Edelleen yksi parhaista kirjojen nimistä

Luettua Hagelberg: Vajoava Ateneum 1 - oma tietämys aiheesta on niin heikko, että toden ja tarun erottaminen (muka)historiikissa onnistuu vain vaivoin, mutta eipä se lukukokemusta haittaa. Ainahan nämä Hagelbergit hyviä ovat.

1950-luvun keräilykuvia. Kammottava piirrosnaama lisätty tekniikaltaan erilaisiin ylijäämäkuviin.

Kiinnostava keissi että miten tämä eroaa siitä että itse esimerkiksi käytän kaikkeen kuvitukseen aina referenssikuvia? Joskus se Googlesta kaivettu kuva katoaa prosessin aikana kokonaan tyylin, osaamattomuuden ja muiden referenssien taakse, joskus ei. Tässä referenssi on selvästi tunnistettavissa

Uutta!

Watch out winners, dontcha know your time has come. Ministry covering Ten years after youtu.be/Ovnm2wi9c5o?...

Presenting the complete collection of Joe Matt’s legendary autobiographical comic book series, a masterpiece of modern humor: Peepshow is out 7/14! https://ow.ly/jrV950YhVLG

Savage talesia tuli käsittääkseni suomeksi nimellä Rautaa kansalle. Ainakin kolme numeroa joista tähän hätään löytyi huonosti tietoa netistä. Muistan Juskon maalatut kannet ja alkuperäistä otsikkotypografiaa mukailleen logon. Jotenkin kiinnostavia nämä sarjakuvien päätymiset Suomeen.

Luennassa Valhallat

Astetta nätimpi lehden ulkoasu taas. Vuodelta 1951.

James Joyce fan but baffled by Finnegans Wake? Try this short and illustrated version instead from Austrian cartoonist Nicolas Mahler, a delightful little book in the Mini Kuš series by @kushkomikss.bsky.social #booksky

Jäin miettimään tätä aiemmin käsittelemääni kantta. Sen ja monet muut tuon ajan kannet Jalavalle on maalannut vuosikymmen sitten edesmennyt Jukka Murtosaari. Tapasin Murtosaaren Siilinjärven sarjakuvapäivillä 90-luvun alussa. Nimikirjoituksen pyysin ja sain tyhjälle paperiarkille. 1992 julkaisin

Kaksikielinen klassikko ja sen vähemmän kaksimieliset kaverit

Voisin kirjoittaa keräilystä ja etenkin keski-ikäisten miesten keräilyn syistä paljonkin mutta nyt kirjoitin mustavalolamppumiehistä. parkisto.blogspot.com/2026/02/must...

Ns Römpötin listalla osui silmääni ainoana lukemattomana Tuula Mäkelän Orava ja myyrä. Sen kirjastosta lainasin ja hyväksi havaitsin. Joku ulkoasussa ja muussa esillepanossa oli sellaista etten ollut kirjaan aiemmin tutustunut. Sisältä kirja kuitenkin oli taikuutta olematta mitenkään yliluonnollinen

Oma tilanteeni on että puolitoista vuotta sitten minut tulkittiin takautuvasti yrittäjäksi ja aloitettiin 40 tuhannen tukieuron takaisinperintäprosessi. Samalla menetin oikeuden työttömyystukeen. Olen tätä vastaan lakiavun tukemana taistellut, mitään muutosta parempaan ei ole tullut. Ainoa muutos

Nyt bloggasin uudesta, kummallisesta Lucky Lukesta. Selitän ratakiskosta auki viittaukset, alpparin nimen pointin jne., joten vähän on spoilaava tällä kertaa, mutta juonta en paljasta. Semmoinen tätimäinen ote, että karttakepillä näytän, miten kuuluu tulkita. sanahirvio.fi/2026/02/11/d...

Jaan minäkin tämän koska kärkisijoilla on kaksi teosta joiden työstämiseen olen käyttänyt maltillisesti arvioiden kaksi vuotta elämästäni, ehkä enemmänkin.

Tämän myötä on kaikki aiemmin vain instagramissa olleet kritiikit siirretty blogiin. Pari juttua jätin välistä, ne tuskin ovat tarpeellista luettavaa. parkisto.blogspot.com/2026/02/ches...

Wrote a few words about the return of an important part of French comics history.

Vuonna 1997 oli vielä tarmoa niin paljon että sain lehden julki Yhdysvalloissa.

Kirppiksellä oli myös tämä Paskan single. Edellinen kohtaaminen levyn kanssa oli yläasteella, missä musiikin opettaja meitä sivistääkseen laittoi levysoittimeen Paskan levyn että myös näin voi tehdä ja tämäkin on musiikkia.

Kirppikseltä löysin sata kappaletta keräilykortteja joita tekemällä Art Spiegelman rahoitti Mausin piirtämisen.

Nuoruuteni poliittiset laulut. Kunnollisia! youtu.be/2aH-paeCKnY?...

Kaksi sarjakuvamuotoista ränttiä taiteilijuudesta. Pirinen, Bagge, Suuri Kurpitsa 43, Weirdo 12.

Another comic I never bothered posting This one from 2023. Topical galileo humour apropos of precisely nothing at all

Lainasin kirjastosta Jukka Heiskasen ja Cesar Feriolin uuden lastensarjakuvan Linda ja avaruuskaverit. Menevää tieteisseikkailua etevästi tehtynä. Tuli outo fiilis että ihan kuin lukisin Aku Ankkaa ilman Aku Ankkaa. Joku sivujen rakenteessa ja tyylittelyssä… joten googletin. Toden totta, Heiskanen

We are Runeborg. You will be assimilated. Resistance is futile. (Tämä vanha juttu kerran vuodessa)

Tällainen, kuten sanotaan, vahva suositus.

Taiyo Matsumoton Tokyo these days kertoo ikäisestäni sarjakuvakustantamon kustannustoimittajasta joka eroaa työstään ja haluaa jättää sarjakuvat taakseen. Kuvassa hän on myymässä kokoelmaansa diilerille mutta viimeisen laatikon pohjan pettäessä hän ymmärtää että ei ole valmis luopumaan kirjoistaan

Lapset olivat käyneet Turun sarjakuvakaupassa ja vanhempi lapsi oli tuohtunut kun en ole kertonut että on sellainen paikka jossa on niin hyvä mangahylly. Joten tiedoksi: Hyvä mangahylly Turun sarjakuvakaupassa.

Samaa mieltä siitä että teos tasapainottelee neron ja teennäisen välimaastossa, mutta surulliseksi teki silti tämä arvio. Kaikesta ei voi pitää eikä tarvitsekaan. Silti mietin kuinka eri tavalla voi eri ihmisille joku sarjakuva näyttäytyä. Mietin tätä myös itsessäni kun en saa tiristettyä iloa

Kustantajan arkistoista vihoviimeinen kappale Hagelbergin Kova länsi-albumia 20 euroa posteineen jos jotakuta kiinnostaa. Kaksi kertaa kovempi kuin puolikova länsi. Hauskin Hagelbergin kirja ja tätä oli myös ilo olla tekemässä ja kaikkea siihen liittyvää ”markkinointia”.

Pyrkimykseni on ollut kirjoittaa saatavilla olevasta nykysarjakuvasta sellaiseen sävyyn että joku teksteilleni altistunut ehkä ostaisi ja lukisi esiteltyjä sarjakuvia. Suunnitelma on toistaiseksi mennyt mönkään, koska tekstiä syntyy etupäässä vanhoista sarjakuvista. Nyt vuorossa pienin sarjakuva!

Olen suomalaisen sarjakuvan arvosteluissani päässyt vuoteen 1948.

Sikker Hansen. Jälleen yksi tanskalainen kuvan mestari. Löysin oheisen vedoksen vuodelta 1940 kierrätyskeskuksesta ja seinälläni sitä ihailen.

Vaihdoin Qobuziin mutta sielläpä ei ole Endless Boogien Long island-levyä. Onneksi Ektro recordsin kauppa tuli hätiin.

Pelastusarmeijan meemimainontaa ilmoitustaululla. (Hämeenlinna)

Instagramiin olen kirjoitellut sarjakuvista mutta kokenut sen pulmallisena kun sinne eivät pääse kaikki lukemaan. Muistin että minullahan on blogi, armas Propaganda-arkisto, jonka edellisin inkarnaatio hyytyi kymmenen vuotta sitten. parkisto.blogspot.com/2026/01/marc...

En tiedä susta mutta itse pidin Ruris Futurumin yksinkertaisesta ulkoasusta ja kirjan läpi kiertävistä renkaanjäljistä todella paljon.

Kelalta tuli taas takaisinperintääni liittyen sata sivua asiaa, josta vain kaksi sivua oli uutta ja loput liitteitä. Joka kerta mukana seuraa Kalevan outsider-kirjani teksti kokonaisuudessaan ja parikymmentä sivua kuvanäytteitä. Mietin onko tämä tekijänoikeusrikkomus?

Lasten kanssa viestittelen

Etevästi saatu paljon irti kahdesta painoväristä vuonna 1950.

Hienoja vanhoja nuottivihkojen kaksivärisiä kansia

Tämä on nyt semmoinen juttu… En millään muotoa ole tämän kirjan kohdeyleisöä, mutta tämä on suhteessaan sisältöön toteutettu älyttömän hyvin! Jutut on tuollaisia post-it-lapuille tehtyjä tiivistyksiä. Pitää antaa täydet pisteet Ninni Aallolle, joka on tekstannut tämän

RIP Nissen. Petteri Tikkasen kansioriginaali.

Tulin tänne Iisalmeen esittämään polumeer-elokuvani. Järjestäjä kysyi että olenko Hans Nissen? Vastasin että olen. Oliko teillä ankkoja 35 vuotta sitten, kävin niitä katsomassa silloin. Miten ihmiset muistaa näitä?

Kirppikseltä iltalukemista. Tietäjä tietää.