Nämä Epstein-kansioiden kuvat ja videot… sanattomaksi vetää.

Jos olet kiinnostunut kansainvälisestä oikeudesta ja sen merkityksestä historiallisesti, tänään ja huomenna, kuuntele Eeva Lehtimäen vetämä Martti Koskenniemen upea haastattelu ’Pähkähullu ruhtinas’ @eevalehtimaki.bsky.social @uusijuttu.fi Saat perspektiiviä ja kirkkaan analyysin.

Maailmassa tapahtuvan sekoilun keskellä huomaan kaipaavani arkista huomaavaisuutta. Kaipaan sivistynyttä tapaa puhua, toista kunnioittavia käytöstapoja. Ei meidän tarvitse rakastaa toisiamme, mutta voisimme palata hyvän käytöksen perusasetuksiin. Kotona, lähiympäristössä, työssä, politiikassa.

Käytän työni takia elämäni kallisarvoista aikaa kuuntelemalla tätä käsittämätöntä ajatuksenvirtaa, jota Trumpin puheeksi kutsutaan. Jos olisin paikalla, purisin käteni poikki.

I'm perfectly aware this is by far not the worst thing he's done, but Trump's constant presence - day after day after day - in the lives and headspaces of hundreds of millions of people (billions?), in the US and outside, is so taxing. Every morning, we wake up and have to think about this asshole.

Joka aamu ajattelen, että tuskin tämä Trumpin touhu voi enää hullummaksi muuttua. Ennen kuin olen ryystänyt ekan kahvikupposen (tuoretta pavuista jauhettua kahvia), äijä on alittanut riman kuin paraskin limboilija.

En tiedä hyökkääkö USA Grönlantiin. Mutta pelkästään jo se, että joudumme tällaista kysymystä pohtimaan on täysin käsittämätön asia. Toivon voimia Tanskan pääministerille, jonka rauhalliset mutta tiukat ulostulot ovat olleet pelkkää asiaa.

Mitäs tänne kuuluu?

Aika monen ihmisen työtä tarvitaan, että rattijuopon auto saadaan nostettua Aurajoesta. Bussissa istun ja odottelen, hieman homma haittaa liikennettä. Kiitos viranomaisille ja yrityksille, jotka asiaa nyt hoitavat. Onneksi ei henkiä menetetty. Muitakin kommentteja olisi, mutta jätän ne.

Ei liity mihinkään: Inhosin nuorena Kate Bushin Wuthering Hights biisiä. Nyt voisin huudattaa sitä niin, että Turku raikaa. Olisinkohan tarpeeksi kypsä lukemaan Anna Kareninan (jota inhosin parikymppisenä myös syvästi)? Näillä fundeerauksilla unten maille.

’Vaikka keskinkertaista yrittää, priimaa tuppaa tulemaan.’ Näin sanovat Pohjanmaalla. Olen yskinyt niin perusteellisesti, että vasen kylkivälilihas venähti. Yllättävän kivuliasta. Meinasin pyörtyä, kun satuin aivastamaan. Yskin vain pakon edessä. Nyt ei muuten saa naurattaa mua hetkeen.

Huomenna alkaa vähittäinen siirtyminen kohti työmoodia. Olen lomalla ollut vaan, lukenut paljon, tavannut muutamia ystäviä. Enimmäkseen olen ollut itsekseni. Olen saanut jotenkin itseni ’kiinni’ - monet asiat ovat selkiytyneet. Turhat energiasyöpöt ja pinnalliset ihmissuhteet on identifioitu.

Ennen lomaa kyselivät: mitä aiot tehdä? Minä: en -tana mitään. En aio käydä juuri missään, en suunnittele lähes mitään. Olen. Touhuan mitä mieleen juolahtaa. En suorita muuta kuin liikuntaa. Hyvin on toistaiseksi mennyt. Aivoni ovat saaneet lepoa. Kroppa voi hyvin. En kaipaa mitään. Näin on hyvä.

Kun lomalta palaan tutkimustyön pariin, aion tutkia ihan mitä haluan. Minulle on tyystin yhdentekevää mitä joku nykyinen tai ex-ministeri tutkimuskohteistani mahdollisesti ajattelee. Toivotan samaa asennetta muillekin tutkijoille. Tutkimusrahoituksesta on jo iso osa ohjattua, vapaa tiede kunniaan.

Loman eka päivä. Aivot ovat kuin flipperi: ’Pitäiskö…ai niin ei pidäkään…lähtisinkö salille, ei kun luen hetken kirjaa, kellarin hyllyn maalaus on muuten kesken, käviskö puutarhaliikkeessä, alkaako nyt sataa ja mitä väliä, jotain olisi tehtävä, johonkin energia suunnattava, veiskö ulos biojätteet?’

Tämä ketju kannattaa lukea, ettei erehdy höperehtimään tutkimusrahoituksesta. Muistattehan myös, että tutkijoita nimenomaan kannustetaan hakemaan kilpailtua tutkimusrahoitusta, jota Suomen Akatemian rahoitus on.

Olen kuvaillut työpaikkani edustalla olevia ruusuja, kas siinä. Päivä töitä jäljellä. Sitten lomalle.

Hyvää juhannusta! Glad midsommar! Happy midsummer!

Kiinnostava artikkeli @HS asiantuntijoiden keskittymiskyvystä. Luen sen illalla uudelleen, sillä tarkistin juuri (kesken töiden) mikä Muumilaakson hahmo olen. @markusgranlund.bsky.social testaa sinäkin, tai älä, jos pitää keskittyä… Olen Muumipappa.

No niinhän siinä sitten kävi. Ei tullut ikuista rakkaustarinaa, vaan hähmäinen tappelu. Make America… tai jotain.

Tänä viikonloppuna en tee minuuttiakaan töitä. Jos hyviä kirjoitusideoita tulee mieleen, kirjotan ylös. Tutkija kun olen. Muuten jäävät päähän riekkumaan. Läppärin jätin kotiin. Tänään juhlin tuttavan synttäreitä ja huomenna äitiyttä. Edessä junamatka, jolla en näpytä työjuttuja. Kirja, juna, minä.

Kollega sanoi ystävällisesti, ’Elina, näytät väsyneeltä.’ Hän on oikeassa. Peilistä katsoo väsynyt akka. Tänään lähden kotiin ihmisten aikoihin ja otan illan ihan levon kannalta. Pidän työstäni, ja jaksan paljon, mutta nyt pitää vähän rauhoittua. Sohva, tulossa ollaan!

Toisinaan tekee hyvää huomata, ettei lopulta osaakaan juuri mitään. Olin kuultavana eräässä asiassa. Paikalla oli muutama konkari, joiden asiantuntemus oli NHL-tasoa. Huomasin pelaavani vitosdivarissa ja luistimetkin oli hukassa. No, mottoni on, että joka kokouksessa pitää oppia jotain. Nyt opin.

Ottamatta kantaa kenenkään puoluetaustaan muistuttelen ystävällisesti ja yleisesti, että kansanedustajien ja ministereiden erityisavustajien kannattaa pitää mielessä, että niillä luusereiksi kutsutuillakin on äänioikeus. Jos ei ihmisarvo kiinnosta, ehkä ne äänet vaaleissa kuitenkin?

Ei täällä Turussa enää lunta sada. Nyt vaan opiskelijoiden mallin mukaan monta kerrosta rättiä päälle. Haalari olisi kyllä kätevä, mutta en taida tunkea itseäni siihen 😂 Hauskaa vappua, ihmiset!

Kuulin että Turussa sataa lunta. Olen seissyt Ruisrockissa olut kädessä vesisateessa. Juoman pinta ei laskenut, vaikka kuinka joi, koska vesi satoi tuoppiin. Aion siis seistä illalla Vartiovuorella. Kevät on pitämisen (Sollen), ei olemisen (Sein) maailmaan kuuluva kysymys. Kevät on päätös.

Vappuaattona sainkin nousta kello 5.00, jotta pääsen aloittamaan kevään juhlistamisen arvokkaalla tavalla: perustuslakivaliokunnan kuulemisella. Ei, en aio sonnustautua vappunaamariin, enkä ota mukaan yhtäkään vappupalloa. Naama peruslukemilla vaan. Elämä on.

Ilmoitus Vapun varalta. Inhoan simaa. Ne löllyvät rusinat, yök. Hiivainen maku. Onneksi ei tarvitse juoda 😉

Työpaikkani. Ah, niin epäkäytännöllinen rakennus, mutta rakastettavan kaunis.

Opiskelijat ovat kyllä 🥰 Vappu on kuulkaa kovaa vauhtia käynnissä jo. Lähetin kandiohjattavilleni eilen alustavan kuittauksen, että hyväksyttyjä ovat, kun kerran noudattivat kaikki määräpäivää ilman nitinää. Halusin että saavat vipeltää ja riemuita tuolla ilman huolta kandityöstä. Proffan hommia.

Löysin Piisamirotta-mukin! The Uselessness of Everything on hänellä luettavanaan. Toisinaan hän makaa Muumien riippukeinussa, yleensä lueskelee luolassa. Filosofi kun on. Näillä lähdetään kohti toukokuuta, lukuvuoden kiireisintä rupeamaa.

’Talouskasvua tukevat tutkinnot’ on aivopieru. Mikään hallitus ei voi tietää, millaisin oppiaineyhdistelmin talouskasvun tekijät syntyvät. Jos se nyt on se tavoite, kasvu. Ja kyllä kuulkaa alkaa hymy hyytyä, jos meillä ei ole ihmisiä esim. hoiva-alan hommiin. Pää kainalossa on vaikea innovoida.

Amerikkalaisyliopistojen eliitti vaikenee, kun Trumpin hallinto läimii tutkimusta ja karkottaa opiskelijoita. Harvard haastoi liittovaltion oikeuteen, mutta eri kulmalla kuin luulimme. Lue ⬇️ ”The privileged have an obligation to take risks in order to prevent the establishment of a dictatorship.”

Go Harvard, go! Mahtavaa kun pistävät hanttiin. Tutkimuksen ja opetuksen vapaus on uhattuna. yle.fi/a/74-20157250

Pitkästä aikaa aivot rauhoittuneet kirjan äärelle. Pirkko Saision klassikkoa luen, Punaista erokirjaa. Aamulla sain loppuun Ali Smithin Kevään. Pyöräilyä ja vesijuoksua välissä, jotten vallan sammaloidu. Ja hyvää ruokaa tietty. Omaa aikaa. Aikas jees.

Pitkäperjantai. Koiramme haudattiin. Pitkä puhelu äitini kanssa. Kävelin pitkän lenkin. Pesin terassin, kuurasin oikein kunnolla, ja istuin sitten hetken auringossa lukemassa. Kevät. Pienet päikkärit ja ruoanlaittoa. Lasi punkkua ja Vera Stanhope. Kaakeliuunissa tuli.

Suosikkimukini töissä (vasen) sai varteenotettavan kilpailijan tänään (oikea). Kyllä mun kelpaa näistä juoda hyvää tuoretta kahvia, joka ei ole käynyt mikrossa. Tuo oikea ehkä muuten possahtaisi mikrossa kimalteineen?

Heräsin klo 7, kattoikkunassa räntää. Vedin peiton pään yli, jatkoin unia. Päivästä tuli kuitenkin keväinen. Fillaroin kauppaan, jääkaappi kun oli tyhjä. Nukuin päikkärit. Luin yhden kandikäsikirjoituksen. Laitoin hyvää pöperöä. Nyt treffit sohvan ja Vera Stanhopen kanssa. Tavallista, hyvää elämää.

Kansalaisaloitteiden idea on tuoda poliittiseen keskusteluun asioita, joita hallitusohjelmassa ei ole. Se on ikään kuin se pointti. Aloitteita käsitellään eduskunnassa, on asiantuntijakuulemisia ja valiokuntakäsittelyä ja sitten tehdään salissa päätös. Joku ei nyt oikein hahmota tätä hommaa vissiin.

Jag har haft äran att få Folktingets förtjänstmedalj. Medaljen utdelas årligen åt någon som gjort betydande insatser för den svenskspråkiga befolkningen och den svenska kulturen i Finland. Nu säger jag bara: KAJ. Det är sällan som någon har gjort så mycket för den svenska kulturen som KAJ.

Erinomaista!

Demokratia, vapaus valita. Hieno asia, jota ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. Vahva demokratia luo osallisuutta ja luo luottamusta yhteiskuntaan. Loppupeleissä se antaa aineksia siihen onnellisuuteenkin.

Kotoutumassa reissusta. Ekaa kertaa lähes 13 vuoteen ei ole kiire kotiin. Siellä kun ei odota kukaan. Valmistaudun eksistentiaaliseen yksinäisyyden kokemukseen.

Ei tarvitse meikäläisen enää pohtia matkustaako jenkkeihin. www.lemonde.fr/internationa...

Raskas on se päivä, jolloin uskollisesta koirasta on luovuttava. Tänään osui omalle kohdalle. Lähes 13 vuotta yhdessä maailmaa ihmeteltiin.

Eilisessä karonkassa sai pitkästä aikaa puhua pidäkkeettä sitä itseänsä eli juridiikkaa. Ai että. Suu vaahdossa kävimme läpi oikeusvaltion peruspilarit ja muutamat muut oikeudelliset jutut. Jonkun muun ammattikunnan edustaja olisi saattanut pitkästyä. Hieno ilta oli kaikin puolin.

Tänään olemme keskeisten asioiden äärellä. Päivi Pietarisen väitöstilaisuus on alkanut. Akateemista riemujuhlaa!

Sveriges sak är vår.