Jaa, että elvyttävä finanssipolitiikka elvyttää, vai? Ei Suomessa ainakaan! www.hs.fi/talous/art-2...

Sekin on jännä, että Suomessa työvoimatutkimusta on tehty 66 vuotta ja työttömyysaste on kelvannut keskeiseksi työmarkkinoiden tilaa kuvaavaksi suureeksi koko tämä ajan, mutta juuri nyt se alkoikin valehdella meille. Kun kertoi luodusta työttömyyskriisistä. #talous #politiikka #yhteiskunta

Nyt näkyy hallituksen politiikan hystereesivaikutus. Kun leikataan taantumassa, tässä tulos. www.hs.fi/talous/art-2...

@patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social perkavat ansiokkaasti velkajarrun ongelmia ja ehdottavat tuloja huomioivaa kehysbudjetointia Suomelle. Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun www.hs.fi/paakirjoituk...

Maailma on äärimmäisessä vaarassa, koska talousjärjestelmä on viallinen, ekososiaalinen taloustieteilijä Anni Marttinen sanoo. Lue koko juttu: voima.fi/artikkeli/20... @annimarttinen.bsky.social @kmahokas.bsky.social

Talouskuripolitiikka ei ole välttämätöntä, vaikka hallitus niin väittää. Sitä voi pitää jopa vaarallisena. Se ei ole onnistunut pysäyttämään velkaantumista tai luomaan talouskasvua. Se on lisäksi sosiaalisesti ja poliittisesti vahingollista. 1/n www.hs.fi/politiikka/a...

"Meillä olisi eväitä nopeampaan kasvuun, mutta jostain tarvittaisiin nyt kysyntää. Kotitaloudet säästävätkin enemmän kuin mitä on ennustettu." Taloustieteessä opetetaan johdantokurssilla, mitä juuri tällaisessa tilanteissa pitäisi tehdä. Kysyntä ei tule itsestään, vaan edellyttää politiikkatoimia.

Velkajarru todennäköisesti toimisi myötäsyklisyyden kiihdyttäjänä entisestään. Velkaantuminen laskun sijaan kasvaisi, taantumat ja työttömyys pitkittyisivät. Velkajarrulla voi jokainen siihen sitoutuva puolue kaivaa omaa kuoppaa. www.hs.fi/politiikka/a...

"Haluan demokratisoida talouskeskustelun. Jos kaikki eivät osallistu talouskeskusteluun, emme oikeastaan keskustele siitä, miltä yhteiskunta näyttää", sanoo Emma Holten. Samaa sanoo @annimarttinen.bsky.social. Nykyinen järjestelmä ei ole luonnonlaki, ja voimme rakentaa sen toisin.

Pakko sanoa, että Holtenin kirja ”Kuluerä” muistuttaa osaltaan paikoittain omaa kirjaani ”Hattaratalous”. Suomessa Holtenin teos sai monet ekonomistit barrikaadeille. Miten humanisti kehtaa kritisoida taloustieteen asemaa tai ylipäätään koko tiedettä? 1/n

Will prosperity ever be measured in health, not wealth?—Join @timjackson.org.uk & @kateraworth.bsky.social at The Conduit to explore an economy organised around care, not growth—and why it’s urgently needed for people & the planet. 🎟️ cusp.ac.uk/themes/the-c... #postgrowth #degrowth #WellbeingEconomy

HS jutussa olisi voitu paremmin erottaa ekonomismi ja taloustiede, mutta Holten itse ei tee taloustieteestä syntipukkia vaan kritisoi sitä, miten yhteiskunnallinen keskustelu kaventuu talousmittareiden logiikkaan. Samoin kuin esimerkiksi @annimarttinen.bsky.social. bsky.app/profile/laus...

Holtenilla on tärkeä missio. Kitkeä ekonomismia eli talousajattelun ylivaltaa pois politiikan tekemisestä. Taloustiede itsessään huomioi myös hoivan (feministinen taloustiede), mutta uusklassisen taloustieteen hegemoniaa on syytä edelleen kritisoida.Kirja pitää lukea asap. www.hs.fi/taide/art-20...

Leikkaukset sote-järjestökenttään ja koulutukseen väistyivät Purran leikkauslistalta. 3 muuta hallituspuoluetta Purran kanssa eri linjalla. Tilalla mm. yritystukia (hyvä!), vaikka kohdennus ei ole paras. Ja miksi t&k:sta leikataan?

Tullee hallitukselta valikoiden uusia ”kasvutoimia”, Tanskan tutkimukseen nojaten?

Loistava mielipide eiliseltä Tuuli Hirvilammi ja Elina Hakoniemi! ”On absurdia, että budjettia laaditaan niin, ettei valintoja ohjaa esimerkiksi Suomen hiilitasetta tai köyhien määrää kuvaava ajantasainen tilanne. Vaarana on, että puolueet jakavat rahaa kuin lapset —-.” www.hs.fi/mielipide/ar...

Haastatteluni uudessa @voima.fi -lehdessä! ✨ ”Uusklassisen taloustieteen myötä maailmalle on myyty ajatuksia talousjärjestelmästä, mikä on osaltaan johtanut ympäristöhätätilaan.”

UTAK järjestää torstaina 4.9. keskustelutilaisuuden hallituksen uudesta velkajarruesityksestä. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ilmoittautukaa alta löytyvän linkin kautta! Alustamassa allekirjoittanut ja sosiaalityön apulaisprofessori @aaltioelina.bsky.social. Kommenttipuheenvuoro VM:stä.

@patriziolaina.bsky.social korostaa A-studiossa, että yhteisöveroalennukset tulisi perua, koska edut valuvat osinkoihin eikä investointeihin. Kangasharju pudistaa päätään.

”Selvityksen mukaan suomalaiset suuryhtiöt maksavat osakkeenomistajilleen suurempia osinkoja kuin ulkomaiset.” Suurempi kysymys, kuin mistä saadaan kasvua, on että miten saadaan yritykset investoimaan osinkomaksujen sijaan. www.hs.fi/talous/art-2...

Julkaisimme @sttk.fi tänään ostovoimakatsauksen, jossa ehdotamme palkansaajien sivukulujen siirtämistä 4,1 %-yksikköä työnantajille. Se vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi kysyntää, joka on ylivoimaisesti suurin kasvu este tällä hetkellä. 1/

A-studiossa Romakkaniemi ja Pylkkänen työttömyydestä. Suhdannekortti (tietysti) vedetty esiin. ”Kun työtä on tarjolla, vastaanottaminen on (leikkauksien ansiosta) aiempaa kannattavampaa.” Suojaosan poisto on tuonut aivan vastakkaista infoa.

Todellakin!✨

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto? #unpopularopinion

Kiitos @kaannefestival mielenkiintoisen paneelin järjestämisestä! Kiitos Daniela Gabor alustuksesta, kanssa panelistit @matiasmakynen @saarahietanen ja Juha Majanen ja juontajat @lindrssn ja @vassinen hedelmällisestä keskustelusta! ✨ Pohdittiin mm., miten suuret transformaatiot rahoitetaan. 1/n

Nyt tarjoillaan velkajarrusta kiinnostuneille! @utak.bsky.social facebook.com/events/s/vel...

Samalla, kun Saksassa pyristellään pois itseaiheutetusta kurimuksesta kasvavien puolustusmenojen alla, Suomessa kaavaillaan samaa. Velkasuhde on 90%:ssa, tehty miljardien veroalet rikkaille ja suuryrityksille, leikattu ostovoimasta, kurjistettu talouskasvua, mutta joo sidotaan käsiä entisestään.

Lukusuositus!

Kukaan muu huomannut, että all male paneelit on tulleet takas talouskeskusteluun? www.is.fi/taloussanoma...

”Nyt tukiin kuluu verorahaa lähes kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna.” Ja yksityislääkärikäynnit eivät ole nousseet. Tätä voisi miettiä uudestaan. yle.fi/a/74-20176866

www.hs.fi/talous/art-2... Parasta olisi investoida osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja hyvinvointiin! ”Myös se on talouskasvua, että sama tuotanto on mahdollista pienemmin ympäristöhaitoin. Kasvun päämäärä pitäisi olla ihmisten hyvinvoinnin maksimointi.”

Tämä 👇. Meillä on kuitenkin @annimarttinen.bsky.social, Anna Elomäki ja monia muita naispuolisia taloustutkijoita.

Velkajarruesityksessä on tehty herkkyystarkasteluja, jossa perusoletuksena on tietenkin 0,5 fipokerroin. Sitten taas yllätytään, kun finanssipolitiikalla onkin merkittävästi suurempia vaikutuksia talouskasvuun. Tämä on ihan pöyristyttävää vedätystä taas. #talous #politiikka

Vaihtotase on aivan huomaamatta (ja ennusteiden vastaisesti) vahvistunut jo selkeästi ylijäämäiseksi. Suomi ei kokonaisuutena velkaannu ulkomaille. Ongelmana on, että yksityinen sektori kyllä vaurastuu, mutta julk. sektorille ei suuntaudu sieltä riittävästi varoja ja siksi julk. velka kasvaa.

Hoivakuilu uhkaa kasvaa, eikä talous lähde kasvuun siirtämällä hoivavastuuta lapsille. ”Hoivaa voi verrata teihin ja sähköverkkoon: se on perusinfrastruktuuria. Jos hoivaketju katkeaa, talous ei toimi.” @millariikka.fi ja @annimarttinen.bsky.social mainio HS-mielipide! www.hs.fi/mielipide/ar...

Loistava kirjoitus. Lukusuositus! -Jos hoivaketju katkeaa, talous ei toimi. Työntekijät eivät voi olla työpaikalla, jos lapset, vanhukset tai sairaat läheiset jäävät ilman tukea. Tästä syystä hoivan järjestäminen ei ole vain yksityinen asia – se on poliittinen ja taloudellinen kysymys.

Hoiva on perusinfrastruktuuria, ilman sitä talous ei toimi. 💪❤️ @millariikka.fi @annimarttinen.bsky.social #hoiva #tasa-arvo #tehy

”Jos hoivaketju katkeaa, talous ei toimi. Työntekijät eivät voi olla työpaikalla, jos vanhukset tai sairaat läheiset jäävät ilman tukea. Tästä syystä hoivan järjestäminen ei ole yksityinen asia – se on poliittinen ja taloudellinen kysymys.” - Minä ja @millariikka.fi www.hs.fi/mielipide/ar...

”Väärän politiikan vuoksi Orpon hallituksen yhdeksän miljardin euron sopeutukset eivät ole tuoneet kasvua tai kääntäneet velkalaivaa. Seuraavaa hallitusta odottaa samanlainen urakka rahaministeriön mukaan.” Oiva teksti @anttironkainen.bsky.social !

Mikä auttaisi velkapelkoon Suomessa? Leikataan, vaikka oppien ja tutkimusten mukaan se vain pahentaa velkaantumista. Velan suhde BKT:n paranee kun talous kasvaa ja tätä heikentävät leikkaukset. ”Kotitalousnäkemys” elää ja voi hyvin.

Tämä juttu havainnollistaa hyvin, että Orpon hallituksen talouspolitiikka ei ole neutraalia taloudenpitoa vaan ideologista politikointia. Ja VM on siinä mukana.

Jää nähtäväksi kuinka paljon hallituspuolueilla on selkärankaa www.hs.fi/politiikka/a...

Sotejärjestöiltä leikkaamisella on vakavat seuraukset kansalaisiin toisin kuin Purra väittää.

RIP Suomen sotejärjestökenttä

Ei vielä ainakaan mitään matalla roikkuvia hedelmiä päästy poimimaan kuten esim. listaamattomien yhtiöiden osintoverotushuojennuksen poistoa. Huolta lisää jälleen leikkaukset järjestösektoriin. Eivätkä t&k-leikkauksetkaan järin fiksuja kasvun kannalta. www.hs.fi/politiikka/a...

Alla kattava listaus, mistä hallituksen tavoittelema miljardin sopeutus voitaisi raapaista kasaan oikeudenmukaisesti.

”Yritystukien karsimisessa ja osinkoverouudistuksessa on sekin yhtäläisyys, että poliittisen rälssin ulkopuolella olevat talouden asiantuntijat kannattavat niitä laajasti. Kun mikään muu ei enää auta, kannattaisiko kuulla asiantuntijoita?” www.hs.fi/paakirjoituk...

yle.fi/a/74-2017591... Leikkaaminen ja veroalennukset on tosiaan vaikuttanut helpolta tälle hallitukselle. Ei siis velkaantumisen takia vaan hyvinvointiyhteiskunnan alasajon takia.

Onko yksikään toimittaja kysynyt Mika Niemelältä, miksi VM haluaa ajaa alas hyvinvointivaltion ja mitkä ovat tämän tavoitteen pitkän aikavälin vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan?

”Samaan aikaan kun maailman talous on kasvanut, ympäristön tilaa kuvaavat mittarit ovat näyttäneet alaspäin. Miksi tavoittelemme edelleen kasvua mittarilla, joka ei huomioi ympäristöä eikä ihmisten hyvinvointia?” Oli ilo olla tässä haastattelussa mukana! areena.yle.fi/1-74534111