Inhimillinen työn integraatio edellyttää, että organisaatio tarkastelee syvällisesti omaa työn organisoinnin logiikkaansa: miksi työ on jaettu näin, kuka näkee kokonaisuuden, ja millä tavoin eri näkökulmat voivat kohdata laadullisesti ja määrällisesti. www.linkedin.com/feed/update/...

Voisiko sote-palvelujärjestelmä oppia jotain ohjelmistokehityksestä? www.linkedin.com/posts/herman...

W. Edwards Deming on sanonut osuvasti: "A bad system defeats a good person every time." On tärkeä tiedostaa, että huonosti toimiva systeemi koskettaa jokaista organisaation toimijaa. www.linkedin.com/feed/update/...

Olen yli 10 vuoden ajan puhunut siitä, että toiminnan kehittäminen organisaatioissa pitäisi aloittaa useammin arjen työstä asiakasrajapinnasta. Miksi näin? Annetaan seuraavien sitaattien vastata tähän kysymykseen. www.linkedin.com/posts/herman...

Vinoutuneet tai jopa väärät ajattelumallit tulevat aina kalliiksi - ja juuri niiden tunnistaminen on taitavan organisaatiokehittäjän todellinen arvo. www.linkedin.com/feed/update/...

Sattuneesta syystä olen pohtinut kärsimystä vuosien aikana verrattain paljon. Tässä joitakin hajatelmia aiheesta siitäkin huolimatta, että lähtökohtaisesti kärsimys ei ole muodissa www.linkedin.com/posts/herman...

Hyvä yksilö ei voi korjata huonoa systeemiä – sillä systeemi luo kulttuurin, ja kulttuuri nielee strategian tai investoinnin aamupalaksi. Systeemi luo kulttuurin eli sen, mikä todellisuudessa organisaatiossa koetaan tärkeäksi. Ja juuri se määrittää, millaiseksi arki muodostuu.

Tänään alkoi Nordic Business Forum -tapahtuma. Vuoden 2013 tapahtuman muistan ikuisesti. www.linkedin.com/posts/herman...

Kaikissa sosiaalisissa systeemeissä parisuhteista organisaatioihin ja kokonaisiin valtioihin asti yhteinen todellisuus alkaa hajota, ellei ole riittävästi yhteisiä hetkiä saman äärellä ja siten samanlaisia jaettuja todellisuuksia. www.linkedin.com/feed/update/...

Nopeasti muuttuvassa maailmassa menestyvä organisaatio on sellainen, jossa päättäjien usein piilossa olevia ajattelumalleja työhön, ihmisiin ja työn organisointiin tarkastellaan tietoisesti ja niitä kehitetään yhtä aktiivisesti kuin strategioita, prosesseja ja teknologiaa.

Organisaation menestys - tai menestymättömyys - ratkaistaan lopulta päättäjien oletuksilla ja ajattelumalleilla, joihin arjen työn toiminta perustuu. www.linkedin.com/posts/herman...

Onni ei lähde itsestä. Elämän merkityksellisyys ja rakkaus syntyvät toisista ihmisistä. Yksilö voi olla vain suhteessa toiseen. Masennus on monesti juuri irrallisuutta, erillisyyden kokemusta toisesta ihmisistä. Suhde toisiin ihmisiin saa meidät tulemaan omaksi itseksemme.

Organisaation menestys - tai menestymättömyys - ratkaistaan lopulta päättäjien oletuksilla ja ajattelumalleilla, joihin arjen työn toiminta perustuu.

"Syy sille, että emme kykene näkemään ongelmien juurisyitä liityy siihen, että ne keinot, joilla yritämme ratkaista ongelmia ovat itsessään ongelmien juurisyitä." -David Bohm Milloinkahan mahdamme oivaltaa tämän meidän sote-palvelujärjestelmän osalta?

Uusia tuulia työelämässä: www.linkedin.com/feed/update/...

”Samalla kun panokset on pantu ensikontaktin saamiseen, on unohdettu seurata, tuleeko mielenterveyspalveluja tarvitseva asiakas autetuksi”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnon laitoksen entinen ylilääkäri Outi Linnaranta www.hs.fi/suomi/art-20...

"Julkisen sektorin todellisuus ei anna paljoakaan mahdollisuuksia toipumista edistävään, laadukkaaseen työhön. Toivottomuus ja kyynisyys alkavat vallata alaa. Käyntimäärätavoitteiden saavuttaminen on tärkeintä, hoidon laadun perään ei kukaan kysele." www.ts.fi/lukijoilta/6...

Mitä on laatu palveluiden saralla? www.linkedin.com/posts/herman...

"Hierarkkinen organisaatio tuottaa funktionaalista typeryyttä (osaoptimointia), joka aiheuttaa puolestaan vääränlaista toimintaa ja häiriökysyntää." -Pauli Juuti, johtamisen emeritusprofessori Tässä olemme taitavia. Miksi meidän on niin vaikeaa muuttaa tapaamme organisoida työ?

Huonosti toimivan organisaation ei pitäisi hankkia itselleen laadukasta IT-järjestelmää. Ensin pitäisi ymmärtää miten arjen työ toimii ja kehittää arjen työn voimivuutta. Tämän jälkeen IT-järjestelmän hankkiminen on viisasta, jos nähdään, että IT edelleen parantaa arjen työtä.

Se mikä on teknologian avulla mahdollista, ei pitäisi lähtökohtaisesti tarkoittaa aina sitä, että se pitäisi myös toteuttaa teknologian avulla.

Suomessa puhutaan innovaatioiden tärkeydestä ja niitä myös kaivataan talouden kasvun moottoriksi. Jos arjen työ ei toimi, jää innovaatioiden synnyttäminen puheiden tasolle. Työntekijöiden luovuus valuu arjessa selviytymiseen, jolloin tilaa uuden ajattelulle on vähemmän.

Arjen työn toimivuus on viime kädessä tuottavuutta koko kansantaloudessa. www.linkedin.com/feed/update/...

Hyvä investointi tai strategia laimentuu, jos arjen työ ei toimi organisaatiossa. Kun työntekijät joutuvat käyttämään merkittävän osan ajastaan asioiden selvittelyyn ja ylimääräisiin korjausliikkeisiin, se syö aikaa, motivaatiota ja lopulta koko organisaation suorituskykyä.

Kansanedustaja Eemeli Peltosen kuolema johtui hänen puolisonsa mukaan kortisonilääkkeen sivuvaikutuksista: www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ke... "Apua piti hakea liian monesta eri paikasta ja sitä saatiin aivan liian myöhään" Tämä on sote-palvelujärjestelmän valitettava ominaispiirre.

STM:n selvityksen mukaan lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät käyttävät kirjaamiseen yli 3 tuntia päivittäin. Meillä on Suomessa pitkät perinteet sille, että IT ja tieto alkavat liiaksi ohjaamaan organisaation toimintamalleja, joka edelleen heikentää tuottavuutta.

Merkittävä osa työntekijöistä tekee todellisuudessa vajaata työviikkoa - emme ole tästä vain tietoisia. Syynä on organisatorinen kitka, joka vie tehokasta työaikaa ja tuottavuutta.

"The most common leadership failure stems from attempting to apply technical solutions to adaptive challenges." -Ronald Heifetz Meillä on Suomessa pitkät perinteet IT-vetoiselle toiminnankehittämiselle - ja useammin olisi syytä pohtia ratkaisuja IT:n ulkopuolelta.

Suomessa työvoiman määrä on n. 2,6 miljoonaa henkilöä. Jos jokaiselta häviää organisatorisen kitkan takia 15% tehokasta työaikaa, se vastaa yli 350 000 työntekijän täyspäiväistä työpanosta. www.linkedin.com/posts/herman...

Filosofi Guido Caniglian havainto osuu syvälle käytännön ja akateemisen maailman väliseen kuiluun. www.linkedin.com/posts/herman...

Jos työelämä joskus turhauttaa, on hyvä muistaa, että kyseessä on lopulta aikuisten kilpailuun ja valtadominanssiin pohjautuva yhteinen leikki. Olemme valtavan taitavia luomaan erilaisia ja moninaisia retoriikan asuja tälle yhteiselle leikille.

Organisaation turvallisuuden tunteen happotesti on se, kun työpaikan kahvipöytään istuu yllättäen "iso pomo". Tunnistatko pohtivasi tarkemmin mitä sanot ja miten sanot? Puhutaanko asioista samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin? Jatkuuko keskustelu ennallaan vai hiipuuko se?

Asiantuntijatyössä hiljainen tieto ja asiakassuhteen kumuloituva konteksti eri toimialoilla ovat avaimia työn tuottavuuteen ja laatuun. www.linkedin.com/feed/update/...

On hämmentävää, että meillä on edelleen periaatteessa vain yksi tapa organisoida työ siitäkin huolimatta, että toimialat, organisaatiot ja tehtävän työn luonne eroavat merkittävästi toisistaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta Suomen heikkoon tuottavuuskehitykseen.

Yksilö ei pysty muuttamaan systeemiä. Vaikka yksittäiset työntekijät tai esihenkilöt toimisivat toisin, systeemin logiikka painaa päälle. Uusi systeemi ei synny kampanjoilla, arvolistoilla tai koulutuksilla, vaan muuttamalla systeemiä, joka ohjaa ajattelua ja käyttäytymistä.

Miksi organisaatioiden tulisi arvostaa pitkäjänteisiä asiakassuhteita ja antaa asiantuntijoille mahdollisuus seurata samoja asiakkuuksia - oli kyse sitten potilaista, asiakkaista tai projekteista? www.linkedin.com/posts/herman...

Yleislääketieteen erikoislääkärin kokemus: "Omien potilaideni käyntikirjaukset ovat 8 riviä ja muiden 80 riviä." Jos siis lääkäri tuntee potilaan, kirjaamiseen menee aikaa noin 1/10 verrattuna tilanteeseen, että lääkäri ei tunne potilasta. Hoidon jatkuvuudella on merkitystä.

STM:n selvityksen mukaan lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät käyttävät kirjaamiseen keskimäärin 3 tuntia 14 minuuttia päivässä. Miksi palvelujärjestelmä velvoittaa ammattilaisia käyttämään näin suuren osan työajastaan kirjaamiseen? www.linkedin.com/feed/update/...

Ensimmäinen vuosi yrittäjänä takana. Joitakin nostoja: -Arjen työ toimii paremmin -Voi keskittyä asiakkaisiin -Lyhyempi työviikko -Vähemmän matkustamista -Stressin määrä vähentynyt -Enemmän aikaa perheelle ja liikkumiseen -Unen laatu parantunut -19 maksavaa asiakasta

STM:n selvityksen mukaan lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät käyttävät päivittäin kirjaamiseen keskimäärin 3t14min. Miksi systeemi velvoittaa käyttämään merkittävän työajasta kirjaamiseen? Voisiko itse systeemiä muuttamalla vähentää kirjaamiseen käytettyä aikaa?

Tietojärjestelmät ovat mahdollistaneet hoidon jatkuvuuden organisaation näkökulmasta, koska useammalla ammattilaisella on mahdollisuus perehtyä asiakkaan tietoihin. Tämä on kuitenkin salakavalasti synnyttänyt ajan myötä hoidon jatkumattomuuden asiakkaan näkökulmasta.

Miksi puhun organisaatiosta enkä vain johtamisesta? www.linkedin.com/posts/herman...

Suomessa kokemus hoitoon pääsystä on heikko, kertoo Euroopan tilastoviranomainen Eurostat. www.hs.fi/politiikka/a...

Kaikille samaa vai tilanteen mukaan erilaista? www.linkedin.com/feed/update/...

Miten palveluorganisaatioita tulisi kehittää? www.linkedin.com/posts/herman...

Sote-palvelujärjestelmä ei kannusta siihen, että ihmisen asiat hoidetaan heti kuntoon tai hoito aloitetaan heti. On helppo varata ihmiselle uusi aika tai siirtää toisaalle, jos se on mahdollista. Ihmisestä tulee "kustannustekijä" eikä kukaan ota kokonaisvastuuta tilanteesta.

Aamuisin päiväkodin parkkipaikalla voi aistia yhteiskunnan tunneilmastoa, kun vanhemmat tuovat lapsia hoitoon. Vanhemmat näyttävät väsyneiltä. Hyvän huomenen toivotuksia on vähemmän tai niihin ei vastata. Itkeviä lapsia on enemmän. Tunnelma on muuttunut parissa vuodessa.

My vertical 2000m challenge. Gravel-pyörällä vähän ylämäkitreeniä. Sama hiekkatien mäki ylös 61 kertaa. Noususumma 2013 metriä.

Tänään julkaistiin Lääkärilehdessä yhteishaastattelu yleislääketieteen professori Päivi Korhosen ja Satakunnan hyvinvointialueen vastuualuejohtaja Simo Rehusen kanssa. Ydinviesti: organisaatio itse heikentää palveluiden saatavuutta ja lisää kustannuksia. www.laakarilehti.fi/terveydenhuo...

Päivi Suomen lapsella oli keuhkokuume, mutta lääkäriin ei päässyt kuin viidellä­sadalla eurolla. www.hs.fi/helsinki/art...