loading . . . # "Ei koronalle voi mitään, meidän on opittava elämään sen kanssa!"
Tämä on fatalismia. Samalla tavalla voi väittää ettei mitään voida esimerkiksi HI-virukselle, koleralle, malarialle, ebolalle tai tuhkarokolle. Mitkään noista viruksista eivät katoa maailmasta, mutta niiden aiheuttamat haitat on huomattu ja tartuntoja on onnistuttu merkittävästi vähentämään erilaisilla kansanterveydellisillä toimilla. Samaan pystytään myös koronaviruksen kanssa.
## Ilmahygienia
Ennen koronaa virusten ajateltiin pääosin leviävän lähietäisyydeltä sairastuneen suusta ja nenästä tulevina pisaroina. Nämä pisarat kulkisivat ilmassa lyhyen matkan, mutta tippuisivat lähietäisyydellä oleville pinnoille. Tähän ajatteluun perustuivat koronarajoitusten aikaan mm. turvavälit, käsienpesu, suojapleksit ja pintojen puhdistaminen. Koska tätä ajattelua on pidetty niin vallitsevana kyseenalaistamattomana oppina, on tätä kutsuttu "pisaradogmaksi". Tämä dogma vaikutti merkittävästi esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansanterveyslaitosten ohjeistuksiin. Vaikka virusten ilmalevitteisyyttä on tutkittu ennenkin, koronaviruksen tutkimusten myötä tehtyjen tieteellisten oivallusten myötä "pisaradogma" on vähitellen alkanut murtua.
Koronavirus leviää ilmassa pääosin limaa sisältävinä aerosoleina savun tavoin kun sairastunut esimerkiksi puhuu, yskii, kuiskaa tai laulaa. Ellei ilma vaihdu kunnolla, nämä aerosolit voivat pysyä ilmassa useita tunteja ja levitä pisaroita kauemmas. Tartuntariskiä voidaan pienentää vähentämällä näiden aerosolien määrää ilmahygieniatoimien avulla. Voidaan mm. tehostaa rakennusten koneellista ilmanvaihtoa, hankkia tiloihin ilmanpuhdistimia- ja kostuttimia, käyttää desinfioivia far-UVC -valoja ja vähintään avata ikkunoita. Ilmalevitteisten virusten tartuttavuuden on nähty riippuvan sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta (CO2, ppm), joten ilmanvaihdon toimivuutta voidaan tarkkailla sijoittamalla sisätiloihin hiilidioksidimittareita.
Sisäilman hiilidioksidin määrä (ppm) ja ilmanlaatu (IQ Home)
Ilmahygienian merkitystä on tutkittu Suomessakin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston, HUSin, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen monitieteellisissä tutkimuksissa selvitettiin koronaviruksen esiintymistä kodeissa ja sairaaloissa. Tutkimuksessa tutkittiin ilma- ja pintanäytteitä koronapotilaiden ympäristöstä sairaaloiden koronaosastoilla ja sairastuneiden kodeissa kesästä 2020 talveen 2021. Koronapotilaiden ympäristöstä löydettiin koronavirusta sekä ilmasta että pinnoilta. Kodeissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin perheissä tapahtuneita jatkotartuntoja ja käytettyjä suojakeinoja. Jatkotartunnat pystyttiin välttämään perheissä, joissa käytettiin maskeja, eristettiin sairas omaan huoneeseensa sekä tehostettiin ilmahygieniaa esimerkiksi tuulettamalla asuntoa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksasen mukaan tutkimuksen tulokset tukevat ilmahygienian merkitystä ja kannustavat sen hyödyntämiseen tartuntojen ja virukselle altistumisen vähentämisessä.
Edellä mainitut tutkimukset olivat osa Oksasen väitöskirjaa, jossa hän tutki koronaviruksen ilmaleviämistä. Väitöskirjan yhtenä osatyönä toimi myös aerosolien leviämisen simulointi ravintoloitsija Henri Alénin ravintolassa. Aerosolit ja testimielessä käytetyt harmittomat virukset levisivät kaikkialle sisätiloihin, ja eri puolille sisätiloja syntyi paikallisia eroja pitoisuuksissa. Aerosolien ja virusten määrät ilmassa vähenivät käyttämällä ilmanpuhdistimia, sermeistä taas ei ollut mitään hyötyä.
Kun ilmasta vähennetään aerosoleja, vähenee myös sairastelu. Monitieteellisen E3 Pandemic Response -hankkeen tutkimuksessa tutkittiin ilmanpuhdistimien vaikutusta lasten sairasteluun Helsingin päiväkodeissa. Lupaavia tuloksia saatiin jo 2023, tutkimuksen ensimmäisenä vuonna: Ilmanpuhdistimien käyttö Helsingin päiväkodeissa vähensi lasten ja henkilökunnan sairastelua 30 prosenttia, ja samoin vähenivät myös päivähoidossa olevien lasten vanhempien työpoissaolot. Lopulliseksi tulokseksi sairastelun vähenemisestä ilmaa puhdistamalla saatiin 18,2 prosenttia. Tulokset ovat huomattavia, koska päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat keskimäärin noin 10-13 tautia vuodessa ja yhden sairauspoissaolopäivän hinta on työnantajalle arviolta noin 370 €.
Tutkimusta johtanut tutkijalääkäri Enni Sanmark kommentoi tutkimustuloksia seuraavasti:
> "Kun saamme näin ison vähenemän pelkästään ilmaa puhdistamalla, voimme osoittaa, että aika merkittävä osuus taudeista oikeasti leviää ilman välityksellä. Tämä tarjoaa meille tautien torjuntaan reitin, jota emme ole aikaisemmin hyödyntäneet."
Ilmahygienian parantaminen erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on hyödyllistä koronan ja muiden virusten torjunnan kannalta, koska yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koronan leviäminen perheissä alkoi yleensä lapsista. Tutkimuksessa huomattiin, että kun Yhdysvalloissa koulut avattiin syksyllä 2020, lapset vaikuttivat enemmän viruksen leviämiseen kodeissa kun he olivat kouluissa, ja vähemmän kesä- ja talvilomien aikana, ja tämä malli oli johdonmukainen kahden peräkkäisen kouluvuoden ajan. Toisessa tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsista 75 prosenttia oli koronan oireettomia tartuttajia, ja he saattoivat levittää koronaa tietämättään nenän ja suun eritteiden kautta.
Koulujen ja päiväkotien lisäksi riski koronatartunnalle on paikoissa, joissa ihmiset ovat lähellä toisiaan ja ilmahygienian taso on huono. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi ravintolat ja baarit, yökerhot ja konsertit, kuntosalit ja sisäurheilutilat ja julkinen liikenne. Hyvä ilmahygienia on sen sijaan hyvin ilmastoiduissa tilavissa tiloissa, joissa on tehokas ilmanvaihto, ihmiset voivat pitää etäisyyttä toisiinsa ja joissa käytetään muutenkin aiemmin esiteltyjä ilmahygienian keinoja.
Koronaviruksen myötä virusten ilmalevitteisyys on saanut enemmän huomiota ja ilmahygienian hyödyntämisessä virusten torjunnassa on alettu vähitellen nähdä potentiaalia. Virusten ilmalevitteisyys ei ole kuitenkaan uusi asia, vaan siitä on tiedetty jo kauan. Jo vuonna 1788 "Englannin omaksi Hippokrateeksi" kutsuttu lääkäri Thomas Sydenham (1624-1689) sanoi seuraavaa:
> "On olemassa erilaisia yleisiä vuositiloja, jotka eivät johdu kuumuudesta, kylmyydestä, kuivuudesta tai kosteudesta, vaan pikemminkin tietystä salaisesta ja selittämättömästä muutoksesta maan sisuksissa, jolloin ilma kyllästyy sellaisilla päästöillä, jotka altistavat ihmiskehon tietyille vaivoille."
Toisin sanoen jo tuolloin lääkärit ymmärsivät, että ilmassa voi levitä sairauksia aiheuttavia "päästöjä".
Vuonna 1956 John Hopkinsin hygienia- ja kansanterveyslaitoksen keuhkojen fysiologian asiantuntija Richard L. Riley ja hänen mentorinsa William F. Wells päättivät testata tuberkuloosin leviämistä. Tuolloin tuberkuloosi oli maailmanlaajuisesti merkittävä tappaja. He rakensivat Baltimoren veteraanisairaalaan ilmatiiviin suljetun ilmanvaihtojärjestelmän, joka yhdisti kuuden huoneen tuberkuloosiosaston altistuskammioon, jossa oli marsuja. Koeryhmän marsut altistettiin tuberkuloosipotilaiden ilmalle monen vuoden ajan. Kontrolliryhmänä toimi toinen ryhmä marsuja, joiden ilmakanavia säteilytettiin UV-C -valoilla tuberkuloosibakteerien tappamiseksi. Koeryhmän marsuista keskimäärin kolme sairastui tuberkuloosiin kuukaudessa, kun taas yksikään kontrolliryhmässä ei sairastunut.
Koe todisti ensimmäistä kertaa tuberkuloosin tarttumisen ilmateitse ja näin voitiin määritellä, kuinka monta tuberkuloositartuntaa voidaan odottaa syntyvän, jos altistutaan tietylle määrälle potilaita tietyn ajanjakson aikana. Koe oli merkittävä virstanpylväs ilmalevitteisten virusten tutkimuksessa. Tähän kokeeseen myös perustuu nykyään ilmalevitteisten sairauksien mallintamiseen käytetty Wells-Riley -malli. Ilmalevitteisinä sairauksina pidetään koronan ja tuberkuloosin lisäksi myös mm. tuhkarokkoa, vesirokkoa ja legioonalaistautia.
## Maskit
Hengityssuojainten (esim. FFP2, FFP3, N95) käyttö vähentää todennäköisyyttä koronaan sairastumiseen, koska ne pystyvät suojaamaan käyttäjäänsä aerosoleilta. Kirurginmaskit (IIR) ja kangasmaskit ovat taas tehtyjä pisaroilta suojautumiseen, joten niiden teho aerosoleja vastaan on heikompi. Suomalaisessa huhtikuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa HUS-alueen terveydenhuollon työntekijöistä kenellekään hengityssuojainta käyttäneelle ei tullut koronatartuntaa työpaikalla. Toukokuussa 2024 julkaistussa monikansallisessa yli 100 tutkimuksen meta-analyysissa todettiin mm. maskien olevan tehokkaita ehkäisemään monia ilmalevitteisiä sairauksia johdonmukaisesti käytettyinä, hengityssuojainten olevan kangas- ja kirurginmaskeja tehokkaampia ja maskisuositusten olevan tehokkaita vähentämään virusten leviämistä yhteisötasolla. Jos tämäkään ei ole tarpeeksi, Suomessa Työterveyslaitoksen katsauksessa käytiin läpi yli 150 tutkimusartikkelia eri puolilta maailmaa, ja niiden perusteella kaikkein tehokkaimmin käyttäjäänsä suojasivat hengityssuojaimet.
Kun tästä eteenpäin puhutaan maskeista, tarkoitetaan siis tutkimusnäytön varjossa tehokkaita hengityssuojaimia. Edeltävässä kappaleessa esiteltiin esimerkkejä ruuhkaisista sisätiloista, joissa on huono ilmahygienia ja joissa etäisyyttä ei voida pitää, joten maskeja voidaan käyttää niissä.
Siinä missä länsimaissa maskien käytöstä ollaan laajalti luovuttu koronarajoitusten päättämisen myötä, ovat maskit edelleen laajalti käytössä monissa Aasian maissa. Itse asiassa maskit ovat olleet suosittuja jo kauan ennen koronaa.
Cynthia Kim Beglin kertoo Psychology Todayn kolumnissaan kokemuksistaan maskien käytöstä Aasian maissa. Kun hän asui Tokiossa vuonna 1984, hän näki ihmisten käyttävän maskeja. Hänelle kerrottiin, että japanilaiset käyttivät niitä sairaina suojellakseen muita ihmisiä. Tämä liittyi myös yhteisöllisyyteen ja ylikohteliaisuuteen; japanilaiset näkivät velvollisuutenaan muiden ihmisten suojelun. Etenkin SARS-epidemian myötä vuosina 2002-2003 maskien käytön suosio Japanissa ja muualla Aasiassa kasvoi kasvamistaan. Matkustaessaan vuosien varrella muihin Aasian maihin kuten Kiinaan, Etelä-Koreaan, Thaimaahan ja Malesiaan hän alkoi nähdä yhä useamman ihmisen käyttävän maskeja. Vuoteen 2010 mennessä maskien käytöstä oli tullut normi, ja jos maskeja ei käyttänyt, ihmistä pidettiin itsekkäänä. Maskeja käytetään Aasian maissa myös muistakin syistä: suojautuminen siitepölyltä, talvella lämpimänä pysyminen ja etenkin Kiinassa ilmansaasteet.
Aasian maat ovat tunnetusti yhteisöllisiä, ja maskien käyttö nähdään osana yhteisöllistä vastuunkantoa. Länsimaat ovat taas tunnetusti yksilökeskeisiä, ja täällä maskien käyttö on kohdannut enemmän vastustusta. Kulttuuriset tekijät voivat siis vaikuttaa merkittävästi kansanterveydellisten toimien hyväksymiseen. Lännessä ihmisten halutaan näyttävän kasvonsa ja katsovan silmiin, ja ilmeiden näyttämistä pidetään tärkeinä. Maskien käyttöön kehottaminen nähdään omiin vapauksiin puuttumisena, ja salaliittoteorioissa se on esitetty alistamisena, oman identiteetin hävittämisenä ja samankaltaisena kuin koirien kuonokopat.
Kumulatiiviset koronakuolemat miljoonaa ihmistä kohden väestöön suhteutettuna (ourworldindata.org)
Mihin nämä kulttuuriset erot Aasian ja länsimaiden välillä maskien käytössä ovat johtaneet? Kun tarkastellaan koronakuolemien kumulatiivista määrää, näkyvät erot Aasian maiden ja länsimaiden välillä selkeästi. Koronakuolleisuus on ollut pienempää Aasian maissa, joissa maskien käyttö on yleisempää ja kulttuurinen normi. Viime aikoina on puhuttu mediassa, kuinka Suomen olisi kannattanut muka ottaa mallia Ruotsista, mutta kuolemien suuren määrän takia malliksi kelpaavat pikemminkin Aasian maat.
Maskien tehokkuutta vastaan esitetään monenlaisia argumentteja, ja niistä hienovaraisimpia ovat sellaiset, joissa takerrutaan lillukanvarsiin tutkimusmenetelmien suhteen. Yleensä vedotaan vuonna 2023 julkaistuun Cochrane-katsaukseen, jonka perusteella sanotaan, kuinka "maskit eivät toimi väestötasolla". Katsauksen pääkirjoittaja Tom Jefferson sanoi haastattelussa, kuinka katsauksessa todettiin, että "ei ole mitään todisteita siitä, että niillä olisi mitään merkitystä." Myös Suomessa uutisoitiin, että katsauksessa todettiin, ettei maskeista olisi mitään hyötyä. Cochrane-katsauksia pidetään yleensä korkeatasoisimpana lääketieteellisenä näyttönä, koska niissä kootaan monien satunnaistettujen vertailukokeiden (RCT) tuloksia yhteen. Satunnaistettuja vertailukokeita pidetään taas parhaimpana mahdollisena tutkimusnäyttönä näyttöön perustuvan lääketieteen (engl. _evidence-based magazine_ , EBM) paradigmassa, jossa parasta tutkimusnäyttöä halutaan käytettävän kansanterveydellisessä päätöksenteossa. Eli korkein tutkimusnäyttö sanoo, että maskeista ei ole hyötyä, onko tämä tässä?
Asia ei ole ihan näin yksinkertainen.
Koska katsausta tulkittiin virheellisesti uutisissa ja maskien vastustajat käyttivät sitä agendansa tukena, Cochranen päätoimittaja Karla Soares-Weiser joutui tarkentamaan katsauksesta saatuja johtopäätöksiä. Hän sanoi, että "tarkalleen sanoen katsauksessa arvioitiin, auttavatko keinot maskien käytön lisäämiseksi hidastamaan virusten leviämistä" mutta "tutkimusten rajoitusten takia katsauksessa ei voitu tutkia, vähentääkö maskien käyttö itsessään riskiä virusten tarttumiseen ja leviämiseen." Hän näki katsauksen "pyyntönä saada lisää dataa maskien toimivuudesta".
Katsauksessa käsiteltiin kokonaisuudessaan 78 tutkimusta, joista vain 10 koski itse maskien käyttöä itsessään ja niiden kykyä torjua viruksia. Näistä kymmenestä tutkimuksesta kahdessa maskien sanottiin toimivan. Lopuissa tutkimuksissa käytettiin esimerkiksi käsienpesua ja maskeja muiden menetelmien kanssa. Katsauksessa olevat laskelmat maskien tehokkuudesta oli myös tehty valtaosin ennen pandemiaa tehdyillä tutkimuksilla, jotka eivät juurikaan kertoneet kuinka hyvin maskit suojasivat viruksilta.
Cochrane-katsauksen ongelma liittyy myös insinööritieteiden ja lääketieteen yhteentörmäykseen, ja haluun "omistaa" maskien tehokkuutta koskeva tiede. Satunnaistetut vertailukokeet ovat hankalia toteuttaa kun halutaan testata maskien tehokkuutta, ja kun se voidaan varmistaa muillakin tavoilla, miksi niille olisi tarvetta? Maskeja on myös käytetty vuosikymmeniä mm. kaivoksissa, kemiantekniikassa, lääketuotannossa ja teollisuudessa ylipäänsä. Maskien turvallisuudesta on olemassa monenlaisia kansainvälisiä standardeja. Miksi siis maskit eivät toimisi viruksia vastaan väestötasolla?
Scientific Americanin kirjoituksessa tästä ongelmasta on sanottu seuraavasti:
> Monilla tieteenaloilla satunnaistetut tutkimusmenetelmät ovat pohjimmiltaan sopimattomia - sama kuin käyttäisi skalpellia nurmikon leikkaamiseen. Jos jokin asia voidaan mitata suoraan tai mallintaa tarkasti ja täsmällisesti, ei tarvita monimutkaisia, tehottomia ja osallistujia vaarantavia kokeita. Insinööritieteet, ehkä kaikkein 'reaalimaailmallisin' tieteenala, ei tee satunnaistettuja kokeita. Sen tarvitsema tieto tunnetaan hyvin. Kaikki moottoriteistä ilmanvaihtojärjestelmiin – kaikki, mikä liikuttaa meitä, puhdistaa ilmamme ja vetemme ja asettaa satelliitteja kiertoradalle – onnistuu ilman niitä. Tämä koskee myös monia lääkinnällisiä laitteita.
Myös aiemmin mainittua Tom Jeffersonia on arvosteltu hänen yhteyksistään useisiin koronaviruksesta disinformaatioita levittäneisiin organisaatioihin, kuten oikeistolaiseen ajatuspaja Brownstone Instituteen ja Robert F. Kennedy JR:n rokotevastaiseen Children's Health Defenceen. Jefferson on myös väittänyt, ettei koronavirus ole ilmalevitteinen, vaikka asiasta on käytännössä katsoen tieteellinen konsensus. Huhtikuussa 2020 hän myös kyseenalaisti, onko koronasta syntynyt ollenkaan pandemiaa, vai onko kyseessä vain venähtänyt hengitystievirusten kausi. Tuolloinhan Yhdysvalloissa suljettiin kouluja ja julkisia paikkoja, ja koronakuolemat laskettiin tuhansissa. Jeffersonilla on siis oma agendansa ajettavana, ja Cochrane-katsaus toimii sen välineenä.
Koronaviruksesta ja pseudotieteestä kirjoittanut onkologi David Gorski on myös kritisoinut Cochrane-katsausta, ja hänen mielestään se paljastaa laajemmin näyttöön perustuvan lääketieteen paradigman ongelmia. Hän näkee paradigman johtavan "metodolatriaan", eli tutkimusmenetelmää aletaan pitää tuloksia tärkeämpänä, jolloin muilla tavoin saatu tutkimusnäyttö hylätään. Tämä voi johtaa näyttöön perustuvan lääketieteen käyttämiseen aseena kansanterveydellisiä toimia kuten rokotteita ja maskeja vastaan. Samalla avataan ovi pseudotieteelle.
Maskivastaisten argumenttien käsittely vaatisi oman kirjoituksensa, ja tämä on vain pintaraapaisu. Joka tapauksessa on selvää, että maskeista on hyötyä sekä yksilö- että väestötasolla. Maskit ovat erityisen hyödyllisiä ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, ilmahygienia on puutteellinen ja etäisyyksiä ei voida pitää. Maskit ovat hyödyllisiä koronalta ja muilta viruksilta suojautumiseen, oli sitten riskiryhmään kuuluva tai perusterve. Ja tietysti maskien hyöty on suurin, kun niitä käyttää suuri osa väestöstä, kuten Aasian maat osoittavat.
## Testaaminen
Chicagon yliopiston tutkimuksen mukaan ainakin 50 prosenttia koronaan sairastuneista on oireettomia, eli he voivat tietämättään levittää virusta eteenpäin. Oireettomat tartuttajat siis vaikuttavat merkittävästi koronaviruksen leviämiseen väestötasolla, vaikka he eivät levittäisikään virusta suuressa määrin eteenpäin. Koronavirus voi levitä myös useita päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Tämän takia testaamisen merkitys korostuu, jotta oireettomat tartuttajat voidaan tunnistaa, asettaa karanteeniin ja jatkotartunnat voidaan estää. Pelkkä kotiin jääminen oireisena ei siis riitä.
Sairaaloissa otettavat PCR-testit ovat tunnetusti tarkimpia saatavilla olevia testejä, ja niitä on käytetty jo vuosikymmeniä eri sairauksien testaamiseen. Testinäyte voidaan ottaa nenästä, kurkusta tai syljestä. Tutkimuksessa tammikuulta 2021 PCR-testi antoi 97 prosentin todennäköisyydellä tarkan tuloksen koronaviruksen suhteen. Testi antoi väärän positiivisen tuloksen 20 prosentin todennäköisyydellä, jos se otettiin viiden päivän kuluttua oireiden alkamisesta, mutta liian varhain otettuna tämä todennäköisyys oli likimain 100 prosenttia. Testi on tarkka ja se tunnistaa pienenkin määrän virusta näytteestä, mutta sen tekeminen tietysti tarkoittaa sairaalassa käymistä, ja testien tekemistä on vähennetty pandemian ensimmäisistä vuosista.
Kaupoista saa tietysti myös pikatestejä, joiden etuna on halpa hinta ja testituloksen saaminen 15 minuutissa. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä tarkkoja kuin PCR-testit, koska ne tarvitsevat enemmän nenäontelosta saatavaa virusnäytettä positiivista testiä varten. Näin ollen testeissä on oma riskinsä väärälle negatiiviselle tulokselle, eli tuloksesta huolimatta ihmisellä voi olla korona. Pikatestit ovat suunniteltuja tunnistamaan ihmiset, joiden nenäontelosta löytyy korkea määrä koronavirusta ja jotka voivat todennäköisimmin levittää virusta toisiin ihmisiin.
Tätä ongelmaa voi paikata testaamalla useamman päivän välein. Coloradon yliopiston tutkimuksen mukaan jos käytössä on vain yksi pikatesti, testi kannattaa tehdä kahden päivän kuluttua oireiden alkamisesta, koska sitä ennen koronavirusta ei voida todennäköisesti havaita. Jos testin tekeekin heti oireiden alettua, 92 prosentin todennäköisyydellä kyseessä on väärä negatiivinen. Kahden päivän jälkeen todennäköisyys on 70 prosenttia, ja kolmantena päivänä todennäköisyys tippuu pienemmäksi. Influenssan ja RS-viruksen kohdalla tilanne on erilainen, jolloin pikatesti kannattaa tehdä heti oireiden ilmaantuessa.
Useamman päivän odottamisen lisäksi pikatestien tarkkuutta voi parantaa testinäytteen ottaminen nenän lisäksi myös kurkusta. Tällöin testiä varten saadaan myös enemmän näytettä, josta löytää mahdollista virusta. Tosin kurkusta otettava näyte on hankalampi ottaa, eikä siihen ole samanlaista yleistä ohjetta toisin kuin nenän kautta otettaessa. Kurkusta otettavan testin tehokkuudesta ei ole myöskään tieteellistä varmuutta. Pikatestejä ei ole myöskään suunniteltu otettavaksi kurkusta, vaan nenästä.
PCR- ja pikatestien lisäksi on kehitelty kotitestilaitteita, jotka lupaavat korkeaa tarkkuutta. Eräs tällainen on kiinalaisen Guangzhou Pluslife Biotechin kehittämä Pluslife. Pluslife on pieni molekuläärinen testilaite, joka voi valmistajan mukaan tunnistaa koronaviruksen yhtä tarkasti mitä PCR-testi, ja jo ennen oireiden alkua. Jokainen Pluslifea varten ostettava testi koostuu näytteenottoputkista, uuttoliuosta sisältävistä uuttoputkista ja erityisistä testikaseteista. Koronan lisäksi testikasetteja on saatavilla myös muita viruksia, kuten influenssaa, apinarokkoa, HI-virusta ja RS-virusta varten. Samalla laitteella voidaan siis testata useita eri viruksia.
Testaaminen tapahtuu miltei samoin kuten pikatestissä: näyte kerätään nenästä puikolla ja puikkoa pyöritellään uuttoputkessa. Uuttoputken sisältö pipetöidään testikasettiin. Tämän jälkeen testikasetti laitetaan käynnissä olevaan Pluslifeen ja testi lähtee käyntiin. Testin tulokset voidaan lukea noin 35 minuutin kuluttua, positiivisessa tuloksessa saattaa kestää vain 10 minuuttia. Laitteen valot muuttuvat testituloksen mukaan, ja yksityiskohtaisemman tuloksen voi myös saada puhelimen ruudulle erillisen sovelluksen avulla.
Yhden ihmisen testaamiseen kerrallaan on saatavilla Pluslife MiniDock, ja Dock Pro 8 soveltuu parhaimmillaan kahdeksan ihmisen testaamiseen yhtäaikaa. Tällöinkin testituloksen saamisessa kestää saman verran. Tällaisilla testilaitteilla voidaan siis testata nopeasti vaikka kokonainen koululuokka tai kaveriporukka.
Koronavirus voidaan myös testata hengitysilmasta. Esimerkiksi Suomessa Deep Sensing Algorithms -yritys kehitteli puhallettavaa koronatestiä, joka antaisi nopeasti testituloksen. Testin toiminta perustui hengitysilman analysointiin nanosensoreilla eri virusten luomien biomarkkerien perusteella ja puhalluksesta syntynyt data vietiin pilvipalveluun, joka kertoi datan analysoinnin perusteella, oliko puhaltajalla korona. Samalla menetelmällä pystyttiin testaamaan myös ainakin 60 muuta sairautta. Vuoden 2020 syyskuussa terveysteknologiayritys Medics24 sopi yrityksen kanssa yksinoikeudella jakelusopimuksen testilaitteiden jakelusta Suomessa, ja tilauksia oli otettu vastaan jo likimain 20 miljoonan euron edestä. Laite olisi mahdollistanut isojen ihmisjoukkojen tehokkaan ja nopean testauksen esimerkiksi rajanylityspaikoille, lentoasemille, tapahtumiin ja tuotantolaitoksiin. Laitteen valmistus alkoi helmikuussa 2021 ja myyntilupa saatiin vuoden 2022 alussa.
Ikävä kyllä Deep Sensing Algorithms haettiin kuitenkin konkurssiin 4. heinäkuuta 2023. Konkurssin taustalla oli koronatestauksen kysynnän loppuminen sen jälkeen, kun vuoden 2021 lopulla ja keväällä 2022 koronarajoituksia purettiin. Laitteen kehityksessä oli myös haasteita, koska algoritmeja piti vaivihkaa muuttaa koronan uudempien varianttien myötä. Samoin maailmanlaajuinen komponenttipula hankaloitti laitteen valmistusta. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Rissanen näki kuitenkin teknologiassa paljon potentiaalia, "se oli tullut jäädäkseen".
Deep Sensing Altgorithms Oy:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen esittelemässä yhtiön kehittämää puhallustestiä tammikuussa 2022.
Tämän jälkeen on toki kehitetty muitakin testilaitteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Washington University in St. Louisin yliopiston tutkijat ovat kehitelleet mikroaaltouunin kokoisen laitteen, joka voi tunnistaa koronaviruksen ilmasta. Tämänhetkiset ilmatestilaitteet vaativat näytteiden PCR-testaamista, ja testitulosten saamisessa voi kestää päivän verran. Nyt kehitetty ilmatesti voi tunnistaa koronaviruksen ilmasta viidessä minuutissa, ja se on erittäin tarkka. Tämän ja kokonsa takia laitetta voi käyttää missä tahansa tilassa, jossa ihmiset haluavat tietää onko ilmassa koronavirusta. Tämä taas luo paljon potentiaalia käyttöön esimerkiksi työpaikoilla, koululuokissa, lentokentillä ja tietysti sairaaloissa. Teknologian etuna on myös, että laitteen voi muokata tunnistamaan muitakin viruksia.
Laitteen tekeminen maksoi yliopiston laboratoriolle muutaman tuhatta dollaria, mutta newyorkilainen Varro Life Sciences -yritys on lisensoinut teknologian yliopistolta luodakseen siitä version, joka on merkittävästi halvempi massatuotantoa varten.
Oikein käytetyissä pikatesteissä, Pluslifen kaltaisissa tarkoissa ja nopeissa laitteissa sekä koronan ilmatesteissä on paljon potentiaalia koronan ja muiden virusten seurannalle ja tartuntojen vähentämiseen. Useista kansanterveyden asiantuntijoista koostuva kansainvälinen World Health Network -järjestö on sanonutkin kannanotossaan vuodelta 2023, että ihmisten testaamista massoittain tulisi lisätä merkittävästi. Näin tartuntoja ja samalla koronaviruksen terveyshaittoja voitaisiin vähentää merkittävästi ja samalla mahdollistaa yhteiskunnan pysyminen auki ja talouden toimintakyky. Tämä nähdään vaihtoehtona yhteiskunnan suluille, jotka ovat tunnetusti taloudelle ja yhteiskunnalle hyvin kivuliaita. Kannanotossa uskotaan, että tällainen testausstrategia tulisi toteuttaa heti, jotta koronapandemia saadaan loppumaan.
Testaaminen on tärkeää koronaviruksen hallinnan kannalta. PCR-testit ovat tarkimpia ja niiden kautta voidaan tunnistaa oireettomatkin viruksen tartuttajat oikein ajoitettuna. Kotitestit eivät ole yhtä tarkkoja, riski väärille negatiiviislle on isompi ja niitä tulee tehdä varuilta useiden päivien välein. Pluslifen kaltaiset testilaitteet ovat kalliimpia, mutta ne yhdistävät PCR-testien tarkkuuden ja pikatestien helppouden. Koronan ilmatestauslaitteet tulevat helpottamaan testaamista vielä enemmän, kun testaamiseen riittää joko laitteeseen puhaltaminen tai laitteen sijoittaminen tiloihin, joissa on paljon ihmisiä. Testaamisen lisäämisessä, testauksen helppoudessa ja teknologian kehityksessä piileekin tapa vähentää koronaviruksen tuomia haittoja yhteiskunnalle ja kansanterveydelle ja saada virus kunnolla aisoihin.
## Karanteenit
Jos saa koronasta positiivisen testituloksen, pitää olla totta kai kotona karanteenissa, jotta ei tartuta muita. Karanteenissa koronalle altistunut mahdollinen oireeton tartuttaja pysyy kotona eikä näin mahdollista muiden ihmisten altistamista. Eristys taas koskee koronaan jo sairastuneita, oireellisia henkilöitä, jotta he pysyisivät erillään terveistä. Keinot kohdistuvat siis eri ryhmiin. Mutta kuinka pitkään karanteenissa tulee olla?
Tammikuussa 2022 THL lyhensi koronakaranteenin kestoa kymmenestä päivästä viiteen. Karanteenimääräyksen antava lääkäri pystyi määräämään karanteenin korkeintaan viiden päivän pituiseksi. Tähän päätökseen liittyi myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toive karanteenin (ei eristyksen) lyhentämisestä, koska se oli huolestunut pitkien karanteenien vaikutuksesta työllisyystilanteeseen. Tuolloin levinneen koronan omikronvariantin havaittiin myös olevan itämisajaltaan huomattavasti aiempia muunnoksia lyhyempi, jolloin myös oireet ilmaantuivat nopeammin.
THL:n ohjeistuksen esikuvana oli todennäköisesti Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n vastava ohjeistus joulukuun lopulta 2021. Tuolloin oireettomien ihmisten eristysaikaa lyhennettiin viiteen päivään, ja tätä seuraavan viiden päivän aikana tulisi käyttää maskia muiden ihmisten kanssa liikkuessa. Jos virukselle on altistunut rokottamattomana tai viimeisimmästä rokotuksesta on yli kuusi kuukautta aikaa, tulisi karanteenissa olla viisi päivää ja maskia tulisi käyttää tämän jälkeen niin ikään viisi päivää. CDC:n mukaan ohjeistuksen taustalla oli rokotusten antama suoja ja tietämys viruksen leviämisestä. Samoin Valkoisen talon neuvonantaja Anthony Faucin mukaan karanteenin lyhentämisen avulla oireettomat ihmiset voisivat palata kouluun tai töihin suojatoimien avulla. Ohjeistuksessa ei kuitenkaan sanota, tulisiko eristystä jatkaa kunnes testistä saadaan negatiivinen tulos.
CDC:n ohjeistuksen muutosta edelsi maan lentoyhtiöiden painostus. Tuolloin omikronvariantin raju leviäminen oli johtanut ongelmiin useilla teollisuudenaloilla. Tuhansia lentoja jouduttiin perumaan tai lykkäämään, koska pilotit, stuertit ja muut työntekijät joutuivat eristykseen saatuaan tartunnan rokotteista huolimatta. Delta Airlinesin toimitusjohtaja Ed Bastian pyysi CDC:n johtajaa lyhentämään koronakaranteenin pituutta, koska se parantaisi lentoyhtiön toimintaa. "Työntekijämme edustavat keskeistä työvoimaa, jotta amerikkalaiset voivat matkustaa kotimaassa ja kansainvälisesti", hän sanoi CDC:n johtajalle kirjoittamassaan pyynnössä. Omikronvariantin rajun leviämisen myötä hän näki kymmenen päivän eristyksen täysin rokotetuilla työntekijöillä vaikuttavan kielteisesti työvoimaan ja yhtiön toimintaan. Lentoyhtiöistä koostuvan Airlines for American toimitusjohtaja Nicholas Calio kirjoitti myös CDC:n johtajalle ja argumentoi pääosin samoin tavoin eristyksen lyhentämisen puolesta.
Maan suurimman stuerttien ammattiliiton Association of Flight Attendantsin johtaja Sara Nelson kuitenkin kritisoi lentoyhtiöiden toiveita. Nelson näki tilanteen vain pahenevan, kun lennoilla on henkilöstöä, jotka saattavat olla vielä oireilevia, tartunnan saaneita tai molempia. Vaikka valtaosa stuerteista oli rokotettu, heistä jotkut eivät olleet vielä saaneet tehosteannoksia.
CDC:n ohjeistusta kritisoitiinkin sen astuttua voimaan: American Medical Associationin johtaja tohtori Gerald E. Harmonin mukaan ohjeistukset olivat sekavia, ja ne johtaisivat viruksen rajumpaan leviämiseen. Hän viittasi myös CDC:n omiin perusteluihin, joiden mukaan arvoilta 31 prosenttia koronapotilaista on edelleen tartuttavia viisi päivää positiivisen testin jälkeen. Kun uusia koronatapauksia tuli päivittäin räjähdysmäisiä määriä, voisi niin ikään räjähdysmäinen määrä ihmisiä palata töihin ja kouluun tartuttavina kun he ohjeistuksen mukaan voisivat palata eristyksestä ilman negatiivista tekstiä. Harmon korostikin negativiisen testin merkitystä eristyksestä palaamiselle ja testauskapasiteetin lisäämistä.
The Atlanticin Katherine J. Wu kuvaili CDC:n ohjeistusta hämmentäväksi, ristiriitaiseksi ja mutkikkaaksi. Hänen mielesään CDC asetti vastuun tautien torjunnasta ihmisten harteille, mikä yhdessä mutkikkuuden kanssa oli hyvin riskialtista omikronvariantin levitessä. Wun haastattelema asiantuntija sanoi uskovansa, että ihmiset vain luopuisivat ohjeiden ymmärtämisestä ja improvisoisivat omia sääntöjään eristystä varten. Muiden haastateltujen asiantuntijoiden mukaan eristyksen rajaaminen kiinteään viiteen päivään ei toimi yksilötasolla, koska osa ihmisistä voi olla tartuttavia vielä tuon jälkeenkin ja levittää virusta tietämättään eteenpäin. Ohjeistuksen perustana ollut data oli myös ajalta ennen omikronvarianttia. Wun kirjoituksessa vedotaan myös aiemmin käsiteltyihin pikatestien heikkouksiin PCR-testeihin verrattuna.
Joulukuun lopussa 2022 THL päivitti koronaoireitaan ja linjasi, että koronavirukseen voi suhtautua kuten mihinkä tahansa hengitystieinfektioon, eikä erillisille koronaohjeille ole tarvetta. Aiempi karanteeniohje kumottiin, ja ihmisiä neuvottiin toimimaan kuten tavallisen flunssan ja nuhakuumeen kanssa; eli arkeen voi palata kun kuume on poissa ja oireet selvästi vähentyneet. Vaikka perheessä olisi koronatartunta, voisivat muut perheenjäsenet mennä normaalisti esimerkiksi töihin tai kouluun, jos he olisivat oireettomia.
CDC teki vastaavanlaisen ohjeistuksen helmikuussa 2024. Erona THL:ään koronaan sairastuneen tulisi kuitenkin toimia varovaisesti eristystä seuraavien viiden päivän jälkeen, eli käyttää maskeja, vähentää kontakteja muihin ihmisiin ja parantaa ilmanvaihtoa. Varotoimien tarkoitus oli auttaa ihmisiä, jotka toimivat riskiryhmien kuten vanhuksien ja immuunipuutteisten kanssa. Ohjeistuksen taustalla oli halu yhtenäistää koronaa koskevat ohjeistukset samanlaisiksi kuin mitä on hengitystieinfektioiden kuten influenssan ja RS-viruksen kanssa. CDC:n mukaan ohjeistuksen yhtenäistäminen saisi ihmiset todennäköisimmin noudattamaan sitä. CDC:n johtaja Mandy Cohen sanoi myös, että koska Yhdysvaltojen väestöllä oli immuniteettia koronaa vastaan joko rokotusten tai sairastamisen kautta, koronan leviämisestä seuraavat aallot, sairaalakäynnit ja kuolemat olisivat paljon pienempiä.
CDC:n päätös kirvoitti taas paljon kritiikkiä. Bostonin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen epidemiologian apulaisprofessori tohtori Ellie Murrayn mielestä pandemian myötä on opittu paljon tautien leviämisestä ja niiltä suojautumisesta. Sen sijaan, että näitä oppeja sovellettaisiin, eristyksen kaltaisista suojakeinoista luopuminen lähettää väärän viestin. "Se heikentää koko muuta kansanterveysjärjestelmää. Koska ihmiset kuulevat: 'itse asiassa taudit eivät olekaan niin pahoja kuin sanoimme, eikä meidän tarvitse tehdä mitään. Ei ole oikeastaan niin paha asia, jos jotkut ihmiset kuolevat.'" Samoin Scripps Research Translational Instituten perustaja tohtori Eric Topol sanoi, että koska korona on paljon vaarallisempi kuin influenssa, ei noudata kausivaihtelua, kehittyy jatkuvasti ja aiheuttaa pitkän koronan kaltaisia kroonisia sairauksia, sitä ei voi muuttaa influenssan kaltaiseksi.
World Socialist Web Site kritisoi CDC:n päätöstä suoremmin sanankääntein, osin oman ideologiansa pohjalta. Päätöksen aikaan koronan JN.1-variantin aiheuttaman aallon myötä oli tullut suuri määrä tartuntoja, sairaalahoitoa ja kuolemia ympäri maailmaa. Silloisten jätevesiseurantaan perustuvien arvioiden mukaan yli 150 miljoonaa amerikkalaista olisi saanut tartunnan aallon loputtua. Virallisten lukujenkin mukaan noin 2300 amerikkalaista kuoli vahvistetusti koronaan viikoittain. Näiden tietojen valossa CDC:n nähtiin ajoittaneen päätöksensä korona-aallon loppuun, jotta se näyttäisi hyvältä viestinnän kannalta.
CDC:n päätös esitetään jatkumona presidentti Joe Bidenin hallinnon toiminnalle, jossa koronan suoja- ja rajoitustoimista ollaan laajalti luovuttu, testaamista vähennetty ja pandemia julistettu ennenaikaisesti päättyneeksi. Hallinnon ja median nähtiin luoneen narratiivin, johon ihmiset ehdollistettaisiin: korona niputetaan yhteen hengitystievirusten kanssa, se ei muka ole flunssaa kummempi, jatkuvat tartunnat ovat väistämätön asia, jolle ei voi mitään ja tämä kaikki on vain normaalia elämää, joka tulisi hyväksyä mukisematta. Tämän narratiivin avulla ihmisten halutaan kuluttavan, käyvän töissä ja pitävän talouden pystyssä, ihan sama vaikka tämä johtaisi vammautumisiin ja kuolemiin. Virukselta suojautuminen ja mahdollisuus sen tukahduttamiseen lakaistaan maton alle.
Karanteeneja ja eristystä koskevien ohjeistusten kritiikissä onkin tuotu esille koronavirusta koskeva tieteellinen näyttö. Korona on pikemminkin monielinsairaus, ei hengitysinfektio. Toistuvat koronatartunnat lisäävät riskejä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten pitkään koronaan. Samoin koronan leviämisestä vastaavat pääosin oireettomat tartuttajat, joten perheenjäsenten kehottaminen toimimaan normaalisti kun perheessä on koronaa sairastava, on vastuutonta. THL:n näkemykset ovat ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa ja CDC:n kohdalla on selkeästi näkynyt maan elinkeinoelämän toiveiden vaikutus. Mandy Cohenin sanomisissa immuniteetin vaikutuksesta on myös samaa kuin aiemmin käsitellyssä asiantuntijoiden tavassa väärinkäyttää hybridi-immuniteetin käsitettä jonkinlaisena suojatoimien korvikkeena.
Koronaan sairastunut on yleensä tartuttava yhdestä kahteen päivää ennen oireiden alkua, ja pysyy tartuttavana viidestä kymmeneen päivään oireiden alettua. Yksi kolmasosa koronan sairastaneista on edelleen tartuttavia viiden päivän kuluttua oireiden alusta, mikä on siis samaa luokkaa CDC:n arvion kanssa. Tartuttavuudessa voi olla yksilöllisiä eroja: sairastunut voi olla tartuttava pidemmänkin aikaa, etenkin jos korona on sairastettu vakavana tai hänellä on immuunipuutos. Tällöin tartuttavuus voi kestää useita viikkojakin tai jopa kuukausia. On myös ääritapauksia, joissa korona on sairastettu lievänä ja vaikka oireet ovat hävinneet kymmenen päivän jälkeen, on virusta löytynyt nielusta vielä kuukauden jälkeenkin.
Tartuttavuudessa on myös eroja rokotettujen ja rokottamattomien välillä. Viimeisimmän koronarokotteen saaneet koronaan sairastuneet erittävät virusta vähemmän ja heidän elimistönsä pystyi poistamaan viruksen rokottamattomia nopeammin.
Tutkimusnäytön huomioiden karanteenin ja eristyksen pituuden kannattaisi siis olla ainakin kymmenen päivää. Pituus voi olla myös tätä pidempi, mikäli testi näyttää edelleen positiivista. Korona on vakavampi sairaus hengitystieinfektioihin verrattuna, joten sen takia varovaisempaa lähestymistapaa karanteeniin ja eristykseen tarvitaan. Viisi päivää on aivan liian lyhyt aika, koska moni voi olla tartuttava vielä silloinkin. Tämä tieteellinen näyttö ei ole kuitenkaan näkynyt ohjeistuksissa, vaan niitä on muutettu usein taloudellisten ja poliittisten intressien takia kansanterveyden kustannuksella. Kun ohjeistetaan, että koronaan voi suhtautua kuin mihin tahansa hengitystieinfektioon ja eristyksestä poistumiseen ei tarvita negatiivista testiä, viruksen holtiton leviäminen sekä oireellisena että oireettomasti jatkuu. Mitä kansanterveyttä tämä on?
1400-luvulla Venetsiaan perustettu erillinen karanteeniasema, _lazaretto_ , jonne kaupunkiin laivoilla saapuvat vietiin odottamaan karanteenin päättymistä.
## Reikäjuustomalli – nämä kaikki yhdessä
Reikäjuustomalli (virologydownunder.com)
Mikään esitellyistä keinoista ei yksin torju täydellisesti koronaa, vaan ne kaikki täydentävät toisiaan. Puhutaan niin sanotusta “reikäjuustomallista”, jonka on tehnyt australialainen virologi Ian M. Mackay. Mainituista toimista maskit ja hygienia kuuluvat henkilökohtaisiin vastuisiin, kun taas ilmahygienia, testaaminen ja karanteenit ovat jaettuja vastuita. On myös huomionarvoista, kuinka rokotukset ovat kuvassa henkilökohtaisista vastuista vasta viimeisenä.
"Eläminen koronan kanssa" on usein kiertoilmaus sille, ettei koronalle ei tehdä mitään, minkä takia jatketaan vuodessa 2019 elämisen teeskentelyä. Usein myös sanotaan olkiukkona, että koronan torjuntatoimia vaativat haluavat samanlaisia yhteiskunnan sulkutoimia kuten esimerkiksi vuoden 2020 keväällä. Vaikka yhteiskunnan sulkutoimet ovat tietysti tehokkaita tartuntojen vähentämisessä, ne ovat karkeita toimia joiden taloudellinen ja sosiaalinen hinta on suuri. Tässä kuvaillut toimet sen sijaan oikeasti mahdollistavat oikeasti "koronan kanssa elämisen" ilman ihmisten vapauksiin ja liikkuvuuteen puuttumista. Nämä eivät ole rajoituksia yhteiskunnan sulkujen tapaan, vaan pikemminkin suojatoimia, normaalin elämän mahdollistajia.
Eikä tässäkään vielä kaikki! Näillä keinoilla voidaan myös torjua muita viruksia ja varautua mahdollista seuraavaa pandemiaa varten.
***
Miltä siis näyttäisi elämä koronan tai jonkin tulevan pandemian aiheuttavan viruksen kanssa, jos käytettäisiin reikäjuustomallin antamaa oppia? Tässä on visio tulevaisuudesta, joka ei toivottavasti jää utopiaksi:
Virusten ilmaleviämisestä on tullut yleisesti hyväksytty fakta ja ilmahygieniaa on sen takia ruvettu parantamaan kaikkialla. Miltei kaikissa julkisissa tiloissa on tehostettu koneellinen ilmanvaihto, ilmanpuhdistimia ja far-UVC -lamppuja. Ilmanpuhdistimista saattaa lähteä ääntä, mutta tilojen terveysturvallisuus on muuten melkein huomaamatonta. Kuka tahansa voi tarkistaa sekä julkisten että yksityisten tilojen terveysturvallisuuden seinillä olevista hiilidioksidimittareista.
Tilojen terveysturvallisuudesta on tullut kilpailuvaltti. Etenkin ravintolat, baarit ja yökerhot ovat pyrkineet parantamaan sekä henkilökunnan että asiakkaiden viihtyvyyttä kohentamalla ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon ylläpitäminen hyvällä tasolla on nähty haasteellisena etenkin ruuhka-aikoina, mutta se on sijoituksena maksanut itsensä takaisin. Asiakkaat ovat ruvenneet karttamaan ravintoloita, joissa on tunkkainen ilma ja joissa ilmanlaatumittari näyttää alituiseen punaista.
Maskeja näkee ihmisten kasvoilla huomattavasti enemmän. Maskeja näkee sekä riskiryhmään kuuluvilla vanhuksilla että terveillä nuorilla; he haluavat sekä pysyä terveinä että välittää muista. Maskeja käytetään vähintään kun ollaan sairaana ja on pakko käydä ihmisten ilmoilla. Maskien käyttämisestä on tehty pakollista paikoissa, joissa on paljon riskiryhmäläisiä eli sairaaloissa ja hoivakodeissa.
Testaamisesta on tullut osa tavallista arkielämää. Tähän on osin vaikuttanut teknologian kehitys, kun testin voi tehdä helposti puhaltamalla kannettavaan testilaitteeseen. Perheenjäsenet testaavat itsensä joka aamu ennen töihin ja kouluun lähtöä. Baarin ovella portsari tarkastaa, että sisään pyrkivät asiakkaat eivät ole liian humalassa, minkä lisäksi hän pyytää heitä puhaltamaan testilaitteeseen; jos on liian humalassa tai testi näyttää positiivista, ei tietenkään pääse sisään. Kouluissa kaikissa luokissa on ilmatestauslaite, joka kerää reaaliaikaisesti ilmanäytteitä virusten varalta. Jos jossain luokassa havaitaan virusta, havainnosta lähtee automaattinen viesti Wilmaan, jotta sairaat ja altistuneet voidaan asettaa ajoissa eristykseen ja karanteeniin.
Eri lähteistä kuten testilaitteista, jätevesiseurannasta ja tehdyistä PCR-testeistä kerätään anonymisoitua dataa avoimeen rajapintaan, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Dataa hyödyntämällä onkin tehty usein päivittyviä ennusteita kulloistenkin virusepidemioiden kulusta. TV-uutisissa kerrotaan säätiedotuksen yhteydessä myös virustilanteesta paikkakunnittain samaan tapaan kuin vaikka auringon UV-säteilytilanteesta; näkymättömästä on tehty näkyvää.
Rajanylityspaikoilla ja lentokentillä matkustajat testataan niin ikään puhallustestillä. Positiivisen tuloksen saaneet matkustajat ohjataan erilliseen karanteenihotelliin noin kymmenen päivän ajaksi. Vaikka reikäjuustomallin mukaisesti käytössä on useita suojatoimia, voidaan näin reagoida nopeammin virusten mahdollisiin uudempiin variantteihin ja ehkäistä niiden leviämistä. Testeillä ja karanteeneilla myös lisätään matkustajien omaa turvallisuudentunnetta.
Yhteiskunnassa vallitsee syvä yhteisymmärrys tautien ennaltaehkäisyn tärkeydestä ja ihmisistä välittämisestä. Terveys nähdään osana taloudellista hyvinvointia, ja vaikka kansanterveydelle haitalliset päätökset parantaisivat taloutta lyhyellä aikavälillä, tulisivat ne pitkällä aikavälillä olemaan taloudelle tuhoisia. Virusten terveysvaikutuksista ja suojakeinoista kerrotaan perustuen viimeisimpään tutkimusnäyttöön, ilman kaunistelua ja luottaen ihmisten kykyyn vastaanottaa uutta tietoa. Vanhusten ja riskiryhmien oikeutta elämään kunnioitetaan, ja heille annetaan mahdollisuus osallistua täysipainoisesti julkiseen elämään. Kanssaihmisistä ylipäänsä välitetään, ihmiset haluavat suojella itsensä lisäksi myös toisiaan.
Miksi Suomi vuonna 2025 ei ole lähelläkään tätä tulevaisuutta? Miksi näitä suojatoimia ei nähdä käytettävän? Miksi tieteellisen näytön ja yhteiskunnan toiminnan välillä on ilmiselvä ristiriita?
* * *
**Hyödyllisiä linkkejä:**
* The Astounding Physics of N95 Masks
* UV light kills viruses. Why isn't it everywhere?
* How to build your own Corsi-Rosenthal Box
* How Denial of Airborne COVID Transmission Broke the World
* SARS-CoV-2, CO2, and You
* Työkalut pandemiaturvalliseen ilmanvaihtoon
* * *
**Telegram:** https://t.me/koronakanava **Mastodon:** https://mas.to/@koronakanava **Bluesky:** https://bsky.app/profile/koronakanava.mas.to.ap.brid.gy https://rant.li/koronakanava/ei-koronalle-voi-mitaan-meidan-on-opittava-elamaan-sen-kanssa