Kävin Unelmien katu -artikkelikirjan julkaisutilaisuudessa. Kaduista puhuttaessa aivan liian pieneen rooliin jää keskustelu siitä, miltä tilassa oleminen tuntuu. Kuuluuko kaduilla lintujen laulu vai autojen melu? Onko kadulla mukava hengittää, vai joutuuko astmaatikko etsimään eri reitit?

Juuri näin. Ruuhkamaksut olisivat erinomainen keino rahoittaa joukkoliikennettä maankäytöllisten hyötyjen ohella. (Ne mahdollistava lainsäädäntö kaatui viime hallituskaudella demarien ja keskustan vastustukseen, eivät niinkään yksityiskohtiin.) www.hs.fi/paakirjoituk...

”Suomessa lainsäädäntö ei nykyisin salli ruuhkamaksujen keräämistä. Niiden mahdollistaminen oli edellisen hallituksen ohjelmassa, mutta hanke kaatui muun muassa erimielisyyteen siitä, olisiko kyseessä vero vai maksu ja saisiko tuotot valtio vai pääkaupunkiseutu.” No ei! ⛓️ www.hs.fi/paakirjoituk...

Tässä on hyvin tiivistetty se, miksi kaupunkisuunnittelu on isossa kuvassa junnannut paikallaan vuosikymmeniä kauniista puheista huolimatta. Kun autoiluun ei uskalleta puuttua, on mahdotonta tehdä kaupungeista kestäviä ympäristön tai ihmisten terveydenkään näkökulmasta.

Mietinkin, miksi kokoomuksen Sammallahti lähti puolustamaan Päivi Räsästä tämän haukuttua seksuaalivähemmistöjä. Sammallahdella selvästi tavoitteena ohjata keskustelua niin, että ongelma on lainsäädännössä hänen oman laittoman toimintansa sijaan. www.hs.fi/suomi/art-20...

Taas yksi raitiotie valmistuu budjetissa ja vielä puoli vuotta aikataulua edellä! Allianssimalli toimii. Kävellen ja pyörällä Kruunuvuoresillalle pääsee jo 18.4. ja ratikalla matkan voi kulkea näillä näkymin jo alkuvuodesta 2027. Upea juttu!

Iso voitto kestävämmälle kaupunkisuunnittelulle, Pariisi jatkaa kunnianhimoisella tiellä! Ranskan paikallisvaaleissa Pariisissa äänestettiin myös kaupunkisuunnittelun suunnasta. Vihreiden ja vasemmiston koalitio voitti ja tulee jatkamaan kunnianhimoista viherryttämistä. 1/4

Hesari uutisoi Barcelonan Superkortteleista ja siitä, miten ne ovat muuttaneet ihmisten asuinympäristöä. Superkortteleiden sisään jäävillä kaduilla ajonopeus on laskettu 10 km/h ja näin saatu vapautettua jopa puolet kadun pinta-alasta katupuille ja muulle kasvillisuudelle.

Hesari uutisoi Barcelonan Superkortteleista ja siitä, miten ne ovat muuttaneet ihmisten asuinympäristöä. Superkortteleiden sisään jäävillä kaduilla ajonopeus on laskettu 10 km/h ja näin saatu vapautettua jopa puolet kadun pinta-alasta katupuille ja muulle kasvillisuudelle.

Lyödäänkö vetoa, että Helsingin kauppakamari tai Helsingin yrittäjät eivät tästä ilmiöstä pukahda sanaakaan, koska se ei istu rummuttamaansa tarinaan, että keskusta kuolee jos sitä ei tungeta täyteen autoja? 😉 www.helsinginuutiset.fi/teemat/9132607

Talinnan satama kertoo, miksi Satamatunneli on tarpeeton: "Vuosaari-Muuga-reitillä matkusti yhteensä 170 000 ihmistä, mutta viime vuonna määrää oli 201 000 ihmistä. Kasvua oli siis huimat 18 prosenttia" "Tänä vuonna jo 60 prosenttia Eckerö Linen rahdista on kulkenut Vuosaari-Muuga-reitin kautta"

Vaikeaa olla persu somessa: ensin pitää olla vihainen että Dzafce sai Miss Suomen tittelin ja nyt pitää olla vihainen kun Dzafce menetti tittelin.

Helsingin pormestarin osaamattomuus huolestuttaa. Aamulla vaatii Hesarissa tunnelia Tallinnaan, joka mullistaisi Suomenlahden yli kulkevan liikenteen täysin. Saman päivän iltana äänestää valtuustossa Satamatunnelin puolesta, jolle ei ole tarvetta etenkään Tallinnan tunnelin myötä.

Suomessa on edelleen yleisesti käytössä niin sanottu minimipysäköintinormi, eli kaupunki pakottaa asuntoja rakentavia rakentamaan tietyn määrän pysäköintipaikkoja. Se johtaa rakentamisen vaatiman tilan merkittävään kasvuun, lisää autoliikenteen määrää ja autoliikenteen aiheuttamien haittoja.

Hesarin päivän kohu-uutisoinnissa vaaditaan Helsinkiin halvempaa rakentamista, koska Keravallakin on. Jutussa ei kuitenkaan huomioida, että Keravalla rakentaminen on paljon väljempää, mikä helpottaa rakentamista ja pienentää kustannuksia, mutta rakentaminen vie enemmän tilaa.

Suomessa aletaan rajoittaa rakentamisen päästöjä historiallisella tavalla, kun 2026 astuu voimaan hiilijalanjäljen raja-arvot. Vaikka näiden tulisi olla kireämmät, jotta tarvittava muutos tapahtuisi, olen iloinen, että lausuntopalautteen myötä raja-arvoja on ensimmäisistä esityksistä kiristetty. 1/3

”Olemme tottuneet tietynlaiseen katutilaan ja ajattelemme, että autojen pitää saada seisoa siellä päivä- ja yökausia. Mutta ehkä pyhää autotilaa voi vähentää ja tehdä kaistoille vaikkapa niittylaikkuja ja istuttaa osaan parkkiruuduista puita”, Lehvävirta ideoi. 1/6 www.hs.fi/alueet/art-2...

Helsingin kunnianhimoisen uuden luonnonsuojelualueohjelman ensimmäinen luonnonsuojelualue on nyt päätetty! Päätettiin nimittäin juuri ympäristö- ja lupajaostossa luonnonsuojelualueen perustamisesta Laajasalon Furuvikiin.

Torstaina käsitellään ympäristö- ja lupajaostossa uutta luonnonsuojelualuetta Laajasalon Furuvikiin! Uusi luonnonsuojelualue laajentaa Jollaksen rämeen luonnonsuojelualuetta viereiselle jyrkkien kallioiden ympäröivälle nevalle. Hieno kohde!

Vantaalle tulee ratikka! Kaupunginvaltuusto hyväksyi juuri ratikkasuunnitelman. Suomessa on siis kohta jo neljä ratikkakaupunkia. Viisasta kaupunkikehitystä: kestävää ja toimivaa liikennettä, joka auttaa rakentamaan tulevaa asumista ja työpaikkoja kestävälle pohjalle ja tuo kaupunkiin elinvoimaa.

Kannatti rakentaa ratikka, uudistaa samalla keskustas ja hyvää pyöräilyinfraa! Väestönkasvun tuoma liikenteen kasvu on kohdistunut autoilun sijaan kestäviin kulkumuotoihin. Hyvä Tampere!

Jahka se parkkihalli on rakennettu, sitä myös käytetään. Joku valitsee ostavansa auton & kun auto on hankittu, sitten vastustetaan kaikkia pyrkimyksiä tukea joukkoliikennettä tai pyöräilyä. Valtuusto on iso toimija, joka voisi toimillaan strategisesti ohjata kuluttajien valintoja parempaan suuntaan.

Helsinki on Suomessa se paikka, jossa julkinen liikenne voisi oikeasti olla toimiva ratkaisu ihmisten liikkumiseen (koska riittävä asukastiheys). Sen sijaan kaupunginvaltuusto ohjaa tulevaisuutta yhä enemmän yksityisautoilun suuntaan = enemmän päästöjä ja/tai sähkön kysyntää, vähemmän viihtyisyyttä.

Kaupunginvaltuusto päätti SDP:n ja kokoomuksen johdolla, että Meilahden lehtoon tulee pysäköintilaitos. Uhanalaisia metsätyyppejä ei saisi heikentää, ja erityisen turhaa metsän kaataminen on pysäköintilaitoksen tieltä, kun autoliikennettä pitäisi vähentää, ei kannustaa autoilemaan enemmän.

Liikenteessä kuollut keskimäärin 40 nuorta joka vuosi viimeisen kolmen vuoden ajan ja loukkaantunut noin 1 350. Kaksi kolmasosaa kuolemista henkilöautolla. Lukuja katsoessa miettii, miksi olemme rakentaneet henkilöautoiluun pohjaavan liikennejärjestelmän, jonka ominaisuus on, että nuoria kuolee.

Järjetön uutinen kaupunkiympäristölautakunnasta. Kiitos taas kerran SDP ja kokoomus. Suomen kallein tiehanke, jolle ei ole tulevaisuudessa tarvetta. Samalla menee puoli miljardia kaupungin rahoja, Lapinlahden puistoa, ja sysätään Salmisaareen kaavailtu rakentaminen merentäytöille.

Helsingissä sovittu kanta oli, että lippuhintoja ei koroteta. Nyt SDP, kok, PS ja RKP:n sopivat, että lippuhinnat nousevat 3,1 %. Mutta ei tässä vielä kaikki. Tänään on tullut julkiseksi, että SDP ja kokoomus sopivat, että vastaavat korotukset tehdään joka vuosi 2029 asti.

Kaupunkia rakennetaan vuosisadoiksi, laivoja vuosikymmeniksi. Satamatunnelin kohdalla pitäisi katsoa vaikutuksia kaupungin kehitykseen. Hyvää pohdintaa Eero Vassisen kolumnissa aiheesta, ja päättyy seuraaviin sanoihin: "Nyt näyttää siltä, että Helsingin satama ohjaa kaupunkia – ei päinvastoin."

Hieno päätös, arvokkaan metsän suojelemisesta ei rangaista. Jos SDP tai kokoomus olisi äänestänyt Vihreiden esityksen puolesta, että Stansvikin rantakatua kavennetaan, ei alueella olisi hakkuita aloitetu. Nyt katu tehdään kuitenkin kapeampana, kun alueelta löytynyt noro lopulta pysäytti hakkuut.

From a car city to a city for people! Chatham Square New Yorkissa uudistetaan autojen asvaltista viihtyisäksi aukioksi. Jalankulkijoiden turvallisuus paranee ja paikalle istutetaan puita. Töiden pitäisi valmistua vuonna 2027. Hyvä New York!

Perustettiin juuri uusi luonnonsuojelualue! Päätimme luonnonsuojelualueesta Vuosaaren Kalkkisaareen. Vulkaaninen kallioperä, kalkkikallioketoja, Suomen suurin uhanalaisen limipullokasjäkälän esiintymä. Lisäksi saari on käärmeiden talvehtimispaikka, mihin käärmeet uivat syksyisin.

Näinhän tämä tuntuu menevän. Autokaupungin virheitä korjataan kovaa vauhtia ympäri maailman ja muutos todetaan alkuhämmennyksen jälkeen lähes aina parannukseksi. Suomessa lehtien palstat ja poliittinen päätöksenteko vielä haraa vastaan, mutta eiköhän muutos täälläkin lopulta ole väistämätön.

“For the cost of rebuilding a couple of freeway interchanges, a city could build its entire bike network.” (A reminder that better mobility doesn’t have to cost more — just be smarter.) Via @grist.org

Huvudstadsbladetissa uutinen päätöksestämme säästää Herttoniemessä sijaitseva metsä! Metsään oli tulossa väliaikainen päiväkoti, mutta totesimme, että on kaupungin luontotavoitteiden vastaista kaataa metsää väliaikaisen rakennuksen tieltä.

Tänään säästettiin metsää rakentamiselta. Ympäristö- ja lupajaostossa päätimme, että väliaikaisen rakennuksen rakentaminen tällä hetkellä metsänä olevalle tontille ei ole enää tänä päivänä hyväksyttävää. 1/5

Hernesaaren hieno asemakaava hyväksyttin eilen kaupunginvaltuustossa, ja samalla päätettiin, että keskustan alueelle tulee nykyistä turvallisempaa katuympäristöä! 1/7

"Metsät peittävät yli kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta, mutta metsätalous on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, toteaa EEA:n raportti." "yli puolet kaadetusta puusta menee energiaksi" Tarvitaan enemmän kiertotaloutta, kestävämpää metsätaloutta ja luonnonsuojelua.

Yllättävä päätös oikeudelta, että nuo kirkkaan siniset teippaukset ”täyttävät kauneuden vaatimukset” eivätkä ole ristiriidassa rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen julkisivun kanssa. Pitänee siis päivittää kaupungin rakennusjärjestys selkeämmäksi, jotta tulkintaeroa ei synny jatkossa.

Puoluekollega @sameli.bsky.social nosti hyvin ajonopeuden vaikutusta jarrutusmatkoihin www.iltalehti.fi/autouutiset/... Jokainen voi käydä kokeilemassa Liikenneturvan simulaattorissa millainen vaikutus pienelläkin nopeuden nostolla on jarrutusmatkaan extrat.liikenneturva.fi/pysahtymisma... 1/

Mitä jos kaupunkien asuinkaduilla nopeusrajoitus laskettaisiin 20 km/h? Muutama sata metriä vähän hitaampaa ajoa autolla ennen pääverkolle siirtymistä ja turvallisuus paranisi merkittävästi. Rajusta otsikosta huolimatta oikein informatiivisesti kirjoitettu uutinen pohdinnoistani.

Suometsien hakkuut tuottavat päästöjä liikenteen verran! Lisäksi suurimmat vesistöhaitat ja avohakkuumaisemat. Jatkuva kasvatus vähentää haittoja, lisää tuottoa ja tukkipuuta puurakentamiseen. Avohakkuista luopuminen suomailla on win-win ilmastolle, vesistöille, maisemille ja metsänomistajille.

Asuinkaduilla autojen nopeus pitäisi rajoittaa korkeintaan 20 kilometriin tunnissa. Helsingissä asuinkatujen nopeusrajoitukset pyritään rajaamaan 30 km/h, jolloin yhden sekunnin reaktioajallakin olosuhteista riippuen auton pysäyttämiseen menee 12-20 metriä. 20 km/h laskisi matkan jo 7,5 metriin.

Vähemmän autoja tarkoittaa turvallisempaa ja sosiaalisempaa kaupunkiympäristöä, josta löytyy elämää, sanoo kööpenhaminalainen Randsborg. ”Suomessa ei juuri pohdita rakennusten väliin jääviä tiloja.” Katu on merkittävin julkinen tila. Sen tulee tukea ajanviettoa, leikkiä ja vehreämpää kaupunkia.

Katu on on ollut autoliikenteen tilana hyvin vähän aikaa kaupunkien historiassa. Nyt kadut elävät uutta renessanssia, kun katuja palautetaan ihmisten käyttöön ja ajan viettoon. Samalla kaduista tehdään vehreämpiä, mikä tekee kaupungeista viihtyisämpiä ja auttaa sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.

Olen pitänyt Supoa itsenäisenä toimijana, mutta tämän muutoksen ajoitus saa kyllä pohtimaan, toimiiko Supo nykyään perussuomalaisten johtaman sisäministeriön poliittisessa ohjauksessa. Kiinnostaisi, miksi juuri nyt artikkelia on muokattu ja miten Supon näkemys on muuttunut, jos on?

Hallituksen päätös leikata asuntorakentamisen tukia ei ole vain isku kohtuuhintaista asumista tarvitseville, vaan koko rakennusalalle ja sitä kautta maan taloudelle. Tuettu asuntotuotanto on viime ollut kolmannes tai jopa enemmän koko kerrostalotuotannosta. 1/7

Tästä puhutaan mielestäni liian vähän. Suomi on Euroopan häntäpäätä talouden resurssituottavuudessa (ts. käytetään paljon luonnonvaroja, saadaan vähän arvoa). Tämä on isoilta osin ihan politiikalla aiheutettu tilanne. Budjettiriihi kehnoine päätöksineen jatkaa valitettavasti samaa linjaa.

Tämä on erinomainen uutinen! Metsien hoitoa muuttamalla on valtava mahdollisuus parantaa luonnon monimuotoisuutta ja tehostaa hiilen varastoitumista metsiin. Uusi sertifikaatti kertoo ostajalle, että puun tuotannossa ei ole tuhottu metsäluontoa kuten nyt. 1/4

Miten tehdä kaupungeista kestävämpiä? Pitää samaan aikaan huolta ympäristöstä ja ihmisistä? Kaunista ja viihtyisää ympäristöä, jossa kaduilla kuuluu autojen melun sijaan kuuluu lintujen laulu? Tänään keskustelua kaupunkisuunnittelusta Itä-Helsingin Vihreiden keskiviikkokerhossa! Tuu mukaan!

Tänään tutustumassa luontoon rakennetussa ympäristössä ARVO-tutkimushankkeen opintokävelyllä. Tiesitkö, että 98 % helsinkiläisistä asuu alle 300 metrin päässä viheralueesta? Se on enemmän kuin missään muussa pohjoismaisessa pääkaupungissa - muun maailman kaupungeista nyt puhumattakaan.