet? Vastaa kyselyyn ⬇️

Seuraavaksi Tiedeakatemian illassa tieteelle tarjolla arvovaltainen paneeli. Mukana ministeri Mari-Leena Talvitie, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen, @jihukkinen.bsky.social, @csalmivalli.bsky.social, moderaattorina Jaakko Kuosmanen.

Pitkästä aikaa ulkoilemassa tieteen parissa! Suomalaisen Tiedeakatemian ilta tieteelle käsittelee tällä kertaa sitä, miten tiedettä voitaisiin hyödyntää paremmin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jos et ehtinyt tänne Ritarihuoneen ylevään ympäristöön, voit seurata iltaa Areenasta:

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on tehnyt TK-rahoitusta ohjaavia strategisia valintoja. Akatemia hoitaa omaa leiviskäänsä mm. kohdentamalla pian aukeavan Proof of Concept -haun näille valinta-alueille. Pyrimme julkaisemaan hakuilmoituksen pian. Vapaan bottom-up-tutkimuksen tuki jatkuu ennallaan.

Naiset ovat edelleen tutkimuksessa aliedustettuina myös sairauksissa, joihin he sairastuvat miehiä useammin. Kun naisia ei tutkita, naisten kohdalla myös preventio ontuu? Kiitos tärkeästä nostosta, @inflames-flagship.bsky.social! Tätäkin toimintaa tukee Suomen Akatemia.

Tämä tärkeä puheenvuoro herätti surua ja suuttumusta. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Tänne muuttaneet ihmiset eivät saa tuntea olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä ja se on meidän epäonnistumisemme. Kaikki mukaan, koska se on kannattavaa ja fiksua. Ja ennen kaikkea koska se on oikein.

Olen useasti peräänkuuluttanut tutkimusuutisiin tietoa rahoittajasta, jotta kaikki näkevät, mitä kaikkea hyvää julkisella rahalla tehdään. No nyt on niin isolla rahoittaja, että melkein nolottaa ☺️ Tutkimuksen iloa uudelle huipparille! @uniuef.bsky.social @ilmatieteenlaitos.fi @helsinki.fi @aalto.fi

Kaikkein edistyksellisimmän tieteen tulosten toistaminen on tietenkin vaikeaa, sanoo ERC:n pomo Leptin. Toistettavuuskriisin liioittelu voi johtaa liialliseen varovaisuuteen, mikä olisi tieteen kehityksen kannalta huono homma. Avoimuudella eteenpäin, tieteen itsensäkorjaavuus kyllä toimii.

Jos olet koskaan miettinyt, mitä olisit itse ajatellut ja miten toiminut 1930-luvulla fasismin noustessa, nyt tiedät.

En ymmärrä LinkedIniä lainkaan. Eilen julkaistiin kansalliset TKI-strategian kärjet. Valinnat ohjaavat satojen miljoonien kohdentamista seuraavien 5 v. aikana. Valtava merkitys Suomen tieteen lähitulevaisuudelle. Valinnoista postasivat ainakin valtioneuvosto, TINin sihteeristö ja Akatemia. 1/3

Ketju tutkimusrahoituksesta: Akatemiahankkeiden läpimeno oli tänä vuonna 14 %, akatemiatutkijoiden 12 %. Hakemusmäärät ovat uusista hakurajoitteista huolimatta kasvussa. Kisan hinta on kova kaikille osapuolille. (Monien säätiöiden kisa on vielä kovempi, mutta tässä asiaa Akatemian talvihausta.) 1/8

Työviikon päätteeksi @koomikkokivi.bsky.social ja Erityinen luontosuhde. Yksi mies lavalla ja yleisö täydellisessä otteessa. Ei voi kuin ihailla. Nauraa sai maha kippurassa, mutta myös vakavoitua vakavan asian äärelle. Maapallo tuhoutuu ja me vain painamme kaasua. #Tiede ja #dunningkruger mainittu!

Mitä sinä teit eilisen työpäivän aikana? Olisi kiva kuulla, mitä työtehtäviä nimikkeiden taakse kätkeytyy. Minä työskentelen Suomen Akatemiassa johtavana tiedeasiantuntijana. Teen lähes aina lähityötä toimistolla eli tässä talossa Hakaniemessä. Elinen ohjelmani näytti tältä ⬇️ 1/x

Hei tutkija! Akatemia-hakemus tekeillä? Ethän mokaa vastuullisen tieteen kohdalla! Jos tutkimussuunnitelmasta puuttuu kuvaus avoimen tieteen linjausten noudattamisesta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tai hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta, hakemusta ei käsitellä.

Voisitko sinä olla Suomen Akatemian uuden tutkimusinfratoimikunnan pääsihteeri? Meillä pääsihteerit tekevät vastuullista ja vaativaa asiantuntijatyötä, kun huolehtivat toimielimensä työskentelystä ja sidosryhmähommista. Tarjolla merkityksellinen työ tieteen mahdollistajana ja ihanat työkaverit!

Lääketieteen, kemian ja fysiikan Nobel-palkinnot menivät tänä vuonna 8 miehelle ja 1 naiselle, viime vuonna yksikään palkinto ei päätynyt naiselle. Tieteen ja tutkimuksen tasa-arvo etenee, mutta kuten muuallakin yhteiskunnassa, muutos ei tapahdu itsestään. 1/4

Tärkeä ketju tutkijoille, heidän esihenkilöilleen ja tutkimusorganisaatioiden johdolle! Lisäisin vielä yhden toiveen: Älä ryhdy vaihtamaan tai peittelemään tutkimuksesi aihetta häirinnän pelossa. Esihenkilö, sinun tehtäväsi on huolehtia tutkimuksen vapauden toteutumisesta omassa yksikössäsi.

Tutkimusaiheiden leimaaminen ja vähättely uhkaa tieteen vapautta. Se on pilkkaajien tarkoituskin. Akatemia rahoittaa kaikkia aloja ja aiheita, laatu ratkaisee. Suomella ei ole varaa antaa yhdenkään tutkijan epäröidä aihettaan häirinnän pelossa. Tieteen vapauden puolustaminen on kaikkien tehtävä.

T&K-lisärahoituksen tavoite on luoda talouskasvua. Akatemia toteuttaa sitä omalta osaltaan panostamalla tutkimukseen, jolla luodaan kasvulle pitkäaikaista ja kestävää pohjaa. Tieteen monipuolinen rahoitus on kaiken edellytys. Ilman uusia, radikaalejakin ideoita ei ole kehitettävää eikä innovoitavaa.

Tohtorikoulutuksen lisääminen voi johtaa ylitarjontaan, sanoo @tuomosuhonen.bsky.social @labore.fi Ylitarjontaan suhteessa kysyntään vai tarpeeseen? Koska @labore.fi myös: Pienet lisäykset tutkijakoulutettujen osuudessa yrityksessä ovat yhteydessä isohkoihin parannuksiin tuottavuudessa.

Tässäpä erinomainen ketju. Yliopistojen hankerahoitus tuottaa paljon muutakin kuin sen yhden hankkeen. Osaamista, opetusta, verkostoja. Ja toisaalta hankerahoituksesta ei saada irti kaikkea, jos ei perusrahoitus ole kunnossa. Ei niitä taitavia tutkijoita taivaasta tipahda hankkeita pyörittämään.

Yritysjohtamisesta kun keskustellaan, kysytään Markolta, Eerolta ja Mikalta. Viitataan myös Aaron ja Matin näkemyksiin. Yhtään naista ei mailla halmeilla. Näin niitä mielikuvia pidetään yllä yhä vain. Ei tämä voi olla näin vaikeaa, @hs.fi, eihän?

Kun on tässä seurannut tutkimusrahoitukseen liittyvää ns. keskustelua, niin ei voi välttyä ajatukselta, että olemme menossa kohti ankeita aikoja. Ymmärrys rahoituksen roolista tutkimukselle, korkeakoulutukselle ja maan tulevaisuudelle on monilta täysin hukassa. Pieni ketju aiheesta. 1/18

Parlamentaarinen sopu TK-rahoituksesta puretaan ilman parlamentaarista keskustelua, moittii @matiasmakynen.bsky.social Onko tutkimusrahoituksen leikkaus(kin) vain persujen puhetta omilleen? Siitäs saitte, kynsisalonkitutkijat? Päivänselvää on, ettei leikkaus edistä kasvua eikä paranna taloutta.

”Suomi koostuu ihmisistä. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä. Jos Suomi johonkin loppuu, niin se loppuu ihmisten vihaamiseen, eli ihmisvihaan, rasismiin. Meidän ei pidä vihata ihmisiä, vaan meidän pitää vihata rasismia. Milloin se loppuu?”

Kasvua tukeva budjetti, sanoi pääministeri, ja esitteli 25 ja 95 miljoonan euron TK-leikkaukset 🙃

Heikkoa laatua ilmenee näemmä erityisesti maahanmuuttavia ihmisiä palkkaavien suomalaisten työnantajamoraalissa. Häpeällistä.

Valtiovarainministeri puhuu "tehottomasta" valtionhallinnosta. Joku arveli työn valtiolla olevan "leppoisaa". Tutkimusrahoittajan tehokkuutta mitataan yleensä toimintamenoilla suhteessa jaettuun rahaan. Verrokkimaissa se on 4–6 %. Akatemialla 2,0 %. Rakastan työtäni, mutta leppoisaa se ei ole.

Mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimusuutinen, kiitos @utu.fi! Kainosti toivon, että Suomen Akatemia olisi mainittu tämänkin tutkimuksen mahdollistajana. On tosi tärkeää, että suuri yleisö näkee, mitä kaikkea tutkimukseen ohjatuilla verorahoilla tehdään. Vääriä käsityksiä on liikkeellä paljon.