Monimuotoisuuden tukeminen ei aina vaadi omaa pihaa. Pölyttäjien tilannetta voi nimittäin parantaa vuokrakodissakin ja jopa pienillä parvekkeilla. Kaupungin asuntoja vuokraava Porvoon Kodit on mukana Ala villiksi -kampanjassa ja vinkkaa, millaisin keinoin parvekkeella voi antaa tilaa luonnolle. 👇

Tätä tärkeää viestiä saa jakaa!⁣ ⁣ Saimaannorppia suojeleva verkkokalastusrajoitus päättyi kesäkuun viimeisenä päivänä. Vetoamme kaikkiin Saimaalla kalastaviin: jättäkää silti verkot naulaan!⁣

WWF Suomen pääsihteerinä vuosina 1976–1992 toiminut Mauri Rautkari on kuollut 94 vuoden iässä. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja ottaa osaa läheisten ja ystävien suruun. wwf.fi/uutiset/2026...

Moni tietää, että perhoset ovat pihoilla tärkeitä pölyttäjiä. Harvempi ehkä hoksaa, että myös perhosten toukat kannattaa huomioida kotipihalla. Lue suojeluasiantuntijamme Eeva-Liisa Korpelan vinkit 👇🦋 wwf.fi/uutiset/2026...

Miksi ilmastonmuutos ja luontokato liittyvät turvallisuuteen niin oleellisesti? Tästä puhuttiin tiistaina SuomiAreenassa. Jutun lopussa on linkki, josta pääsee katsomaan tallenteen koko keskustelusta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Susi oli Suomessa erittäin uhanalainen jo ennen kiintiömetsästystä, ja lisäksi Suomen susikannan geneettisen monimuotoisuuden tila on huolestuttava, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja @petteritolvanen.bsky.social. Lue koko juttu klikkaamalla linkkiä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Jo tämän vuoden kahdeksas saimaannorppa on löydetty hukkuneena kalanpyydykseen. Kuollut kuutti oli kokonsa perusteella vasta aloittamassa itsenäistä elämäänsä Saimaalla. Toivomme, että kaikki Saimaalla kalastavat ottaisivat norpat huomioon.

Turvallisuus alkaa luonnosta. Miten ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? WWF Suomi ja Ulkopoliittinen instituutti keskustelevat aiheesta SuomiAreenassa tiistaina 23. kesäkuuta kello 13–13.45 Kirkkolavalla. www.suomiareena.fi/event/turval...

Luonnonsuojelua on tehty viime vuosina muuttuneessa maailmassa. Mitä WWF Suomen kansainvälisessä työssä on saatu aikaan? Lue jutusta terveisiämme maailmalta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Mäyräkameran katsojat voivat nyt valita kahden näkymän välillä, sillä pesää kuvataan kahdella kameralla. Todennäköisimmin mäyrän bongaa yöaikaan. wwf.fi/uutiset/2026...

Euroopan-laajuinen Näpit irti luonnosta -vetoomus on kerännyt jo yli 500 000 allekirjoitusta. Jos et ole vielä antanut ääntäsi luonnolle, voit tehdä sen vaikka heti. Linkki löytyy uutisemme lopusta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Nuuksion kan­sal­lis­puis­toa suojellaan hai­tal­li­sel­ta lupiinilta. @metsahallitus.bsky.social Luontopalvelut, @wwf.fi ja Crowdsorsa kutsuvat kansalaisia mukaan luonnonsuojelutyöhön Nuuksiossa. Haitallista vieraslajikasvia lupiinia kartoitetaan kesän aikana. wwf.fi/uutiset/2026...

Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Tällä kertaa sen saivat Savonrannan kehittämissäätiö ja Arkipelagia-seura. Lue lisää palkintoperusteista 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Joko olet bongannut WWF:n Luontoliven uusimmat tähdet? Siilien on havaittu vähenevän koko Euroopassa. Jos sinulla on oma piha, voit olla avuksi siileille helpolla tavalla: tekemällä vähemmän. wwf.fi/uutiset/2026...

Saimaan pesälaskennoissa havaittiin 101 syntynyttä saimaannorpan kuuttia, joista tähän mennessä tiedetään kuolleen 12 yksilöä. Apukinosten ja keinopesien merkitys saimaannorpille on korostunut entisestään. wwf.fi/uutiset/2026...

Perinnebiotoopit, kuten erilaiset kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Miten niitä voitaisiin hoitaa? WWF tekee monenlaista työtä perinnebiotooppien hyväksi osana Priodiversity LIFE -hanketta, josta voit lukea lisää täältä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Vuosi 2025 oli Euroopassa jälleen virtavesien purkamisen ennätysvuosi. Viime vuonna kärkipaikalla ollut Suomi oli nyt kakkosena. Lue juttu tuoreesta Dam Removal Europe 2025 -raportista WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Santa Martan kokous, johon Suomikin osallistui, antaa toivoa siitä, että myös kansainvälisen ilmastodiplomatian kentällä pystytään edistämään fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Suomella vain voitettavaa. Olisiko tämä maabrändille vahvistamisen paikka? wwf.fi/uutiset/2026...

Kahden peräkkäisen heikon pesimävuoden takia kiljuhanhia on havaittu vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. WWF on seurannut kiljuhanhien kevätmuuttoa ja yksilömääriä Perämerellä jo yli 40 vuotta. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen on suuri mutta mahdollinen muutos. Yksi keskeinen keino on ”aiheuttaja maksaa” -periaatteen määrätietoinen soveltaminen luontohaittoihin, sanovat WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä ja suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. www.hs.fi/mielipide/ar...

WWF oli mukana eduskunnassa keskiviikkona järjestetyssä vegepäivässä. Ilta-Sanomien videosta selviää, mitä tapahtumaan osallistuneet kansanedustajat tuumasivat 👇 www.is.fi/kotimaa/art-...

Suklaayrityksillä on edelleen paljon töitä tehtävänään metsäkadon kitkemiseksi. Mitä Chocolate Scorecard -pisteytys tänä vuonna paljastaa? Lue alta ja käy myös klikkaamassa itsesi pisteytyssivustolle jutusta löytyvästä linkistä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Enemmistö suomalaisista haluaa vaikuttavaa ennallistamista, jonka tuloksena luonnon tila aidosti paranee.

Kalastusrajoitusasetusta odotellaan yhä, ja WWF on havainnut eteläisellä Saimaalla verkkoja. Mitä saimaannorpan suojelemiseksi voi tehdä? Kokosimme vinkit niin kalastajille, kalaa syöville kuin mökkiläisille ja muille Saimaalla liikkuville 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

WWF:n suosittu Norppalive on auennut upouudesta paikasta. Livelähetyksen kautta saimaannorppien elämään pääsee tutustumaan niin, ettei niille aiheudu lainkaan häiriötä 🎥🦭 Juttu Norppalivestä on luettavissa WWF:n verkkosivulla, ja jutusta löytyy myös linkki liveen 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin: esimerkiksi talvet ovat vähälumisempia ja kevään sulamisvesien määrä on vähentynyt. Mitä juuri julkaistusta Euroopan ilmastoraportista selviää? Lue WWF Suomen verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Tuore kyselytutkimuksemme paljastaa, että valtaosa suomalaisista haluaa, että ennallistamisella parannetaan luonnon tilaa vaikuttavasti. wwf.fi/uutiset/2026...

Vaikka ilmastokriisi kadottaa ainutlaatuisia elinympäristöjä, ja sen tuhoisia vaikutuksia todistetaan jatkuvasti ympäri maailman, etenee fossiilisista luopuminen edelleen liian hitaasti. Onneksi yhä useammat maat haluavat kääntää suunnan kohti turvallisempaa ja vähäpäästöisempää tulevaisuutta.

Muoviroska aiheuttaa ympäristössä monenlaista haittaa, sillä esimerkiksi eläimet voivat niellä sitä tai takertua siihen. Lisäksi iso osa muoviroskasta päätyy vesistöihin. WWF on mukana roskienkeruutalkoissa Helsingin Puotilassa 12. toukokuuta. Tervetuloa mukaan! wwf.fi/uutiset/2026...

Lapinpöllökamera on jälleen täällä! WWF:n Luontolivessä seurataan lapinpöllön pesintää Etelä-Lapista.⁣⁣ ⁣⁣ Pesintä on jo alkanut ja ensimmäiset munatkin munittu. ⁣⁣⁣⁣ Katso lapinpöllökameraa: wwf.fi/luontolive/lapinpollo

WWF:n suojelukoordinaattori Ismo Marttinen on havainnut kaksi kalastusverkkoa eteläisellä Saimaalla. WWF vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta verkkokalastusrajoitus saadaan voimaan ja sitä jatketaan heinäkuun loppuun saakka. yle.fi/a/74-20221799

Voisitko ryhtyä tänä kesänä vähän villiksi? WWF on jo kolmatta kertaa korkannut Ala villiksi -kampanjan, johon kannustetaan ilmoittamaan niin pieniä parvekkeita kuin suuria niittyjäkin. Lisätietoa täältä 👇🐝 wwf.fi/uutiset/2026...

WWF iloitsee @ym.fi:n esityksestä laajentaa Itäisen Suo­menlahden kan­sal­lis­puis­toa. @wwf.fi teki jo 2014 ehdotuksen puiston laajentamisesta merialueille. Samalla olisi mahdollisuus laajentaa kansallispuistoa myös jo valmiiksi Metsähallituksen hallinnassa oleville saarille wwf.fi/uutiset/2026...

Hilima-saimaannorppa synnytti kaksoskuutit! Sekä emo että kummatkin kuutit voivat viimeisten tietojen mukaan hyvin.⁣⁣ ⁣⁣ Hilima-norppa elää Saimaan Pihlajavedellä. Se sattuu vieläpä olemaan Etelä-Savon maakunnan nimikkonorppa.⁣⁣

Jopa 70 prosenttia pohjoiskarjalaisista on Heinäveden Palokin voimalapadon purkamisen kannalla. WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen kutsuu Palokin padon purkua Suomen merkittävimmäksi, tarpeellisimmaksi ja järkevimmäksi padonpurkuprojektiksi. wwf.fi/uutiset/2026...

Alkuvuosi on ollut erittäin surullinen saimaannorppien kannalta. Lauantaina 4.4. Metsähallitus sai tiedon jo kuudennesta tänä vuonna kalaverkkoon hukkuneeksi ilmoitetusta norpasta.⁣ Viimeisten 10 vuoden aikana on ilmoitettu vuosittain keskimäärin kuusi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa.

Kaakaon hintaa ei voi mitata vain rahassa. Sen kulutus kytkeytyy suoraan luontokatoon trooppisilla alueilla. Suunta on ollut tuhoisa, mutta onneksi sitä voi muuttaa. Lue kansainvälisen metsäasiantuntijamme Maija Kaukosen puheenvuoro Reilun kaupan verkkosivulla 👇 reilukauppa.fi/puheenvuoro/...

Sääksikamera on täällä taas! Tänä keväänä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön yleisöhavaintojen kerääminen. Katsojat voivat raportoida pesän tapahtumista ja vaikka kiinnostavista sääilmiöistä. wwf.fi/uutiset/2026...

Naali palasi pesimälajiksi Suomeen vuonna 2022 yli 25 vuoden tauon jälkeen, ja pesintä on onnistunut joka vuosi sen jälkeen. Jokainen retkeilijä voi osallistua naalien suojeluun huolehtimalla, ettei esimerkiksi ruoantähteitä jää tunturiin. wwf.fi/uutiset/2026...

Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Tänä vuonna kulutimme oman osuutemme maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta. Lue koko juttu täältä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Luontoa on suojeltava myös globaalin turvallisuuden nimissä, kirjoittavat WWF Suomen Anne Tarvainen ja Mari Pasula. Yksi osoitus tästä on UK:ssa julkaistu hälyttävä raportti luontokadon turvallisuusvaikutuksista. Näkökulmateksti on luettavissa WWF:n verkkosivulla 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Kansanedustajat yli puoluerajojen ottavat kantaa saimaannorpan puolesta.👏 Halu suojella norppaa yhdistää suomalaisia. Teettämämme kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista Saimaalla heinäkuun loppuun. www.hs.fi/politiikka/a...

Hienoa! Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt. – Tämä on yksi tehokkaimpia keinoja välttää saimaannorppien ylikuolleisuutta, Multala sanoo - www.suomenmaa.fi/uutiset/saim...

Näin taas kävi: saimaannorppauros on kuollut kalaverkkoon. Metsähallitus sai keskiviikkona ilmoituksen kuhaverkkoon kuolleesta saimaannorpasta. Kyseessä on jo viides Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut saimaannorpan pyydyskuolema.

Vielä yksi yritys. Olemme lausuneet, vaikuttaneet, teettäneet kyselyn, kirjoittaneet mielipiteitä ja lausuneet uudestaan, jotta Saimaan verkkokalastuskieltoa jatkettaisiin heinäkuulle. Oikein kohdistetut kalastusrajoitukset ovat tehokkain tapa suojella kuutteja. Lue lisää ja tutustu lausuntoomme:

Saimaannorpan suojelussa ei pitäisi hyväksyä vältettävissä olevia kuolemia. Heinäkuun verkkokielto on yksinkertainen ja tehokas ratkaisu tehostaa kuuttien suojelua. Tätä tukevat @uniuef.bsky.social tutkijat ja @ym.fi. www.esaimaa.fi/paakirjoitus...

Järjestöjen yhteiskirjeessä ulkoministeri Elina Valtoselle toteamme, että ilmastotoimissa on kyse paitsi poliittisesta prioriteetista myös valtioiden oikeudellisesta velvollisuudesta nykyisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan. Lue kirje kokonaisuudessaan WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Yli 11 000 suomalaista allekirjoitti metsien hiilinielun elvyttämistä vaativan vetoomuksen WWF:n verkkosivuilla. Suuri kiitos kaikille allekirjoittaneille! 🌲 Vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille valtioneuvoston linnassa. wwf.fi/uutiset/2026...

26 vuotta sitten MV Treasure –rahtialuksen upotessa mereen vuoti 1400 tonnia öljyä, ja kymmenet tuhannet pingviinit olivat vaarassa kylmettyä kuoliaaksi. Samanlaisen onnettomuuden uhka on nyt läsnä Itämerellä, ja siksi varautuminen on tärkeää, kirjoittaa asiantuntijamme Teemu Niinimäki.

WWF One Planet -kriteeristö palvelee hyvin myös vastuullisuustyössä pidemmällä olevia toimijoita, kuten Salpausselän kisoja. Nyt pilotointivaihe huipentuu auditointiin, jonka läpäisy hyväksytysti mahdollistaa WWF One Planet -tunnuksen myöntämisen. wwf.fi/uutiset/2026...