Miten uskonto, politiikka ja sukupuoliroolit kietoutuvat yhteen nyky-Turkissa? Niko Järven tuore analyysi tarkastelee Diyanetin kasvavaa vaikutusvaltaa sekä sitä, miksi korkeakoulutetuista naisista on tullut keskeinen osa islamilais-konservatiivisen yhteiskunnan rakentamista.

Tekoäly muuttaa sodankäyntiä rajusti, kun päätöksenteko siirtyy yhä enemmän ihmisiltä algoritmeille. Anni Vehmaa ja Ida-Susanna Pöllänen muistuttavat, että Suomella olisi nyt mahdollisuus profiloitua kansainvälisen sääntelyn aktiiviseksi puolestapuhujaksi. Lue analyysi linkistä.

15 vuotta! 🎉 The Ulkopolitist on kasvanut pienestä blogista 100+ asiantuntijan toimitukseksi, joka on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Pääkirjoituksessa Annastina Haapasaari ja Heljä Ossa pohtivat The Ulkopolitistin paikkaa suomalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa – linkki kommenteissa! 👇

Kesällä 2026 jalkapallon MM-kisat levittäytyy Pohjois-Amerikkaan. Spektaakkelin pinnan alla virtaa kuitenkin monimutkainen kertomus vedestä, siihen kohdistuvasta paineesta ja haitoista, jotka jakautuvat epätasaisesti. Linkki Marika Honkanen-Chagoyan analyysiin kommenteissa.

Afrikan sarven satamat asettuvat osaksi laajempaa infrastruktuurista valtapolitiikkaa, jossa hallinta ei kohdistu vain alueeseen vaan sen läpi kulkevaan liikkeeseen. Satamat eivät ole vain seurausta geopolitiikasta vaan sen keskeinen väline. Linkki Salman Gadidin analyysiin kommenteissa.

Yhteiskunnalliset, poliittiset ja teologiset keskustelut ja tapahtumat ovat vaikuttaneet Iranin historiaan. Irania on alkuvuoden aikana käsitelty sodankäynnin ja maailmantalouden näkökulmasta, mutta mikä on Iranin paikasta maailmassa? Linkki Omar Fasolahin esseeseen kommenteissa.

Vaikka viime viikkoinen droonihälytys osoittautui vaarattomaksi, osoitti tapaus myös Suomen turvallisuuden kannalta merkittävän puutteen, jonka korjaamiseksi tulee toimia. Lue Ida-Susanna Pölläsen kommentti, linkki kommenteissa!👇

Miten EU asemoituu monien globaalien haasteiden keskellä? Tule mukaan The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämään paneelikeskusteluun 26.5.! Keskustelemassa @spietikainen.bsky.social ja @villeniinisto.vihreat.fi sekä STT:n EU-kirjeenvaihtaja @sannaraitaaho.bsky.social.

Sodat ja kriisit koettelevat historiapolitiikkaa, mutta juuri kyky tarkastella rehellisesti myös omia historiallisia rikoksia erottaisi Suomen ja Ukrainan yhteiskunnan Venäjän kaltaisesta väkivaltaisesta imperialismista. Lue Aino Heikkilän analyysi aiheesta kommenteista👇.

Henri Vanhasen ja Mika Aaltolan teos “Etulinjassa” käsittelee maailmanpolitiikan muutosta ja Suomen uutta roolia Naton etulinjassa painottaen sotilaallista turvallisuutta ja suurvaltojen vaikutusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lue Aleksanteri Lindhin kirja-arvio, linkki kommenteissa👇

🇪🇺 Tänään vietetään Eurooppa-pivää, eli on hyvä hetki kysyä, mitä eurooppalaiset arvot todella tarkoittavat vuonna 2026. Vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista puhutaan paljon, mutta miten ne näkyvät käytännössä? Lue Sara Harjun kolumni, linkki alla!

🌏 Australian kaivosteollisuus pyrkii vastaamaan länsimaiden mineraalitarpeisiin entistä määrätietoisemmin, kun kriittisten mineraalien kysyntä maailmalla kasvaa. Suunnitelmiin liittyy kuitenkin myös uhkakuvia ja huolia. Lue Arto Suvikaksen analyysi, linkki kommenteissa!

Kun valtiolliset tiedustelupalvelut kiinnostuvat yritysten ja valtioiden yhteistyöstä, yritysten puutteellinen turvallisuustaso ei ole enää vain liiketoiminnan jatkuvuuden riski, vaan myös kansallisen turvallisuuden kannalta haavoittuvuus. Lue Paavo Mattisen analyysi, linkki kommenteissa.👇

🍃 Iranin sota paljasti jälleen fossiiliriippuvuuksien riskit, mutta samaan aikaan ilmastopolitiikka horjuu sekä Euroopassa että globaalisti. 👇Anniina Ulvaksen analyysi aiheesta.

Suomi on sallimassa ydinaseet. Tavoitteena ei ole sijoittaa ydinaseita pysyvästi Suomeen, vaan parantaa Naton pelotetta ja pyrkiä estämään sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja liittoumaa vastaan, kirjoittaa Tony Salminen vieraskynässään. Lue juttu verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa!

Japani–Kiina-suhteet viilenivät marraskuussa 2025, kun Kiina vastasi Taiwan-kommentteihin pakotteilla ja kovalla retoriikalla. Taustalla kiistat historiasta ja aluejärjestyksestä – Kiina peilaa Japania yhä toisen maailmansodan militarismiin. Lue Pihla Kukkosen analyysi, linkki kommenteissa!

Nepalissa tapahtui jotain poikkeuksellista: 35-vuotias Balen Shah nousi pääministeriksi nuorten protestien siivittämänä ja lupaa kitkeä korruption. Mutta riittääkö kokemus johtamaan koko valtiota kriisien keskellä? 👉 Lue Tiina Salolan analyysi, linkki alla!

🎧 Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! 🎙️ Viimeisessä jaksossa käsittelemme tasa-arvon vastatuulta Euroopassa. Vieraana ovat meppi @mariaohisalo.vihreat.fi ja @helsinki.fi professori @jekantol.bsky.social. Sarja on on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

🌏 Venäjän ja Kiinan raja on yksi maailman pisimmistä valtionrajoista. Vaikka maiden välillä ei tällä hetkellä esiinny suuria ristiriitoja, historian kerrostumia on silti tärkeä ymmärtää maiden tulevia suhteita arvioitaessa. Lue Toni Stenströmin analyysi, linkki kommenteissa! 👇

Kun länsimaat näyttävät hajanaisilta ja riiteleviltä, Kiina erottuu niiden rinnalla tasaisena ja ennustettavana toimijana. Onko tämä vakaus kuitenkaan kestävää? Lue Eero Tuorilan kolumni, linkki kommenteissa!

Kuinka strateginen kansainvälinen toimija EU on? Tästä puhutaan tiistaina 26.5. The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämässä keskustelussa. Mukana mepit @spietikainen.bsky.social ja @villeniinisto.vihreat.fi sekä STT:n EU-kirjeenvaihtaja @sannaraitaaho.bsky.social.

Unkarissa vaalikampanja käy kuumana ennen 12. huhtikuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja. Mielipidemittausten perusteella on mahdollista, että pääministeri Viktor Orbánin 16 vuotta kestänyt valtakausi tulee päätökseen. Lue Jani Korhosen vieraskynä, linkki alla 👇

Yhteiskunta vaatii toimiakseen sitä, että tarpeeksi moni uskoo sen kykyyn taata hyvä elämä. Uskon horjuessa liikaa vaarana on koko järjestelmän romahtaminen. Lue koko essee verkkosivuiltamme, linkki kommenteissa!

🎧 Minne matka, Eurooppa? -podcastsarjan kolmas jakso on julkaistu! 🎙️ Euroopan roolia geopolitiikan myllerryksessä arvioivat meppi @mikaaaltola.bsky.social ja @fiia.fi vanhempi tutkija @katariinamustasilt.bsky.social. Sarja on on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

Kolumbialaiset palkkasotilaat ovat mahdollisesti ennakkotapaus siitä, miltä tulevaisuuden sodat voivat näyttää, kirjoittaa Antonio Tarnaala vieraskynässään. Lue mielenkiintoinen juttu verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa!

Trump on bisnesmies, joka tekee diilejä, mutta nyt laitetaan jäitä hattuun! Oletko sinäkin kuullut kyllästymiseen asti näitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuluneita lausahduksia? Koostimme niistä suureen kliseebingon! Täytä bingo 14.4. mennessä ja voit voittaa erikoispalkinnon.

Ecuadorin turvallisuustilanne on parin viime vuoden aikana luisunut alamäkeä, kirjoittaa Ella Könönen. Maata koettelevan kriisin juuret ulottuvat alueellisiin ja globaaleihin ilmiöihin, tehden Ecuadorista kurkistusikkunan kansainvälisen huumerikollisuuden nykytilaan.

🌎Missä vaiheessa rikollisuuden torjunta alkaa muokata itse valtiota? Haiti ja Ecuador edustavat kahta erilaista kehityskulkua valtiollisen järjestyksen murenemisesta -kummassakaan valtio ei pysty enää tuottamaan turvaa kansalaisille. Lue Peppi Heinikaisen analyysi, linkki kommenteissa! 👇

Romukopassa virunut Samuel Huntingtonin teoria kulttuurien kamppailusta on noussut takaisin suurvaltojen työkalupakkiin, kirjoittaa Tuukka Lampi esseessään. Konkreettisesti tämä näkyy suhtautumisessa maahanmuuttoon. Sivilisaatioretoriikassa ihmisten liikkuvuus nähdään geopoliittisena uhkana.

Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole liittolaisia, mutta maiden hallinnot ovat yhdentyneet liberaalia järjestystä uhkaavalla tavalla, kirjoittaa Arto Sillanpää. Lue koko analyysi verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa!

Baltian maiden yhteinen Rail Baltica on alueen merkittävin infrastruktuurihanke sitten maiden itsenäistymisen. Mitkä ovat jo rakennusvaiheeseen edenneen Rail Baltican suurimmat haasteet? Lue Kerkko Paanasen analyysi, linkki alla! 👇

🎧 Minne matka, Eurooppa? -podcastsarjan toinen jakso on nyt kuunneltavissa! 🎙️ Studiossa Euroopan demokratian tilasta keskustelevat meppi @liandersson.bsky.social ja Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Sarja on on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

Suomen puolustusteollisuuden merkitys on kasvanut turvallisuustilanteen kiristyessä. Kaakkois-Aasia nousee keskeiseksi markkinaksi ja tarjoaa uusia vientimahdollisuuksia Suomelle. Lue Katarina Putilin ja Joel Pyykkösen analyysi, linkki kommenteissa!

Kiina pyrkii vahvistamaan renminbin asemaa ja vähentämään riippuvuuttaan dollarista. Sen rooli kasvaa etenkin Kiinaan liittyvässä kaupassa. Dollarin asema on yhä vahva – ja suurin uhka sille voi löytyä Yhdysvaltojen sisältä. Lue Erdal Feren ja Mikael Katajan analyysi, linkki kommenteissa!

Grönlanti ei ole ainoa eurooppalaiselle valtiolle kuuluva alue Euroopan ulkopuolella. Mertentakaisten alueiden strateginen sijainti ja luonnonvarat tekevät niistä mahdollisia geopoliittisten jännitteiden leimahduspisteitä. Lue Iida Karjalaisen analyysi, linkki alla!

Keskuspankkien itsenäisyys on noussut keskusteluun erityisesti Fedin kriisin vuoksi. Talouksien velkaantuminen ja keskuspankkien laajentuneet tavoitteet haastavat itsenäisyyttä, mutta riippumaton rahapolitiikka on yhä taloudellisen vakauden kulmakivi. Lue Nea Tiililän analyysi, linkki kommenteissa!

YK:n valmistelevan kansainvälinen verosopimus suurin kysymys on, kenelle globaalin talouden verotulot päätyvät. Samalla haastetaan OECD-vetoinen verojärjestelmä, joka on pitkään ohjannut tulot globaalin pohjoisen hyväksi. Lue Eeva Mäkisen analyysi, linkki kommenteissa!

Asevelvollisuus on rakentunut alusta alkaen ajatukselle jokaisen miehen soveltuvuudesta sekä naisen soveltumattomuudesta sotilaaksi, mutta kyseinen ideologinen argumentaatio on ollut jo ennen sekä erityisesti nykyisyydessä hataralla pohjalla. Lue Hannu Salomaan analyysi, linkki kommenteissa. 👇

🎧 Uuden Minne matka, Eurooppa? -podcastsarjamme avausjakso on nyt kuunneltavissa alta! 🎙️ Median vapaudesta keskustelemassa ovat meppi Katri Kulmuni ja @journalistiliitto.fi asiantuntija Salla Nazarenko. Sarja on on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

✍️ Maahanmuutosta tuli yksi Japanin politiikan suurimpia aiheita, kirjoittaa @eerotuorila.bsky.social analyysissään. On turha keskittyä siihen, haluaako Japani maahanmuuttajia vai ei. Japanissa on maahanmuuttajia, ja heidän määränsä tulevina vuosina todennäköisesti kasvaa, ei kutistu.

📚 Aamos Hongan uusi romaani Viides artikla on varoitus, kirjoittaa Anna Katila kirja-arviossaan. Teos varoittaa lukijaa sääntöpohjaisen maailman myllerryksestä, silmiensulkemisesta ja herkkäuskoisuudesta. Lue koko arvio verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa!

Comeback The @ulkopolitist.fi väreihin yhden vieraskynän ajaksi. Käsittelen esseessäni Suomen asemoitumista eurooppalaistuvassa Natossa ja hahmotan, millä logiikalla Suomen tulisi liittolaissuhteitaan kehittää. ulkopolitist.fi/2026/03/03/s...

Yhdysvallat siirtää vastuuta Euroopan puolustuksesta Naton eurooppalaisille jäsenmaille. Lue Matti Pesun analyysi Suomen asemasta eurooppalaisemmassa Natossa. Linkki vieraskynään kommenteissa.

Trump on julistanut ajavansa rauhaa sekä suojelevansa naisia, mutta Naiset, rauha ja turvallisuus -strategian purkamisyritykset ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Kestävä rauha vaatii konfliktin ja rauhan sukupuolivaikutusten huomioimista. Lue Maria Keisun analyysi – linkki kommenteissa.

Yli sata vuotta erottaa Nuestra Tierran ja La Memoría de las Mariposas -dokumenttien tapahtumat – mutta molemmissa kaikuu sama kysymys: mitä kolonialismi jättää jälkeensä, ja kenellä on oikeus siitä kertoa? 🌍 Lue Salli Sarvelan elokuva-arvio! 👇

📈 Kun sodan todennäköisyydelle voidaan asettaa hinta, ulkopolitiikka muuttuu. Polymarketissa ja Kalshissa lyödään vetoa vallanvaihdoista ja rintamalinjoista. Mitä tapahtuu, kun konflikteista tulee spekulaation kohteita? Lue Mikael Katajan analyysi 👇

Kroatiassa järjestettiin viime kesänä rock-konsertti, jossa maan fasistista menneisyyttä ylistettiin avoimesti. Alueelliset jännitteet ja vastakkaiset historiakäsitykset naapurimaiden kanssa ovat nousseet jälkipyykissä esiin. Lue Sara Harjun ja Juho Pitkäsen analyysi, linkki kommenteissa!

Münchenin turvallisuuskonferenssissa demokratian globaali heikkeneminen ei noussut keskeiseksi puheenaiheeksi. Sen sijaan huomio kiinnittyi Marco Rubion sovittelevaan puheeseen, joka saattaa kuitenkin olla uuden alun sijaan poikkeus. Lue @heljaossa.bsky.social kommentti, linkki kommenteissa!

Julkinen keskustelu maanpuolustuksen osalta pyörii usein hyvin kapeasti asepalveluksen, asehankintojen ja teknologian ympärillä. Keskustelu asehankintojen ja teknologian kautta on helppoa, sillä ne ovat konkreettisia asioita. Lue Ida-Susanna Pölläsen kommentti, linkki alla! @idasusanna.bsky.social

Maduron kaappaus Venezuelassa ei ole johtanut siirtymistä demokraattiseen hallintoon. Kolmen keskeisen poliittisen hahmon linjat osoittavat, kuinka vaikeaa on ennustaa maan poliittista kehitystä siirtymäkaudella. Lue Saana Lähdesmäen alalyysi, linkki kommenteissa!