Vuosi 2025 oli Euroopassa jälleen virtavesien purkamisen ennätysvuosi. Viime vuonna kärkipaikalla ollut Suomi oli nyt kakkosena. Lue juttu tuoreesta Dam Removal Europe 2025 -raportista WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Santa Martan kokous, johon Suomikin osallistui, antaa toivoa siitä, että myös kansainvälisen ilmastodiplomatian kentällä pystytään edistämään fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Suomella vain voitettavaa. Olisiko tämä maabrändille vahvistamisen paikka? wwf.fi/uutiset/2026...

Kahden peräkkäisen heikon pesimävuoden takia kiljuhanhia on havaittu vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. WWF on seurannut kiljuhanhien kevätmuuttoa ja yksilömääriä Perämerellä jo yli 40 vuotta. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen on suuri mutta mahdollinen muutos. Yksi keskeinen keino on ”aiheuttaja maksaa” -periaatteen määrätietoinen soveltaminen luontohaittoihin, sanovat WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä ja suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. www.hs.fi/mielipide/ar...

WWF oli mukana eduskunnassa keskiviikkona järjestetyssä vegepäivässä. Ilta-Sanomien videosta selviää, mitä tapahtumaan osallistuneet kansanedustajat tuumasivat 👇 www.is.fi/kotimaa/art-...

Suklaayrityksillä on edelleen paljon töitä tehtävänään metsäkadon kitkemiseksi. Mitä Chocolate Scorecard -pisteytys tänä vuonna paljastaa? Lue alta ja käy myös klikkaamassa itsesi pisteytyssivustolle jutusta löytyvästä linkistä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Enemmistö suomalaisista haluaa vaikuttavaa ennallistamista, jonka tuloksena luonnon tila aidosti paranee.

Kalastusrajoitusasetusta odotellaan yhä, ja WWF on havainnut eteläisellä Saimaalla verkkoja. Mitä saimaannorpan suojelemiseksi voi tehdä? Kokosimme vinkit niin kalastajille, kalaa syöville kuin mökkiläisille ja muille Saimaalla liikkuville 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

WWF:n suosittu Norppalive on auennut upouudesta paikasta. Livelähetyksen kautta saimaannorppien elämään pääsee tutustumaan niin, ettei niille aiheudu lainkaan häiriötä 🎥🦭 Juttu Norppalivestä on luettavissa WWF:n verkkosivulla, ja jutusta löytyy myös linkki liveen 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin: esimerkiksi talvet ovat vähälumisempia ja kevään sulamisvesien määrä on vähentynyt. Mitä juuri julkaistusta Euroopan ilmastoraportista selviää? Lue WWF Suomen verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Tuore kyselytutkimuksemme paljastaa, että valtaosa suomalaisista haluaa, että ennallistamisella parannetaan luonnon tilaa vaikuttavasti. wwf.fi/uutiset/2026...

Vaikka ilmastokriisi kadottaa ainutlaatuisia elinympäristöjä, ja sen tuhoisia vaikutuksia todistetaan jatkuvasti ympäri maailman, etenee fossiilisista luopuminen edelleen liian hitaasti. Onneksi yhä useammat maat haluavat kääntää suunnan kohti turvallisempaa ja vähäpäästöisempää tulevaisuutta.

Muoviroska aiheuttaa ympäristössä monenlaista haittaa, sillä esimerkiksi eläimet voivat niellä sitä tai takertua siihen. Lisäksi iso osa muoviroskasta päätyy vesistöihin. WWF on mukana roskienkeruutalkoissa Helsingin Puotilassa 12. toukokuuta. Tervetuloa mukaan! wwf.fi/uutiset/2026...

Lapinpöllökamera on jälleen täällä! WWF:n Luontolivessä seurataan lapinpöllön pesintää Etelä-Lapista.⁣⁣ ⁣⁣ Pesintä on jo alkanut ja ensimmäiset munatkin munittu. ⁣⁣⁣⁣ Katso lapinpöllökameraa: wwf.fi/luontolive/lapinpollo

WWF:n suojelukoordinaattori Ismo Marttinen on havainnut kaksi kalastusverkkoa eteläisellä Saimaalla. WWF vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta verkkokalastusrajoitus saadaan voimaan ja sitä jatketaan heinäkuun loppuun saakka. yle.fi/a/74-20221799

Voisitko ryhtyä tänä kesänä vähän villiksi? WWF on jo kolmatta kertaa korkannut Ala villiksi -kampanjan, johon kannustetaan ilmoittamaan niin pieniä parvekkeita kuin suuria niittyjäkin. Lisätietoa täältä 👇🐝 wwf.fi/uutiset/2026...

WWF iloitsee @ym.fi:n esityksestä laajentaa Itäisen Suo­menlahden kan­sal­lis­puis­toa. @wwf.fi teki jo 2014 ehdotuksen puiston laajentamisesta merialueille. Samalla olisi mahdollisuus laajentaa kansallispuistoa myös jo valmiiksi Metsähallituksen hallinnassa oleville saarille wwf.fi/uutiset/2026...

Hilima-saimaannorppa synnytti kaksoskuutit! Sekä emo että kummatkin kuutit voivat viimeisten tietojen mukaan hyvin.⁣⁣ ⁣⁣ Hilima-norppa elää Saimaan Pihlajavedellä. Se sattuu vieläpä olemaan Etelä-Savon maakunnan nimikkonorppa.⁣⁣

Jopa 70 prosenttia pohjoiskarjalaisista on Heinäveden Palokin voimalapadon purkamisen kannalla. WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen kutsuu Palokin padon purkua Suomen merkittävimmäksi, tarpeellisimmaksi ja järkevimmäksi padonpurkuprojektiksi. wwf.fi/uutiset/2026...

Alkuvuosi on ollut erittäin surullinen saimaannorppien kannalta. Lauantaina 4.4. Metsähallitus sai tiedon jo kuudennesta tänä vuonna kalaverkkoon hukkuneeksi ilmoitetusta norpasta.⁣ Viimeisten 10 vuoden aikana on ilmoitettu vuosittain keskimäärin kuusi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa.

Kaakaon hintaa ei voi mitata vain rahassa. Sen kulutus kytkeytyy suoraan luontokatoon trooppisilla alueilla. Suunta on ollut tuhoisa, mutta onneksi sitä voi muuttaa. Lue kansainvälisen metsäasiantuntijamme Maija Kaukosen puheenvuoro Reilun kaupan verkkosivulla 👇 reilukauppa.fi/puheenvuoro/...

Sääksikamera on täällä taas! Tänä keväänä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön yleisöhavaintojen kerääminen. Katsojat voivat raportoida pesän tapahtumista ja vaikka kiinnostavista sääilmiöistä. wwf.fi/uutiset/2026...

Naali palasi pesimälajiksi Suomeen vuonna 2022 yli 25 vuoden tauon jälkeen, ja pesintä on onnistunut joka vuosi sen jälkeen. Jokainen retkeilijä voi osallistua naalien suojeluun huolehtimalla, ettei esimerkiksi ruoantähteitä jää tunturiin. wwf.fi/uutiset/2026...

Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Tänä vuonna kulutimme oman osuutemme maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta. Lue koko juttu täältä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Luontoa on suojeltava myös globaalin turvallisuuden nimissä, kirjoittavat WWF Suomen Anne Tarvainen ja Mari Pasula. Yksi osoitus tästä on UK:ssa julkaistu hälyttävä raportti luontokadon turvallisuusvaikutuksista. Näkökulmateksti on luettavissa WWF:n verkkosivulla 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Kansanedustajat yli puoluerajojen ottavat kantaa saimaannorpan puolesta.👏 Halu suojella norppaa yhdistää suomalaisia. Teettämämme kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista Saimaalla heinäkuun loppuun. www.hs.fi/politiikka/a...

Hienoa! Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt. – Tämä on yksi tehokkaimpia keinoja välttää saimaannorppien ylikuolleisuutta, Multala sanoo - www.suomenmaa.fi/uutiset/saim...

Näin taas kävi: saimaannorppauros on kuollut kalaverkkoon. Metsähallitus sai keskiviikkona ilmoituksen kuhaverkkoon kuolleesta saimaannorpasta. Kyseessä on jo viides Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut saimaannorpan pyydyskuolema.

Vielä yksi yritys. Olemme lausuneet, vaikuttaneet, teettäneet kyselyn, kirjoittaneet mielipiteitä ja lausuneet uudestaan, jotta Saimaan verkkokalastuskieltoa jatkettaisiin heinäkuulle. Oikein kohdistetut kalastusrajoitukset ovat tehokkain tapa suojella kuutteja. Lue lisää ja tutustu lausuntoomme:

Saimaannorpan suojelussa ei pitäisi hyväksyä vältettävissä olevia kuolemia. Heinäkuun verkkokielto on yksinkertainen ja tehokas ratkaisu tehostaa kuuttien suojelua. Tätä tukevat @uniuef.bsky.social tutkijat ja @ym.fi. www.esaimaa.fi/paakirjoitus...

Järjestöjen yhteiskirjeessä ulkoministeri Elina Valtoselle toteamme, että ilmastotoimissa on kyse paitsi poliittisesta prioriteetista myös valtioiden oikeudellisesta velvollisuudesta nykyisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan. Lue kirje kokonaisuudessaan WWF:n verkkosivulta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Yli 11 000 suomalaista allekirjoitti metsien hiilinielun elvyttämistä vaativan vetoomuksen WWF:n verkkosivuilla. Suuri kiitos kaikille allekirjoittaneille! 🌲 Vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille valtioneuvoston linnassa. wwf.fi/uutiset/2026...

26 vuotta sitten MV Treasure –rahtialuksen upotessa mereen vuoti 1400 tonnia öljyä, ja kymmenet tuhannet pingviinit olivat vaarassa kylmettyä kuoliaaksi. Samanlaisen onnettomuuden uhka on nyt läsnä Itämerellä, ja siksi varautuminen on tärkeää, kirjoittaa asiantuntijamme Teemu Niinimäki.

WWF One Planet -kriteeristö palvelee hyvin myös vastuullisuustyössä pidemmällä olevia toimijoita, kuten Salpausselän kisoja. Nyt pilotointivaihe huipentuu auditointiin, jonka läpäisy hyväksytysti mahdollistaa WWF One Planet -tunnuksen myöntämisen. wwf.fi/uutiset/2026...

”On pöyristyttävää, että vesipuitedirektiivin uudistamista suunnitellaan kovalla kiireellä ilman vaikutusten arviota ympäristöön, ihmisten terveyteen, talousveden tuotantoon, maatalouteen ja matkailuun", sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. wwf.fi/uutiset/2026...

WWF:n ja Tornatorin pääyhteistyökumppanuus pureutuu metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-alueiden tasolla. Mistä on kyse? Klikkaa juttu auki ja tutustu työhömme 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

”Suteen liittyy vastakkainasettelua, joka ei liity aitoihin ongelmiin ihmisen ja suden välillä, mutta kiistaa on helppo hyödyntää politiikassa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja @petteritolvanen.bsky.social. Lue Seuran juttu 👇 seura.fi/ilmiot/repor...

Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator ryhtyy vähentämään metsäojista vesiin virtaavaa typpi- ja fosforikuormitusta yhteistyössä WWF:n kanssa. Kyse on luonnon omien suodattimien eli soiden ottamisesta käyttöön. Lue Ylen juttu aiheesta 👇 yle.fi/a/74-20210961

yle.fi/a/74-20211302 - Essayah @mmm-fi.bsky.social väittää virheellisesti, että verkkokiellon jatkoa heinäkuulle ei ole aiemminkaan esitetty viranomaisten toimesta. Lajin suojelusta vastaava @metsahallitus.bsky.social esitti tätä jo 2021 täydentävässä mielipiteessään silloisen työryhmän raporttiin.

Saimaannorppa­tutkijoilta kovaa kritiikkiä Essayahille: asiavirheitä ja vääriä tulkintoja www.hs.fi/politiikka/a... - "...asetuksen taustalla olevan raportin osana toteutettiin kansalaiskysely, jossa heinäkuun verkkokalastuskieltoa kannatettiin laajasti, mutta mielipiteitä ei huomioitu asetuksessa."

Ympäristöministeri Sari Multala vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuulle saimaannorpan suojelemiseksi. www.hs.fi/politiikka/a... - Hienoa, että uhanalaisten lajien suojelusta vastaava ja saimaannorpan suojelustrategian laatinut @ym.fi ottaa kantaa tähän tärkeään asiaan!

Ihmisen tekemä keinopesä on yksi väline ilmastonmuutoksesta kärsivien norppien suojelussa. Kehitystyötä on tehtävä etukenossa, jotta pesät ovat tarpeen tullen parhaassa mahdollisessa iskussa. Lue reportaasimme eteläiseltä Saimaalta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole kestävää taloutta, turvallista yhteiskuntaa eikä pitkän aikavälin hyvinvointia. Suomessa on osaamista, teknologiaa ja yrityksiä, jotka pystyvät toimimaan yhden maapallon rajoissa. WWF Suomen suojelun neuvonantajan Jussi Nikulan teksti on julkaistu Talouselämässä.

Mitä jos ympäristönsuojelua heikennettäisiin Suomessa ja koko EU:n alueella isojen teollisuudenalojen painostuksesta? Näin on jo tapahtumassa. Allekirjoita vetoomus, ja vaadi kanssamme, että Euroopan johtajat puolustavat ympäristölakeja, eivätkä taivu saastuttajien ja eturyhmien painostukseen! 👇

Tieteellisen tiedon hälyttävyys luontokadon uhista on koko ajan voimistunut. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti osoittaa, kuinka sekä yritykset että yhteiskunta hyötyvät sääntelyn vahvistamisesta, kirjoittaa WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. wwf.fi/uutiset/2026...

⛔ Stop yritykselle aloittaa yhä uusien lajien kiintiömetsästys Suomessa! ⛔ Kantelimme EU-komissiolle eduskunnan päätöksestä muuttaa metsästyslakia niin, että ilveksen, karhun ja saukon kiintiömetsästys tulisi mahdolliseksi.

Valkoselkätikkojen määrä on saatu Suomessa ilahduttavaan nousuun. Laji oli jo melkein kadonnut Suomesta, mutta sinnikäs suojelutyö pelasti sen.⁣⁣⁣ ⁣⁣⁣ Yksi merkittävä syy kannan toipumiseen on 1980-luvulla perustamamme valkoselkätikkatyöryhmä, jossa keskityttiin tuon uhanalaisen lajin suojeluun.⁣⁣⁣

Salmensuun tila yhdistää ympäristönsuojelun ja lihantuotannon. Jos laidunnus loppuu, katoavat myös monet uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit. Salmensuussa toivotaan, että luonnonlaidunlihan sertifiointi ja sen kasvava arvostus voisivat osaltaan muuttaa suuntaa. wwf.fi/uutiset/2026... @wwf.fi

Luonnonvarakeskuksen susikanta-arviota arvostelleilla ei ole esittää uskottavia perusteita väitteilleen, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. Arvio perustuu useisiin tietolähteisiin ja parhaalla asiantuntemuksella niitä yhdistävään matemaattiseen malliin. wwf.fi/uutiset/2026...

Viikonloppuna Saimaalla kolattiin apukinoksia saimaannorpille. Norpat pesivät kevättalvella.