Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Millainen alue Arktis on? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? 🧊🌡️ Seuraa keskustelua Tiedekulmassa tai striimissä tiistaina 10.3. klo 17.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori huomasi yli kymmenen miljardin valovuoden päässä sijaitsevan Winny-supernovan valon kulkeutuvan gravitaatiolinssin kautta. Gravitaatiolinssi on kosminen ilmiö, jossa painovoima taivuttaa valoa ikään kuin vahvistaen sitä optisen linssin tavoin.

Kuorolaulu on lupaava keino hyvinvoinnin ja terveen ikääntymisen tukemiseen läpi koko aikuisiän. Aktiivinen kuorossa laulaminen, viikkotuntien määrällä mitattuna, oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun 20–90-vuotiailla.

Itärajan lähellä tuulivoimarakentamista rajoitetaan, koska laitteet häiritsevät tutkavalvontaa. Tämä vaikuttaa kaikkien Itä-Suomen kuntien mahdollisuuksiin, toteaa energiakysymyksiin erikoistunut Helsingin yliopiston dosentti Kaisa Matschoss Yliopisto-lehdelle.

Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu pian viidettä vuotta. Sen seurauksista ovat kärsineet eniten ukrainalaiset äidit ja lapset. Kutsumme kaikki kaupunkilaiset Valoa Ukrainaan -tapahtumaan 24.2. kello 17 sytyttämään kynttilän heidän tuekseen. #[www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Tuoreen tutkimuksen mukaan kansainvälinen rekrytointi vaatii selkeitä pelisääntöjä, riittävästi resursseja ja läpinäkyvää viestintää. Pelkän lisätyövoiman saaminen ulkomailta ei auta, jos perehdytys, vastuunjako ja tukitoimet puuttuvat arjesta.

Revontulitaivaan alla varttuessaan Emilia Kilpua ei juuri miettinyt avaruussään vaikutuksia arkeen. 2000-luvun alun kesätöistä lähtien hän on kuitenkin tutkinut Aurinkoa ja sen purkauksia, ja into on kova.

⚠️Varoitus tietojenkalastelusta: liikkeellä huijausviestejä Verohallinnon nimissä @helsinki.fi. Älä klikkaa viestissä olevaa linkkiä, avaa liitetiedostoja tai vastaa viestiin. Tarkista aina sähköpostin lähettäjä huolella. Lue lisää Flammassa 👉 flamma.helsinki.fi/s/M9bI0 #helsinkiuni #tietoturva

Tutkijoiden ja yliopistojen on pakko ottaa turvallisuuskysymykset yhä vakavammin. Sota Ukrainassa, asetetut pakotteet, valtioiden vaikuttamispyrkimykset ja vakoilu vaikuttavat myös tiedeyhteisöön.

Juristi, väitöskirjatutkija Tuuli Talvinko ajaa luontoaktivistien asiaa. Työparinsa kanssa perustamansa lakitoimiston ajatuksena on saada aikaan ennakkotapauksia, joiden kautta rakentuu uudenlaista oikeuskulttuuria.

Verkossa toimivien virallisen järjestelmän ulkopuolisten rahapeliyhtiöiden markkinoiden mittaaminen on vaikeaa, ja arvioiden vaihtelu perustuu usein epävarmoihin menetelmiin ja oletuksiin.

Lihavuudesta kärsivillä aikuisilla on 70 prosenttia suurempi riski joutua sairaalahoitoon tai menehtyä tartuntataudin seurauksena, kansainvälinen tutkimus osoittaa. Sairaalloisesta lihavuudesta kärsivillä aikuisilla riski osoittautui kolminkertaiseksi.

Suomalaisten ruokaostojen ympäristövaikutuksista suuri osa syntyy ravitsemuksellisesti tarpeettomista, usein epäterveellisistä ruoista. #[www.helsinki.fi/fi/uutiset/r...

Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat tai missä mikrosirut valmistetaan? 🌎 💻 Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? Mitä on tekoälyn takana? -keskustelu Tiedekulmassa huomenna ti 10.2. klo 17!

Poliittisen itseluottamuksen vahvistaminen on kohtalonkysymys hyvinvointivaltiolle, kirjoittaa professori Ville-Pekka Sorsa Yliopisto-lehdessä. "Julkinen keskustelu on käännettävä rohkeasti kohti tulevaisuutta, ihmisten konkreettisia tarpeita ja vaatimuksia järjestelmän päivittämiseksi."

Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? ⛅🌧️Keskustelu Tiedekulmassa ti 24.2. klo 17. Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit?

Tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyt REM-uni heikentää hevosten sinnikkyyttä ja suoriutumista vaativissa oppimistehtävissä. Uni on keskeinen oppimisen ja muistin tukipilari kaikilla tutkituilla eläinlajeilla.

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön? Keskustelu maailmanpolitiikan polttopisteistä Tiedekulmassa 12.2. klo 17.

Yhdysvalloissa kuohuu ja erimielisyydet ovat nousseet uudelle tasolle Trumpin aikakaudella. Väitöstutkimus 2010-luvun kulttuurisodista yhdysvaltalaisten juutalaisten silmin taustoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. #[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...

Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman. Erityisesti kasvoluiden murtumat tunnetaan riskitekijöinä vakaville liitännäisvammoille.Henkeä uhkaavat liitännäisvammat tuleekin aktiivisesti poissulkea kohdennetulla kuvantamisella.

Opiskelija tai tutkija, vielä ehdit hakea apurahaa tai stipendiä! 💎 Hakuaika päättyy 6.2. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin. Hae nyt tukea opiskeluun tai tutkimukseen! 👇

"Onko kukaan miettinyt, miltä tuntuu tehdä kovasti töitä, olla jatkuvasti alipalkattu ja jatkuvasti leimattu ja syytetty monista ongelmista Suomessa — ja samalla epäillä omaa pätevyyttään kuten kuka tahansa muu tutkija?" Lue tutkija Igor Radunin essee Suomen maahanmuuttokeskustelusta.

Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan?🌍 Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? 👩‍💻 Keskustelu Tiedekulmassa tiistaina 10.2. klo 17. www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...

Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta huomenna ti 27.1. klo 17 Tiedekulmassa.

Pro-environmental behaviour alone can increase young people’s climate change distress, a study shows. Instead, adolescents’ hope and trust in society should be boosted. Climate change distress can either paralyse or function as a motivating force, Doctoral Researcher Salla Veijonaho says.

Väitöstutkimus tarkasteli, miten moniammatillinen yhteistyö toimii työterveydenhuollossa asiakkaan tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Nikotiinituotteiden käyttö aiheuttaa ennen aikaisia kuolemia, työkyvyttömyyttä ja merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Kivikauden ihmiset kiinnittivät huomiota punamullan muihinkin ominaisuuksiin kuin väriin, osoittaa tuore tutkimus.

Ruokalähettiläs, tunnettu trikkaaja ja alumnimme Johannes Anttila kiinnostui ruuasta nuorena, hyvässä ja pahassa. Ruokailujen rajoittaminen toi elämään syömishäiriön, mutta opinnot auttoivat osaltaan hölläämään.

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari, joka tunnetaan ainutkertaisesta luonnosta. Yli 90 prosenttia kaikista maan kasvi- ja eläinlajeista elää vain Madagaskarilla. Kuinka köyhän ja eriarvoisen maan nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? Lue Yliopisto-lehden juttu.

Olemme saaneet merkittävän lahjoituksen etenevien aivosairauksien tutkimiseksi. Lämmin kiitos! ❤️ Aivosairaudet vaikuttavat lukemattomiin ihmisiin ja perheisiin. Lahjoittaja halusikin tukea tutkimusta, jolla olisi mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen vaikutus. @fimm-uh.bsky.social

Epäoikeudenmukaisuuden tunne kytee Itä-Euroopan maaseudulla. Moni on kyllästynyt eliitin saneluun ja kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan eurooppalaisena. Oikeushistorioitsija Ville Erkkilä tutkii Saksan itäosissa, Puolassa, Virossa ja Suomessa asuvien kokemuksia. Lue Yliopisto-lehden juttu.

Opiskelija tai tutkija, hae apurahaa! 💎 Apurahojen hakuaika alkaa 14.1. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin. Hae tukea opiskeluun tai tutkimukseen 👇

30-vuotias Ilari Rautalin on ehtinyt johtaa tutkimushanketta, johon osallistui lähes 700 tutkijaa, on ollut kirjoittamassa liki 50 vertaisarvioitua artikkelia ja ohjasi väitöskirjoja ennen kuin oli itsekään väitellyt. Siinä ohella hän on tehnyt itsenäisesti sata neurokirurgista operaatiota.

Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme? Millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta Tiedekulmassa ja striimissä ti 27.1. klo 17.

The University of Helsinki is strengthening its research in environmental policy, international law, sustainable fisheries and aquaculture, and zoonotic virology through new international recruitments. www.helsinki.fi/en/news/univ...

A study based on Finnish twins shows that reproductive history is associated with women’s lifespan and biological aging. In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.

Lasten määrä ja raskauksien ajoitus heijastuvat naisen aikuisiän terveyteen ja eliniänodotteeseen, suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa. Pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Lapsensa noin 24–38-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.

Leskirouvat pyörittivät neljäsosaa Helsingin puusepänverstaista vuonna 1830. Itsenäisen ja osaavan suomalaisnaisen taloudellinen toimeliaisuus on näkynyt etenkin miesvainajalta perityssä bisneksessä. Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇

Uusi, tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia. Kapasiteetti ylittää selvästi nykyisin käytössä olevat hiilidioksidinpoistomenetelmät.Yhdiste on myös uudelleenkäytettävä.

Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.

Teknologia on merkittävässä roolissa arjessa ja toiminnassa. Siksi on tärkeää tarkastella, miten tämä näkyy koulutuksessa ja selvittää, miten lapsille ja nuorille voidaan opettaa vastuullisia digitaalisia taitoja mahdollisimman tehokkailla ja eettisillä tavoilla.

Suomenruotsalaiset murteet voivat hyvin, kertoo dosentti Therese Leinonen. Niitä voi suojella erityisesti se, että ruotsi on Suomessa vähemmistökieli. "Kun maailma tulee yhä globaalimmaksi ja englannilla on niin suuri rooli, paikallinen identiteetti on tullut jopa tärkeämmäksi."

Miksi ulkomaisia verkkokauppoja on niin vaikea valvoa? Suomalainen viranomainen ei voi pakottaa kiinalaista alustaa noudattamaan EU:n määräyksiä. Kun yksittäiset kuluttajat tilaavat suoraan Kiinasta, säännösten valvonta on vaikeampaa. Tullin resurssit eivät siihen riitä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 9,2 miljoonaa euroa avustuksia kymmenelle hankkeelle tekniikan, muun tieteen ja kulttuurin aloille. Rahoitusta myönnettiin kolmelle Helsingin yliopiston tutkijoiden hankkeelle. Onnittelut rahoitusta saaneille! jaes.fi/aihealueet/t...

Hyvä elämä nojaa teknologian lisäksi ihmistieteisiin, joiden turvin oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia rakennetaan, kansleri Kaarle Hämeri kirjoittaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa.

Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar. www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Hankinnat, jotka tukevat esimerkiksi vihreää vetyä, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, synteettisiä polttoaineita tai vihreää terästä, voivat käynnistää arvoketjuja, joiden vahvistuminen parantaa samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.  

Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.

Riippumattomaan akateemiseen tutkimukseen kohdistuu yhä voimakkaampaa painetta.  Yliopistojen ja kansalaisten on aika alkaa entistä määrätietoisemmin puolustaa tutkimusta demokratian tukipilarina, kirjoittaa väitöskirjatutkija Bruno Jäntti.

Tutkimuksen mukaan ikääntyneillä ulkomailla syntyneillä miehillä ja naisilla syöpäkuolleisuus oli kokonaisuutena matalampaa kuin Suomessa syntyneillä.