Kun Suomi herää talviunestaan, journalistit kaivavat erään verbin kesäkäyttöön, kirjoittaa kielikolumnisti Heli Hämäläinen. "Kuin yhtei­sestä sopimuksesta kaikki äänet voivat kesäisin vain raikua." journalisti.fi/nakokulmat/2...

Jouduin kuukausi sitten äkillisesti leikkaukseen. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni, jossa kiitän sairaalan henkilökuntaa hyvästä hoidosta. Henkilökunnan vuorovaikutusosaaminen teki potilaskokemuksestani erinomaisen. www.ksml.fi/paakirjoitus...

Johtolauseen valinta ei ole merkityksetön myöskään tieteellisessä tekstissä, Paldanius lisää.

Neljännessä Journalisti-lehden kielikolumnissani palaan muinaisen kandidaatintutkielmani tuloksiin: juttujen johtolauseissa käytetyt puhetta ilmaisevat verbit välittävät paljon tietoa suhtautumisesta puhujaan (ja toki myös kirjoittajasta itsestään).

Eilistä ja tätäkin päivää on värittänyt Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertista kumpuava kauneus. Siitä jos jostain saa aina kohottuneen mielen vuoden alkuun 🥰

🗓 Ensi vuonna voi käyttää esimerkiksi vuosien 2014 ja 2003 kalentereita! Itse pääsen vielä muutaman kerran kalenteriostoksille. Sen jälkeen voin käyttää samoja hienoja seinäkalentereita koko loppuelämäni 😊

Yhdeksän hyvää syytä lukea! 1. Alentaa sykettä ja stressitasoa jo 6 minuutissa 2. Ennaltaehkäisee muistisairauksia 3. Parantaa muistia 4. Pidentää elinikää 5. Helpottaa nukahtamista 6. Parantaa unta 7. Harjoittaa keskittymiskykyä 8. Lisää empaattisuutta 9. Rikastuttaa henkisesti

Tarpeettoman nippelitiedon aarteistosta päivää. Vuosi 2025 on siitä harvinainen vuosiluku, että sen neliöjuuri on kokonaisluku. Edellisen kerran näin tapahtui 1936. Ja seuraavan kerran asianlaita on näin vuonna 2116. What a time to be alive 🙃

Tänään selvitetty: kokonaistyöajassa työskentelevien "loma" eli vapaajakso on (ainakin meillä JY:ssä) englanniksi off-duty period.

Kolmannessa Journalisti-lehden kielikolumnissani kerron virkerakennehuomioistani. Pilkutus paljastaa, kuinka kirjoittajat hahmottavat virkkeitten pääasioitten ja täsmennysten suhteen.

Toisessa Journalisti-lehden kielikolumnissani toivon, että uskallettaisiin kirjoittaa tosielämästä eikä siitä, mitä tilastoissa tapahtuu. Tilastokieli on sekä journalistisen että tieteellisen kielenkäytön vitsaus.

Jyvääskyläläinen hälytysjärjestelmä

Minut pyydettiin taannoin Journalisti-lehden kolumnistiksi kirjoittamaan journalistisesta kielestä ja kielenhuollosta. Suostuin riemumielin! Ensimmäinen kolumnini on jo ilmestynyt. Aiheena on sananvalintojen epätarkkuus. Täältä löytyy: journalisti.fi/nakokulmat/2...

Tämän palvelun käyttö jäi näköjään kuukausiksi tauolle! Ei ollut aikomus vähentää täällä piipahtelua, mutta niin vain kävi.

Hyvää Suomen yleisintä nimipäivää! 🎂 Laskinkohan oikein, että noin 7 % maamme miesväestöstä viettää tänään nimipäiväänsä.

Miten paljon voi ihmistä ilahduttaa se, että sai vihdoinkin (ja kai ensimmäistä kertaa aikuisiällään) KUNNOLLISEN kynänteroittimen? 🤩 Varokaa vain, teroitan kohta kaikki kynät 100 kilometrin säteeltä!

Hyvää puolustusvoimain lippujuhlan päivää! 🇫🇮 Tänään piti toteuttaa leikatun konjakin vielä leikatumpi alkoholiton vastine. Kas tässä: • 6 cl appelsiini-colajuomaa • 2 cl vichyä • 2 cl greippikivennäisvettä • 1 ml limemehua • 1 ml granaattiomenabalsamicoa • veitsenkärjellinen raakalakritsijauhetta

Tässä lukujuttu valmistujaisviikonloppuun: @valtamilka.bsky.social seurasi lukuvuoden ajan, kun viisi S2-ryhmässä opiskelevaa itähelsinkiläistä poikaa kävi peruskoulun viimeistä luokkaa. "Kaikki ovat samaa mieltä. S2-tunneilla on hauskaa, siellä on kavereita." suomenkuvalehti.fi/paajutut/mik...

Lukutaidon rapautumisesta seuraa monenlaista ongelmaa koko ihmisen elämän ajaksi. Huonosti lukeva ei erota vivahteita tai merkityssisältöjä. Myös abstrakti ajattelu voi olla hankalaa. Myös ohjeiden, viranomaispäätösten – tai vaikkapa saadun syytteen, tuomion tms. ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa.

Viime aikoina on tullut ratkottua ihan tolkuton määrä eri tekijöitten sanaristikoita. Olen ollut huomaavinani, että ristikkoyleissivistyksen aikaraja menee 1950-luvussa. Sitä vanhempia asioita ei taideta yleensä kysytä, mutta Paul Anka se vain on ja pysyy 😄

Työpaikkani Jyväskylän yliopisto luopuu lukuisista perinteikkäistä tiloistaan säästösyistä. Talous on tiukalla. Haikea olo etenkin suomen oppiaineen käytössä olleesta Fennicum-rakennuksesta luopumisen vuoksi. Siellä sain nauttia ikimuistoisista luennoista, ja saatoinpa pari sellaista pitää itsekin.

Keskimääräisen skuutin kyydissä on Jyväskylässä jo enemmän väkeä kuin henkilöautoissa

Tässä voittajaeuroviisun sinfoniaorkesterisovituksessa on tosi kivoja yksityiskohtia 🥰 Sama haikailu kuin joka vuonna: olisipa euroviisuissa edelleen liveorkesteri!

1/6 Ohjeet miten tiedät #euroviisut ja #UMK:n voittajan jo siinä vaiheessa, kun juontajat, selostajat ja laulajat green roomissa sekä miljardi ihmistä vielä jännittää tunnetun vähennyslaskun tulosta, jonka perusteella “toinen heistä voittaa, tämä on kamalan jännittävää”!

Erkka Mykkäsen esseeromaania "Sellainen mies" lukiessa iskee kaipuu tai oikeastaan harmitus: miksi törmään nykyään niin harvoin yhtä kirkkaasti ajateltuihin teksteihin? Mitään en lukisi niin mielelläni kuin sitä, että sanotaan, mitä tarkoitetaan, eikä jotain sinnepäin.

Komisario Morsessa sanottiin muuten joskus hyvin, että "ristikoita ratkovat ihmiset, joilla on aukkoja elämässään eikä aavistustakaan, kuinka he täyttäisivät ne". Täydet ruudut tuovat turvaa!

Miten pääsisi eroon pahemmanlaatuisesta sanaristikkoaddiktiosta? (Sisältää kryptot, sudokut, sanaruudukot yms. ja oikeastaan kaiken ruuduiksi jäsentyvän.) Yömyöhälläkin käsi kirjoittaa loputtomasti AMIA – ERATO – KOOP – ANKA, vaikka aivot ovat muuten jo unessa. Kaverin puolesta kyselen.

On tämä kyllä yhdensorttista tämäkin, ettei ikinä muulloin onnistu opetusmateriaalin laadinta niin sujuvasti kuin sunnuntaina kesken aamukahvin. 🤦‍♀️ Nytkin syntyi kertakaikkisen loistava ja kattava journalistisiin esseisiin perehtymismoniste, vaikka ei todellakaan olisi tarvinnut.

Totta tosiaan! Valmispiirakoitten riisitäytteen vaihtoehtona maistuisi erityisesti ohra. (Munavoi toimii ohran kanssa erinomaisesti. Kauran maku taas ei minusta niin sovi munavoihin.)

Oletteko jo kokeilleet HS:n uutta Sanalouhos-peliä? Kerran päivässä ilmestyy kirjainruudukko, jossa kiemurtelevat sanat pitäisi löytää. Kiva idea ja mukavaa päänvaivaa aamuun. Viihdyin ainakin jo näitten ensimmäisten ruudukoitten parissa! 🤩

Suomeen on pesiytynyt ongelmallisia viittauskäytäntöjä. Maan tavan vuoksi pahimmillaan tutkijoiden suuhun asetetaan heille kuulumattomia väitteitä. Media & viestinnän uutta linjausta toivottavasti harkitaan muissakin julkaisuissa ja mm. tutkielmien ohjauksessa:

Suurimmalta osalta saa kelvollisia sitaatteja, toisilta hyviä ja joiltakuilta silkkaa timanttia. A. W. Yrjänä HS:n haastattelussa aiheuttaa voimakasta samaistumista: "Pandemiapysähdyksen aikana aloin vihoviimein opiskella muinaiskreikkaa. Se on ollut kauheaa kaikille lähelläni oleville ihmisille."

Tässä ketjussa on pääsiäisen parhaat naurut tarjonnut kokoelma 5-vuotiaana piirtämiäni muumihahmoja. Toivottavasti viihdytte näitten mitä symmetrisimpien otusten ääressä! 😅

Kuinka paljon nuoret oikeasti käyttävät englantia? Virossa tätäkin on tutkittu. Teinien suullisissa keskusteluissa englantia on keskimäärin 3,4%, tekstichateissä 7,5% – vaihtelua on paljon, myös aiheen mukaan. Nuoret ovat kielitietoisia ja osaavat hyvin säädellä ja mukauttaa englannin käyttöä.

Ketjussa erinomaisesti suomennettua saksalaista journalismia 🙏

Sonja Saarikoski tapauksesta Kuusela. Yhdelle ei voi sallia eri sääntöjä. Arvostus toimii vaientimena. Kuvitteellisen voi laittaa juttuun, kun kertoo, että se on kuvitteellista. (en tajua, miksi tämä on niin vaikeaa) Toden rajat ovat usein mielikuvituksen rajoja etäämmällä. #journalismi

Ja vielä tämäkin. Nyt on muut menneet ja tuhonneet sankaritoimittaja Kuuselan elämäntyön! Toki Kuusela itse olisi voinut ensin tehdä työnsä silleen, että ei keksi juttuja ja toisekseen jättää tämän asiansa salaisuuden verhon taakse, kun se kerta siellä vuosia jo oli. Voi ison miehen kyynel.

Matti Kuuselan toimintaa on puolustettu sillä, että kyllähän kaikki tunnistavat värikkäät lisäykset fiktioksi. Argumentti on käsittämätön, ja sillä on pitkä varjo. Yksi Kuuselan esillä olleista sepustuksista on päätynyt tietokirjaan Eeva-Liisa Mannerista (2021).

Kiinnostaisi, miksi kielikuvia sekoitetaan näin. Eikö niitten merkitystä hahmoteta vai käytetäänkö niitä vain tyhjänä sanahelinänä? (Ei kovin hyviä vaihtoehtoja kumpikaan varsinkaan niille, joitten työtä on ilmaista asioita sanoin.)

No niin, eipä tämän enempää tarvitsekaan suunnitella, mistä puhutaan pääsiäistauon jälkeen journalististen tekstien tyylin kurssilla 😇 Kielestä löytyy keinot. Jos journalismissa haluaa päästää mielikuvituksen vauhtiin, sen pystyy ilmaisemaan niin, että lukijalle on selvää, mikä on totta ja mikä ei.

Huomaan, että sanomalehtikasaa suorittaessani (= koettaessani lukea vanhoja lehtiä läpi ennen pois heittämistä) on entistä useammin tartuttava välillä runokirjaan. Tänään on mennyt HS Viikkojen välissä Henriikka Tavia ja Juhani Siljoa 🥰 Tasapainottaa kummasti.

(Kieli-intoilijaihmisen) onnea ovat kaverit, joitten kanssa viestitellään pelkästään tietyllä kielellä, esim. ranskaksi tai arabiaksi. Ei kerta kaikkiaan voi vaihtaa keskusteluketjuun vakiintunutta kieltä, vaan on aina keksittävä keino, kuinka ilmaista ajatuksensa. Ja kuinka paljon toisilta oppii 🤩

Yliopistot aikovat järjestää ensi vuodesta alkaen vain yhdeksän erilaista pääsykoetta, kirjoittaa @tuukkatuomasjukka.bsky.social. Nykyisin kokeita on noin 130. Uudet kokeet koostuisivat monivalinta- ja aukkotehtävistä, kun nykyisin moni koe sisältää esseetehtäviä. suomenkuvalehti.fi/kotimaa/ylio...

On alkanut uusi aikakausi. Aloin heti muotoilla opetusmateriaalini siten, että joka asiakokonaisuudesta on kolme pointtia.

Oikeinkirjoitussääntöjä rikkovat tai muuten epämääräiset nimet teettävät eniten jatkuvaa työtä journalistisessa kielenhuollossa, totean kuin yhteen ääneen Ylen kielenhuoltajan Riitta Hyvärisen kanssa Suomen Lehdistön jutussa.

Pääsin aloittamaan pari vuotta suunnittelemani journalistisen kääntämisen kurssin. Jee! 🤩 Vähän jännitti, saadaanko ryhmää kokoon, kun tämän vapaavalintaisen kurssin opetus on aina opiskelijapippaloitten jälkeisenä aamuna hyvin varhain. Saatiin! Eniten odotan sitä, että opin aiheesta itsekin.

Jyväskylän uusi konserttisali Encore koettu sinfoniaorkesterin kevätkauden avajaiskonsertissa. Uutta sähköistä akustiikkaa oli hehkutettu niin, että odotukseni olivat kovat. Ensimmäisellä puoliajalla ajattelin kauhuissani, että tässäkö tämä nyt on. En oikein kuullut enkä saanut selvää. 1/2

Kuinka kunnollista onkaan, että 1.1. oli maanantai! Tätä kalenterikunnollisempaa on vain se, kun 28-päiväinen helmikuu alkaa maanantaista. (Seuraavan kerran vuonna 2027.)

Harva uutinen on järkyttänyt yhtä paljon kuin tämä 😥 Jaakko Hämeen-Anttila oli suurimpia idoleitani kirjoittajana, kääntäjänä, yliopistoihmisenä ja ihmisenä ylipäätään. Kunpa hän olisi saanut vielä jatkaa kirjoittamista. Lisättäköön ihailulistaan hänen tekstiensä erinomainen sidosteisuus 💕

Huonosti kirjoitettu on huonosti ajateltu. Emmanuele Coccian kiinnostava haastattelu pohtii filosofiaa taiteena. Ja kirjoittamista. (niin&näin 4/23)