Järjestimme viime viikolla eduskunnan köyhyysryhmän kanssa eduskunnan köyhyyspäivän. Tarjolla oli Kela tilastotietoja toimeentulotuen muutoksista sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kentältä kokoamaa ajankohtaista tietoa ihmisten toimeentulovaikeuksista. Blogissani löytyy koontia päivän annista👇

Eduskunnan köyhyyspäivä on juuri alkamassa. Kansanedustajilla ja muulla eduskunnan henkilöstöllä on mahdollisuus tulla tutustumaan ajankohtaiseen tietoon köyhyydestä. Tietoa tarjoaa järjestöt, kokemusasiantuntijat, Kela ja Kirkkohallitus. Tänä vuonna teemana on erityisesti toimeentulotuen muutokset.

HS uutisoi että tämän kauden indeksijäädytysten vaikutukset tulevat jäämään noin 9 %:iin. Luvut on syytä suhteuttaa leikkausten yhteisvaikutuksiin, jotka laskelmiemme mukaan mm. työttömyysturvan menoihin 24% ja yleiseen asumistukeen 41% (sisältäen 7%:n indeksijäädytykset). osf.io/preprints/so...

Kela on laskenut HS:n pyynnöstä, mitä vaalikauden kestävä indeksijäädytys tarkoittaa. Etuudet ovat ensi vuonna 8,9 % pienempiä kuin ne olisivat ilman jäädytystä. Esim. työttömän perusturvaetuus on lähes 80 e/kk pienempi. Tämä osoittaa, että kumuloituva vaikutus indeksijäädytyksillä on varsin suuri

Sote-palvelut nähdään usein julkisen sektorin saavutuksena. Monet keskeisistä toimintatavoista ovat kuitenkin syntyneet sote-järjestöissä. Järjestöt ovat toimineet eräänlaisina “kehityslaboratorioina”, joissa uusia ratkaisuja on voitu kokeilla. - neuvolat, kriisipuhelimet ja chatit, Sydänmerkki...

On pohjattoman surullista ja kuluttavaa, että yhteiskunta ja politiikka on täynnä muita halventavaa ja vihamielistä käytöstä. Tämä osuu myös sosiaali- ja terveysjärjestöihin: työtä vähätellään ja valheellisia ja halventavia väitteitä levitetään, kertoo @soste.bsky.social Järjestöbarometri.

Vaikeasti työllistyvien pääsy palveluihin takkuaa, selviää uudesta Sosiaalibarometrista: 🔹 75 % arvioi, että osa jää liian vähille palveluille 🔹 suurin pullonkaula: pääsy sote-palveluihin Ilman kuntoutusta ja työkyvyn tukea työllistyminen ei etene. Ratkaisu: parempi yhteistyö ja sujuvat palvelupolut

"Haluammeko järjestelmän, jossa sairastaminen maksaa yhä enemmän ja jossa suurimman taakan kantavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat? Vai haluammeko järjestelmän, jossa oikeus hoitoon toteutuu aidosti kaikille, myös pienituloisille, pitkäaikaissairaille ja haavoittuvassa asemassa oleville?

Hallitus sinetöi kehysriihessään ennätysmäisen suuret lisäleikkaukset sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Samalla hallitus jatkaa heikommassa asemassa olevien tilanteen kiristämistä: sosiaalihuollosta leikataan, sote-asiakasmaksuja korotetaan ja sosiaaliturvan indeksien jäädyttämistä jatketaan.

Yli puolet eduskuntapuolueista katsoo, että sote-järjestöjen valtionavustuksiin tehdyt leikkaukset ovat olleet liian suuria. Samalla valtaosa puolueista arvioi, ettei julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto pysty korvaamaan järjestöjen tekemää työtä, ilmenee SOSTEn eduskuntapuoluekyselystä.

Sosiaaliturvaleikkauksista toteutuu vain 10 % säästö. Pienituloisten toimeentulon leikkaukset ovat tehotonta ja epäinhimillistä politiikkaa. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen pitää olla seuraavan hallituksen kärkitavoite. www.soste.fi/uutiset/sost...

SOSTEn ensi tiistaina 21.4. järjestettävään #LoppuHyvinvointileikkauksille -mielenosoitukseen on ilmoittautunut mukaan jo yli 120 järjestöä! Mielenosoitus pidetään Snellmaninaukiolla Helsingin Kruununhaassa klo 8–11. Tule mukaan puolustamaan sote-järjestöjen tärkeää työtä! 📣

Hyvinvointitalouskatsaus sisältää myös ehdotuksen lapsikorotuksen lisäämisestä yleistukeen. Vuoden 2024 tasoinen lapsikorotus vähentäisi pienituloisuutta ensi vuonna 3 100 henkilöllä, joista 1800 olisi lapsia. Vuoden 2023 tasolle korotettu vastaavasti 3 800 henkilöllä, joista 2100 olisi lapsia. 👇

Eduskunnassa keskustellaan parhaillaan köyhyyttä ja elinkustannusten nousua koskevasta välikysymyksestä. Hallitus puolustaa työnlinjaa. Oppositio taas ehdottaa mm. yhteisöveron alennusten perumista, suojaosien palautusta, nuorten takuutyötä, ylim. indeksikorotusta, kotitalouskoht. leikkauskattoa👇

Monissa julkisissa palveluissa on itsestäänselvää, että ihminen ohjataan erilaisissa elämän kriiseissä järjestöjen tuen piiriin. Vaikkapa syöpähoito tulee sote-palveluista, henkinen tuki järjestöiltä. Millaiseksi yhteiskunta muuttuu, kun tällainen tuki vähenee? Kuka ihmisiä tukee?

Tänään keskustellaan tosiasiassa työkyvyttömistä työttömistä ja heidän tilanteensa parantamisesta klo 14.30-16.30. Ohjelma: www.soste.fi/tapahtuma/to... Lähiosallistuminen on täynnä, mutta vielä ehtii mukaan n. 480 muun ilmoittautuneen seuraksi etäyhteyden päähän👇 www.youtube.com/watch?v=UlcU...

Viime viikolla julkaistu Talouden turvavyö vai kasvun käsijarru? -selvitykseni onnistui kirvoittamaan keskustelua velkajarrun seurauksista. Toisaalta selvitykseen reagoitiin myös vasta-argumentein, jotka ovat mielestäni harhaanjohtavia. Blogissa ja ketjussa oikaisuja joihinkin väitteisiin. 1/x

Sote-järjestöiltä on jo nyt päätetty leikata avustuksia lähes 40 % vuoden 2024 tasosta. Enää ei voi ottaa euroakaan! Leikkaukset lisäävät kustannuksia, kuormittavat palveluja ja heikentävät kaikkein haavoittuvimpien asemaa. Ratkaisut löytyvät tulojen tasapainotuksesta ja työllisyydestä! #kehysriihi

”Vasemmistoliitto aikoo jättää hallitukselle välikysymyksen köyhyyskriisistä ja elinkustannusten noususta. – Sosten tuoreen raportin mukaan jo lähes miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä.”

Siellä jo valtiovarainministeri repinyt pelihousunsa, laittanut köyhyyden lisääntymisen maahanmuuton syyksi ja hyökännyt viestintuojaa eli sosiaali- ja terveysjärjestöjä vastaan selkärankareaktiossaan. Silti Suomessa voi jo nyt olla yli miljoona ihmistä syrjäytymis- ja köyhyysriskissä. #yhteiskunta

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitteessa on liikuttu täysin väärään suuntaan. Kun huomioidaan surkea työllisyystilanne ja sosiaalietuuksiin kohdistuneiden leikkausten pienituloisuutta kasvattava vaikutus, voi hyvinkin köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa jo lähemmän 1 milj. ihmistä.

SOSTE järjestää mielenosoituksen Helsingissä hallituksen kehysriihen alkamispäivänä tiistaina 21.4. Mielenosoituksella puolustetaan elävää kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia, jotka saavat apua ja tukea sote-järjestöiltä sekä vastustetaan uusia leikkauksia sote-järjestöjen avustuksiin. Tule mukaan! 📣

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä jatkaa kasvuaan ja Suomen köyhyyden vähentämisen tavoite jää koko ajan kauemmas. Riskissä olevia oli 958 000 vuonna 2024. 18-49-vuotiaiden osuus riskissä olevista on kasvanut hiljalleen, kun taas eläkeikään ehtineiden osuus on pienentynyt.

Kotihoidon tuen ”Norjan malli” asettaa maahanmuuttajaperheet eriarvoiseen asemaan. Kolmen vuoden asumisaikavaatimus lisää köyhyyttä eikä todennäköisesti edistä työllistymistä tai kotoutumista. Norjassa vastaava malli ei tuonut toivottuja vaikutuksia – sen sijaan lapsiperheiden köyhyys kasvoi.

Tosiasiassa työkyvyttömät työttömät – mitä heistä tiedämme ja miten heidän tilannettaan voidaan parantaa? Tästä keskustellaan Kansalaisinfossa 14.4. klo 14.30-16.30. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. Ohjelma ja ilmoittautuminen 👇

Töitä tarjolla! Etsimme nyt osaajia useampaan eri tehtävään. Hakuaika pääekonomistin tai talouspolitiikan johtavan erityisasiantuntijan tehtävään päättyy 23.2. ja muihin avoimiin tehtäviin 4.3. Lisätietoa kaikista avoimista tehtävistä löydät ketjusta alta! 👇 1/5

THL on ehdottanut terveydenhuollon maksukaton seurantavastuun siirtämistä palvelujärjestäjälle jo pitkään. Myös eduskuntapuolueet ovat olleet asian kannalla, mutta päätöstä asiassa ei ole kuulunut. Arvioin, että maksukaton täyttyminen jää vuosittain huomaamatta 12 000-36 000 asiakkaalla. (1/2)

3K-verkosto työkyvyttömien työttömien hankalasta tilanteesta: "Joidenkin asiakkaiden on todettu olevan liian hyvässä kunnossa kuntoutustuelle mutta aivan liian huonossa kunnossa, jotta voisi opiskella toivomaansa ammattiin. Tuntuu, ettei mikään käy eikä itse voi vaikuttaa tulevaisuuteensa."

Etlan Kangasharju väittää, että työllisyys – ja siten talouskin – on lähtenyt selvään kasvuun Suomessa. On totta, että esim. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi syksyllä 2025. Toisaalta se ei yltänyt silloinkaan edes alkuvuoden tasolle. Ja loppuvuodesta trendi lähti jälleen laskuun. 1/3

Etsimme nyt joukkoomme pääekonomistia tai talouspolitiikan johtavaa erityisasiantuntijaa! Tehtävässä tuotat ja hyödynnät aktiivisesti tutkittua tietoa SOSTEn vaikuttamistyön tueksi sekä vastaat SOSTEn hyvinvointitaloustyöstä ja sen kehittämisestä. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 23.2. 👇

Hyväntekeväisyysjärjestö Hope kertoo tukeneensa viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 10 000:ta perhettä, uutisoi STT. Kaikki apua tarvitsevat eivät järjestön mukaan ole päässeet pyytämään apua, koska avunpyyntölomakkeita on jouduttu sulkemaan monilla paikkakunnilla kovan kysynnän vuoksi.

Myös sosiaaliturvaetuuksien alikäyttöä tulee pyrkiä vähentämään. "Jos ihminen ei hae hänelle kuuluvia etuuksia, kasvaa riski syrjäytyä", toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social. Alikäyttöä voidaan vähentää selkeyttämällä etuusjärjestelmää ja helpottamalla etuuksien hakemista.

SOSTE kannattaa lakiesitystä, joka ✅ mahdollistaa perusvammaistuen keliakiaa sairastavalle lapselle ✅ korottaa erityishoitorahan ikärajan 18 vuoteen ✅ helpottaa etuuksien hakemista Parannuksia erityisesti 16–17-vuotiaiden nuorten ja perheiden arkeen. www.soste.fi/lausunto/sos...

Hallituksen leikkaukset ovat viemässä yli kolmanneksen sote-järjestöjen valtionavustuksista, kertoo Yle. Leikkaukset heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien auttamista, kun palveluja joudutaan karsimaan. "Vertaistukiryhmiä loppuu, kohtaamispaikkoja suljetaan ja kerhoja lopetetaan."

Tuoreet asunnottomuustilastot ovat synkkiä. Asunnottomuus kasvaa toista vuotta putkeen, yli 10 vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2025 asunnottomia oli 773 enemmän kuin edellisvuonna. Myös pitkäaikaisasunnottomuus nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

SOSTEn työllisyysaiheisen Sosiaalibarometrin ensimmäisiä tuloksia on julkaistu. Ne kertovat, että työllisyysalueiden rahoitusmalli ei toimi. Rahoitus on ollut riittämätöntä työttömyyden noustua rajusti, ja malli kannustaa pikemminkin tekemättömyyteen, kuin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Sosiaaliturvan väärinkäyttöä halutaan suitsia – hyvä. Mutta isompi ongelma on yhä etuuksien alikäyttö. 📉 Väärinkäytösepäilyt < 0,5 ‰ 📈 Toimeentulotuen alikäyttö jopa ~30 % Kun asiointia helpotetaan ja käsittelyä nopeutetaan, voidaan vähentää alikäyttöä ja turvata toimeentulo ajoissa.

Kuviossa lapsiperheköyhyyden subjektiivisia ja objektiivisia indikaattoreita koottuna. Viimeaikainen kehitys palauttaa köyhyyden yleisyyden 15-20 vuoden takaiselle tasolle.

Toimeentulotuen saajien määrä lähti kasvuun muun sosiaaliturvan leikkausten myötä. Perusturvan leikkaaminen on ollut monin tavoin lyhytnäköistä. #sosiaaliturva www.hs.fi/politiikka/a...

SOSTE antoi velkajarrua varten perustetulle parlamentaariselle työryhmälle lausunnon julkisen talouden vahvistamisesta. Laskimme lausuntoa varten, kuinka Suomen julkisen talouden ongelmat saisi ratkaistua. Laskelmat tehtiin Euroopan komission DSA-mallilla. Alla ketju. 1/

SOSTE arvioi, että Suomen velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2030, kun verotusta kiristetään 6 miljardilla eurolla ja julkisia investointeja lisätään 10 miljardilla eurolla vuosina 2027–2033. Lue lisää SOSTEn laskelmista alta! 👇 #talous #velkajarru

Köyhien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna lähes 46 000 henkilöllä. Heistä yli 14 000 on lapsia. Köyhyyden kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Ihmisten työllistymisen tukemiseen on panostettava ja sosiaaliturvan riittävä taso turvattava, toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social. #köyhyys

Köyhyys lisääntyi ja syveni vuonna. Pienituloisten määrä kasvoi 45 500:lla. Köyhien lasten määrä lisääntyi 14 300:lla. Pienituloisuus myös syveni. Tarttis tehdä jotain, voisi aloittaa esim. luopumalla etuuksien indeksijäädytyksistä. stat.fi/julkaisu/cmi...

EU-komission mukaan Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa, huomiota kiinnitetään etenkin työttömyyteen ja terveydenhuollon hoitovajeesen. Köyhyyttä piti vähentää, mutta toiseen suuntaan on menty, muistuttaa @ajarvinen.bsky.social @soste.bsky.social

Sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä, tuloeroja ja syövät seuraavan talouden nousukauden eväitä. "Lapsiköyhyyden tai pitkäaikaistyöttömyyden kasvut ovat huolestuttavia ilmiöitä. Riski on olemassa, että näistä seuraa ongelmia pitkälle tulevaisuuteen", toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.

"Ihmisarvoinen elämä on enemmän kuin pelkkää hengissä pysymistä. Uudistuksen myötä toimeentulotuen perusosa voidaan tietyissä tilanteissa puolittaa, mikä jättää ihmisen selviytymään noin 9,5 eurolla päivässä.", kirjoittaa @sanni-mantyniemi.bsky.social www.hs.fi/mielipide/ar...

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, Kelan etuuksien summa ei ole suhteellisesti paisunut viime vuosina. Rahasumma on palkkasummaan verrattuna hiukan laskenut vuodesta 2010. BKT:hen verrattuna muutosta on kuin kuolleen sydänkäyrässä. Kelan tilastollinen vuosikirja julkaistu. 🙂

StV:n muistion toimeentulotuen uudistamisesta on valmistunut. Alkuperäinen esitys ei merkittävästi muuttunut. Köyhimpien ihmisten tukea leikataan, vaikka perusosa ei nytkään kata ihmisarvoisen elämän viitebudjetin tasoa. Kiristyvät sanktiot tulevat varmasti aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita.

Suomen on pyrittävä pois EU:n sosiaalisen kehityksen "tarkkailuluokalta". "Eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään, yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin ja yhteiskunnan vakauteen", kirjoittaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.

Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Tämä johtuu erityisesti siitä, että terveydenhuollon hoivavajeesta raportoivien osuus väestöstä on EU:n korkeimpia sekä heikosta työllisyystilanteesta. Myös köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus kasvoi.