Sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin lisäten köyhyyttä, osoittavat tuoreet arviointimuistiot. Leikkaukset myös heikentävät ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi järjestö­leikkausten vaikutukset tulisi arvioida tarkemmin.

Vuonna 2023 Orpon hallitus ilmoitti sopeuttavansa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, mutta sittemmin sopeutussuunnitelmat ovat muuttuneet. Hallituksen bruttomääräinen sopeutustavoite on tuplaantunut 12 miljardiin euroon. Nettosopeutus on kuitenkin jäämässä alle 1/3 osaan tästä. 1/2

Lainsäädännön arviointineuvosto toteaa, että toimeentulotukea koskevavasta esityksestä mm. että jää epäselväksi, voidaanko esityksessä mainitut työllisyysvaikutukset saavuttaa, ja miten sosiaalihuollon palvelutarpeeseen ohjaamisen poistaminen vaikuttaa mahdollisiin palveluita tarvitseviin.

”Vuosina 2024 ja 2025 tehdyt leikkaukset ja tulossa oleva toimeentulotuen kokonaisuudistus […] tiputtavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Ministeriö on korjannut arvioitaan merkittävästi ylöspäin.”

Työttömyysasteen trendi Orpon hallituskauden aikana. Aivan käsittämätön syöksy ylös. Erityisesti vuoden 2025 kehitys – tämän piti olla kasvun käynnistymisen vuosi – on aivan huikaisevan huono. Kukaan ei voi enää kiistää finanssipolitiikan kiristämisen vaikutusta. Kättä ylös virheen merkiksi!

Eilen julkaistuissa sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivissa muistioissa tuli esille, että leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja heikentävät ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöleikkausten vaikutuksetkin mainittiin lyhyesti. Mitä muutoksia pitäisi pikaisesti tehdä? 👇

VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon. Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti. Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.

STM on julkaissut tänään 3 muistioita, jotka arvioivat hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia vaalikauden aikana. Ei niin kovin yllättävästi arvioissa tulee esiin, että muutokset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ja aikaisemmin arvioitua enemmän myös toimeentulotukea saaneisiin

”Tulos viittaa siihen, että tulojen lisääntyminen vähensi pienituloisten taloudellista stressiä, joka johti mielenterveysongelmien vähenemiseen"

Järjestämme eduskunnan köyhyysryhmän kanssa 17.10. Kansalaisinfossa asunnottomuutta käsittelevän tilaisuuden klo 10-12. Tervetuloa paikan päälle tai etäyhteyden päähän! Ohjelma ja ilmoittautuminen 👇 Täältä voi sitten jatkaa Asunnottomien yön tapahtumiin. #asunnottomienyö #eikotia #eiturvaa

Sote-järjestöt puolustavat ihmisiä, joiden ääni ei kuulu – sairaita, köyhiä ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia, joita valtavirtapolitiikka ei tavoita. Tämä ei ole hallitus- tai oppositiopolitiikkaa, vaan demokratian ja oikeusvaltion elinehto, että jokaisella on puolustajansa.

Professori Juho Saari pitää selvänä, että järjestöleikkaukset merkitsevät palvelutarpeen siirtymistä hyvinvointialueille. "Etenkin sairauksiin liittyvissä tapauksissa lääkärikäynnit lisääntyvät tai ihmiset siirtyvät mielenterveyspuolelle perusvammasta tai sairaudesta aiheutuvan stressin takia."

Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivä 1.10. lähestyy. Sote-järjestöjen on nyt erityisen tärkeää tehdä omaa toimintaansa ja sen merkitystä näkyväksi laajalla rintamalla. Keinoja siihen on monia. Lue niistä SOSTEn @ullakiuru.bsky.social blogista! 👇 #JärjestöjenPäivä #MiinaSillanpää

Todetaan, jotta ei jää epäselväksi: sosiaaliturvan rajaaminen vain kansalaisille ei ole ihmisoikeusnormien mukaista. Se ennen kaikkea laajentaisi varjoyhteiskuntaa, jossa ihmiset olisivat haavoittuvia monenlaiselle hyväksikäytölle. www.iltalehti.fi/politiikka/a...

THL:n tuoreet laskelmat osoittavat, että aiemmat arviot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista ovat liioitelleet toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta, ja köyhyys lisääntyy enemmän. Lasten osalta arvio jopa tuplaantui, 27 000 lapseen. Nyt tarvittaisiin vahvoja toimia köyhyyden vähentämiseksi.

Analysoin budjettiriihen sopeutuspäätöksiä, joista 224 milj. € ajoittuu ensi vuodelle ja 1 012 milj. € vuodelle 2027. Monilla säästökohteilla on kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, mutta listassa on myös joitain kannatettavia päätöksiä. Ketjusta löytyy enemmän tietoa aiheesta. 1/

Toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen lainsäädäntö muuttui 1.4.2024, minkä seurauksena Kela ohjasi kotitalouksia etsimään edullisempaa asuntoa. Kuudesosa muuttamaan ohjatuista muutti, ja asuntoonsa jääneiden taloudellinen tilanne tiukentui. Tarkemmin: tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

Ruoka-avun tarve edelleen kasvussa. Erityisesti lapsiperheiden, Ukrainasta paenneiden, muiden maahanmuuttaneiden sekä nuorten määrä ruoka-avun käyttäjinä on lisääntynyt. Samalla jaettavan ruoan määrä on vähentynyt. www.ts.fi/uutiset/6755...

On pakko olla tyytäväinen: hallitus päätti riihessään hylätä ministeri Purran ja valtiovarainministeriön tuhoisan esityksen uusista 100 miljoonan euron lisäleikkauksista. Kiitos. Samalla on kuitenkin todetta se karu tosiasia, että järjestöiltä on jo päätetty leikata 140 miljoonaa ei kolmannes.

Eduskunnan köyhyysryhmä järjestää 17.10. Kansalaisinfossa asunnottomuutta käsittelevän tilaisuuden klo 10-12. Tämä on hyvä tilaisuus virittäytyä teemaan ja jatkaa sieltä Asunnottomien yön tapahtumiin! Tilaisuus myös striimataan. #asunnottomienyö #eikotia #eiturvaa Ohjelma ja ilmoittautuminen 👇

TÄSSÄ TARVITSEN apuanne ja ennen kaikkea jakojanne! Juho Saari tekee Ylen kanssa ison kyselyn: kerro meille, miten juuri sinä pärjäät tässä taloustilanteessa yle.fi/a/74-20179767

Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät myös Suomen sisäistä turvallisuutta, sillä järjestöjen tarjoama tuki ja toiminta ovat osa kansalaisten turvaverkkoa. "Jos haluamme yhteiskunnan, joka kestää kriisit ja häiriöt, emme voi romuttaa sote-järjestökenttää." #budjettiriihi

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielenilmaus budjettiriihen alkaessa toi esiin, kuinka konkreettista työtä järjestöissä tehdään vaikeassa elämäntilanteessa olevien ja mm. pitkäaikaissairaiden auttamiseksi ja tiedon tarjoamiseksi näistä asioista kaikille kansalle.

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat tapaavat jo 7. kertaa ja keskustelevat ajankohtaisesta köyhyystilanteesta 12.11. Sosiaaliturvaan on tehty mittavia leikkauksia ja lisää on tulossa. Kannustavatko leikkaukset aktiivisuuteen vai työntävätkö syvemmälle köyhyyteen? Ohjelma ja ilmoittautuminen 👇

SOSTE jätti eilen lausunnon velkajarrusta, ja Yle haastatteli minua aiheesta tänään: ”Merkittävänä vaarana on, että päädytään noidankehään. Jatkuva sopeutus heikentää talouskasvua, mikä nostaa julkista velkasuhdetta entisestään, ja sitten taas sopeutetaan, kuvaa Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.”

Kun mediassa käsitellään vaikeita aiheita, löytyy jutun lopusta usein listaus auttavista palveluista. Suurinta osaa niistä ylläpitää sote-järjestö. Jos järjestöjen rahoitusta leikataan entisestään, joudutaan palveluita luultavasti lakkauttamaan. Olisiko vihdoin aika lopettaa sotesta leikkaaminen?

Jos sote-järjestöjen rahat lähtevät, kuka auttaa tyhjän päälle jääviä ihmisiä? "Ajatus ei voi olla, että nyt järjestöiltä apua saaneet ihmiset pääsisivät edes valtaosin julkisen terveyden­huollon palveluiden piiriin. Se ei nähdäkseni ole mahdollista", toteaa @hhagelin.bsky.social.

Sote-järjestöjen mukana menee heikoimpien demokratia. ”Järjestöt edustavat hyvin usein pieniä, marginaalisia ja erityisen haavoittuvia ihmisryhmiä, joiden ääni ja osallisuus jäisivät suurelta osin toteutumatta ilman järjestäytymistä järjestöiksi”, toteaa Juha Jämsä Sateenkaariperheet ry:stä.

Mitä enemmän tienaa, sitä enemmän saa. Eniten hyötyvät yli miljoona euroa tienaavat. Marginaaliveronalennus hyödyttää vain n. 2 % suurituloisimmista. Suurimmat alennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Tutkimusten mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

Mielenkiintoisia uusia laskelmia sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista. Uudella mallilla pystytään arvioimaan tarkemmin toimeentulotuen saantia. Köyhyys lisääntyy enemmän kuin aiemmin on arvioitu, lasten osalta arvio huolestusttavasti jopa kaksinkertaistuu 27 000:een.

Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna: Työttömyystuet +21 miljoonaa eli 13 % enemmän. Perustoimeentulotuki +15 miljoonaa eli 19 % enemmän. Yleinen asumistuki -23 miljoonaa eli 17 % vähemmän.

Sote-järjestöiltä leikkaamisella on hintalappu. ”Eikö myös valtiotasolla vastuulliseen taloudenhoitoon liity se, että otetaan huomioon leikkauksista aiheutuvat kustannukset?” kirjoittaa Päijät-Hämeen Yhdistysfoorumin pj. Sanna Kaukonen.

Euroopan sos. oikeuksien komitean on julkaissut katsauksen, jossa arvioidaan, miten valtiot ovat vastanneet elinkustannuskriisiin. Komitea yhtyy sote-järjestöjen huoleen sosiaaliturvaan kohdistuneista leikkauksista. Se suosittelee etuuksien korottamista inflaation tahdissa ostovoiman turvaamiseksi.

[email protected] jäsenien vetoomus: Hallituksen ei tule hyväksyä Suomelle vahingollista sote-järjestöjen valtionavustusten lisäleikkausesitystä budjettiriihessä. Leikkaus ei tasapainota julkista taloutta, vaan syventää entisestään sote-palveluiden kriisiä. www.soste.fi/uutiset/jarj...

Tässä kirjoituksessa osoitetaan seikkaperäisesti, että sote-järjestöjen tekemä työ on erittäin kustannustehokasta, minkä lisäksi se vähentää ennaltaehkäisevästi julkisten sote-palvelujen tarvetta. Yli 60 % leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksista ei säästä vaan lisää kustannuksia.

Miljoonia euroja menee järjestötoimintaan, joka saavuttaa tavoitteensa hyvin tai erittäin hyvin. Ylipäätään tällainen arviointijärjestelmä on upea asia! Mutta voi sen otsikon näinkin sitten laittaa. Hesari ei petä. #media #yhteiskunta

Kela-korvausten korotukset olisi järkevintä perua. Rahat olisi paras kohdentaa julkiseen terveydenhuoltoon.

Sote-järjestöleikkaukset aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa. ”Jo yksi varhainen kohtaaminen järjestötoiminnassa voi ehkäistä raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen”, kirjoittavat Jukka Haapakoski ja Heli Niromaa Työttömien Keskusjärjestöstä.

”STEA-rahaa saava, julkista sektoria tukeva järjestökenttä alkaa murtua säästöistä.” Säästöt ovat niin massiivisia, että ne muuttuvat isoksi yhteiskunnalliseksi arvovalinnaksi. Leikkausten vaikutukset eivät pysähdy järjestöihin vaan iskevät apua tarvitseviin, kirjoittaa @paavo.bsky.social.

Sote-järjestöleikkauksille on vaihtoehtoja. Järjestöiltä ei voi ottaa enää euroakaan, mikäli jatkossakin halutaan, että ihmiset saavat ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen apua ja tukea ja että yhteiskuntarauha säilyy. "Säästö" tulisi kalliiksi. Luotan, että kokoomus, RKP ja KD ymmärtävät tämän.

Hyvinvointialuejohtajat ottavat kantaa sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaussuunnitelmiin: niiden seurauksena hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvaisivat, kun sadat tuhannet jäisivät ilman ehkäisevää ja varhaista tukea. www.sttinfo.fi/tiedote/7136...

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen tiettyjä kuntakohtaisia rajoja ehdotetaan nostettavaksi vuodelle 2026. Korotukset ovat kannatettavia, mutta eivät riittäviä. Toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen taso on yleisesti liian matala.

"Sote-järjestöjen palvelutarjonta säästää julkisen sektorin kustannuksia moninkertaisesti.Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, ja ne tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi" @vm.fi Sosten "leikkauslista": demokraatti.fi/leikaukset-r...

”[Toimeentulotukeen esitettyjen] muutosten myötä työttömiksi työnhakijoiksi hakeutuisi paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti työkykyisiä. […] tuen merkittävän alentamisen pelätään johtavan […] kohtuuttomiin tilanteisiin.” SOSTEn laskelma: köyhien määrä kasvaisi 28 400:lla, joista 8 500 on lapsia

Orpon hallitus harkitsee uusia sosiaaliturvaleikkauksia. Leikkauksilla paikataan verotulojen menetystä, jonka hallitus sai keväällä aikaan kohdentamalla suurituloisille 1,2 mrd. € edestä veronkevennyksiä. Tällä vaalikaudella Orpon hallitus on jo päättänyt leikata sosiaaliturvasta 1,9 mrd. €.

Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. SOSTEn laskelman mukaan 1 euro sote-järjestöille kohdennettuja valtionavustuksia säästää julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 euroa. Leikkauksille on vaihtoehtoja. 👇 #budjettiriihi

"Kansalaisjärjestötoiminnassa ihmiset antavat omaa aikaansa ja voimavarojaan käyttöön yhteiskunnan hyödyksi, mikä säästää resursseja muualta yhteiskunnasta. Olisi suuri virhe jättää nämä moninkertaiset hyödyt käyttämättä." www.hs.fi/mielipide/ar...

Toimeentulotukilain muutosesitys saa kritiikkiä lausuntokierroksella. Huolta kannetaan mm. siitä, että tuen merkittävät alennukset johtavat joidenkin ihmisten kohdalla kohtuuttomiin tilanteisiin. @soste.bsky.social lausui myös esityksestä: www.soste.fi/lausunto/sos... yle.fi/a/74-2017361...

Leikkaukset sote-järjestöiltä ovat leikkauksia soteen ja ihmisten arkeen. Ne vaikuttavat mm. - avoimiin kohtaamispaikkoihin - auttaviin puhelimiin - ikäihmisten kotona asumisen tukeen - mielenterveyskuntoutujien ja nuorten vertaistukeen - syöpään sairastuneiden kriisitukeen - vapaaehtoistoimintaan

YTK:n teettämän kyselyn mukaan useampi päätyi työttömyysturvan suojaosan poistamisen seurauksena työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on tarjolla, mutta yleisimmin osa-aikatyön kannattavuuden heikkeneminen johti työn lopettamiseen. www.talouselama.fi/uutiset/a/20...