"Ihmisten aktiivisuus pelasti vanhan metsän...Moni metsänystävä viestitti huolensa metsän kohtalosta myös Luonnonperintösäätiölle." Todella hyvä uutinen! @timohuhtamaki.bsky.social 💚🥹 #luonto #hyvätuutiset #hyviäuutisia

Historiallinen hetki: Luonnonperintösäätiö sai suurimman lahjoituksensa koskaan! Microsoftin tuella suojelemme Etelä-Suomessa yli 300 hehtaaria arvokasta metsää. Lämpimät kiitokset merkittävästä ja historiallisen suuresta tuesta.

Avasimme Ylelle toimintaamme syvähaastatttelun muodossa. Ilo jakaa tuore artikkeli tänä vuonna 30 vuotta täyttävästä Luonnonperintösäätiöstä. Laajaan juttuun on yhdistetty säätiön historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. yle.fi/a/74-20173768

Tässä kesästä silmännähden nauttivat faaraokoirat Remu ja Maija. Millaisia koiria teillä on? 🐶

Tältä näyttää entinen tienpohja, joka on vuosien varrella ennallistunut metsäksi. Kyseessä on suojelualueemme Lopella, nimeltään Blue Forest. Vanha liikennemerkki on jäänyt symbolisesti pystyyn. Otimme sen juurella yhteiskuvan Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussilan kanssa.

Muksuna 90-luvulla katselin Elämän suola -nimistä draamasarjaa, jossa nuorta tarjoilijaa näytteli Reidar Palmgren. Tätä nykyä teemme yhteistyötä Reidarin istuessa Luonnonperintösäätiön hallituksessa. Tällä viikolla saimme tehdä yhdessä dokumenttielokuvaa Ylöjärven metsissä.

Joku soitti juuri ihmeissään. Joku taho lähettelee nimelläni ja kuvallani ihmisille WhatsUppissa sijoitusneuvoja ja pyytää siirtämään rahaa. Huijareita liikkeellä. Kyseessä en ole minä.

Pian työuralla alkaa uusi luku, josta saa huomenna vihdoin kertoa lisää. Minut tunteville ei ole tarjolla suurta yllätystä, mutta organisaatiota tuskin kukaan heti arvaa. Luvassa on luontaista jatkumoa sille, mihin olen viime vuosina käyttänyt aikaa, ja mille sydän sykkii.

Tuoreen ilmasto- ja luontobarometrin mukaan suomalaisista 91 % ajattelee, että tuotteet tulisi suunnitella pitkäikäisemmiksi, vaikka ne siksi maksaisivat enemmän. Lähes jokainen olisi valmis panostamaan laatuun! Laatu pitäisi paremmin pystyä tunnistamaan jo ostohetkellä.

Yksittäisen kuluttajan valinnoilla on väliä. Pätkä on editoitu @keskiluokkakapina.bsky.social toimesta ja kuvattu Apatiasta aktivismiin paneelista torstaina. Kiitos hyvästä keskustelusta Niklas Kaskeala, Eenariina Hämäläinen, Raisa Omaheimo ja juonnosta toimittaja Markku Sipi 🌳

Helsingin Sanomat uutisoi suomalaisten ylikulutuksesta. Kotitalouksien kuluttamien tavaroiden ja palveluiden päästöjen osuus hiilijalanjäljestämme on kasvanut koko ajan. Ostelu selitti vuonna 2000 päästöistämme noin 10 %, on tavaroiden ja palveluiden osuus nyt jo yli neljännes.

Naisten rooli kiertotaloudessa on merkittävä. Kiertotalouden bisnesideoihin tarttuminen, kestävän kulutuksen palvelun ensikokeilut, kiertotalouden opetusohjelman lanseeraukset tai kiertotalouden liikeideaan sijoittaminen. Näissä kaikissa naiset ovat yliedustettuina. Hyvää naistenpäivää! 🌹

Vastaan itse itselleni: kiertotaloushan ei ole vain kierrätystä, vaan koko talousjärjestelmän uudelleenajattelua. Omistamisen sijaan käyttöoikeus, jakamistalous ja modulaarisuus muuttavat pelin. Michelin myymään ajokilometrejä, H&M vuokrattavaa pukeutumista, iPhone päivittyvää puhelinpalvelua.

Kovin vähän on uutisoitu sitä, että Suomen talous on yllättävän materiaalipohjainen. Saamme kilosta irti vain euron verran, kun muu EU saa reilusti yli kaksi euroa. Kiertotalousvajeinen materiaalitalous lienee huono pitkän ajan strategia Suomen kaltaiselle maalle.

Kun katsomme faktoja silmiin, Suomen resurssituottavuus ei yli 20 vuoden aikana ole juurikaan kasvanut. Eurostatin mukaan Suomi ei ole kyennyt irtikytkemään talouskasvua materiaalin käytöstä, kuten moni EU-maa. Kiertotalousastemme on vain 4 % tasoa, kun EU:n keskiarvo on 11 %.

Norja siirtyy askeleen kohti kiertotalousverotusta ja keventää käytetyjen tavaroiden ja korjauksen arvonlisäveroa! Suomi perässä kevään väliriihessä?

Nyt on isoja uutisia! EU on ottamassa härkää sarvista ja komissio ottaa kiertotalouden verotuksen tarkasteluun. Käytetyn tavaran tuplaveron poisto tulossa käsittelyyn! Tämä on isompi asia kuin äkkiseltään näyttää, sillä kiertotalous on nyt siirtymässä talouspolitiikkaan!

Puhuimme eilen ystäväni kanssa pitkään työstä, työssä jaksamisesta ja työn merkityksestä. Tiivistyi oivallukseen, että työstä on pyrittävä tekemään itselleen taidetta.

Turhasta materiaalin käytöstä irtautuvassa maailmassa juuri tänä aamuna mietityttää, miksi kaupoissa myytävät mandariinit pitää tarroittaa. Olisiko kuitenkin niin, että meillä on aika paljon pieniä ja matalalla roikkuvia kestävyysmuutoksen hedelmiä?

Tiesitkö, että verotus kannustaa tuhoamaan myymättä jääneet tuotteet? Jos kaupat antavat myymättä jääneen tuotteen hyväntekeväisyyteen, kaupan on maksettava veroa. Tuotteiden tuhoaminen taas on verotonta. Perverssi homma. Verotus on kiertotalouden suurimpia esteitä.

Onko liian herkkä aihe kysyä, onko lääkärikeskuksissa tarpeen jakaa lapsille krääsäleluja vastaanottojen yhteydessä? Hukutaan muutenkin turhaan romuun ja opettanee lapsia kertakäyttö- ja krääsätalouteen. Ehkä jotain fiksumpaa palkintoa tilalle?

Krääsätalouden purku ottaa konkreettisen askeleen EU:ssa! Juuri on päästy alustavaan sopimukseen tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luomisesta jäsenmaihin. Suomeksi sanottuna tarkoittaa, että jäsenmaat voivat kerätä Temulta ja Sheinilta korkeampia tuottajavastuumaksuja.

Valoisat aamut best. Aloitan sunnuntait usein kirjoitushommilla. Ajatus kulkee parhaiten rentoutuneena ja yöllä alitajunta työstää parhaat ideat. Keväälle on tullut paljon puhekeikkoja. Pääsin pääpuhujaksi erään toimialan globaaliin foorumiin, mikä kertoo kiertotalouden merkityksen kasvusta.

Hesari kunnostautui havainnollistamalla sukkatestissään laatuloikkaa, jossa 14,90€ laatusukat kestivät kulutusta neljä kertaa paremmin kuin 3,99€ maksavat sukat. Logiikka on sama kaikissa tuoteryhmissä: laatuun panostaminen on taloudellisesti järkevää, mutta ikävä kyllä tieto ei näy kuluttajille.

Sekajätteen maahantuonnin tilastot julkaistiin: suomalaisten hattugame ilmeisesti liekeissä. #temu #sekajäte

Temu-tilastot ovat nyt julkisia. Suurin Temu-pakettien kategoria vuonna 2024 olivat hatut ja päähineet, joita 6 miljoonan suomalaisen talouteen purjehti yli 2,2 miljoonaa pakettia. Tähän vielä kotimaasta ostetut päälle. Teräväpäistä kansaa, kun hattuja kuluu tätä tahtia puhki.

Valtio ei käytännössä kannusta minkään tuotteen korjaamiseen tai lainaamiseen. Kiertotalouden kannustinloukkujen purku edistäisi samanaikaisesti ilmasto- ja talouspolitiikan tavoitteita. Ja mikä parasta, talouskasvu jakautuisi Suomessa tasaisesti eri puolille maata.

Syytä lisätä biologian opetusta?

Tuoreen tilaston mukaan viime vuonna EU:n alueelle saapui joka päivä 12 miljoonaa arvoltaan vähäistä pikkupakettia. Monissa näistä on sisällä vaarallisia tuoteväärennöksia ja tuotteilla haitallinen ympäristöjalanjälki. Globaali krääsäralli on lähtenyt täysin käsistä.

Erään selvityksen mukaan keskimääräisellä 10-vuotiaalla on 238 lelua. Ylikulutukseen opitaan jo nuorena, ja lahjakulttuuri lappaa lapselle tavaraa ovista ja ikkunoista. Aikamoinen homma kääntää ajatusmaailma pois ylikulutuksesta, jos lapsena opitaan tällaiseen maailmaan.

Vanhojen ikkunoiden kunnostuksesta ei saa kotitalousvähennystä, koska työtä ei tehdä asiakkaan kotona, vaan ikkunat viedään verstaalle. Sen sijaan kun asennuttaa upouudet tehdasvalmisteiset ikkunat, saa kotitalousvähennyksen. Pelisäännöt eivät ole kiertotalouskunnossa.

Konkretiaa aina kysytään. Vaikkapa Ikea-kalusteiden kokoamisesta saa kotitalousvähennystä, mutta huonekalujen uudelleenverhoamisesta ei saa. Tässä vain yksi esimerkki siitä, miten lineaarinen järjestelmämme on. Uuden ostamisella on paremmat kannusteet kuin kiertotaloudella.

Kiertotalouskeskustelussa usein unohtuu, että tuotteiden elinkaaren jatkamisen arvonlisä jää tekijöiden palkkoina, yritysten voittoina ja maksettuina veroina käytännössä 100-prosenttisesti Suomen talouteen. Uutta ostaessa rahaa vuotaa maasta ulos. Usein vieläpä Kiinaan.

Usein unohtuu, että käyttöiän pidentäminen on aina kiertotalouden ensisijainen keino. Siksi korjaamot, räätälit ja tuotteita huoltavat tahot ovat tulevaisuuden talouden eturintama. Harmi vain, näiden alojen ammattilaisten määrä on tasaisesti laskenut pian 30 vuotta.

Paljon kertoo fakta, että myymällä 10 000 eurolla pikamuotia, jää kaupalle tuotteista myyntikatetta yli 7000 euroa. Myymällä käytettyjä tuotteita kate on noin 2000 euroa. Lienee selvää, kumpi bisnesmalli kattaa kalliit neliövuokrat, ja vielä jää varaa pitää shampanjakutsut vaikuttajille.

Käsityöammattien, erityisesti erilaiset korjausammatit ja ompelijat, tekijöiden määrä on tasaisesti vähentynyt 90-luvun lopulta lähtien. Samalla tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet ja taloutemme ”krääsääntynyt. Mikä on mielestäsi keskeisin syy tälle kehityskululle?

Nykykuluttajat ostavat 5 kertaa niin paljon vaattteita kuin 1980-luvulla. Oliko 80-luvulla vaatekulutuksen elintaso todella heikompi, vaikka ostettujen vaatteiden määrä oli noin 80 % alhaisempi kuin nyt? Hyvinvointi ja myyntivolyymit eivät kulje käsi kädessä.

Amerikkalainen laivayhtiö tarjoaa 4 vuoden mittaista risteilyä maailman ympäri 140 kohteeseen. Kohderyhmänä he, jotka haluavat poistua USA:sta ja skipata koko Trumpin kauden. Hinta alkaen 160 tuhatta dollaria. Todellisuutta ei tosin taida päästä pakoon risteilemälläkään.

Itseasiassa tätä jo @mikkonenkrista.bsky.social kanssa esitettiinkin viime keväänä hallitukselle pohdittavaksi. Kiitos @timohuhtamaki.bsky.social asian puskemisesta, jatkamme työtä eduskunnassa. www.vihreat.fi/kiertotalous...

Suomessa käytetyn tavaran kaupassa on tuplaverotus: Tuotteesta on alunperin maksettu arvonlisävero — kun se myydään uudelleen, siihen lisätään jälleen alv. Järjestelmä on kiertotaloudellisesti valuvikainen, koska tuotteen verorasitus kasvaa elinkaaren pidentyessä. Pitäisi olla juuri päinvastoin.

Ajatuksia ja vaikuttamishalua herättävä uutinen. Tuntuisi tosi tarpeelliselta, että käytetystä tavarasta poistetaan alv. Samaan syssyyn voisi poistaa korjausten alvin. Maailma hukkuu roinaan ja luonnonvarat loppuu. Tarvitaan toimivia keinoja muutoksen tekemiseen.

Tätä päivää on odotettu. Suomen ensimmäinen valtakunnan median uutisnosto kiertotalouden verotusongelmista tulee tänään ulos klo 20:30 Yleltä. Verotuksen kääntäminen kiertotalouteen on nostettava talouspoliitiseen keskusteluun. Sen matkan ensimmäinen askel on tänään.

Vähittäiskauppa integroituu kiertotalouteen yhä tiiviimmin. Paljon kertoo, että Walmart aloittaa nyt käytettyjen tuotteiden myynnin. Tulevaisuuden kauppa voi näyttää kovin toisenlaiselta kuin olemme tottuneet näkemään. Tulevaisuuden taloudessa tuotteet myydään monta kertaa.

Ehdotukseni krääsäkauppakiellosta herätti laajasti keskustelua ja @timohuhtamaki.bsky.social on edistänyt kestävää kulutusta ja kiertotaloutta ansiokkaasti eri foorumeilla. Jatkamme keskustelua Instagram-livessä tiistaina 21.1.2025 klo 16:00-16:30. Tervetuloa kuulolle!

Kritisoidessani krääsäkaupan voimakasta kasvua ja tuotteiden lyhyneviä elinkaaria, kohtaan voimistuvaa kritiikkiä, ettei köyhällä ole varaa ostaa laadukasta, ja siksi Temut ja Sheinit tarvitaan. Onko tavaran jatkuva halpuuttaminen todellakin köyhyyden poistamisen instrumentti?

Julkaisin perjantaina sijoittajahaastattelun Timo Huhtamäestä (@timohuhtamaki.bsky.social). Hän EU:n ilmastolähettiläs, toimitusjohtaja, kiertotalouden ja vihreän siirtymän asiantuntija jne. Hän on aktiivinen Inderesin Foorumilla, mikä on mahtava juttu! keskustelut.inderes.fi/t/alokas-haa...

Huomenna on jälleen se päivä, kun Suomessa ammutaan taivaalle 20 miljoonalla eurolla ilotulitteita. Valtaosa tuodaan Kiinasta. Samalla rahalla voisi rahoittaa parikymmentä maailmaa muuttavaa alkuvaiheen start up -yhtiötä. Samalla säästyisivät eläinten hermot.

Maailman merissä ui enemmän muovia kuin kaloja. Kiertotaloutta taloutta tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.

Ylikulutukseen opitaan jo lapsena. Erään selvityksen mukaan keskimääräisellä 10-vuotiaalla on 238 lelua. Kun tähän vielä lisätään lentävä lause joulukuusen ääreltä: ”olitpa kiltti, kun sait noin PALJON lahjoja”, lineaaritalous kasvaa osaksi selkärankaa.

Viime vuosikymmeninä on tapahtunut hidastettu junaonnettomuus: talous on krääsääntynyt. Laatuvaje on kasvanut — ihan kaikessa, mitä meille myydään. Laadun paraneminen, ”laatuloikka”, kiihdyttäisi kiertotaloutta, koska tuotteita kannattaisi korjata, lainata ja myydä käytettynä.