Lehden vuosikerran paras pääkirjoitus osui sen viimeiseen päivään. Yllättävän osuva ja suorasanainen jälkiviisastelu, josta puuttuu vain itsekriittinen arvio Hesarin omasta roolista Suomen haitallisen EU-politiikan tukijana.

Poliittinen talous -lehden vuoden 2025 toinen numero on koottu! Pääkirjoituksessaan päätoimittajat VTT Konsta Kotilainen @konstaamos.bsky.social ja dos. Markus Ojala @mojala.bsky.social avaat monikriisiä poliittisen talouden tutkimuksen näkökulmasta. 1/6

Viime aikoina Suomessa on puhuttu siitä, miten Kreikassa on saatu talous kuntoon ja velkasuhde laskuun. Kreikan sopeutusohjelma ei kuitenkaan ole mikään menestystarina eikä Kreikan BKT ole kehittynyt erityisen hyvin. BKT on edelleen alle finanssikriisiä edeltävän tason (ks. kuva).

KTM, YTM, FM Otto Kyyrönen @ottokyyronen.bsky.social esittää keskustelupuheenvuorossaan, että työttömyyden kasvu Suomessa vuosina 2022–2025 johtuu riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy raha- ja finanssipolitiikan epäonnistumisiin. 1/3

Varallisuuden keskittyminen ja ilmastokriisin eteneminen kytkeytyvät yhteen, ja siksi ne on ratkaistava yhdessä. Puheenvuorossaan VTM Elisa Husu esittelee Pariisin koulun taloustieteilijöiden kehittelemiä malleja, joilla superrikkaita voidaan verottaa ja varat ohjata päästöjen vähentämiseen. 1/3

EU-komission mukaan Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa, huomiota kiinnitetään etenkin työttömyyteen ja terveydenhuollon hoitovajeesen. Köyhyyttä piti vähentää, mutta toiseen suuntaan on menty, muistuttaa @ajarvinen.bsky.social @soste.bsky.social

Verotusvalinnat ovat Suomessa Hesarin mukaan poliittisia valintoja ja tässä on kai sitten lehden poliittinen kanta.

YTM, FM Matti Pihlajamaa arvioi Anna Elomäen ja Hanna Ylöstalon Governing Gender Equality Policy: Pathways in a Changing Nordic Welfare State -kirjan (2024). Teos purkaa hiljaisia vallankäytön muotoja, jotka muovaavat sukupuolten tasa-arvon ja talouden välisiä suhteita. 1/3

Eläkkeet voidaan rahoittaa työssäkäyvien palkoista tai finanssimarkkinoiden avulla. Molemmissa kyse on valtavien rahavirtojen ohjaamisesta työssäkäyviltä pääomamarkkinoille ja eläkeläisille. Puheenvuorossaan YTM Niko Väänänen @nikovaananen.bsky.social kuvaa rahoitustapojen eroja tarkemmin. 1/3

Hiipivät sosio-ekologiset kriisit kehkeytyvät huomaamatta ja rapauttavat vähitellen ympäristöä ja yhteiskuntaa. Keskustelupuheenvuorossaan PhD Janne I. Hukkinen @jihukkinen.bsky.social tarkastelee kriittisesti nykyistä ympäristöpolitiikkaa ja kriisinhallintaa suhteessa hiipiviin kriiseihin. 1/3

Tervetuloa Poliittinen talous -lehden afterworkkiin, jossa keskustelunaiheena on digijättien lobbaus Euroopan unionissa. Tapahtuma pidetään 10.12. kello 18–20 Ravintola Kustaa Vaasassa (Vaasankatu 10, Helsinki). Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. 1/8

Poliittisen talouden vihreän rahoituksen tutkimus on elinvoimainen ja kehittyvä tutkimusala. Katsausartikkelissaan YTM Jussi Ahokas @ahokasjaj.bsky.social @bios.fi käy läpi alan viimeaikaista tutkimusta ja sen antia politiikalle ja tutkimukselle. 1/4

Over the last 11 financial years, the UK Treasury has spent more on paying interest to the banking sector on their reserves than it has taken in from them in corporate and sector-specific taxes. In 2024-25, it paid over 3 times as much for interest on reserves as it received from taxes on banks.

Poliittinen talous -lehden vuoden 2025 ensimmäinen numero on koottu! Numerossa 13:1 muun muassa teorisoidaan alustayhtiöiden poliittista vaikutusvaltaa, tarkastellaan datakeskusinvestointien hyviä ja huonoja puolia sekä analysoidaan siirtolaisten hoiva- ja kotitaloustyön järjestelyjä. 1/4

Tuoreessa artikkelissaan dos. Matti Ylönen @mattiylonen.bsky.social ja VTT Laura Nordström @lauranordstrom.bsky.social tarkastelevat teknologiayritysten lobbausta Euroopan unionissa. 1/4

Keskustelupuheenvuorossaan FT Petri Räsänen vastaa kirjansa Rikastettu demokratia — politiikka taloustieteen puristuksessa (2024) arvioihin, jotka hiljattain julkaistiin Poliittinen talous -lehdessä. Räsänen korostaa kirjansa erityistä tapaa tarkastella taloustiedettä. 1/3

Yksi teos, kaksi kirja-arviota. YTM Aatu Puhakka @aatupuhakka.bsky.social ja VTT Anita Välikangas @anikangas.bsky.social arvioivat kirja-arvioissaan Petri Räsäsen Rikastettu demokratia – Politiikka taloustieteen puristuksessa -teosta (2024). 1/5

Tuoreessa arviossaan KTT Anna-Maria Murtola arvioi Feminismiä talouteen -teoksen (2024). Hanna Ylöstalon, Heini Kinnusen, Emma Lambergin ja Inna Perheentuvan laatima teos johdattaa lukijan kriittiseen feministiseen talouslukutaitoon sekä feministiseen taloustoimijuuteen ja sen haasteisiin. 1/3

Ulkomaisten teknologiayritysten datakeskusinvestoinnit herättävät vilkasta keskustelua niin niiden taloudellisista vaikutuksista kuin sähkönkulutuksesta. Keskustelupuheenvuorossaan Vili Lehdonvirta tämän sijaan kiinnittää huomion investointien ulko- ja turvapoliittisiin ulottuvuuksiin. 1/3

Tutkitko työmarkkinapolitiikan muutoksia? Kirjoita Poliittinen talous -lehden teemanumeroon! Teemanumero (1/2026) keskittyy Suomen työmarkkinapolitiikan viime vuosikymmenen muutoksiin ja niiden vaikutuksiin poliittiseen talouteen. 1/5

Julkinen paine EU-johtajia kohtaan on selvästi kasvamassa, kun FT:n kaltainen eliittilehtikin päättää tuomita niiden toimettomuuden Israelin sotarikosten estämisessä. Onko aika jo kypsä sille, että myös Helsingin Sanomat yhtyy kuoroon? on.ft.com/3YHFqZA

Kirja-arviossaan YTT Teppo Eskelinen @teppoeskelinen.bsky.social tarkastelee Joan Robinsonin ensikertaa suomennettua klassikkoa, Johdatus työllisyyden teoriaan -teosta. 1/3

Hyvä tiivistys siitä, miksi tullipolitiikka ei riitä USA:n uudelleenteollistamiseksi: sen rinnalle tarvitaan teollisuuspoliittinen strategia, jota Trumpin hallinnolla ei ole.

FT:n Ganesh asettaa vastakkain eurooppalaisten johtajien puheet sotilasmenojen lisäyksistä sekä kansalaisten vähäisen halukkuuden hyväksyä niiden edellyttämiä leikkauksia hyvinvointivaltioon. Tuollaisesta trade-offista ei julkisuudessa juuri keskustella, eikä se ole osa poliitikkojen retoriikkaa.

Upea @minnastiina.bsky.social essee, ja kauan kaivattu lisä kotimaiseen keskusteluun Trumpin hallinnon taustalla olevasta ajattelusta. Essee | J. D. Vancen aatesoturit ihailevat keskiajan hyveitä www.hs.fi/mielipide/ar...

Kuva: Omenoita puussa. Erkki Voutilainen. Museovirasto. Kuvaa rajattu. CC BY 4.0.

Tutustu myös Larin väitöskirjaan: urn.fi/URN:ISBN:978.... (3/3)

Larin mukaan kysymystä pluralismista taloustieteessä ei voi ratkaista ilman keskustelua taloustieteen tiedollisista tavoitteista. Lue lektio kokonaisuudessaan Poliittinen talous -lehden verkkosivulla: doi.org/10.51810/pt..... (2/3)

Poliittinen talous -lehden vuoden 2025 ensimmäisessä julkaisussa VTT Teemu Lari @teemulari.bsky.social käsittelee taloustieellistä pluralismia. Lari avaa lektiossaan, mistä taloustieteellisessä pluralismissa on kyse ja millaisia perusteluja pluralismin puolesta ja vastaan voidaan esittää. (1/3)

Poliittinen talous -lehden vuoden 2024 toinen numero on koottu! 🎉Numerossa jatketaan globaalin poliittisen talouden tarkastelua ja avataan sen merkitystä poliittisen talouden tutkimuksen yhtenä osa-alueena. 1/3

ABC-kanavan maksamat korvaukset kielivät siitä, että isot mediatalot pelkäävät Trumpia.

Erja Yläjärvi arvostelee kolumnissaan kiinnostavasti pormestari Vartiaista mediajulkisuuden välttelystä ja peräänkuuluttaa tältä helsinkiläisten "edestä johtamista". Helsingin "johtajuusvaje" vaikuttaa Yläjärven mielestä heikentävän paikallisdemokratian ja avoimen julkisen keskustelun edellytyksiä.

Jatkossa EU antaa luvan poiketa alijäämä- ja velkasäännöistä vain sotilasmenojen kohdalla. Onko ainoa vaihtoehto talouskurille siis jatkossa kasvun hakeminen varustautumisesta? Ehkä tämä on EU-päättäjien vaivihkainen sysäys viedä Eurooppaa kohti asiantuntijoiden kaipaamaa sotataloutta.

Vaatimukset sotatalouteen siirtymisestä Euroopassa kiihtyvät. Sandbu kritisoi johtajia siitä, etteivät he uskalla vaatia eurooppalaisilta sellaisia uhrauksia, joita Ukrainan voitto edellyttää.

Onko markkinakurin idea pelkkä zombi? Tarkastelen tässä Poliittisen talous -lehden puheenvuorossa markkinakuria kiisteltynä politiikkaideana Euroopan talous- ja rahaliitossa EMU:ssa. Kuvaan myös toistuvasti epäonnistuneita yrityksiä tuottaa markkinakuria euroalueen jäsenmaille.

FT liittojen puolella kun Tesla ja Ruotsin ay-liike ottavat toisistaan mittaa.

Erittäin onnistunut kriittinen muistelo. Sotarikosten kertauksen lisäksi kiinnostavaa analyysia Kissingerin poikkeuksellisesta vaikutusvallasta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.

Oikeistohallitus on @laurifinest.bsky.social mukaan sopeuttamassa julkista taloutta yllättävän vähän vaalipuheistaan huolimatta. Onko siis myös oikeistossa luovuttu uskosta talouskuriin (retoriikasta huolimatta)?

Ajatus markkinakurista on monin tavoin epärealistinen. Nyt bond-markkinoiden kurittava rooli osoittautuu myytiksi myös historiallisessa valossa.

Tämän muuten laimeahkon keskustelun lopussa nousee esiin tärkeä mediakriittinen havainto: miksi media ei korkouutisoinnissaan käsittele suomalaisten lainamarkkinoiden erityispiirrettä (vaihtuvakorkoiset lainat) poliittisena kysymyksenä?

Huhhuh. Melkoisia pelkoja näemmä heijastellaan post-growth -ajatteluun jopa eturivin akateemisten tutkijoiden keskuudessa. yle.fi/a/74-20060290

Utak eli Uuden talousajattelun keskus lupaa murtaa kotimaisen talouskeskustelun yksiäänisyyttä. Pohdin tässä kirjoituksessa, mitä opittavaa MMT:n ja Raha ja talous -blogin menestyksestä on nykyisille vastahegemonisille kamppailuille.