Kartat ovat vallankäytön välineitä, jotka jakavat ihmiset meihin ja muihin. Tätä hyödyntää myös Valkoinen talo, joka julistaa X:ssä herruuttaan läntisellä pallonpuoliskolla. Millaisia rajoja piirretään Amerikkojen mantereella tulevien vuosina? 🌎 Lue Ella Virtasen kolumni kommenttikentän linkistä!

Brasiliassa kytee pitkäaikainen vaiettu kriisi, joka johtaa vuosittain syyttömien ihmisten menetykseen. Poliisiväkivallassa ei ole kyse yksittäisten viranomaisten ylilyönneistä, vaan se on syvälle juurtunut yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma. Linkki Alli Kailan analyysiin kommenteissa.

Eurooppa on tämän komission toimikauden aikana tasapainotellut kahden strategian välillä. Yhdysvallat pyritään pitämään keinolla millä hyvänsä tyytyväisenä. Samaan aikaan EU pyrkii itsenäistymään. Kysymys onkin, kääntyykö loputon puhe toiminnaksi. Lue Sanna Raita-Ahon kolumni linkistä kommenteissa.

Patrick McGeen kirja "Apple in China" käsittelee Applen nousua Kiinan-tuotantoriippuvuuden varassa, ja sen seurauksena yhtiön kasvanutta geopoliittista haavoittuvuutta. Lue Joel Pyykkösen kirja-arvio linkistä kommenteissa.

Energiajärjestelmän murros ei ole enää pelkästään ilmastopoliittinen kysymys, vaan yhä selvemmin myös turvallisuuspoliittinen haaste. 🌍 Ilman kyberturvaa vihreä siirtymä voikin muodostua strategiseksi riskiksi Suomelle ja Euroopalle. Lue alta Veera Tuukkasen vieraskynä!

Hamish McDonaldin teos Melanesia – Travels in Black Oceania tarjoaa lukijalle paikallista näkökulmaa avaavan kattauksen Melanesian alueesta, jonka historiaa ovat pitkälti muovanneet ulkopuoliset intressit. Linkin Pauliina Parviaisen kirja-arvosteluun löydät kommenteista.

Maailmanpolitiikan kriisit synnyttävät nopeasti vahvoja tulkintoja ja varmoja vastauksia. Kateřina Buchtová @katerinaabu.bsky.social pureutuu kolumnissaan siihen, mitä ”cool, calm and collected” voisi tarkoittaa käytännössä. Mitä voimme oppia tiedustelumaailmasta? Linkki alla! 👇

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission tekemä loppuraportti on avannut tilaisuuden syventää keskustelua saamelaisista. Keskittyminen anteeksipyyntöön puolestaan sivuuttaa keskustelun saamelaisten kokemuksista ja lähihistoriasta. @annakatila.bsky.social pohtii aihetta tekstissään alhaalla.

Yhdysvaltojen tekemät ilmaiskut Venezuelaan ja maan presidentin Nikolás Maduron kaappaaminen ovat herättäneet liudan erilaisia näkemyksiä, joihin Ella Virtanen ja Alli Kaila pureutuvat kommentissaan. Linkin tekstiin löydät kommenteista.👇

Vuosi on paketissa, ja The Tietovisa jälleen täällä. Tämä on viimeinen kuulutus lennokkaalle matkalle maailmanpolitiikan vuoden 2025 ympäri. Portti G7… vai oliko se nyt G20 sulkeutuu tuota pikaa. Kapteeninanne tänään toimii The Ulkopolitist. Hyvää matkaa! 🛩️ ulkopolitist.fi/2025/12/29/t...

Valko-Venäjä vapautti 123 poliittista vankia vastineeksi Yhdysvaltojen pakotteiden purkamisesta. Kyse on osasta laajempaa geopoliittista peliä Venäjän hyökkäyssodan ja Euroopan turvallisuusjärjestyksen ympärillä. Lue Toni Stenströmin kommentti Valko-Venäjän pelistä linkistä alla.

Etelä-Korean kaksikymppiset miehet ovat maan konservatiivisin ikäluokka.Ilmiön taustalla vaikuttavat kokemus taloudellisesta epävarmuudesta, pettymys tasa-arvopolitiikkaan sekä laajempi maskuliinisuuden kriisi. Lue Jenna Raution vieraskynä, linkki alla!

🌎 Miksi Haiti ei pääse irti kahleistaan? Entä miksi lännen tulisi kantaa vastuunsa maan tilanteesta?  Lue Ella Könösen analyysi Haitin tilanteesta ja sen taustoista, linkki kommenteissa. 📸: US DoD

Kuka on Ibrahim Traoré – ja miksi hänestä on tullut monille toivon, toisille autoritarismin symboli? Lue Hanna Siposen analyysi siitä, miten tekoälypropaganda, panafrikkalaisuus ja nuorten muutoshalu kietoutuvat Burkina Fasossa, linkki alla!

The Ulkopolitist selvitti, millaisia maahanmuuttopoliittisia lupauksia Trump antoi kampanjansa aikana ja miten hän on niitä toteuttanut toisen kautensa alussa. Lue Niko Mikael Korhosen analyysi, linkki kommenteissa. 👇 Kuva: Trump White House/Flickr

Syyskuun YK:n yleiskokouksen yhteydessä annettuja Palestiinan tunnustuksia on pidetty symbolisina, mutta myös elintärkeinä kahden valtion mallille. Lue Camilla Antilan analyysi, linkki kommenteissa! 👇 📸: Hansine Korslien/NorwayUN

🇮🇳 Intia pyrkii irti riippuvuuksistaan ja uskoo teknologian olevan avain suurvaltarooliin. Mihin Modi vie Intiaa murroksessa olevassa maailmanjärjestyksessä? 🌍🔎 Lue Erdal Feren analyysi, linkki alla!

Teknologisen kehityksen ja Ukrainan sodan myötä yritysten rooli puolustuskyvyn vahvistamisessa on kasvanut. Yritysten kasvava rooli asettaa painetta puolustusteollisuutta ympäröivien rakenteiden kehittämiseksi. Linkki Paavo Mattisen analyysiin kommenteissa.

Maatalous on ollut Turkin sisäpolitiikan taustavaikuttaja jo yli sata vuotta. 1990-luvulta alkaen Turkki on noussut kansainvälisesti suureksi maataloustuottajaksi, jossa alhaiset palkat ja lapsityö parantavat maan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Linkki Niko Järven analyysiin kommenteissa.

🇪🇺🇫🇮 LUMI-tietokoneen kasvattaminen on Suomelle tilaisuus vahvistaa rooliaan eurooppalaisen teknologian keskuksena aikana, jolloin teknologiapolitiikka kytkeytyy vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lue Henri Kaarakaisen analyysi aiheesta, linkki kommenteissa! 📸: Mikael Kanerva, CSC

Euroopan maailmansotien muisto unohtaa usein siirtomaiden roolin. Tämä vähän tunnettu historia heijastuu edelleen Euroopan suhteisiin sen entisten alusmaiden kanssa. 🖋️ Lue Iida Karjalaisen analyysi, linkki kommenteissa! 👇

🇷🇺 Venäjän hallinto valmistautuu vuosikymmenten mittaiseen vastakkainasetteluun ”kollektiivista länttä” vastaan. Osana tätä kehitystä se pyrkii mobilisoimaan Venäjän yhteiskuntaa virallisella valtionideologialla. 👇Lue Riku Rantasen analyysi aiheesta!

Marraskuussa Brasilian Belémissä kokoonnuttiin COP30-ilmastohuippukokoukseen. Samaan aikaan kun valtiot neuvottelevat ilmastopolitiikan tulevaisuudesta, tutkijoiden varoitukset kovenevat. Mitä COP30:ssä saavutettiin? ulkopolitist.fi/2025/11/29/l...

🛰️ Miehittämättömät järjestelmät ovat olleet uutisotsikoiden aiheena enenevissä määrin etenkin Ukrainan sodan pitkittyessä. 👇Lue Saarisen analyysi aiheesta!

Lihoista ja autoista tehty EU-Mercosur-sopimus on salamyhkäinen kyhäelmä, joka herättää kysymyksen siitä, kenen ehdoilla kauppapolitiikkaa tehdään. 👇 Lue Lotta Jokisen ja Alli Kailan analyysi kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.

♻️ Vihreää siirtymää pidetään aikamme Graalin maljana. Joutuvatko globaalin etelän naiset kuittaamaan tämän siirtymän laskun, kysyy Maria Keisu analyysissään. 👇 Lue artikkeli kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.

Suomalaisella kulttuurikentällä väitellään performatiivisesta lukemisesta, ja argumentit ovat saaneet myös ulkopoliittisia ulottuvuuksia. Mutta kuinka taidekeskustelu kanavoidaan toiminnaksi, joka vaikuttaa poliittiseen todellisuuteen? 🖋️ Lue Sara Harjun kolumni.

🤖 Maahanmuuttoa hallitaan entistä enemmän tekoälyn avulla. Tämä taas herättää huolta prosessien oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä, kirjoittaa Tuukka Lampi. Lue analyysi verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa.

📚 Tekeekö Marin itse niin kuin toivoo? pohtii Hannu Salomaa kirja-arviossaan. 👉🏼 Lue Salomaan arvio Toivo on tekoja -kirjasta. Linkki kommenteissa.

🇱🇻Latvian parlamentti hyväksyi 30. lokakuuta lakiesityksen maan irrottautumiseksi naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta. 👇Lue Paanasen analyysi tilanteesta!

Euroopan tulevaisuus kytkeytyy yhä selkeämmin indopasifisen alueen kehitykseen. Kaupan, teknologian ja turvallisuuden risteyskohdassa EU:lla olisi paikka vaikuttaa, mutta mahdollisuus katoaa ilman yhteistä linjaa. Lue Pihla Kukkosen analyysi linkistä kommenteissa.

The Ulkopolitistin podcastin uusimmassa jaksossa paneudutaan Intian ulkopoliittiseen tilanteeseen. Selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka.

Dubai on noussut vauraaksi luksuskiinteistöjen ja ulkomaisten sijoitusten ansiosta. Monet valtiot ovat yrittäneet jäljitellä sen mallia. Kuitenkin Dubain talous on yhä hauras, sillä se nojaa lähes täysin kiinteistökauppaan. Otto Europaeus käsittelee aihetta analyysissä kommenteissa.

Venäjän miehitys on tukahduttanut vapaan tiedon ja luonut pelon Ukrainaan, jossa totuutta ei uskalleta eikä voida tutkia. Tämä puolestaan rajoittaa sekä tutkijoiden että toimittajien työtä. Lue Aino Heikkilän analyysi aiheesta kommenteista.

Amazonin alkuperäiskansat vaativat vuoden 2025 ilmastokokouksessa muutosta, sillä lähivuosina Amazon on vaarassa saavuttaa useita ilmastonmuutoksen keikahduspisteitä. Silti he saattavat jäädä kokouksessa pelkiksi pelinappuloiksi. Linkki Salli Sarvelan analyysiin kommenteissa.

Naton perhealbumissa kuvat vahvasta ja luotettavasta isästä ovat haalistuneet. Myrskyisemmän maailman kynnyksellä Euroopan lapset silti selaavat albumin sivuja ja pitelevät epätoivoisesti kiinni vanhoista hyvistä ajoista. Linkki Anni Lindgrenin kolumniin kommenteissa.

Irakin parlamenttivaalit järjestetään 11. marraskuuta. Boikotit, korruptio ja vaaliväkivalta haastavat demokratian, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa. Pessimistisimmät kansalaiset näkevätkin vaalit pelkkänä teatterina. 🇮🇶 Lue lisää Sini Al-Fraidawin analyysista!

Liittokansleri Friedrich Merzin tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Hallituksen sisäisistä kiistoista huolimatta huhut sen kaatumisesta ovat olleet liioiteltuja, vaikka suosio onkin ollut laskussa. 🇩🇪 Lue alta Anton Engelbergin analyysi! 🖋️

Kanada ja Meksiko kulkevat nyt kapeaa tietä kansainvälisessä kaupassa: niiden on puolustettava etujaan USA:n rinnalla menettämättä omaa uskottavuuttaan. Samalla johtajien pitää huomioida maansa sisäpoliittiset tilanteet. Lue Mikael Katajan tuore analyysi aiheesta! 🖊️

Bosnian serbijohtaja Dodik poistuu parrasvaloista, mutta politiikan ongelmat jatkuvat. 👉🏼 Lue Samuli Gravesin kiinnostava analyysi maan politiikan tilanteesta.

🇸🇾 Syyria pelon ja toivon välillä. Lue Salman Gadidin analyysi maan ensimmäisistä parlamenttivaaleista presidentti Bashar al-Assadin yli 20 vuotta kestäneen valtakauden jälkeen. Mitä vaalit merkitsivät?

🌊 Filippiinien ja Kiinan väliset yhteenotot Etelä-Kiinan merellä ovat lisääntyneet viime vuosina. Nyt pitkään jatkuneet aluekiistat ovat vaarassa eskaloitua. 👉🏼 Lue Pulkkisen kattava analyysi saarivaltion tasapainoilusta kahden suurvallan välillä.

Ensimmäinen kolumnini @ulkopolitist.fi pohtii, mikä on Yhdysvaltojen strategia Aasian ja Tyynenmeren alueella - onko se oikeasti maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopiste vai ei? Trumpin toisen presidenttikauden tähänastisesta politiikasta vastausta on vaikea löytää 🔍

Presidentti Donald Trump on valjastanut valtiokoneiston ”sisäisiksi vihollisiksi” maalaamiaan tahoja vastaan. Uusien vihollisten löytäminen saattaa mahdollistaa liikkeen Trumpin jälkeisen muodonmuutoksen, myös entistä radikaalimman politiikan. Linkki Arto Sillanpään esseeseen kommenteissa.

🎨 Euroopassa käydään hiljaista kulttuurisotaa. Se ei näy tankkeina kaduilla tai mielenosoituksina toreilla vaan budjettineuvotteluiden sivulauseissa, taideohjelmien lakkauttamisina ja yhä tiukempina poliittisina kriteereinä kulttuurille. 👉Lue Elovainion analyysi aiheesta.

Aasian ja Tyynenmeren alue on retoriikan tasolla Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteettialue. Trumpin hallinnon arvaamattomuus voi kuitenkin johtaa epäilyihin Yhdysvaltojen todellisesta sitoutumisesta myös alueella. Linkki Eero Tuorilan kolumniin kommenteissa.

🇮🇷 Kesä 2025 syöksi Iranin syvimpään kriisiin vuosikymmeniin. Israelin ilmaiskut surmasivat vallankumouskaartin johtajia, kaupungit pimeni­vät sähkökatkoissa ja kadut täyttyivät epätoivosta. 👇Lue Lahtisen analyysi Iranin tilanteesta nettisivuiltamme.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on saanut poikkeuksellisen paljon kansainvälistä huomiota luotuaan läheiset suhteet Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa. Poikkeuksellista on, että se on tuonut Suomelle myös muodollisempaa valtaa. Linkki Anni Vehmaan analyysiin kommenteissa.

Globaali velkajärjestelmä on rikki, eivätkä länsimaat tai Kiina ole onnistuneet tarjoamaan ratkaisua sen ongelmiin. Lue Carla Veston analyysiin aiheesta. Linkki kommenteissa 👇

Miten Eurooppa voi varmistaa, että osaajat pysyvät ja myös menestyvät täällä? Lue Johanna Metsänheimon analyysi aiheesta. Linkki kommenteissa. 👇🏼