#Karhukaiset ovat tunnettuja kestävyydestään, sillä ne sietävät lepotilassa äärimmäisiä lämpötiloja ja kuivuutta. Suomen soiden karhukaiset osoittautuivat kuitenkin herkiksi häiriöille. Erityisen ongelmallista niille oli #ojittaminen. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Kirjoitin äskettäin @suomenluonto.bsky.social tiedejutun, jonka tekeminen oli harvinaisen hauskaa. Sen seurauksena laitoin myös oman pienen lusikkani ajankohtaisen tiedekeskustelun soppaan:

Lähellä olevat ihmiset häiritsevät kaupunkioravien ongelmanratkaisukykyä, selviää Oulun yliopiston ja Chesterin yliopiston tutkimuksesta. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Ehdotuksia voi lähettää 31.10. asti! 👇

Petolintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin arvioidaan epäluotettavasti. Voimalat myös karkottavat petolintuja ja saalislajeja sekä pirstovat elinympäristöjä. Lue Pertti Koskimiehen essee. 👇

Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, vaikka suotuisa suojelutaso on määrittämättä ja hoitosuunnitelman päivitys tekemättä.

Suomen Luonnon bloggaajat Aura Koivisto ja Risto Sauso kirjoittivat vastineen Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa 14.9.2025 julkaistuun esseeseen. Lue kirjoitus Kainuun mailta -blogista! 👇

Suuret kurkiparvet suuntaavat nyt etelään. Niiden mukana tutut seurantakurkemme aloittivat syksyisen matkansa. 👉 Kurkkaa mitä Kullalle, Laurille, Harmaalle ja Haiskulle kuuluu! #kurkiseuranta

Suo-ojitukset hävittivät riekot alle vuosisadassa koko Etelä-Suomesta, ja nyt laji on katoamassa Keski-Suomestakin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelta. #kanalinnut suomenluonto.fi/uutiset/kana...

Korvameduusan sykkivää menoa voi hyvässä lykyssä seuraamaan vaikka laiturilta. Se on Merenkurkkuun asti yleinen, ja samalla ainoa pohjoisen Itämeren meduusalaji. < Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita? Lähetä meille havaintosi 31.10. mennessä. #korvameduusa #itämeri

Jatkossa kaikki EU:n markkinoille tekstiilejä tuovat yritykset ovat vastuussa tekstiilijätteen keräys-, lajittelu- ja kierrätyskuluista. #kierrätys #tekstiilijäte suomenluonto.fi/uutiset/ympa...

On järkeenkäypää, että aistiessaan ympäristöolojen muutoksen mikrolevä reagoi ja pyrkii heti sopeutumaan. ”Alkeellinen” levä toimiikin monimutkaisessa tilanteessa fiksummin kuin me ihmiset. Olemmeko me yhtä hyvin sopeutuneet ilmaston kuumenemiseen ja torjuneet sitä kaikin mahdollisin keinoin?

Huikean lämmin syyskuun alku, jälleen kerran. Suomen keskilämpötila 1.–13.9. oli 15,0 astetta, joka on vain 0,1 astetta vuoden 2024 ennätystä alempana. Vuoden 2023 syyskuun alku tulee kolmantena. @suomenluonto.bsky.social-blogissa vähän pidemmästi: suomenluonto.fi/huikean-lamm...

🌱 Miten ruokajärjestelmästä tehdään reilu ja kestävä? Tutkimushanke paljasti kolme tärkeää oivallusta reilusta ruokamurroksesta, kuten että kestävään ruokavalioon voi siirtyä monella tavalla. Lue lisää Suomen Luonnon Pellolla ja pientareella -blogista !👇

Ympäristöministeriö ja puolustusministeriö alkavat tutkia yhdessä itärajan soiden ennallistamisen mahdollisuuksia. Toimilla voidaan samalla rakentaa strategisia suojavyöhykkeitä itärajalle ja edistää luontokadon pysäyttämistä.

Suomen leppäpirkkojen eli -kerttujen lajimäärä kasvoi yhdellä, kun Minna T. Korhonen ja Anne Seppälä löysivät mantupirkon (Tytthaspis sedecimpunctata) Hangosta 20. elokuuta. Suomesta on nyt tavattu 65 leppäpirkkolajia. #mantupirkko

Kuuman ja kostean heinäkuun helleaallon jälkeen elokuun loppupuoli on kääntymässä poikkeuksellisen viileäksi. Alustavien arvioiden perusteella 16.–31.8. voi Helsingissä olla jopa 2000-luvun kylmin vastaava jakso. Lue @mikarantane.bsky.social bloggaus Suomen Luonnon sivuilta.

Suomesta löydetty Charagmus gressorius -kärsäkäs käyttää ravinnokseen vieraslaji komealupiinin lehtiä ja juuria. #vieraslaji #lupiini suomenluonto.fi/uutiset/suom...

Pitäisikö #vieraslajikasvi​n poistaminen muualta kuin pihoilta ja viljelyksiltä lisätä jokaisenoikeuksiin? Tätä pohditaan tuoreen lehden pääkirjoituksessa. suomenluonto.fi/uutiset/paak...

Muun muassa pajulinnun pesimäparimäärät ovat laskeneet tällä vuosituhannella useammalla miljoonalla.

Metsähakkuut lintujen pesimäaikana ovat lintudirektiivin vastaisia, linjasi EU-tuomioistuin. Pesiä ei saisi tuhota edes sivutuotteena. Suomessa kesähakkuiden määrä jatkaa kasvuaan. Täällä on perinteisesti ajateltu, että tuhoamiskielto ei koske metsätaloutta.

Vaino vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti populaatioiden geeneihin ja sitä kautta myös ilmiasuun.

Satelliittikuviin perustuvan tulkinnan mukaan eniten tummunut alue maailmassa oli Pohjanlahti. Myös Itämeri kuuluu laajasti tummuneisiin merialueisiin.

🐝 Toimittajamme Anna Tuominen todisti harvinaisen näyn, kun puutarhassa pörräsi paperiampiainen, joista on Suomesta hyvin vähän havaintoja. Vielä suurempi yllätys oli, että kyseessä on Suomelle uusi laji.👇

Tiesitkö, että saat valittaa oikeuteen, jos kotikuntasi aikoo kaavoittaa lempisienimetsäsi tai haluaa nakertaa rannan ulkoilureittiä, jotta saa siihen luksusuasuntoja? Mutta tiesitkö sitä, että kohta et enää saa? @maripihlajaniemi.bsky.social

Valkopajuangervo lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listaan kaksi vuotta sitten. Sille säädetty siirtymäaika loppuu 15.8.2025, jolloin lajin myymisestä ja levittämisestä tulee kiellettyä. Kuinka laajalle tämä pensas on jo ehtinyt levitä? Ilmoita havaintosi Suomen Luonnolle! 👇

Suomen Luonnon kyselyn pohjoisimmat raitanaamat tavattiin Enontekiöllä ja Norjassa. Näin pohjoisessa mäyrähavainnot ovat harvinaisia.

Torstain ja perjantain välisenä yönä heinäkuun tuuliennätys saattaa mennä uusiksi. Lue lisää Poimintoja säätutkijalta -blogista! 👇

Raakut ovat Suomessa erittäin uhanalaisia ja niitä on meillä jäljellä enää 150 vesistössä. Suomussalmen Haarasuon alue, johon kuuluu myös osa raakkutuhosta tunnettua Hukkajokea, muutetaan luonnonsuojelualueeksi.

Kesäkauden ylin lämpötila on toistaiseksi vain 23,0 astetta, joka on harvinaisen vähän. Lue lisää Poimintoja säätutkijalta -blogista! 👇

Uhanalaisten lajien punaisella listalla #siili on nykyisin silmälläpidettävä, koska se on monin paikoin huvennut nopeasti. Mikä on tilanne juuri nyt? Keräämme kesän 2025 aikana havaintoja siilistä, lähetä oma havaintosi!

”Suurin toive on, että näitä ympäristö- ja luontoasioita saataisiin mukaan seuraavaan hallituksen ohjelmaan puolueesta riippumatta”, kertoo ryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Mediassa on puhuttu kesän viileydestä. Pitää kuitenkin muistaa että edelliset kuusi kesäkuuta (eli se niin sanottu "miesmuisti") ovat olleet anomaalisen lämpimiä, joka saattaa nostaa odotukset turhan korkealle. Lyhyt postaus @suomenluonto.bsky.social blogissa: suomenluonto.fi/helteet-anta...

Suomen luontoon kylvettiin 1950-luvulta alkaen satoja tuhansia kiloja vesakkomyrkkyjä. Vesakkomyrkyt toimivat kasvien luontaisen kasvuhormoni auksiinin (indolietikkahappo) tapaan. Vaikka myrkytyslennot loppuivat 1980-luvun lopulla, niiden jäljet näkyvät metsissämme edelleen. #vesakkomyrkky

Oletko nähnyt pelto- tai koivuhiiriä? Ilmoita havaintosi Suomen Luonnon verkkosivulla – meille ilmoitetut havainnot viedään Suomen Lajitietokeskuksen @lajitieto.bsky.social tietokantaan. Lajit ovat harvinaisia ja harvoin kohdattuja, ja niiden nykylevinneisyys tunnetaan puutteellisesti.

Jos hernekertun onnistuu näkemään, huomaa ettei lintu turhaan koreile väreillä, vaan on sonnustautunut beigeen ja valkoiseen. Hernekertun äänet kuitenkin ovat kantavia, ja laulu korvaan tarttuva. Kuuntele! #linnunääni #hernekerttu

Komealupiini, kurtturuusu... Moni tuttu laji onkin haitallinen #vieraslaji. Nämä luontoomme levinneet lajit uhkaavat alkuperäisluontoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Opi tunnistamaan 11 nopeasti leviävää vieraskasvia. #vieraslajikasvi

Harmaa on pysytellyt reviirillään jo kaksi viikkoa. Merkkejä hautomisesta ei kuitenkaan vielä ole, kertoo biologi Petri Suorsa. Etelä-Suomessa kurjet hautovat jo täyttä häkää, mutta Haarmaan reviirillä Pohjois-Savossa kurkien haudonta alkaa tyypillisesti vasta vapun kieppeillä. #kurkiseuranta

Luontoon karanneista puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme. Irti päästyään haitalliset vieraslajikasvit muokkaavat maisemaa, ravintoketjuja ja eliölajistoa. #vieraskasvit #vieraslajit

#Saimaannorpat ovat yksineläjiä, mutta karvanvaihtoaikaan ne saattavat viettää aikaa pareittain tai pienissä korkeintaan viiden yksilön ryhmissä. Tuore väitöskirjatutkimus tuo lisätietoa norppien elämän vähän tunnetusta puolesta. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Viimeksi kuluneet 365 päivää ovat olleet historiallisen lämpimiä Helsingissä. Keskilämpötila on ollut 8,81 astetta. Tämä vuoden pituinen ajanjakso on lämpimin ainakin 144 vuoteen, ja todennäköisesti paljon, paljon pidempäänkin. 🧵Ketju 1/3

Toivotko pihapiiriin kirjosieppoa tai kesämökille puukiipijää? Tästä jutusta löydät kattavat ja tarkat ohjeet nikkarointiin sekä mitat erilaisille linnunpöntöille. #linnunpönttö #suomenluonto

Kottaraiset kuuluttavat nyt reviirejään taiturimaisella laulullaan. Kuuntele ääninäyte! Suositus: lähde luontoon kuuntelemaan lisää, sillä yksi äänite ei tee oikeutta tälle repertuaarille. #kottarainen #linnut #suomenluonto

Tänä aamuna saimme herätä valkeaan maisemaan. Miten takatalvi vaikuttaa lintuihin? Onko ilmaston kuumetessa tiedossa pahempaa? Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen. #takatalvi

Pajusesonki on parhaimmillaan! Monihaaraiset pensaat luovat ympäröivän ekosysteemin ihan omanlaisekseen, sopivaksi sadoille muille eliöille. Tarkkaile kukkaan puhkeavia kissoja: joko näkyy hyöriviä pölyttäjiä?

Missä menee seurantakurkien muutto nyt? ”Lauri ohitti maaliskuun 24. päivänä Libanonin sekä Syyrian rantaviivaa pitkin ja jatkoi 450 kilometriä Turkkiin asti. Seuraava päivä, 27. maaliskuuta, on viimeinen ennen linnun joutumista katveeseen.”

Mitä Viiankiaavalla tapahtuu seuraavaksi, ja mikä on oikeustieteilijöiden näkemys EU:n kriittisten hankkeiden listan merkityksestä? ”Hallitus ehkä haluaa tehdä päätöksen oman valtakautensa aikana, koska se ei ole ihan varma, että seuraava hallitus olisi yhtä innokas”

Maailman neljäs niljahelokka löytyi Ylöjärveltä. Löytö vahvistaa sen, kuinka tärkeää on jättää kaatuneita lehtipuita lahoamaan.

Toimittajamme Mari Pihlajaniemi on ehdolla vuoden aikakausmediatoimittajaksi 2024. Sen kunniaksi avasimme vapaasti luettavaksi mm. tämän jutun, jossa 1980-luvun metsäaktivisti ja nykyaktivisti tapaavat Talaskankaalla. Vanhassa metsässä, jonka suora toiminta aikoinaan pelasti.

Tänään on Suomen #ylikulutuspäivä. Olemme käyttäneet oman osamme maailman luonnonvaroista, ja loppuvuoden elämme planeetallemme velaksi. Koko maailman väestön ylikulutuspäivä on neljä kuukautta myöhemmin. Tästä arkistojutusta löydät viisi näkökulmaa taloutesi kohtuullistamiseen!