Lapsuuteni aikaan sijoittuva, avaamaton Lego-pakkaus. Löysin tämän 20 vuotta sitten kirpputorilta ja ajattelin että sopivan hetken tullen pääsen kokemaan pakkauksen avaamisen ja sen sisällä olevan pussukan jossa osat ovat. Niinkuin lapsena. Ihanuus! Mutta sopivaa hetkeä ei tunnu tulevan.

hello fellow artists. google has fallen. pinterest/duckduckgo AI filters don't work. do not despair; here is a list i made of places to find reference images without having to sift through piles of worthless garbage: doodlemancy.dreamwidth.org/20757.html 🚯 #NoAI #HumanArtists #ArtistsOnBluesky

New Left Comics – A New Cultural Studies Book by Robert Aman Available now for preorder is a new cultural studies book by Swedish University Professor Robert Aman. Titled 'New Left Comics', the book examines how Swedish comic creators used mainstream comics (such as the Phantom) in the 1970s to…

1950-luku oli suomalaisen kirjamuotoilun kulta-aikaa. Myös lastenkirjoissa paljon hienoja ulkoasuja. WSOY:n Lasten oma kirjasto viehättää silmääni. Tässä Tohtori Dolittle, vuonna 1953 vielä Tommi Tattinen nimeltään.

En tiedä kuka tekee hankintoja Hämeenlinnan pääkirjaston sarjakuvahyllyyn, se on suppea, mutta yllätti taas. Tällainen mangasensaatio Cats of the Louvre. NÄTTI!

Konna nimeltä Sniff

Nerokasta! (Yöjuttu 1/1975)

If you see this, post an album cover with a motor vehicle on it.

Kirppikseltä löytyi Super naturals-figuuri vuodelta 1987. Tuntuu että monet lapsuuteni ajan lelut on suunniteltu niin että niissä on monta lelua tai toimintoa samassa. Tässäkin siis hahmo vaihtuu lelua käännellessä.

Kirppiksellä löysin kirjan välistä tuhat euroa käteisenä. Koska en ole ihan viisas, annoin ne kassalla myyjälle että tommoset löysin.

Kirppiksellä oli pino Simo Penttilän Arizona-sarjaa ja ostin vanhasta tottumuksesta koska nämä oli joskus haluttuja ja kalliita (ei ole enää). Silti kovatasoinen kirjan nimi tämä KAMELIT TIETÄVÄT KUOLEMAA

Mmmm… luettavaa

Lähetin matkaan viimeisen täyden setin Läskimooseksia. Jäljellä on melkein kaikkia numeroita muttei siis täysiä sarjoja enää. Jos joku on kiinnostunut jäljellä olevien numeroiden sarjasta, voin lähettää ilmaiseksi postikuluja vastaan. Viestiä tänne: kreegahbundolo(at)gmail.com

Näytteitä sähköparannuslaitteen ohjekirjasta

Lars von Trierin The Five Obstructions on Amazon Primessa. Elokuvassa von Trier teetättää Jørgen Lethille tämän klassikkolyhärin uudelleen viisi kertaa. Keksien joka kerta edellistä pirullisimmat rajoitukset tekemiselle.

40 vuotta sitten. Internet ja digitaalisuus pystyy moneen mutta se ei pysty samaan vaikuttavuuteen joka on lähes A3-kokoisella taidelehdellä jossa on huippukuvaajien ja kuvittajien kuvia joskus jopa aukeaman kokoisina. Pelkästään jo sisällysluettelon kuvitus tässä numerossa Robert Mapplethorpen.

Edelleen yksi parhaista tempuistani. Minua haastateltiin Imageen 4/02 PEZ-karkkiautomaateista mutten halunnut mennä valokuvaan. Lähetin Benjamin Bergmanin joka esittäytyi kuvaajalle Hans Nisseninä. Pahoittelut kaikille asianomaisille.

Polümeer-elokuvani esitetään festareilla jälleen loppuvuodesta. Edellinen näytös päättyi käsirysyyn. Lintuaiheisia dokumentteja katsomaan tullut vanhempi mies huusi PASKAA PASKAA, TÄÄ ON PASKAA ja teki ampumaeleitä valkokankaalle. Järjestysmiehet kantoivat hänet ulos. Kuinkahan käy tällä kertaa?

Lapsi patisti sarjakuvaliikkeeseen ostaakseen jotain vessaan sijoittuvaa kauhumangaa ja itse ostin Blake & Mortimeria edeltävän albumin The U Ray. Sitä nyt visuaalisten ansioiden vuoksi suosittelen.

Elokuva kertoi nimensä mukaisesti siitä että Beau on peloissaan. Elokuva kertoi myös miten, missä ja miksi Beau on peloissaan.

Kirjani Nimettömät on saanut viisi arviota Goodreadsissa, niistä kolme on yhden tähden arvioita. Vähän mietin että missäköhän määrin oli virhe julkaista se teos (uudelleen).

Divarissa 1,50

Tietokoneladontaani muutaman vuoden takaa Matti Hagelbergin sarjakuvaan.

Kesken jäänyt yhdeksän vuotta sitten

Muutama kuvittamani vaate. R&A 2025 R&A 2015 The_Relaxing_End 2019

Lucky Lukea lukevien lukupiiri kokoontui kesällä vertailemaan ensimmäisen suomeksi ilmestyneen Lucky Luken ensipainoksia. Siis saman painoksen eri yksilöitä millä tavoin ne olivat kuluneet ja ikääntyneet. Olivat kuluneet ja ikääntyneet kaikki samalla tavalla. Mainitsin tästä tutulle kirjakauppiaalle

Joann Sfarin ja Christophe Blainin Blueberry ei ilmeisesti ole ilmestynyt suomeksi. Teoriassa kiinnostelisi hyvinkin paljon.

Werner Herzog on kirjoittanut kirjan Hirō Onodasta joka piileskeli 30 vuotta Filippiinien Lubangsaarella jatkaen omaa sotaansa 29 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Onoda antautui maaliskuussa 1974. Samana vuonna ilmestyi Henrik Tikkasen kirja Unohdettu sotilas

Festareilta ostamani Peter Baggen Neat sruff-lehdet vuodelta 1989 ilahduttivat suuresti jahka sain pakotettua itseni lukemaan ne. Tekstiä on paljon ja Baggen tyylittely lyö yli koko ajan ja on groteskia. Mutta! Miesten ja naisten väliset suhteet ja muu ihmisenä olemisen vaikeus kuvautuu näissä ihan

Hämeenlinnan toinen, huonompi, divari lopettaa. Täällä oli muutama vuosi sitten kolmaskin. Kävin siellä kysymässä Ahmed Ahne-albumeja. Myyjä soitti puolihädissään miehelleen huutaen: onko meillä Ahmed Ahnaa. Ahmed Ahnaa onko meillä? Ahmed Ahna…

Kehitin suomalaisen sarjakuvakustantamisen laatukaavion: Pystyjana on laadusta välittäminen ja vaakajana osaaminen. Neliön muotoisen kaavion osat ovat Osaa ja välittää Osaa muttei välitä Välittää muttei osaa Ei välitä eikä osaa Tähän voi sit alkaa merkkailemaan suomalaisia sarjakuvakustantajia.

Kiitos Petteri Tikkanen. Kolme pokkaria Mustanaamion hyvää piirtäjää.

Sattumanvaraisia ruutukokonaisuuksia. Naamio - Lee Falk ja Ray Moore (kippari kalle 11/1953)

Vaikea sanoa miten hyvin on kestänyt sisällön osalta aikaa, mutta 50-luvulla julkaistut sarjakuvat näyttäytyvät usein eräänlaisena kulta-aikana. Formaatit olivat usein ovelia. Kuten Kilroy! Sarjakuvaa tuli paljon lehtinä ja liuskoina, mutta Kilroy onkin vaaka-A5, jossa upeat kannet ja 8 sivua.

Joskus oli aika jolloin Keltaisen kirjaston kirjojen ulkoasut olivat parasta kuviteltavissa olevaa. Se aika on menneisyydessä, ilmeisesti jo kaukaisessa.

Piirsin Rakkautta & anarkiaa-filmifestivaalille seksihuulet 90-luvulla. Nyt Hans Nissenin seksihuulet ovat palanneet. On hupparia, suklaata, kahvikuppia.

Ankaran determinismin ilo itselleni on siinä että oli mimmoista tahansa minä hetkenä tahansa niin se on silti aina se kaikkein paras mitä kulloisillakin spekseillä on itselle sillä hetkellä tarjolla. Kiitollisena ja hyvillä mielin herään jokaiseen uuteen päivään.

Esiinnyn Hagelbergin uutuusalbumissa Vajoava Ateneum 2 nimellä Jens Snørsvik. Tarina on nimien osalta muuteltu anekdootti siitä kun menin hakemaan Alpha-lehteen tulevan sarjakuvan originaaleja tekijältä joka leveili kultaisilla kynillään ja esitteli videotaan naiskollegasta johon oli salaa ihastunut

Lucky Luke lukevien kerhossa on tänään vertailtu eri yksilöitä Piikkilankoja preerialla-albumin ensipainoksen värien osalta. Näyttäisi siltä että kaikista puuttuu yksi painoväri (cyan) useilta sivuilta. Väri seilaa läpi albumin vaihdellen intensiivisyydessään ja ajoittain kadoten kokonaan.

R-kioskin täti hihkaisi perään että osta poika pippelipullaa! En ostanut koska en syö pullaa, mutta mietin että joku innovoinnin riemuvoitto leivonnaisessa johon on saatu ängättyä molemmat sukupuolielimet. Vähän kyllä alkoi toi vehnänen himottamaan. Vaniljatahnat ammuttu siihen keskelle.

Lucky Lukea lukevien kerhossa on nyt pohdiskeltu kuumeisesti kuvioita Luken kenkien pohjissa ja nehän ovat siis kulumisesta tulleet reiät. Tätä kuvaa kun tarkastelee niin siinä on vähän elementtejä ja ne elementit on piirretty lennokkaasti muutamalla viivalla. Huomio kiinnittyy kengänpohjiin. ‪

Ruutu jossa Lucky Luke lukee lakia

Henrik Tikkasen länkkärikansi ja toinen tuntematon mutta aika UG.

Ylen jutusta on jo tovi mutta edelleen tulee yhteydenottoja päivittäin ihmisiltä jotka ovat samassa tilanteessa. Olen mielessäni syyttänyt oikeistohallitusta tästä, mutta minulle kirjoittaneiden joukossa on myös taiteilijoita jotka ovat samassa putkessa pidemmällä.

Palsa