Leskirouvat pyörittivät neljäsosaa Helsingin puusepänverstaista vuonna 1830. Itsenäisen ja osaavan suomalaisnaisen taloudellinen toimeliaisuus on näkynyt etenkin miesvainajalta perityssä bisneksessä. Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇

Uusi, tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia. Kapasiteetti ylittää selvästi nykyisin käytössä olevat hiilidioksidinpoistomenetelmät.Yhdiste on myös uudelleenkäytettävä.

Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.

Teknologia on merkittävässä roolissa arjessa ja toiminnassa. Siksi on tärkeää tarkastella, miten tämä näkyy koulutuksessa ja selvittää, miten lapsille ja nuorille voidaan opettaa vastuullisia digitaalisia taitoja mahdollisimman tehokkailla ja eettisillä tavoilla.

Suomenruotsalaiset murteet voivat hyvin, kertoo dosentti Therese Leinonen. Niitä voi suojella erityisesti se, että ruotsi on Suomessa vähemmistökieli. "Kun maailma tulee yhä globaalimmaksi ja englannilla on niin suuri rooli, paikallinen identiteetti on tullut jopa tärkeämmäksi."

Miksi ulkomaisia verkkokauppoja on niin vaikea valvoa? Suomalainen viranomainen ei voi pakottaa kiinalaista alustaa noudattamaan EU:n määräyksiä. Kun yksittäiset kuluttajat tilaavat suoraan Kiinasta, säännösten valvonta on vaikeampaa. Tullin resurssit eivät siihen riitä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 9,2 miljoonaa euroa avustuksia kymmenelle hankkeelle tekniikan, muun tieteen ja kulttuurin aloille. Rahoitusta myönnettiin kolmelle Helsingin yliopiston tutkijoiden hankkeelle. Onnittelut rahoitusta saaneille! jaes.fi/aihealueet/t...

Hyvä elämä nojaa teknologian lisäksi ihmistieteisiin, joiden turvin oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia rakennetaan, kansleri Kaarle Hämeri kirjoittaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa.

Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar. www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Hankinnat, jotka tukevat esimerkiksi vihreää vetyä, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, synteettisiä polttoaineita tai vihreää terästä, voivat käynnistää arvoketjuja, joiden vahvistuminen parantaa samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.  

Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.

Riippumattomaan akateemiseen tutkimukseen kohdistuu yhä voimakkaampaa painetta.  Yliopistojen ja kansalaisten on aika alkaa entistä määrätietoisemmin puolustaa tutkimusta demokratian tukipilarina, kirjoittaa väitöskirjatutkija Bruno Jäntti.

Tutkimuksen mukaan ikääntyneillä ulkomailla syntyneillä miehillä ja naisilla syöpäkuolleisuus oli kokonaisuutena matalampaa kuin Suomessa syntyneillä. 

Tutkimus tuo valoa koronarokotteiden tehokkuuteen Suomessa vuosina 2021–2023. Tutkimuksessa selvitettiin koronarokotusten tehokkuutta hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja.  Linkki uutiseen kommenteissa 🔗

Väitöskirjatutkija pääsee pilottihankkeessa yrityksen tuotekehitystiimiin. Jatko-opiskelija saa kehittää uusia innovaatioita ilman painetta välittömästä kaupallistettavuudesta.

Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa. 

Miltä kuulostaisi tekoäly, joka toimisi kuten tutkija? Ehdottaa hypoteeseja, testaa niitä ja tarkentaa tämän pohjalta omaa ymmärrystään sen sijaan että vain tunnistaisi ja muistaisi toistuvia kaavoja.

Koneen säätiö on myöntänyt yhteensä 13 miljoonaa euroa rahoitusta tutkijoidemme tutkimushankkeisiin. Rahoitusta myönnettiin 65 Helsingin yliopiston tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Kiitos rahoituksesta Koneen Säätiölle! Onnittelut rahoitusta saaneille tutkijoillemme! koneensaatio.fi/syksyn-2025-...

Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta saaneet tutkijamme ovat: Rafa Najumudeen, Maria Lasonen, Risto Paatelainen, Samuli Reijula ja Claudius Kratochwil. Onneksi olkoon! 

Yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä. Se edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla. Vuosina 2006–2022 lähes puoli miljoonaa suomalaista on ollut palkkatuetussa työssä.

Kun Tawfiqur Rahman kertoo tutkivansa ”tärkeää ja vaikutusvaltaista” petokalaa, mieleen ei heti tule kolmipiikki. Se on pieni sintti, joita voi kesäisin bongailla Itämeren rantavesistä. Kolmipiikillä on kuitenkin merkittävä rooli Itämeren ekosysteemissä, Rahman selvitti väitöstutkimuksessaan.

Emme vielä tunne ollenkaan kaikkia mahdollisia tapoja, joilla aine käyttäytyy avaruutta vastaavissa olosuhteissa. Jos löydämme uusia yhdisteitä tai kiinnostavia reaktioita, seuraava kysymys on aina se, miten näitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää.

Farmaseutiksi valmistunut alumnimme Dima Latvalahti työskentelee nykyisin unelmiensa alalla sisustussuunnittelijana. Opinnoista on työssä yllättävääkin hyötyä.

Eliisa Malin tutkii, mitkä asiat vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin kasvinsuojelusta. Samalla hän viettää unettomia öitä oman maatilansa vuoksi. Vaikka hänen tilansa on luopunut luomusta, ympäristöystävällinen maatalous ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat hänelle sydämenasioita.

Tänään sitä saisi, tiedettä siis! 😍 Uusien professoreidemme juhlaluennot alkavat kello 14.30 ja niitä voi seurata mm. striimin kautta. Luvassa 20 minuutin katsauksia siihen, mitä tutkimme juuri nyt.

Kylmää, pimeää ja tekisi mieli kaivautua talviunille? Tule ensin Tiedekulmaan tänään 2.12. klo 17 tunnelmoimaan hämärintä vuodenaikaa tutkitun tiedon valossa! Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta?

”Hyvien tietoturvaratkaisujen tulisi helpottaa ihmisten elämää. Esimerkiksi edelleen käytetään paljon salasanoja. Kaksivaiheinen autentikointi varmaan kiusaa muitakin kun minua. Vielä ei ole löydetty käytettävyydeltään optimaalista ratkaisua", toteaa professori Valtteri Niemi.

Vesien tummuminen heikentää veden laatua, aiheuttaa haasteita vedenottamoille ja virkistyskäytölle sekä muuttaa vesiekosysteemien toimintaa. Kehitimme uuden työkalun, biologisen mittarin, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistössä.

Aurinkoiset etelärinteet houkuttelevat lintuja elämään korkeammilla paikoilla kuin varjoisammat pohjoisrinteet.

Leskeytyminen on vähentynyt Suomessa ja tapahtuu yhä vanhemmalla iällä. Etenkin naiset jäävät leskeksi harvemmin kuin 30 vuotta sitten. Leskeytymisen vähenemiseen vaikuttavat muun muassa miesten naisia nopeampi elinajanodotteen kasvu, väestön koulutustason nousu sekä avioerojen yleistyminen. 

Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, osoittaa kansainvälinen tutkimus. Mikromuovit ovat vuorovaikutuksessa nautojen pötsin mikrobiston kanssa ja häiritsevät sitä. #[www.helsinki.fi/fi/uutiset/e...

Äänestyskäyttäytyminen vaaleissa on vahvasti yhteydessä ihmisen elinikään. Äänestämisen yhteys kuolleisuuteen on suurempi kuin koulutuksella, jota pidetään keskeisenä terveyteen suotuisasti vaikuttavana tekijänä. www.helsinki.fi/fi/uutiset/h...

Tuore tutkimus vahvistaa, että nuoret, jotka uskovat kykyynsä kehittyä, saavat parempia arvosanoja kuin nuoret, jotka pitävät taitojaan synnynnäisinä.

Kirjojen lukeminen herättää mielipiteitä ja tunteita sekä on myös moraalisesti latautunut aihe. Väitöstutkimuksesta selviää, miten kirjoja lukevat tarkastelevat omaa toimintaansa.  📖 🔍 Tutkimukseen osallistuneille lukeminen on tärkeää ja mieluisaa mutta ei suinkaan aina helppoa ja ristiriidatonta.

”Tätä aineistoa emme voi koskaan enää kerätä uudelleen” — luonnontieteelliset kokoelmat ovat luonnon muisti. Yli 90 rekkalastia on jo kuljetettu Museoviraston avaraan kokoelma- ja konservointikeskukseen. Näin Luomuksen omiin tiloihin saadaan tilaa uusille näytteille.

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Katso asiantuntijoiden keskustelu Tiedekulmasta.

Kumpi vaikuttaa pikkulintujen kannanvaihteluihin enemmän, aikuisten lintujen selviytyminen talven yli vai menestys pesimäseuduilla? Kansainvälinen, laajuudessaan ainutlaatuinen tutkimus käsittää 33 lintulajin ja yli 1,2 miljoonan linnun rengastusaineiston yhdestätoista Euroopasta maasta.

Greetings from Slush! We are here again, presenting eight new scientific breakthroughs. If you are here, come meet us at our booth, and learn more about our innovations: www.helsinki.fi/en/news/inno...

Kylmää, pimeää ja tekisi mieli kaivautua talviunille? 🧸💤 Tule ensin Tiedekulmaan 2.12. klo 17 tunnelmoimaan hämärintä vuodenaikaa tutkitun tiedon valossa! Mitä voisimme oppia kaamosväsymyksen selättämisestä muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? 👉 www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt rahoitusta kuudelle tutkijallemme, yhteensä 270 000 euroa. kordelin.fi/35-miljoonaa...

Tutkijamme saivat Nesslingin säätiöltä rahoitusta tutkimukseen yhteensä noin 822 000 euron verran. Säätiö rahoittaa kestävyysmurrosta vauhdittavia hankkeita. Kaikki rahoitetut hankkeet: nessling.fi/rahoitetut-h... Nesslingin uutinen: nessling.fi/rahoitusmyon...

Niin kauan kuin on ollut poliittisia yhteisöjä ja valtioita, on ollut myös sotia. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan, vaikka luvassa on väkivaltaa ja tuhoa? Ilmari Käihkö, Risto Marjomaa ja Katri Pynnöniemi keskustelevat sodista ja niiden syistä Tiedekulmassa huomenna 18.11. klo 17–18.30.

- Kriittinen ajattelu, oikea tieto, sivistys ja perehtyneisyys ovat tärkeämpiä kuin ehkä koskaan. Oppiminen ruokkii uteliasta mieltä, sanoo alumnimme, luokanopettajaksi meiltä valmistunut muusikko Juha Tapio.

Arkipäivälle mahdollisesti osuvia vapaapäiviä on suomalaisessa kalenterissa yhteensä yksitoista, mutta niistä 1–4 sijoittuu aina viikonloppuun.

🎉 Yhdeksän Helsingin yliopiston tutkijaa on valittu Clarivaten vuoden 2025 Highly Cited Researchers -listalle! Heidän tutkimuksensa on osoittanut vahvaa vaikuttavuutta, ja artikkelit sijoittuvat alansa viitatumman 1 % joukkoon viimeisen 11 vuoden ajalta. Lämpimät onnittelut kaikille valituille! 🌟

Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. www.helsinki.fi/fi/uutiset/h...

Poliitikot pitävät saappaansa ilmastotoimien jarrulla ja fossiilikapitalismin kaasulla, Arktisen keskuksen vieraileva tutkija, toimittaja Johannes Roviomaa kirjoittaa Yliopisto-lehden esseessä. Tiedeyhteisöä poliitikot rauhoittelevat kuin kuhmun saanutta pikkulasta.

Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.

Toivottakaamme tervetulleiksi 24 uutta professoriamme! 🤩 Juhlistamme uusia professoreitamme pyytämällä heitä pitämään luennon aiheesta, jota he tutkivat juuri nyt! 💯 Kiinnostaako kuulla käsikirurgiasta tai AI ja ihmistieteistä? Tule kuuntelemaan miniluentoja! www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä kuten hitaampi pääsy lääkäriin ja suppeampi perusterveydenhuollon diagnostiikka. www.helsinki.fi/fi/uutiset/t...