"Koko 2000-luvun toimittajat ovat istuneet tiukasti työpöytiensä ääressä lähtemättä juuri ulos toimituksista ... Seurauksena syntyy journalismia, joka kertoo uutisten maailmasta – ei siitä maailmasta, jossa ihmiset elävät." Erittäin hyvä teksti by @pauliinapenttila.bsky.social. Lukekaa se!

Asia on muuten just kuin @pauliinapenttila.bsky.social sanoo. New Yorkin pormestarikisa oli tuore osoitus Yhdysvaltojen yliseurannasta suomalaisessa mediassa. Silti uutisointi jää lähinnä vaalien ja muun poliittisen pelin tasolle, jota seurataan kuin saippuasarjaa: suomenkuvalehti.fi/mielipide/po...

Zetlandin kautta Bonnier sujahtaa valtakunnallisen median markkinoille Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja ehkä Saksassakin. Se voi olla tärkeä liike, kirjoittaa @pauliinapenttila.bsky.social ja spekuloi, että Bonnierin lihaksilla @uusijuttu.fi kaltainen startup voisi haastaa vaikkapa Hesarin. #media

Jos yksittäisiin toimittajiin aletaan luottaa enemmän kuin välineisiin, voiko käydä niin, että osa toimittajista jättää mediatalot ja perustaa omia julkaisuja? Uusi Juttuhan näyttää tavallaan mallia: perustetaan media ja kootaan toimitus, jonka tutuilla kasvoilla on jo valmiiksi yleisön luottamus.

Tutkimus, joka koukuttaa kuin reality: 43 nuorta toimittajaa valmistuu 2020, mitä heille sitten tapahtuu? Odotan jo jatkoa! Kommenteissa pari linkkiä "sarjan" ilmestyneisiin osiin. Koska tiede ei suolla julkaisuja ja seuranta jatkuu vielä pitkään, tähän ehtii hyvin mukaan.

Avattiin muuten viime vuonna "Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla" #MOOC -kurssi, joka käsittelee teknologiavälitteisen toiminnan ulottuvuuksia ja reunaehtoja eri yhteiskuntatieteiden näkökulmista. Kaikille avoin, luennot á 30 min! Ajattelun apuja hypen keskelle. rajapinta.co/2024/05/21/k...

Mitäkö toimitukset tekevät tekoälyllä? Järkeviä asioita, varsinkin kun saavat itse niihin vaikuttaa. Mutta yksi asia saa melkein itkemään ilosta, myös tutkijan: Ei enää ikinä haastattelunauhojen purkamista!!!

Optimismia journalismiin, kiitos! Enkä nyt tarkoita viihdettä vaan juttuja, jotka todistavat, että asioihin voi vaikuttaa. Omalääkärijärjestelmä on minusta hyvä esimerkki: jutuissa kuultiin asiantuntijoita ja asiakkaita, nousi julkinen keskustelu, ja niinpä vain omalääkärijärjestelmä tekee paluuta.

Lööppi-lehti teki jutun meidän Uutislukupiiristä. Oli kiva keskustella journalismista yleisön kanssa, toivottavasti tämä konsepti saa jatkoa! Vielä on yksi lukupiiri jäljellä 12.12. Sampolan kirjastossa Tampereella. Jutun teki @tuukkatuomasjukka.bsky.social www.hsj.fi/ajankohtaist...

Kuuluuko maksuhalun herättäminen toimittajan työhön? Hyvä kysymys, mutta jostain se kertoo, että asia mainittiin Hesarin kulttuurin työpaikkailmoituksessa. Varmasti lehtiä tilataan esim. politiikan journalismin takia, mutta kirjattaisiinko asiaa sen osaston hakuilmoitukseen?

Tohtori @pauliinapenttila.bsky.social 'llä on erinomainen idea. Lisäisin vielä, että tentteihin voitaisiin kutsua vain ihmisiä jää, jotka ovat ehdolla.

Vahva lukusuositus!

”Talouden paineet ovat koetelleet journalismia, mutta politiikan toimittajat eivät ole niille juuri nöyrtyneet”, kirjoittaa @pauliinapenttila.bsky.social.

Mainio juttu klikkiotsikoista ja niiden ongelmista. Pääsin haastateltavaksi @tuukkatuomasjukka.bsky.social ’n juttuun. www.hsj.fi/ajankohtaist...

Kiitos toimittajat, että on puhuttu homopareista! Sitä pitää vielä jatkaa, mutta toivoa on: susipareista ei sentään enää tarvitse keskustella. Kirjoitin kolumnin. suomenkuvalehti.fi/mielipide/pi...

Lukusuositus. Panee miettimään, kannattaisiko it-hankkeisiin joskus käyttää miljoona tai kaksi enemmän etukäteen, ettei tarvitsisi paikkailla kymmenellä miljoonalla ja lisäksi kärsiä siitä, että kaikki on päin helvettiä.

Peter Vesterbacka syytti ministeriön virkamiehiä Venäjän kätyreiksi. Mitä ihmettä? HS selvitti, mitä kunnianhimoisen lukiohankkeen kulisseissa tapahtuu.

Tein viime keväänä Iltalehden toimituksessa etnografista tutkimusta – eli katselin, kun toimittajat tekevät töitä. Yllättäen he pitivät siitä. Kirjoitin esseen.