Tekoäly nostaa nyt datakeskusten sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla. Lisäkysynnän vaikutus sähkön hintaan on kuumentanut tekoälykeskustelua. Sen varjoon ovat jääneet vaikutukset ilmastoon, kirjoittaa Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.

Suomenlahti ei jäädy enää tänä talvena, arvioi Ilmatieteen laitoksen asiantuntija. @ilmatieteenlaitos.fi suomenluonto.fi/uutiset/suom...

KIVA PALATA LOMALTA kun pöytällä oli kaksi monipuolista lehteä: aikakauslehti Suomen Luonto ja jäsenlehtemme Luonnonsuojelija. Ne täydentävät hyvin toisiaan. Kannattaa hankkia molemmat! @luonnonsuojelu.bsky.social

Kirjoitin muutama vuosi sitten @suomenluonto.bsky.social -lehden #muutos -verkkolehteen jutun varpuspöllöistä. Elinympäristöjen pirstoutumisen lisäksi laji kärsii #ilmastonmuutos vaikutuksista. #linnut #luonto

Birdlife Suomen järjestämä #Pihabongaus osoittaa, että harakan alamäki jatkuu. Laji havaittiin yhä noin joka toisella pihalla, mutta tulos oli toiseksi huonoin tapahtuman historiassa. suomenluonto.fi/uutiset/luon...

Onko sinulla kokemuksia ilmasto- tai luontokatodenialismista? Ovatko näkemyksesi ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta ja niiden torjunnasta ajan mittaan muuttuneet? Vastaa kyselyymme! suomenluonto.fi/uutiset/kyse...

Voiko ennätysalhainen vesi ennakoida Itämerelle suolapulssia? – merestä puuttui Suomen järvien tilavuuden verran vettä. Toimituspäällikkömme @anttihalkka.bsky.social perehtyy asiaan blogissa: suomenluonto.fi/voiko-ennaty...

Lisää löydät blogista: suomenluonto.fi/tammikuun-20...

Metso-ohjelma on hyvä, mutta se ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo tutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta.

"Nyt tarvittaisiin aikalisä susikannan suojeluun ja hoitoon. Suden hoitosuunnitelman päivityksen yhteydessä tulisi huomioida tasapuolisesti kaikkien suteen liittyvien sidosryhmien toiveita – ei pelkästään metsästäjien näkökulmia – sekä lajin biologiset ominaisuudet." suomenluonto.fi/artikkelit/p...

Vuoden 2025 #turhake on #vesiskootteri. @suomenluonto.bsky.social suomenluonto.fi/artikkelit/v...

Suomen Luonto on valinnut vuoden 2025 turhakkeeksi vesiskootterin. Valinnalla haluamme kiinnittää kriittistä huomiota kulutukseen ja luonnonvarojen käyttöön ja lisäksi erityisesti vesiskootterien aiheuttamiin haittoihin vesilinnustolle. #turhake suomenluonto.fi/artikkelit/v...

Myyrien määrä on kuluneena syksynä noussut huippuunsa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

”Onko susi suomalaisille niin valtaisa ongelma kuin metsästäjät ja aiheeseen liittyvä uutisointi antavat ymmärtää?” kysyvät Aura Koivisto ja Risto Sauso. Lue koko kirjoitus Kainuun mailta -blogista: suomenluonto.fi/susia-ja-ihm...

#Karhukaiset ovat tunnettuja kestävyydestään, sillä ne sietävät lepotilassa äärimmäisiä lämpötiloja ja kuivuutta. Suomen soiden karhukaiset osoittautuivat kuitenkin herkiksi häiriöille. Erityisen ongelmallista niille oli #ojittaminen. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Kirjoitin äskettäin @suomenluonto.bsky.social tiedejutun, jonka tekeminen oli harvinaisen hauskaa. Sen seurauksena laitoin myös oman pienen lusikkani ajankohtaisen tiedekeskustelun soppaan:

Lähellä olevat ihmiset häiritsevät kaupunkioravien ongelmanratkaisukykyä, selviää Oulun yliopiston ja Chesterin yliopiston tutkimuksesta. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Ehdotuksia voi lähettää 31.10. asti! 👇

Petolintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin arvioidaan epäluotettavasti. Voimalat myös karkottavat petolintuja ja saalislajeja sekä pirstovat elinympäristöjä. Lue Pertti Koskimiehen essee. 👇

Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, vaikka suotuisa suojelutaso on määrittämättä ja hoitosuunnitelman päivitys tekemättä.

Suomen Luonnon bloggaajat Aura Koivisto ja Risto Sauso kirjoittivat vastineen Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa 14.9.2025 julkaistuun esseeseen. Lue kirjoitus Kainuun mailta -blogista! 👇

Suuret kurkiparvet suuntaavat nyt etelään. Niiden mukana tutut seurantakurkemme aloittivat syksyisen matkansa. 👉 Kurkkaa mitä Kullalle, Laurille, Harmaalle ja Haiskulle kuuluu! #kurkiseuranta

Suo-ojitukset hävittivät riekot alle vuosisadassa koko Etelä-Suomesta, ja nyt laji on katoamassa Keski-Suomestakin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelta. #kanalinnut suomenluonto.fi/uutiset/kana...

Korvameduusan sykkivää menoa voi hyvässä lykyssä seuraamaan vaikka laiturilta. Se on Merenkurkkuun asti yleinen, ja samalla ainoa pohjoisen Itämeren meduusalaji. < Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita? Lähetä meille havaintosi 31.10. mennessä. #korvameduusa #itämeri

Jatkossa kaikki EU:n markkinoille tekstiilejä tuovat yritykset ovat vastuussa tekstiilijätteen keräys-, lajittelu- ja kierrätyskuluista. #kierrätys #tekstiilijäte suomenluonto.fi/uutiset/ympa...

On järkeenkäypää, että aistiessaan ympäristöolojen muutoksen mikrolevä reagoi ja pyrkii heti sopeutumaan. ”Alkeellinen” levä toimiikin monimutkaisessa tilanteessa fiksummin kuin me ihmiset. Olemmeko me yhtä hyvin sopeutuneet ilmaston kuumenemiseen ja torjuneet sitä kaikin mahdollisin keinoin?

Huikean lämmin syyskuun alku, jälleen kerran. Suomen keskilämpötila 1.–13.9. oli 15,0 astetta, joka on vain 0,1 astetta vuoden 2024 ennätystä alempana. Vuoden 2023 syyskuun alku tulee kolmantena. @suomenluonto.bsky.social-blogissa vähän pidemmästi: suomenluonto.fi/huikean-lamm...

🌱 Miten ruokajärjestelmästä tehdään reilu ja kestävä? Tutkimushanke paljasti kolme tärkeää oivallusta reilusta ruokamurroksesta, kuten että kestävään ruokavalioon voi siirtyä monella tavalla. Lue lisää Suomen Luonnon Pellolla ja pientareella -blogista !👇

Ympäristöministeriö ja puolustusministeriö alkavat tutkia yhdessä itärajan soiden ennallistamisen mahdollisuuksia. Toimilla voidaan samalla rakentaa strategisia suojavyöhykkeitä itärajalle ja edistää luontokadon pysäyttämistä.

Suomen leppäpirkkojen eli -kerttujen lajimäärä kasvoi yhdellä, kun Minna T. Korhonen ja Anne Seppälä löysivät mantupirkon (Tytthaspis sedecimpunctata) Hangosta 20. elokuuta. Suomesta on nyt tavattu 65 leppäpirkkolajia. #mantupirkko

Kuuman ja kostean heinäkuun helleaallon jälkeen elokuun loppupuoli on kääntymässä poikkeuksellisen viileäksi. Alustavien arvioiden perusteella 16.–31.8. voi Helsingissä olla jopa 2000-luvun kylmin vastaava jakso. Lue @mikarantane.bsky.social bloggaus Suomen Luonnon sivuilta.

Suomesta löydetty Charagmus gressorius -kärsäkäs käyttää ravinnokseen vieraslaji komealupiinin lehtiä ja juuria. #vieraslaji #lupiini suomenluonto.fi/uutiset/suom...

Pitäisikö #vieraslajikasvi​n poistaminen muualta kuin pihoilta ja viljelyksiltä lisätä jokaisenoikeuksiin? Tätä pohditaan tuoreen lehden pääkirjoituksessa. suomenluonto.fi/uutiset/paak...

Muun muassa pajulinnun pesimäparimäärät ovat laskeneet tällä vuosituhannella useammalla miljoonalla.

Metsähakkuut lintujen pesimäaikana ovat lintudirektiivin vastaisia, linjasi EU-tuomioistuin. Pesiä ei saisi tuhota edes sivutuotteena. Suomessa kesähakkuiden määrä jatkaa kasvuaan. Täällä on perinteisesti ajateltu, että tuhoamiskielto ei koske metsätaloutta.

Vaino vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti populaatioiden geeneihin ja sitä kautta myös ilmiasuun.

Satelliittikuviin perustuvan tulkinnan mukaan eniten tummunut alue maailmassa oli Pohjanlahti. Myös Itämeri kuuluu laajasti tummuneisiin merialueisiin.

🐝 Toimittajamme Anna Tuominen todisti harvinaisen näyn, kun puutarhassa pörräsi paperiampiainen, joista on Suomesta hyvin vähän havaintoja. Vielä suurempi yllätys oli, että kyseessä on Suomelle uusi laji.👇

Tiesitkö, että saat valittaa oikeuteen, jos kotikuntasi aikoo kaavoittaa lempisienimetsäsi tai haluaa nakertaa rannan ulkoilureittiä, jotta saa siihen luksusuasuntoja? Mutta tiesitkö sitä, että kohta et enää saa? @maripihlajaniemi.bsky.social

Valkopajuangervo lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listaan kaksi vuotta sitten. Sille säädetty siirtymäaika loppuu 15.8.2025, jolloin lajin myymisestä ja levittämisestä tulee kiellettyä. Kuinka laajalle tämä pensas on jo ehtinyt levitä? Ilmoita havaintosi Suomen Luonnolle! 👇

Suomen Luonnon kyselyn pohjoisimmat raitanaamat tavattiin Enontekiöllä ja Norjassa. Näin pohjoisessa mäyrähavainnot ovat harvinaisia.

Torstain ja perjantain välisenä yönä heinäkuun tuuliennätys saattaa mennä uusiksi. Lue lisää Poimintoja säätutkijalta -blogista! 👇

Raakut ovat Suomessa erittäin uhanalaisia ja niitä on meillä jäljellä enää 150 vesistössä. Suomussalmen Haarasuon alue, johon kuuluu myös osa raakkutuhosta tunnettua Hukkajokea, muutetaan luonnonsuojelualueeksi.

Kesäkauden ylin lämpötila on toistaiseksi vain 23,0 astetta, joka on harvinaisen vähän. Lue lisää Poimintoja säätutkijalta -blogista! 👇

Uhanalaisten lajien punaisella listalla #siili on nykyisin silmälläpidettävä, koska se on monin paikoin huvennut nopeasti. Mikä on tilanne juuri nyt? Keräämme kesän 2025 aikana havaintoja siilistä, lähetä oma havaintosi!

”Suurin toive on, että näitä ympäristö- ja luontoasioita saataisiin mukaan seuraavaan hallituksen ohjelmaan puolueesta riippumatta”, kertoo ryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Mediassa on puhuttu kesän viileydestä. Pitää kuitenkin muistaa että edelliset kuusi kesäkuuta (eli se niin sanottu "miesmuisti") ovat olleet anomaalisen lämpimiä, joka saattaa nostaa odotukset turhan korkealle. Lyhyt postaus @suomenluonto.bsky.social blogissa: suomenluonto.fi/helteet-anta...

Suomen luontoon kylvettiin 1950-luvulta alkaen satoja tuhansia kiloja vesakkomyrkkyjä. Vesakkomyrkyt toimivat kasvien luontaisen kasvuhormoni auksiinin (indolietikkahappo) tapaan. Vaikka myrkytyslennot loppuivat 1980-luvun lopulla, niiden jäljet näkyvät metsissämme edelleen. #vesakkomyrkky

Oletko nähnyt pelto- tai koivuhiiriä? Ilmoita havaintosi Suomen Luonnon verkkosivulla – meille ilmoitetut havainnot viedään Suomen Lajitietokeskuksen @lajitieto.bsky.social tietokantaan. Lajit ovat harvinaisia ja harvoin kohdattuja, ja niiden nykylevinneisyys tunnetaan puutteellisesti.

Jos hernekertun onnistuu näkemään, huomaa ettei lintu turhaan koreile väreillä, vaan on sonnustautunut beigeen ja valkoiseen. Hernekertun äänet kuitenkin ovat kantavia, ja laulu korvaan tarttuva. Kuuntele! #linnunääni #hernekerttu