Kevättulva oli tänä vuonna suuressa osassa maata poikkeuksellisen pieni ja paikoin jopa historiallisen aikainen. Tulva tuo helposti mieleen taloudellista vahinkoa, mutta harvemmin tulee ajateltua, että luonnolle tulviminen on monella tapaa tarpeellista. yle.fi/a/74-20211347

Olin @kerttukotakorpi.bsky.social (Yle Luonto) ja Arttu Saarisen kanssa tutustumassa Hartolan Isosuohon ja siellä tehtyihin ennallistamistoimiin. Olen @plups.fi toiminnanjohtajan roolissa vetänyt tätä upean keidassuon ennallistamishanketta vuodesta 2024.

EU:n tavoite on suojella 30 % luonnosta. Tällä hetkellä Suomessa on suojeltu vähemmän luontoa kuin missään EU-maassa, alle 14 %. Jos Suomen metsäluonnon tilaa halutaan parantaa, seuraa vaikea kysymys: mitkä metsät sitten kannattaisi suojella? yle.fi/a/74-20211579?

"Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kestävyyden kolme pilaria – ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys – eivät ole samalla viivalla. Sosiaalinen kestävyys eli ihmisten hyvinvointi on se itseisarvo, jota politiikka tavoittelee. Ympäristön kestävyys asettaa reunaehdot resurssien käytölle.

Suomalaisten metsätiaisten tilanne on kriittinen. Hömötiaisen kanta on pienentynyt 2000-luvulla 68 % ja töyhtötiaisen 41 %. Tuore tutkimuskooste osoittaa, että nykyiset metsänhoidon käytännöt eivät riitä pelastamaan tiaisia. yle.fi/a/74-20210866

“It’s scandalous that billions of euros of EU taxpayer money is being used to prop up such a high-emissions industry at a time when scientists are telling us that we need – on health and environmental grounds – to shift to lower-meat diets,” www.theguardian.com/environment/...

Tutkijat pitävät koralliriuttojen tuhoa varmana. Seuraukset horjuttavat maailman vakautta monella tavalla. Koralliriutat ovat yksi niin sanotuista keikahduspisteistä ja niiden tuho johtaa osaltaan raportin mukaan ”uuteen todellisuuteen”. yle.fi/a/74-20202625

Seuraavat kolme viikkoa seuraan tiiviisti tämän sipoolaisen lintulaudan elämää. Seuraa säkin! Mukana ainakin talitiainen, sinitiainen, mustarastas ja orava. Ei haittaa, jos et tunnista lintuja, koska tekoäly auttaa. #lintulautalive yle.fi/a/74-20204517

Kirjoitin vuoden vaihtumisen kunniaksi jutun vuoden parhaista luontouutisista. Näiden uutisten myötä hyvää tätä vuotta! yle.fi/a/74-20190619

Tein luontoon liittyvistä peloista artikkelin, missä voi testata, miten omat pelot vertautuu muiden kokemaan pelkoon. yle.fi/a/74-20190618

Kyselin taannoin luontoon liittyvistä peloista ja en osannut arvata, kuinka kiehtovia ja kauhistuttavia tarinoita saisin! Tänään tulee pelkoihin liittyvä Metsä-Suomi sekä Luonto-Suomi pelottavista luonnonvoimista! Eli klo 18-21 Radio Suomen ääreen tai jälkikäteen ohjelmat kuunteluun Areenassa.

Tiedätkö mikä on keikahduspiste? Se on tilanne, missä joku luonnon järjestelmä romahtaa, ottaa uuden asennon eikä paluu entiseen ole mahdollinen tai ainakin se vie ihmisten näkökulmasta loputtomasti aikaa. Ilmastokokouksen alla on julkaistu raportti keikahduspisteiden tilasta - ja se on hälyttävä.

Erityisesti turvepohjoisissa ravinteikkaissa suometsissä pitäisi nykytiedon mukaan suosia jatkuvaa kasvatusta, se on paitsi taloudellisesti järkevää, kun uudistuskustannuksilta säästytään, sillä myös vältytään merkittäviltä vesistö- ja ilmastovaikutuksilta.

Tänään Ylellä on julkaistu erinomainen juttu Suomen vallitsevista hakkuutavoista: enimmäkseen Suomessa se tarkoittaa edelleen avohakkuuta tai niihin tähtääviä toimenpiteitä. yle.fi/a/74-20183806

Alempana rinteillä tunturikoivikoissa lehdet oli kellastuneet ja urpiaisparvet juttelivat iloisesti. Muutama riekko lähti edestä varvikossa. Maakotka kaarteli tunturien lakien yllä. Muutamaa poroa lukuunottamatta ei nähty alueella muita liikkujia. On muuten kaupunkilaiselle ihmeellinen elämys!

Laitettiin leiri joen varteen, siinä oli puhdas ja kirkas juokseva vesi asumuksessa. Aina se sykähdyttää pohjoisessa miten tosiaan kirkasta ja raikasta vesi on!

Vedet voisi olla etelänpänäkin huomattavasti kirkkaampia, jos vaan haluttaisiin maa- ja metsätaloudessa ottaa vesiasiat paremmin huomioon. Onneksi nykyään aiheesta on enemmän tietoa, mutta korjaantuminen on hyvin hidasta, siksi pitäisi alkaa kiireesti toimiin.

Viime viikolla vietin yön teltassa Paistunturin erämaassa, Piesjoen varrella. Oli niin upea kokemus, aurinko paistoi ja tunturin rinteet hehkuivat punaisen kirjavina. Sininen taivas heijastui solisevista puroista.

Toki myös huoli painaa, oli kumman lämmintä ja monet pohjoisen lajit ovat vähissä kanalinnuista vaelluskaloihin. Pohjoisessa korostuu, miten ilmastonmuutoksen torjunta on luonnolle kohtalon kysymys.❤️

Vuosia unelmoin Pohjois-Lapista ruska-aikaan ja nyt se toteutui! Upea viikko erämaissa, metsissä, tuntureilla, joen varsilla ja soilla. 🥰 On meillä käsittämättömän upeaa luontoa ja mikä etuoikeus, että saamme liikkua täällä vapaasti ja nauttia tästä kaikesta! Vieläpä ihan omassa rauhassa. 😍

Apua, tästäkin tulee jo kaksi vuotta! Nimittäin Minun luontoni -kirjan julkaisusta. Halusin kirjoittaa siitä kuinka meidän luonto on isojen muutosten keskellä, ja myös miten mun oma rakkaus luontoa kohtaan näkyy mun ajatusmaailmassa.

Erilaiset viheralueet auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun hiilensidonta lisääntyy. Myös muutoksiin sopeutumisessa viheralueet ovat tärkeitä: ne hillitsevät lämpötilojen nousua helteiden yhteydessä ja pidättävät sadevesiä, mikä on tärkeää sademäärien kasvaessa. Aika win win win!!

Ihanaa et luonnon lisääminen kaupunkeihin tuntuu nyt olevan monelle kaupungille tärkeetä. Siitä on niin paljon hyötyä! Erityisesti ihmisten terveydelle ja mielenterveydelle, kun vastustuskyky paranee ja ulkona liikkuminen lisääntyy. yle.fi/a/74-20176459

Näyttäisi varmaan aika kivalta. Mä ainakin uskon, et sellaisessa ympäristössä olisi kiva elää ja todennäköisesti se kannustaisi ihmisiä ulkoilemaan ja liikkumaan ja toisi paljon hyötyjä. Mitä iloa sä keksit siitä että kaupungissa olisi enemmän luontoa?

Mä kysyin viime syksynä, et mitä toivoisitte tulevaisuuden kaupungilta. Sain paljon vastauksia ja suurinosa käsitteli jollain tavalla puita, kasveja ja muuta vehreyttä. Oon siitä asti miettinyt miltä kaupungit näyttäisi, jos niiden suunnittelun tavoitteena olisi mahdollisimman paljon luontoa?

Hyvää lukutaidon päivää! Olen niin iloinen, että olen löytänyt lukemisen elämääni. Kirjat on!! ❤️ Rakastan kun voi syventyä johonkin asiaan tai tarinaan. Tutustua uusiin henkilöihin ja maailmoihin. Tai perehtyä johonkin asiaan ja tutkiskella sitä eri puolilta kirjailijan lempeän johdatuksen avulla.

Puut on kertakaikkisen ihmeellisiä luontokappaleita ja meillä ihmisillä on niihin hyvin moninaisia, syviäkin suhteita. Pääsin tapaamaan kuuluisaa Paavolan tammea, kun tein Metsä-Suomeen jaksoa pyhistä puista. Sekös oli vaikuttava kokemus!

The collapse of a critical Atlantic current can no longer be considered a low-likelihood event, a study has concluded, making deep cuts to fossil fuel emissions even more urgent to avoid the catastrophic impact. www.theguardian.com/environment/...

Ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen uhkaa lisätä ravinnehuuhtoumaa, jos ei sitä pyritä estämään. Halutaanhan me että tämä upea meri pysyy terveenä ja sitä voi hyödyntää ja siitä iloita myös tulevaisuudessa.💙 Mikä sulle on meidän meriluonnossa erityisen rakasta?

Hyvää Itämeripäivää! Meidän oma kaunis meri tarvitsee apua. Itämeri on pahasti rehevöitynyt ja se tuli hyvin esiin jälleen kesän helteiden aikaan kun etenkin Suomenlahti muuttui monin paikoin vihreäksi sinileväpuuroksi.

Tällaisiin sään ääri-ilmiöihin meidän on osattava varautua myös jatkossa ja pitää huoli että voidaan minimoida niihin liittyvät vahingot. Ja toki tehdä osamme, ettei voimisteta ilmiötä.

Suomessa mitattiin heinäkuun 12. päivästä alkaen 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta. Uusi ennätys on hurja, sillä mittaushistorian edellinen yli 30 asteen helle-ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.

Nyt siihen saatiin varmuus: Ilmastonmuutos teki heinäkuun helleaallosta noin kaksi astetta kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän kuin ilman sitä, uusi kansainvälinen tutkimus kertoo.

Ilmastonmuutos teki heinäkuun helleaallosta noin kaksi astetta kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän kuin ilman sitä, uusi kansainvälinen tutkimus kertoo. yle.fi/a/74-20177256

Kun kyse on meidän kaikkien yhteisistä, puhtaista ja kirkkaista vesistä, jonkinlaisesta kansallisomaisuudesta, niin toivoisi aiheen kiinnostavan. Ilahduttavasti aihe onkin ollut tänä kesänä esillä. Oletko huomannut muutosta lähivesissä?

Tein aiheesta Metsä-Suomi-jakson, se on kuunneltavissa Yle Areenassa. Haastateltavat totesivat, että aika on ajanut ojituksista ja raskaasta maanmuokkauksesta ohi. Tällä tietoa niiden pitäisi olla hyvin tarkoin harkittuja - ehkä jopa luvanvaraisia? Kuuntele Yle Areenassa: areena.yle.fi/1-74853543

Näin kesällä se iskee ikävästi vasten kasvoja: mökkirannan vesi on tummentunut ja rehevöitynyt. Pahimmillaan tämä tulee esiin sinileväesiintyminä. Syitä on toki monia, mutta merkittävimmät on maatalous ja metsien käsittely.

Hieno yhdistelmä historiaa, luonnontiedettä ja tarinan kerrontaa. Toki aihe on raskas: kirja on ikävä muistutus siitä miten me ihmislaji kohdellaan piittaamattomasti kanssamme eläviä - ja eläneitä lajeja. Toivottavasti opimme virheistä ja osaamme joku päivä kääntää suuntaa.

Mitä sä aiot lukea tänä kesänä? Tai suosittelisit luettavaksi?

Lukusuositus Iida Turpeisen Elollisille. Kirjo on tosi miellyttävä lukukokemus, mukaansatempaavaa ja tiivistä kerrontaa. Sujuvaa ja viihdyttävää. Vaikka aihe on raskas ja tarinassa riittää surullisia käänteitä niin tunnelma on jollain tavalla kepeä.

Eilen oli hieno ilta Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, missä tehtiin Luonto-Suomi-lähetys mereisistä kansallispuistoista. Niitä meillä on useita eri puolilla meriä, ehkä monelle vieraampia, mutta toinen toistaan kiehtovampia. Lähetyksen voi kuunnella Yle Areenassa: areena.yle.fi/1-74685130

Sivistys on se mitä me tarvitaan just nyt: tietoon pohjautuvia päätöksiä, kunnioittavaa käytöstä toisia ihmisiä ja muita lajeja kohtaan, avarakatseisuutta, empatiaa ja eteenpäin katsomista. Mitä sulle tulee mieleen sivistyksestä?

Juuri julkaistu Sivistyksen vuoksi -kirja kokoaa yli kolmenkymmenen suomalaisen eri alan asiantuntijan ajatuksia sivistyksestä ja sen merkityksestä yhteiskunnan rakentamisessa ja mikä rooli sillä on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Syitä lintujen vähenemiseen on monia: ilmastonmuutoksesta kärsii erityisesti pohjoiset lajit, maatalousympäristöjen yksipuolistuminen kaventaa monen lajin elinmahdollisuuksia ja toki myös talvehtimisalueilla tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi meidän lajisto köyhtyy.

Tuoreimpien tietojen mukaan hyvin tavallisetkin lintulajit, kuten varpuset, harakat ja kuovit vähenevät ja olivat tämän vuoden laskennoissa ennätyksellisen vähissä. Erilaisissa ympäristöissä elävien ja myös hyvin yleisien lajien voimakas väheneminen on hälyttävä merkki luonnon köyhtymisestä.

Linnuilla ei mene kovin hyvin. Vaikka muun muassa mustarastaat ja muut eteläiset lajit Suomessa runsastuvat, niin liian moni laji vähenee. Esimerkiksi pajulinnun kannasta on hävinnyt kolmannes 2000-luvulla.

"Se, että meillä on enemmän väheneviä lintuja kuin runsastuvia lintuja, kertoo siitä muutoksesta, mikä meillä suomalaisessa luonnossa on meneillään" www.ksml.fi/uutissuomala...

Suo-ojien haitallisuuteen havahduttiin Suomessa vuosikymmeniä sitten. Tunnetuin haitoista näkyy monen mökkirannassa: ruskea, humuspitoinen järvivesi. Ojittamisen on monessa yhteydessä todettu lakanneen ja rajoitusten purreen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. yle.fi/a/74-20166276

Kuunneltavaa kesäpäiviin: Uudessa Ilmastovaroitus-jaksossa on vieraana CLC:n Tuuli Kaskinen. Aiheena kansainvälinen ilmastopolitiikka ja etenkin Trumpin vaikutus siihen.  www.podplay.com/fi-fi/podcasts/ilmastovaroitus-180360/episodes/kenesta-tulee-vihrean-siirtyman-kukkulan-kuningas-583368467

Hyviä uutisia! Kiinan hiilidioksidipäästöt on laskussa, mikä tarkoittaa, että koko maailman päästöjen kasvu on taittumassa. yle.fi/a/74-20166934