R.I.P. Ali Leiniö. Ilmeisen tärkeä kotimaisten retkeilijöiden innoittaja, joka lähti ”saappaat jalassa”. Vaikka harvoin olen itse hänen videoitaan katsellut, harmitti lukea tämä.

Mielenkiintoinen hanke: ”Se on digitaalinen sosiaalinen tila, joka pohjautuu eurooppalaisille arvoille.” ”Tavoitteena on alusta joka on kaikille EU-kansalaisille avoin ja jota ylläpidetään julkisena palveluna — samaan tapaan kuin kirjastot, julkinen terveydenhuolto tai tieverkosto.”

1/4 Luin uutta projektia varten tämmöisen. BBC:n entinen pitkäaikainen tiede- ja ympäristökirjeenvaihtaja kirjoittaa (v. 2024) vetoavasti ja perustellusti maailman sähköistymisen puolesta.

Onkohan Mark Carney vinkannut tästä pohjoismaisille kollegoilleen, esim. pm. Orpolle? Ajattelin ruveta vähän seuraamaan Kanadan luontotoimia. Siellä on monenlaista kiinnostavaa.

Jos jokin on ollut hyvä sijoitus, niin tämä kartta. Puolisoni osti sen minulle Kierrätyskeskuksesta n. vuosi sitten ja maksoi siitä muistaakseni euron. Katson sitä joka päivä jossain vaiheessa. Suosikkejani ovat jokien pienet mutkat. Tässä näkyy esim. Luiro ennen Lokan tekoaltaan muodostamista.

Kommentoin luonnonarvomarkkinoita Ylellä. @syke.fi @boost-stn.bsky.social yle.fi/a/74-20217220

1/ Onkohan täällä suomen kielen tutkijaa, ehkä paikannimiin erikoistunutta? Tutustuin Maanmittaushallituksen v. 1942 Itä-Karjalan karttoihin, joissa on tosi paljon suomenkielistä paikannimistöä pitkälläkin idässä…

1/ Vielä toinen nosto tästä jutusta: taas mainitaan luonto- ja teollisuusarvot vastakkain. Epämielekäs vertailu, koska vain toisella näistä on tunnustettu rahallinen mitta. Minusta tähän toisaalta-toisaalta -puheeseen ei kannattaisi ryhtyä ainakaan, ennen kuin…

”Kirjoituksessa [Iiro Juntunen] ihmettelee, miten Metsähallitus sanoo tuovansa hyvinvointia paikallisille: Miksi minulla ja monella muullakaan kainuulaisella ei kuitenkaan ole hyvä olo tämän asian suhteen?” Sepä on kysymys se! Elinvoima on toinen paradoksaalinen sana juuri näissä yhteyksissä.

1/ Suomensukuiset (ts. uralilaiset) kielet olivat vielä muutamia vuosisatoja sitten vallitseva kieliryhmä isolla alueella: Skandinaviasta Keski-Siperiaan. Mistä moinen levikki, kun näiden kielten alkukotina oli kivikautinen metsän asukkaiden pyyntikulttuuri?

Kaksi tärkeää asiaa samassa superhyvässä dokkarissa. 1, Venäjä on aivan pimeä yhteiskunta, ja meidän kannattaa todella pitää huolta, ettei sama meno pääse alkamaan Ukrainassa tai esim. Suomessa. 2, venäläiset ovat ihmisiä, jotka kärsivät oman yhteiskuntansa linjasta ja ansaitsisivat parempaa. ->

”Vaikka aikuinen ihminen tietää varsin hyvin, että kuolee jonain päivänä, hän käyttäytyy kuin näin ei olisi.” Tuli mieleen kysymys: miltä sitten näyttää ihminen, joka käyttäytyy *sen mukaisesti, että näin on*? (Jos et tilaa, lehti nähtävillä esim. E-kirjasto -sovelluksessa.)

Me ei koskaan lähetetä linkkejä viesteissä. On totta, että esitäytetyt veroilmoitukset ovat saapuneet / saapumassa, mutta pyydämme aina kirjautumaan vain palvelun omalta sivulta ja koitamme HUUTAA isosti, ettei linkkejä saa koskaan klikata. vero.fi/tietoa-veroh...

1/ Historialliset identiteettiprojektit ovat sikäli sympaattisia, että ne vievät katseen monoliitti-suomalaisuuden taakse ja kansakunnan kirjavaan historiaan. Ja pitäähän ihmisen saada ”etsiä itseään”. Mutta tässä on myös se poliittinen keppihevospuoli, josta silloin tällöin saa lukea.

Olen käynyt Pohjois-Karjalassa lähinnä kaverin mökillä ja kansallispuistoissa, kerran myös ohjelmaa tekemässä. Siellä on kyllä ollut aina ihan oma tunnelmansa, mutta miksi? Ehkäpä jotain voi päätellä tästä @sekeenoit.bsky.social:in jutusta, jonka nyt vasta hoksasin lukea.

1/ ”Filosofinen tarkastelu avaa uusia ajattelun välineitä ja osoittaa, ettei masennus ole muusta elämästä irrallinen saareke.” Graduaikoinani Aku Visala evästi minua teologian kompleksisesta suhteesta luonnontieteisiin. Sittemmin häneltä on julkaistu kirja ainakin vapaan tahdon filosofiasta.

Tämmöistä Tanskassa. Miksihän muuten Suomella ei ole energiaministeriä? Olisiko aika?

Kertokaahan, jos silmäni valehtelevat. Tällainen ”Isänmaan lauluja” -niminen kokoelmalevy on julkaistu vuonna 1992 kansikuvalla, jossa on avohakkuulle istutettu taimikko. Tosi epäintuitiivista ja samalla niin loogista!

Huomio kaikki Fingerpori-sarjakuvan ystävät! Tiesittekö, että… Kinnulan Muholan kylässä asutus muodosti ”paikallisten suussa Fingerborgin kaupungin. Nykyään Fingerborgin alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi raken- netuksi kulttuuriympäristöksi.” Ks. dokumentin s. 138:

”Creaturama – Eläinten eepos on uudenlainen, kokeellinen luontoelokuva. Ei ihmistä kameran takana, ei pääroolissa eikä kaikkitietävänä kertojana. … Elokuva kertoo metsän maailmasta eläinten silmin.” Ping @anttihaataja.bsky.social – onko tuttu hanke?

Voisiko tekoälyä kouluissa käyttää myös opiskelumotivaation parantamiseen? Miten se mahdollisesti tehtäisiin? Tämä on minusta se tuhannen taalan kysymys…

Unprotected treasures of Sápmi: a large primary forests that we have mapped - Passimaselkä in Inari, Lapland (Finland). An area of 15.6 km2 without traces of industrial land use. These are the areas that makes the inventory workers soul rest and enjoy.

@voima.fi kirjoittaa metsäpeuran ahdingosta. Upeaa, että metsäpeura saa äänen yhä useammassa mediassa! #metsäpeura voima.fi/artikkeli/20...

1/2 Aikoinaan kasvatuslaitosten piti estää kantasuomalaisia lapsia joutumasta hunningolle. Nykyään katsomme dokumentteja siitä, miten kauheaa niissä oli. Samaan aikaan voimme lisäksi katsoa dokumentteja siitä, miten kasvatuslaitostoimintaa on ulkoistettu Afrikkaan ja miten se jatkuu yhä.

1/2 Uusimmassa Suomen Luonto -lehdessä on mm. @anttihaataja.bsky.social perusteellinen juttu siitä, miksi metsäpeuralla menee huonosti ja mikä kaikki nyky-Suomessa estää kehityksen kääntymistä.

1/ Tästä asiasta viestitään semmoisella tavalla, että tulee mieleen monia kysymyksiä, jos ei muuten, niin vitsin vuoksi. Esim. ovatko tähän asti siis kaikki luvattomat rajanylittäjät päässeet kalliista aidasta kuin se olisi ilmaa?

Onko tuo sädekehä vai joku ”one ring to rule them all”? 🤔 S-ryhmän markkina-aseman huomioiden voi tätäkin miettiä…

Lainasin tällaisen kirjan. Kipinän tarjosi @tiinaseppa.bsky.social, jonka Samuli Paulaharju -tutkimusta on kokoelmassa mukana. Heti kärkeen kartoista: olinkin aina halunnut nähdä Pohjois-Euroopan ilman valtionrajoja. Pohjoinen alhaalla ja etelä ylhäällä on myös virkistävä näkökulma!

Olen huomannut Paulaharjua ja Kiantoa lukiessani, että Lapissa ja Karjalassa toistuu kertomus vihollisten tai ”toisten” hukuttamisesta koskeen. Muka opastetaan, mistä kannattaa veneellä laskea, ja itse hypätään viime hetkellä kivelle ennen kuin rytisee. Monestiko lie tapahtunut todella?

”Vastaavat lautakunnat ovat aiemmin olleet olemassa vain suomella, ruotsilla, saamella, romanikielellä ja viittomakielillä.” #karjalazustänäpäi

”Miksi Yhdysvaltojen on saatava Grönlanti hallintaansa sen sijaan, että maa lisäisi sotilaallista läsnäoloaan saarella?” – Omistettua (maata) puolustaa, ei vuokrattua, Trump vastasi. Siinäkö meni NATO? Ei ole liittolaisia, vain omistetut maat, turhat maat ja vihollismaat. Mikä Suomi haluaisi olla?

Jumankauta Pikku kakkosen juontajilla on joskus sana hallussa. Reppu-Heppu totesi äsken eläimistä tarinoidessaan muka viattomasti: ”Kahdella jalalla ei kävele kuin ehkä varasteleva apina, joka yrittää suojata saalistaan.” No mehän kaikki tiedämme, mistä apinalajista oli puhe 😉 Aivan rautaa!

1/3 Miten USA:n siirtyminen liittolaisajattelusta etupiiriajatteluun muuttaa Venäjän toimintaa? Tämä on minusta Suomelle tärkeä kysymys, johon ei ole vielä julkisuudessa ehditty. Seuraavat ovat minun vähemmän valistuneita arvioitani.

Mistä zombie apocalypse -tyyppiset dystopiat kertovat? Ehkä me itse olemme niitä zombeja. Olentoja, joiden kuuluisi olla jo poissa (huomioiden luonnonvarojen ylikulutuksen), mutta täällä vain kuljemme muita piinaamassa. Asioita, joita tulee mieleen keskellä yötä herätessä. #ekologia #elokuvat

”Jos susia aletaan metsästää urakalla, laitan metsästyssopimukset katkolle.” ”Mielestäni Uudenmaan hirvikannaksi riittäisi enintään 2 kantturaa tuhnnella hehtaarilla.” Vahva ekologinen painotus tässä karkkilalaisen metsänomistajan mielipidetekstissä. Virkistävää. #suurpedot #metsästys

Ostin tämän jo syksyn puolella, mutta en vain voinut panna pyörimään, ennen kuin oli saatu lumet ja pakkaset Espooseen. Tosi hyvä suomimetallilevy syntymävuodeltani 1993. Kaipasi vähän lisää trebleä ja vähemmän bassoa ainakin meidän laitteilla, jotta kitarointi pääsi oikeuksiinsa.

1/3 Fruittarit olivat tärkeä osa oman varhaisteiniaikani ympäristöä Helsingissä. Tässä jutussa oli mielenkiintoinen näkökulma, miehen muotin laajentaminen, mutta siihen keskityttiin muun tärkeän kustannuksella.

Näin muuten viime yönä unta, jossa Venäjä julkaisi kartan, jossa Suomen ja Venäjän rajaa ei ollut. En aluksi tajunnut, että kyseessä oli uni. Mistähän lie johtuu?

Ei kantaa matkailuyritykseen, mutta otsikkoon: ei siis helkkari oikeasti – ”jää yrittää tuhota”… ”jää - yrittää - tuhota”… Mitä sanoa? ”Älkää kuulkaa surko, ei sitä jäätä enää tällä menolla montaa vuotta tule olemaan”? #journalismi

Nämä kenraaliluutnantti Tuompon merkinnät Mannerheimin hyvästä suomesta ovat niin alleviivaavia, että kuulostavat melkein Veikko Huovisen ”Veitikalta” – tiedättehän: Hitler söi oikeasti lihaa, joi viinaa ja vihasi Saksaa. Rupesi naurattamaan. Mutta en nähnyt muuta syytä epäillä lähteitä…

”Tarjoiluehdotus” on kyllä suomalaisen semiosfäärin oudoimpia ilmiöitä. Jos jotenkin saatte tämän paketin sisällöstä saman näköistä kuin tarjoiluehdotuksessa, kertokaa ihmeessä!

Tuhlausta? Espoon keskuspuistossa on tuhkatiheässä tällaisia pieniä linnunpönttöjä. Puuston ikä- ja lajirakenne näyttää siltä, että kolopesijöillä olisi muutenkin Espoon parhaat olosuhteet ehkä joitakin Nuuksion alueita lukuun ottamatta. #kaupunkiluonto #linnut #Espoo

Poimintoja ”Biisonipolusta”, osa 2. Kuurinkynnäs on pitkä ja kapea hiekkasärkkä Itämeressä Liettuan ja Venäjän Kaliningradin edustalla. Se on niin iso, että siellä kasvaa metsääkin. Lisäksi löytyy hiekkarantoja, Nidan pikkukaupunki ja kylpylä.

”Biisonipolusta” opittua: Daugavpils (suom. Väinänlinna) on taiteilija Mark Rothkon synnyinkaupunki. Rothko maalasi suuria väripintoja, joita on tarkoitus katsoa läheltä ja joutua värin viemäksi. Olen kokenut tällaista aiemmin Iria Leinon maalauksen äärellä. Varmaan viehättyisin Rothkonkin töistä.

Ai jaa, että lisäsi se vähäinen routa vahinkojen määrää? Missä ongelma, siellä #ilmastonmuutos.

1/2 Pekka Haaviston ”Biisonipolku” tuli joululahjaksi. Se kertoo Haaviston road tripista Puolan Bialowiezan metsään ja takaisin Baltian läpi. Teksti itsessään ei ole mitään järisyttävän tenhoavaa proosaa, mutta kirjan huomiot herättävät uteliaisuutta.

Kehuin äsken lastani (2 v), että osaat jo hienosti toistaa perässä mitä isä sanoo. Meinasin lisätä, että se on kuulepas ihmisen tärkeimpiä taitoja, toistaa sitä mitä muut ihmiset ovat jo sanoneet. Mutta jätin toistaiseksi kertomatta 🙂

”Ihmiset saapuivat Kaliforniaan noin 15 000 vuotta sitten. He alkoivat sytyttää maastopaloja. Emme tiedä miksi. Ehkä heidän oli helpompi löytää riistaa palaneesta maastosta.” H. sapiens se vain on aina osannut. Tällaiset terveiset Heurekan ”Jääkauden jättiläiset” -näyttelystä. Hieno!

Jo perinteeksi muodostunut yleinen joululahjani on tänä vuonna sijoitus Penninkijoen metsään Perhossa. Seutu on tuttu usealtakin käynniltä läheisten retkipolkujen ja Salamajärven kansallispuiston ansiosta. Hyvää joulua ihmiset ja muutkin otukset!