Kun menet rantaan ihailemaan leviä, niin varo kuitenkin "hupsisvyöhykettä", joka voi ulottua yllätävänkin kauas rannasta!

Rannoilla näkyy nyt paljon vihreää ahdinpartaa (𝐶𝑙𝑎𝑑𝑜𝑝ℎ𝑜𝑟𝑎 𝑔𝑙𝑜𝑚𝑒𝑟𝑎𝑡𝑎), jonka maksimi on kuitenkin vasta hieman myöhemmin kesällä. Rihmalevä- ja rakkolevävyöhykkeessä on alkanut monin paikoin kasvaa myös leveäpartalevä, jolla on vaikeahko tieteellinen nimi 𝐷𝑖𝑐𝑡𝑦𝑜𝑠𝑖𝑝ℎ𝑜𝑛 𝑓𝑜𝑒𝑛𝑖𝑐𝑢𝑙𝑎𝑐𝑒𝑢𝑠.

Enpä uskaltaudu arvailemaan, että minkäkö niminen kuningas on Saamenmaata hallinnut silloin, kun tämä aihki on kasvunsa aloittanut.

En malttanut sateisena aamuna olla kirjoittamatta ahvenesta. Blogissa siis (taas) uutta sisältöä. Klikkaa juttuun, pyörittele 3D-ahventa ja kokeile, että tunnetko kalat osat. suurisininen.fi/kansalliskal...

Keinotekoiset riutat – hylkyjen elämää ⚓️Itämeri tarjoaa oivalliset puitteet vanhoille haaksirikkoutuneille puisille aluksille säilyä jopa vuosisatojen ajan. ⚓️Arkeologiselta kannalta katsottuna maamme hylyistä tiedetään vähän, biologiselta kannalta vielä vähemmän. ⚓️ Lue juttu www.suurisininen.fi

Uusin juttu ulkona.

Etsin vieraskynäkirjoittajia blogiini. Ota yhteyttä, jos haluat osallistua. Teemat pyörivät veden ympärillä ja ne voivat liittyä esimerkiksi luontoon tai mereiseen kulttuuriperintöön. Myös seikkailut vesillä ja harrastaminen olisivat kivoja aiheita.

Lintujen määrä Suomessa vähenee maankäytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta samaan aikaan tapahtuu monenlaista muutosta. Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa 6 % 20 vuodessa. Alueelliset erot on suuria: Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 %.

Keski-Suomessa on hakattu metsää täysin surutta ja luontoa kunnioittamatta. Tänäkin keväänä on tehty valtaisia aukkoja ja lintukannat -23%. Se on ihan vain seurausta siitä mitä on tehty. yle.fi/a/74-2023047...

Kirkasta vettä löytyy, mutta todellisuus on kuitenkin tätä. Paljon on tekemistä ja suurin osa Itämeren suojelusta pitää tehdä maalla, meren valuma-alueella. yle.fi/a/74-20228227

Kerrankin tuomio, jossa rikoshyöty määrätään valtiolle. Ympäristörikokset ovat usein talousrikoksia, niillä tavoitellaan taloudellista hyötyä. Hauska yksityiskohta: jos maanomistaja olisi toiminut viranomaisten ohjeiden mukaisesti, hän olisi voinut hakea valtiolta korvausta. Nyt joutui maksamaan.

Tämänkertaisen blogikirjoituksen on laatinut kalatalousneuvoja ja vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen. suurisininen.fi/purokatka-ym...

Tämänkertaisen blogikirjoituksen on laatinut kalatalousneuvoja ja vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen. suurisininen.fi/purokatka-ym...

Tämmöisiä asioita on ilo olla päättämässä ja niistä on ilo kertoa. amps.fi Videon klipit ja kuvat: JM Cano, Outgroup - Science visually.

Tämmöisiä asioita on ilo olla päättämässä ja niistä on ilo kertoa. amps.fi Videon klipit ja kuvat: JM Cano, Outgroup - Science visually.

amps.fi rahoitti loppuvuodesta 2025 näitä hankkeita.

amps.fi rahoitti loppuvuodesta 2025 näitä hankkeita.

Opi vesiötöistä.

Uusi blogijuttu. Tällä kertaa meriarkeologiaa. Pääasiallisesti. suurisininen.fi/meriarkeolog...

Uusi blogijuttu. Tällä kertaa meriarkeologiaa. Pääasiallisesti. suurisininen.fi/meriarkeolog...

𝐇𝐞𝐢, 𝐄𝐭𝐬𝐢𝐧 𝐮𝐮𝐭𝐭𝐚 𝐫𝐨𝐨𝐥𝐢𝐚 𝐣𝐚 𝐚𝐫𝐯𝐨𝐬𝐭𝐚𝐧, 𝐣𝐨𝐬 𝐯𝐨𝐢𝐭 𝐚𝐮𝐭𝐭𝐚𝐚! Haluan olla mukana tarinassa, joka soljuu eteenpäin ja tekee hyvää. Haluan olla mukana etenkin siellä, missä luonnon itseisarvo tunnistetaan ja sen merkitys kaiken perustana tunnustetaan. Vinkkaa, jaa, pistä viestiä jne. www.suurisininen.fi

Ensin yritetään estää ennallistamisasetuksen hyväksyminen. Kun se ei onnistunut, yritetään vesittää sen soveltaminen Suomessa. Hinnan maksaa Suomen luonto.

Mitä on meriarkeologia, mitä se tutkii, mistä hylyistä saa tietoa, miten hylyt on suojeltu? Näihin kysymyksiin vastaa Museoviraston sekä Antero ja Merja Parman säätiön 2023 julkaisema Meren arkeologiaa ‒ seikkailuista tieteeksi. Lisää kirjasta ja säätiön avustuskohteista: amps.fi/avustuskohte...

Mitä on meriarkeologia, mitä se tutkii, mistä hylyistä saa tietoa, miten hylyt on suojeltu? Näihin kysymyksiin vastaa Museoviraston sekä Antero ja Merja Parman säätiön 2023 julkaisema Meren arkeologiaa ‒ seikkailuista tieteeksi. Lisää kirjasta ja säätiön avustuskohteista: amps.fi/avustuskohte...

💚 Levät ovat alkeellisia itiökasveja. ☀️ Levän yhteyttävästä osasta käytetään nimitystä sekovarsi. 🤨 Rihmamaiset levät voivat hyödyntää ravinteita tehokkaasti suuren pinta-alansa ansiosta — huolehditaan siitä, että ravinnekuormitus maalta vähenee. #Itämeri #ravinne #ojitus

Toukokuun levä levämäisessä blogissa. suurisininen.fi/toukokuun-ri...

Suomen vesilain ojituksia koskevat pykälät ovat 1960-luvulta. Maailma on muuttunut, mutta ojituspykälät eivät, vielä. BSAG:n vesilakiehdotus avaa keskustelun lakimuutoksesta ja ehdottaa viittä päivitystä: https://www.bsag.fi/materiaalit/keskustelunavaus-vesilain-ojituspykalat-paivityksen-tarpeessa/

Blogissa Itämeriasiaa. suurisininen.fi/itameri-dial...

Shifting baseline syndrome (SBS) is what happens when we forget how vibrant the natural world used to be. Each generation grows up with a more depleted environment and calls it “normal,” simply because it’s all they’ve ever known.

Uusin blogikirjoitus: suurisininen.fi/ajatuksia-it...

Uusin blogikirjoitus: suurisininen.fi/ajatuksia-it...

Siirryin 31.03.2026 pois Paremman Luonnon Puolesta -Säätiön toimitusjohtajan tehtävistä. Oli huikeat viisi vuotta. Kiitos niistä. Etsin siis uusia haasteita. Yhteystietoni löydät linkin takaa. www.suurisininen.fi

Siirryin 31.03.2026 pois Paremman Luonnon Puolesta -Säätiön toimitusjohtajan tehtävistä. Oli huikeat viisi vuotta. Kiitos niistä. Etsin siis uusia haasteita. Yhteystietoni löydät linkin takaa. www.suurisininen.fi

Olin @kerttukotakorpi.bsky.social (Yle Luonto) ja Arttu Saarisen kanssa tutustumassa Hartolan Isosuohon ja siellä tehtyihin ennallistamistoimiin. Olen @plups.fi toiminnanjohtajan roolissa vetänyt tätä upean keidassuon ennallistamishanketta vuodesta 2024.

Olin @kerttukotakorpi.bsky.social (Yle Luonto) ja Arttu Saarisen kanssa tutustumassa Hartolan Isosuohon ja siellä tehtyihin ennallistamistoimiin. Olen @plups.fi toiminnanjohtajan roolissa vetänyt tätä upean keidassuon ennallistamishanketta vuodesta 2024.

Auta tutkimusta ja osallistu vastaamalla tähän metsäaiheiseen kyselyyn.

Kun mainoksessa teini kysyy, että ”missä meillä on jääkaappi?”, niin ei oo kyllä uskottavaa ei. 🤓

Suljin pari vuotta sitten vesiluontoon keskittyneen sivustoni. Nyt tuntuu, että voisin miettiä materiaalin julkaisua kokonaan tai joiltakin osin uudelleen. Siellä oli kieltämättä paljon hyvää matskua, kuvitettuna kaikenlaisilla animoiduilla ötöillä. Tähän mennessä on tullut kivasti kannustusta.

Helmipöllöillä menee huonosti, eikä varpuspöllöjenkään tilanne näytä hyvältä. 🦉Suurin syy on sopivien elinympäristöjen väheneminen. #luonto #linnut

Kaivoin naftaliinista vesiluontokurssin sivuston pyörimään paikallisesti omalla läppärilläni. Pitäisköhän tätä viritellä taas interwebbiin, huviksi tai hyödyksi? Sivustolla kerrottiin Itämeren ja sisävesien lajistosta, ekologiasta jne. Tässä sivuston ländärin introvideo.

Tuore raportti AMOC-kiertoliikkeen keikahduspisteen vaikutuksista kehottaa tehostamaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, seurantaa ja varautumista. Raporttiin on koostettu tieteellinen tieto AMOCin mahdollisen romahduksen vaikutuksista Pohjoismaissa. www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6TWT...

Tule kuulolle. Puodille.

Raakut ja simpukat – elämä, suojelu ja vesistöjensuojelu. Jyväskylän yliopiston professori ja Konneveden tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen kertoo raakun ja muiden simpukoiden mielenkiintoisesta elämästä Paremman Luonnon Puodilla 20.01.2026 klo. 17–18:30. Vapaudenkatu 14,Lahti.

Muuramessa on ollut kitkaa Härkövuoresta. Juttu maksumuurin takana, muttavinkkinä sanottakoon, että @plups.fi ottaa lahjoituksia vastaan. Tässä saattaa olla ratkaisun avain. www.ksml.fi/paikalliset/...