Saamenmaan valoisia kesäöitä ei kannata tuhlata nukkumiseen. Pimeinkin hetki on kerrassaan otollista aikaa kartoitella, kuten näitä Paadarskaidin upeita ikimetsiä viime yöltä.

Yökartoitukset ovat alkaneet! Ja sääskiäkin on! #luonnonmetsätSápmi

Auringon lämmittämän mäntymetsän tuoksu ja mustikankukissa pörräävät kimalaiset. Kun on jo lämmin, mutta ei vielä kuuma. Vasta muutama sääski käy kiusaamassa kartoittajaa. Kohtuullisen täydellinen aamu olla luonnontilaisessa metsässä.

🌲Metsähallitus julkisti ke esityksensä vanhojen metsien suojelusta. 🌲MH esittää suojeltavaksi paljon vähemmän alueita kuin valtion mailla on arvokkaita luonnonmetsiä. 🌲Saamelaisten kotiseutualueella MH vasta kartoittaa mahdollisia suojeltava kohteita. www.hs.fi/alueet/art-2...

Yksi hallituksen vanhojen metsien kriteereistä on valtapuuston ikä. Se varmasti sopiikin talousmetsiin, mutta luonnontilaisten metsien kanssa sillä on kovinkin vähän tekemistä. Luonnontilainen metsä on jatkuvasti muuttuva, elävä ympäristö, jonka puiden ikäjakauma ei ole ihmisen hallinnoimaa.

Tämän viikonlopun base camp. #luonnonmetsätSápmi

Luontovahdin avulla voit seurata todellisuutta, miten maamme arvokkaimmissa kartoitetuissa metsissä tehdään hakkuita. Metsissä, joita ei ole suojeltu. #luonnonmetsät

Somepäivityksille ei näin vuosin tahdo jäädä aikaa, kun kartoittajaystävälliset olosuhteet (viileää, ei sääskiä) on käytettävä maksimaalisesti hyväkseen. Tältä näytti toissapäivän suojelemattomassa luonnontilaisessa metsäkohteessa:

Joissain hommissa nyt vaan on viihtyisämmät avokonttorit.

Tänään lisää Paadarskaidia. Ikivanhoja mäntyjä ja komeita haapoja, monimuotoisuuden kannalta oikein erinomainen yhdistelmä. Nämäkin alueet joutaisivat kyllä viralliseen suojeluun, sillä eiköhän Metsähallituskin ymmärrä, ettei tänne ole hakkuilla enää mitään asiaa.

Yötön yö alkoi Inarissa ja koska päivällä on jo useinkin turhan lämmintä kartoitukseen, niin tästä seuraa se, että ainakin allekirjoittanut (JL) on seuraavan kerran virka-aikaan tavattavissa (hereillä ja henkisesti läsnä) joskus elokuun lopussa. Tänään Paadarskaidia ja luonnontilaista metsää.

Tänään luonnontilaista metsää löytyi vain niukasti, mutta säästöpuut ja kannot kertoivat tarinaa siitä metsästä, joka oli ennen hakkuita ollut. Melko surullinen kertomus olikin.

Lauantai kului kartoitellessa Inarin pohjoisosissa, tilapäisesti (vuoteen 2030 asti) suojellussa ikimetsässä. Tuhansia hehtaareita pääosin täysin luonnontilaista kansallisaarretta > pysyvään suojeluun.

Eilinen päivitys uusiksi (vähemmillä kirjoitusvirheillä). Eli Lemmenjoen kansallispuiston rajalla (ns. väärällä puolella) upeaa luonnontilaista metsää. Kun uusia suojelualueita etsitään, niin juuri tämän helpompaa kohdetta ei ole.

Kovin usein on luonnontilaisestakin metsästä haastavaa löytää satumetsäkriteerit täyttävää lahopuumäärää. Tämä ei ollut niitä päiviä.

Kuvan suosaarekkeessa on aikoinaan riehunut voimakas metsäpalo, mutta suurin osa vanhoista, kilpikaarnaisista aihkeista ei ole moisesta välittänyt vähääkään. Nuoren talousmetsän ja vanhan luonnontilaisen metsän ero on tässä(kin) asiassa melkoinen.

Yksin mäntymetsän keskellä, kaukana varsinaiselta levinneisyysalueeltaan kasvavat kuuset ovat aina hauska arvoitus. Mikäkö (lintu) lienee aikoinaan siemenen paikalle tuonut.

Luonnontilaisten metsien kartoitus ei ole niin vaaratonta puuhaa, kuin voisi yht´äkkiseltään ajatella!

Luonnonmetsät Sápmi ei ehtinyt osallistumaan Tornien taistoon, vaan vietti Kartoittamassa kurkien kanssa- päivää.

Tänään liikkeellä Inarille tyypillisessä maastossa, jossa ei tahtonut nähdä metsää kiviltä. Ensimmäinen aamu, kun järripeipon kaverina kevätkonsertissa runsaasti muitakin esiintyjiä.

Tänään vuorossa Tupavaaran (yksi niistä monista) ympäristöä. Tämäkään ei paljon arpomista vaadi > suojeluun.

Keskinen- ja itäinen Inari ovat jo melko lumettomia kartoittajan kulkea. Pari lämmintä päivää ja voi jo suunnata länsirajallekin.

Lumisateen loppumista odotellessa ehtii perehtymään eiliseen materiaaliin suojelemattomista luonnontilaisista/luonnontilaisen kaltaisista metsistä aivan Inarin kirkonkylän tuntumassa. Ei näidenkään suojelemisen pitäisi olla poliittisesti päätettyjen satumetsäkriteerien panttivankina.

Talvella kaatuneista männyistä jänikset syövät yleensä aina kaikki ohutkaarnaiset alueet, harvemmin muuta. Poikkeuksiakin toki näkyy, mutta ihan näin nälkäisiä jäniksiä (tai hyvältä maistuvaa jälsikerrosta) en aiemmin muista nähneeni.

Sodasta on jo 80+ vuotta, mutta Saamenmaan metsäkartoittajalle sen muistot ovat kovinkin arkisia. Onneksi (lähes) kaikki räjähtävä on aikojen saatossa korjattu pois, mutta lasinsirut ja ruosteiset piikkilangat on hyvä huomioida tietyillä alueilla liikuttaessa.

Kartoituksista kahvitauolle kurkia katselemaan (niitä tosin ei näkynyt). #luonnonmetsätSápmi

Perinteisen vapun kartoitusmarssin voisi toki järjestää paikassa, missä ei ole jyrkänteitä ja niiden välissä metrisiä lumihankia. Mutta toisaalta, mitäkö hauskaa siinä olisi.

#LuonnonmetsätSápmi vappumarssilla! 🎈 Buorit válborat! 🥳

Mikäli ei ole käyskennellyt luonnontilaisessa ikimetsässä Saamenmaan valoisassa kesäyössä, niin voi sikäli olla tyytyväinen, että se kokemus on vielä edessä. Elämässä on jotain, mitä odottaa.

Tulipalon osuessa ikimetsään sen paksukaarnaiset ja syväjuuriset aihkit pysyvät silti usein hengissä. Metsä ympärillä muuttuu, mutta monisatavuotiset hongat jatkavat eloaan, ehkä vielä muutaman sata vuotta lisää.

Luonnontilaisten metsien kartoittaminen olisi huomattavasti nopeampaa, mikäli Saamenmaa ei olisi täynnä mielenkiintoisia lohkareita, luolia, kallioita, rotkoja...

Sunnuntain satumetsiä (täyttävät jopa hallituksen satumetsäkriteerit)

Pilkkikelit olisivat parhaimmillaan, mutta metsänkartoitushommilta ei nyt kerkiä 💛 #luonnonmetsätSápmi

Pakkasyön jäljiltä hanki kantoi ja pälvessä aihkin alla oli hyvä juoda aamukahvit nousevan auringon lämmittäessä. Luonnontilaista, suojelematonta metsääkin löytyi, eli paljon huonomminkin sitä voisi päivänsä aloittaa.

Iloisia uutisia kaikille, jotka eivät onnistuneet näkemään Luonnonmetsät Sápmin valokuvanäyttelyä "Saamenmaan lainsuojattomat ikimetsät" Inarissa, niin nyt siihen on mahdollisuus hieman etelämpänä, Hämeenlinnassa, Luonnonperintösäätiön Ikimetsägalleriassa! luonnonperintosaatio.fi/saamenmaan-l...

Kartoituskausi pyörähtänee parin viikon sisällä täysillä käyntiin (kunhan lumet sulavat). Sopivista gps-kameroista on kuitenkin hiukan vajausta, eli mikäli sinulla on kaapin perällä käyttämättömänä jokin seuraavista: Pentax K-1, K-1 II, K-3 II tai Canon 5D IV, 6D, 6D II, 7D II niin laitahan privaa.

Etelä/länsirinteiltä löytyy Inarissa sen verran sulaa maata, että kartoitus jo kunnolla onnistuu. Tänään löytyi luonnontilaista, sekä luonnontilaisen kaltaista (harvakseltaan yli 80-vuotiaita kantoja) metsää.

Pohjoisen polut- verkkolehdessä luettavissa erinomainen juttu Luonnonmetsät Sápmin päälliköstä @jansaijets.bsky.social ja työryhmästä yleensäkin (ingressissä hehtaarit väärin, muuten ok). Maksumuurin takana, mutta saatavilla ilmainen yhden päivän kokeiluoikeus. www.pohjoisenpolut.fi/jan-saijets-...

Kun näin uuden maastokauden alussa mietiskelee menneitä kausia, niin yhtenä hienoimpana muistona nousee esille loppusyksyn kartoitusreissu kaukaisille suosaarekkeille jo edesmenneen kartoittajakoira Dielku kanssa.

Tiedotusvälineissä on tänään ollut esillä Inarissa järjestettävät hiihdon SM-kisat. Vähemmälle mediahuomiolle on sen sijaan jäänyt se, että Inarista löytyi tänäänkin suojelematonta luonnontilaista metsää.

Kevyt oli kartoittajan aamusella kulkea, kun jää oli lähes lumeton ja metsässä miehenkantava teräshanki. Maisemissa ja säässäkään ei isommalti moittimista.

Kelpasi se aamusella hongan juurelle istahtaa, nauttia kupponen kuumaa kaakaota ja kysellä kuulemiset. Viimeiseen viiteensataan vuoteen ei kuulemma mitään ihmeempää.

Päivän positiiviset: Hanki kantoi lumikenkäilijää oikein mukavasti, luonnontilaisia metsiä löytyi ja metsäkanalintukannat vaikuttavat vahvoilta, varsinkin metsoja runsaasti.

Suojelemattomat, luonnontilaiset metsät eivät ole aprillipila. Niitä ihan oikeasti on edelleen olemassa. Koko metsäpinta-alaan verrattuna niitä on kuitenkin surkean vähän. Siksi jokainen hehtaari on tärkeä, korvaamaton.

Täten julistan (itse itselleni suomin valtuuksin) Saamenmaan luonnontilaisten metsien kartoituskauden 2026 alkaneeksi.

Vuonna -23 suojeltiin 30k hehtaaria valtionmetsää ja kohdevalinta sai (ymmärrettävästikin) osakseen kritiikkiä. Näin Inarista katsellen kunnollisen lainsuojan saivat kuitenkin tuhannet sellaiset hehtaarit, joiden puolesta ollaan toivottu parasta, pelätty pahinta. Esimerkiksi Niipijoen upeat rannat.

Luonnontilainen metsä on kokonaisuudessaan kaunis, mutta vasta kun malttaa hetken tarkemmin tutkiskella, niin silloin sen monimuotoisuus avautuu aivan uudella tavalla. Luonnon oma taidenäyttely parhaimmillaan.

Tovin tarkkailtuaan ja harmittomaksi havaittuaan käväisee kettu useinkin lähempää tarkistamassa, että mikäkö on tuo kummallinen metsiä mittaileva otus hänen huudeillaan.

Matkalla pohjoiseen on moniakin kohteita, missä kannattaa hellittää kaasujalkaa ja tehdä pieni virkistävä kävelylenkki. Yksi niistä on Vaadinselkä, mistä avautuu upeat näköalat Inarin luonnontilaisiin metsiin, sekä maisemaa Ukonjärvelle ja Inarijärven eteläosiin aina Ivalojoen suistoon asti.

Nanguniemen pohjoiskärkeä, jonne Jasper Pääkkönen on aikeissa rakentaa luksuslomakylänsä "luontoa säästäen ja kunnioittaen". Toki muitakin tapoja säästää ja kunnioittaa luontoa olisi olemassa.