Heikki Hiilamo pyrkii tuoreimmassa kolumnissaan ajantasaistamaan vasemmistonuorten poliittista ajattelua. Kolumnistin kapitalismikriittinen korjausliike on hämmentävän ihmiskeskeinen - ikäänkuin kärjistyvistä planetaarisista luontokriiseistä ei tarvitsisi välittää: yle.fi/a/74-20195254

Tapanilassa asuneena ja kouluni käyneenä surettaa Helsingin kaavoittaminen täyteen, asukkaita kuulematta - kuten Tapanilan Fallkullan alueella: www.hs.fi/mielipide/ar... Vanha Tapanila säästyi 1970-luvulla - asukkaiden kaavoituskritiikin myötä. Kuvassa kunnostettu kansakoulurakennus Tapanilassa:

Avoimen keskustelun ja parhaan argumentin periaate sinnittelee yhä politiikan uudistajien puheissa - vaikka se on kiusallisen elitistinen. Kenelle on mahdollisuus osallistua avoimeen keskusteluun? Kenellä kyky vahvaan argumentointiin? Vesa Sirenin (HS 15.11) nosto Liberalismin puolustus -kirjasta:

Joensuun Mehtimäkeä vahvistetaan urheilun/liikunnan, kulttuurin ja koulutuksen valtakunnallisesti merkittävänä keskuksena. Hankkeella on ansionsa mutta keskittäminen uhkaa lähiluontoa sekä jatkaa sivukeskusten ja liitoskuntien kirkonkylien palveluiden alasajoa: www.karjalainen.fi/paakirjoitus...

Ympäristöoikeustieteilijöiden juhlaseminaari Joensuussa 31.10 www.uef.fi/fi/tapahtuma...: huolta kannettiin mm valitusoikeuksien rajaamisaikeista, esim alueidenkäyttölain uudistuksessa. Kansalaisjärjestöjen valitustien torppaaminen heikentää yleisten etujen huomiointia. Kuvassa Aleksi Heinilä:

HS pohtii Helsingin käräjäoikeuden Stansvik -päätöksen seurauksia. www.hs.fi/paakirjoituk... Tuoreissa lakiuudistuksissa (rakentamislaki, alueidenkäyttölaki) järjestöjen valitusoikeutta ollaan kuitenkin rajaamassa. Kaavoittajan ei siis jatkossa tarvitse pelätä hankalia ympäristöoikeusprosesseja

Kohtuus vaarassa -viikonloppu: Kolin seurojentalolla Juha Kauppinen ja Elisa Aaltola (kuvassa) luontopolitiikan korjausliikkeiden kimpussa. Perjantain paneeli Joensuun yliopistolla planetaarisen ja paikallisen talouden siirtymissä - paneelitallenne: uef.cloud.panopto.eu/Panopto/Page...

Kohtuus vaarassa -viikonloppu Pohjois-Karjalassa reilun viikon päästä keskittyy planeetan rajojen osoittamiin siirtymätarpeisiin. Perjantaisen Joensuun yliopistopaneelin (josta striimaus, ks linkki) jälkeen Kolilla fokus on saavutetuista eduista luopumisessa: www.kohtuusvaarassa.com/luopumisen-l...

Viimelauantaisessa #maammerikkaudet -seminaarissa Outokummussa kuva kaivosteollisesta kolonialismista sai syvänsävyjä, erityisesti Lapin osalta. Sisli Piisilän @sislipii.bsky.social alustus, tai pikemminkin ote monologinäytelmästä, antoi syvimmän muistijäljen. Tallenne: m.youtube.com/watch?v=QFjZ...

Sami Moisio kummeksuu MDIn väestöennusteen madonlukuja maakunnille ja luottaa uuden geopoliittisen talouden kasvusysäyksiin eri puolilla Suomea. Toisaalta: viime viikolla #maammerikkaudet -seminaarissa uuden geotalouden pelättiin johtavan kaivosteolliseen ryöstötalouteen Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Joko olisi Vasemmiston aika orientoitua rohkeisiin degrowth - avauksiin, kysyvät Anni Marttinen ja Merja Turpeinen:

Sisli Piisilä #maammerikkaudet -seminaarissa Outokummussa: kaivoskritiikin on järjestäydyttävä, koottava itse tilaisuuksia ja murrettava tiedon monopolit. Vaikuttava puheenvuoro, joka etäyhteyden varassakin sävähdytti. Huippuna dialogipesun vinkkejä kaivoshankkeille:

Vesa Puuronen tarjosi tänään sosiologin syväluotauksen Lapin kaivosteolliseen alusmaa-asemaan Maamme rikkaudet -seminaarissa Outokummussa. Ryöstötalouden mekanismit paljastuivat säie säikeeltä. Ohjelma jatkuu huomenna ja on seurattavissa etänäkin. Streamilinkki pitäisi löytyä: maammerikkaudet.org

Karjalainen ihmettelee MDIn väestöennusteen rajua jakoa kuoleviin ja kasvaviin alueisiin. Pääkirjoituksesta voi myös tunnistaa ituja hiljenevien seutujen suunnittelun muutosvaateeksi: kasvun tavoitteluun sidotuista iskostumista pitäisi opetella laadulliseen kaupunki/aluesuunnittelun ja kaavoitukseen

Juha Kauppisen Kertomuksia maasta -vierailuluento Joensuussa: onko jo/pian niin, että jokaisella päättäjällä on oma totuutensa planeetan tilasta? Luontopolitiikkaa tehdään poliittisten intohimojen ja valtavirtatalouden lukkiumien ehdoilla? stayhappening.com/e/kirjailta-...

HSn pääkirjoitus (9.9) muistuttaa alueidenkäyttölain uudistukseen liittyvistä uhkista. Syksyn myötä etenevässä lakipaketissa ollaan rajaamassa valitusoikeutta kaavahankkeiden sujuvoittamiseksi. Asukkaiden ja yhdistysten käsien sitominen mahdollistaa aiempaa suoraviivaisemman korruption.

Joensuun seudun yleiskaava eteni eilen avoimissa työpajoissa. Seudulla tavoitellaan yhä kasvun keskittämistä. Laadulliseen kaavoitukseen ei tahdo löytyä uskallusta. Näitä haasteita pohdimme taannoisessa tutkimusraportissamme: kaks.fi/wp-content/u...

Vähäsateinen vuosi näkyy rantojen karkaamisena Pohjois-Karjalan Pyhäselälläkin. Pielisjoen voimalat ovat pihistelleet veden juoksutuksia sähkön hinnan ollessa alhaalla. Talvella sitten lasketaan hintapiikkien aikaan sitäkin enemmän vettä jäälle hiihtäjien ym harmiksi. Voimalavetoista vuotuiskiertoa!

Johanna Vuorelma (HS 22.8) tiivistää hyvin etäisyyksien kasvun haasteita. Onkin kiintoisaa, kuinka kommunikaatioyhteiskunta - kaiken myönteisen ohella - on tuottanut syrjäytymistä, eristymistä, hiipumista, ylikävelyitä, leirejä, siiloja, vaikenemisen piirejä, ohipuhuntaa ja vaikuttamisvajetta…

”Paljon puhutaan sademetsistä maailman keuhkoina, mutta pohjoisen suot ovat toinen hengittävä järjestelmä”, tiivistää Lumimuutoksen Tero Mustonen Kotilieden taustoittavassa haastattelussa: kotiliesi.fi/ihmiset/tari...

Planetaariset kriisit ja siirtymä kohtuuden kulttuuriin - ylikulutuksesta ja saavutetuista eduista luopumiseen - ovat käsillä Kohtuusliikkeen perinteisessä syystapahtumassa Joensuussa ja Kolilla lokakuun puolivälissä. Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.kohtuusvaarassa.com/luopumisen-l...

Eeva Berglund (HS 26.6) antoi tärkeän muistutuksen: hallituksen esitystä uudeksi alueidenkäyttölaiksi on mahdollista kommentoida vielä parin viikon ajan! Kyseessä on ympäristön- ja maankäytön kannalta mitä merkittävin lakiuudistus - ja kommenttien eräpäivä ajoitettiin keskikesän lomaviikoille…

Onnittelut, @panusavolainen.bsky.social ja @alekstalve.bsky.social tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista! www.ts.fi/kulttuuri/66... Teoksessa on komea pitkä kaari ja viritys kohden ympäristöarkkitehtuuria. Joensuulaisena maantieteilijänä tosin hämmennyin Itä-Suomen heikosta näkyvyydestä kirjassa:

Virtuoosi eilisillassa: Kemal Achourbekov’n sävelmaalailua Joensuun Sointulan pianon ääressä. Taiturimaisia kuljetuksia ja variointeja kaupungin olohuoneessa:

Prof Maria Lähteenmäki puhui jäähyväisluennollaan tutkimustyötä kehystävistä pelkotiloista ja itsesensuurista - kuin myös ylirajaisesta uskalluksesta. Vähemmistöjen tutkimus on nyt epäsuosiossa. Sen sijaan vallitseviin virtauksiin nojaaminen tuo menestystä: www.uef.fi/fi/tapahtuma...

Näinhän se on! Toivottavasti saamelaiskäräjälaki etenee nyt maaliin!!

Jouni Koskela (Karjalainen, mielipide 10.6) korostaa, että Palokin kiistassa Pohjois-Karjalan Sähkön kannattaisi ehkä kysyä asiakkaittensa mielipidettä! Jutussa myös rinnastus Pielisjoen ahdinkoon, järvilohen luontaisten poikastuotantoalueiden tuhoon sekä lohen viljelyn ja istutusten haasteisiin:

@sameli.bsky.social Sivonen puolustaa (HS 5.6) tiivistä kaupunkirakennetta kovin utooppisin visioin. Jaana Kannisen ja Sanni Sepon www.huutokaupunkiluonnonpuolesta.com kertoo reaalisesta tilanteesta. Monin tutkimuksin on myös osoitettu, että kaupungistumisasteen nousu näkyy ylikulutuksen kasvuna.

HSn pääkirjoitus tänään taas naljailun asialla. Talouskasvun usko on lujassa Suomessa ja maailmalla, ja erityisen kiusallinen tämä oravanpyörä on kasvun asianajajille ajassa, jossa se käy yhä mahdottomammaksi. Planetaaristen kriisien keskellä voisimme naljailun sijaan vahvistaa degrowth-ratkaisuja.

Suomen suven avaus Joensuun Laulurinteellä eilen illansuussa. Koko kaupunki taisi olla paikalla, kuten myös Arja Koriseva ja Mirella. Kesänvärinen ja ilontäyteinen tunnelma:

Palokin koskien ennallistaminen vahvistaisi merkittävällä tavalla luostarien, Koloveden kansallispuiston ja Heinäveden reitin kansallismaisemaa. Antti Saarelaisen kirjoitus Karjalan Heilissä 28.5:

Joensuussa Pielisjoen ja Pyhäselän rannat ovat hyvin säästyneet yksityistämiseltä. Kamppailu Linnunniemen huvila-alueen kohtalosta reilut 20 v sitten antoi suunnan uudelle luontopolitiikalle. Nyt yksityistämisen uhka on taas päällä. Avoimesti luettavissa oleva mielipidekirjoitukseni Karjalaisessa:

”Suuri osa ekokriisin ongelmaa on tilan rajallisuus”, muotoilee Juha Kauppinen uudessa kirjassaan. Teos avaa, kuinka ja millaisin seurauksin ihminen kilpailee kaiken tilan itselleen. Maantieteilijän lukukokemus vie johtopäätökseen: ihmisellä ei ole yksinoikeutta subjektin asemaan luontopolitiikassa!

Ville Similä (HS 15.5) avaa kolumnissaan maantieteen mahdollisuuksia. Tänään kuitenkin viheliäisin maantieteellinen haaste kytkeytyy planetaariseen hätätilaan. Sille pitäisi voida tehdä jotain. Rajautumalla geopoliittisiin siirtoihin peitetään maailmantilan/tilanteen reaalista haavoittuvuutta:

Jäiden lähtö -seminaarissa Joensuun Pakkahuoneella pureuduttiin tänään reuna-alueiden kehitysvaihtoehtoihin, mm Pohjois-Karjalan Valtimon Omavaraopiston, Kontiolahden Lumimuutoksen ja Kohtuus vaarassa -liikkeen työhön kestävyysmurroksessa:

Topi Linjaman ’Bach ja pyöräilyn taito’ on kirja viimekesäisestä matkasta halki Suomen ja J.S.Bachin Goldberg -muunnelmien, mutta se on myös matka luontokriisiin Suomenniemellä, erityisesti lintukodon lintukatoon. Ajatuskiteymä sivulta 19:

Bach ja pyöräilyn taito: Eilisiltaisessa kirjanjulkistuksessa Joensuun Sointulassa kulttuuri ja maantiede kohtasivat. Topi Linjama kertoili kirjastaan ja pyörämatkastaan läpi Suomen ja J.S.Bachin Goldberg -muunnelmien. Kuvassa myös haastattelija Aapo Lehtinen kirjailijayhdistys Ukrista:

Critical Edges? See a discussion on margins and borderlands transforming and transformed by the movements of imperial compression. The podcast is funded by Hanna Laako’s Kone Foundation grant ’Political Forests’:

”If people’s right to home is not protected where they are nationals, the right to world remains the only ethically legitimate remedy”, concludes Tuulia Reponen in her Dr thesis on forced migration and moral geographies, examined today: erepo.uef.fi/server/api/c...

@leifschulman.bsky.social in kommentti SYKEn 30v-juhlahaastattelussa (HS 25.4) on varmasti mielekäs kestävyysmurroksen suostuttelupuheena mutta reaalisesti: ylikulutuksen ja ympäristöhätätilan keskellä meidän on opeteltava luopumaan kovinkin monista jo saavutetuista eduista.

Pohjois-Karjalan sähkö jarruttaa Palokin koskien ennallistamista vastoin valtioneuvoston ja PKSn omistajakuntien kantaa. Petja Pelli avaa haraamisen juurisyyn: PKSn toimitusjohtajan kokemus ylikävelystä ja tunnelukosta, joka syntyi hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä: www.hs.fi/politiikka/a...

Suomalaisen kaupunkijärjestelmän kehittämisessä kasvun keskittäminen on ollut pitkään valtatrendinä. Suuntaa on perusteltu ilmastoystävällisyydellä.Tutkimukset kuitenkin osoittavat tiivistämisen nostavan kulutustasoa ja hiilipäästöjä. Meri Parkkisen hieno artikkeli Yliopisto -lehdessä 3/25:

Pertti Rannikon ja Jarmo Kortelaisen tilannekatsaus Palokin koskikiistasta. Pohjois-Karjalan sähkö (PKS) haraa padon purkua vastaan ja näin omistajakuntien vastavalituilla valtuutetuilla on näytön paikka. Koko katsaus avoimesti luettavissa: www.karjalainen.fi/paakirjoitus...

Joensuussa ’kestävän liikkumisen’ osuus on jo 47% kaupungin sisäisistä matkoista. Yksityisautoilun osuus vähenee edelleen kunhan joukkoliikennettä ja polkupyöräreittejä kaupunkikeskustasta kirkonkyliin ja naapurikuntiin saadaan vahvistettua. Antti Saarelaisen mainio kirjoitus Karjalan Heilissä 15.4:

Palmusunnuntai: virpomavitsat valmiina! Kuin myös: äänestäminen alue- ja kuntavaaleissa tuntuu nyt erityisen tärkeältä. Demokratia tarvitsee puolustajansa!

Johanna Vuorelma avaa lännen jakautumista ja maantieteen muutosta (HS 11.4). Virtojen tiloja, toimijaverkkoja, ’madonreikiä’, deterritorialisaatiota, heterotopioita, ylirajaisia kokoonpanoja ja online-yhteisöjä yms on tutkittu iät ja ajat. Maantieteen merkitys muuttuu, ehkei kuitenkaan häviä:

Viime syksyn TietoFinlandia -ehdokas (Arkkitehtuurimme vuosisadat a’la Panu Savolainen & Aleks Talve) on ollut hyvin esillä kirjallisuusarvioissa. Tässä vielä yksi: pohdinta siitä, miksi Itä-Suomi näkyy niin huonosti Suomen arkkitehtuurikuvassa:

2010-luvulla Pohjois-Karjalassa keskusteltiin Pielisjoen vesivoimaloiden vs järvilohen tulevaisuudesta. Voimayhtiö lähti vesivoiman lisärakentamiseen lohen kutualueen perustaminen kärkenään. Kutualue jäi ELYn vastuulle. Lisäksi lohen elpyminen estyi kosken pudotuskorkeuden jäätyä puoleen metriin:

@osmosoininvaara.bsky.social puolustaa tiiviistä kaupunkirakennetta ja näkee sen vastakohtana hajaantuneen autokaupungin ympäristörikoksena. Tällainen polarisoiminen hämärtää vaihtoehdot ääripäiden välillä: tiivistämistä voi edistää monitasoisesti, ml. kirkonkylät www.verdelehti.fi/2025/04/07/n...

Sami Moisio pohtii (HS 7.4) valtiovetoisen talouskehityksen ja globaalin suuraluekilpailun haasteita. ’Euroopan hetken’ hän kiinnittää mm kestävän talouden vahvistamiseen. Kestävyys viitannee tässä myös viisaaseen ympäristöpolitiikkaan? Muutoin planetaarinen ympäristöhätätila jää tekstissä huomiotta