Turku! Ja verkko! Tervetuloa Turun pääkirjaston Studioon tänään 27.5. klo 18.30–19.30 kuulemaan professori Mikael Granvikin yleisöluentoa "Aurinkokunnan historia asteroidien ja komeettojen kertomana". Esitelmä suoratoistetaan myös Ursan YouTube-kanavalle. #tähtitaivas www.ttseura.fi/Public_talks...

"Samoin kuin kellon ääni kertoo sen koostumuksesta, mustien aukkojen lähettämät gravitaatioaallot kantavat viestiä niiden rakenteesta", Syksy Räsänen kirjoittaa. Voimme siis ehkä ravistella mustaa laatikkoa tulevaisuuden gravitaatioaaltokokeilla ja selvittää rapinasta, mitä sen sisällä on. 🔭

Tuore malli selittää yllättävän hyvin maapallon synnyn ja aurinkokunnan rakenteen, Mikko Tuomi @mustapipa.bsky.social kirjoittaa. "Aurinkokuntaa mainiosti muistuttavan planeettakunnan syntyyn vaaditaan tulosten mukaan kaksi erillistä materiarengasta, joilla on omat ominaiset koostumuksensa." 🔭

Mitä Artemis II -lennolla tapahtui? Mitä Artemis-ohjelmassa tapahtuu seuraavaksi? @jarimakinen.bsky.social selvittää tapahtunutta ja tulevaa blogissaan, joka sisältää runsaasti linkkejä lisävideoihin ja muuhun materiaaliin. Seuraavan lennon pitäisi tapahtua jo ensi vuonna. #tähtitaivas

Ensi yönä on mahdollisuus revontulille, joskin eteläisessäkin Suomessa yöt ovat jo varsin vaaleat. Mahdollisuus on jopa G2-luokan myrskylle, arvioi amerikkalainen SWPC. Ilmatieteen laitoskin arvioi vähäisen geomagneettisen myrskyn olevan mahdollinen. Taivas on riittävän tumma n. klo 23 jälkeen. 🔭

"En yhtään odottanut, että yöpilvinäytelmä voisi pärähtää kesäkuun alussa moisiin mittoihin, mitä nyt kävi", Pirjo Koski muistelee yökkösyötä viime kesänä. Samalla hän kertoo kansainvälisestä Space Cloud Watch -yöpilvihavaintoprojektista, johon kuka vain voi osallistua. #tähtiharrastus

Maailmankaikkeuden laajeneminen synnyttää noin yhden hiukkasparin per maailmankaikkeuden näkyvä osa ajassa, missä kaikkeus laajenee merkittävästi, Syksy Räsänen kirjoittaa. Laajeneminen on nykyään liian heikkoa tuottamaan tunnettuja hiukkasia, mutta olisiko se voinut tuottaa pimeän aineen? 🔭

Professori Mikael Granvik kertoo aurinkokunnan historiasta asteroidien ja komeettojen kertomana Turun pääkirjastolla 27.5. klo 18.30. Yleisöluento pyritään myös suoratoistamaan ja se on osa kansainvälistä Nordic-Baltic Astronomy Days -konferenssia. Järjestäjinä Suomen tähtitieteilijäseura ja Ursa. 🔭

Vaikka kosminen inflaatio näyttää nyt helpolta, reitti sen luo oli mutkikas, Syksy Räsänen kirjoittaa. Aleksei Starobinskyn ratkaiseva askel oli keskittyä tutkimaan ikuista laajenemista vailla alkua. Inflaation oleelliset piirteet ja ennustukset selvitettiin lopulta nopeasti parissa vuodessa. 🔭

Tulossa 16.5. klo 14.00 Millaiset planetaariset olosuhteet ovat olennaisia elämän esiintymiselle ja millaisia olisivat elinkelpoiset planeetat?

Täysikuun nousu 1.5.2026 Lahdessa. Noin tuhannesta still-kuvasta koostettu Time lapse aikaväliltä 22.02-22.23

Mikäli elämä viihtyy punaisia kääpiötähtiä kiertävillä planeetoilla, saatamme tuntea jo parikymmentä elinkelpoista planeettaa. Jos haku tulee rajata auringonkaltaisiin tähtiin, tunnemme ehkä toistaiseksi vain kolme elinkelpoista maailmaa, Mikko Tuomi @mustapipa.bsky.social kirjoittaa. #tähtitaivas

Mikä on Euroopan suurin kraatterijärvi? Lappajärvi ja Ruotsin Siljan ovat ehdolla. Kysymys vie perkaamaan "kraatterijärven" ja jopa "kraatterin" määritelmää. Vaikka kumpikin syntyi törmäyksen seurauksena, on harhaanjohtavaa kutsua Siljania kraatterijärveksi, @teemuohman.bsky.social kirjoittaa. 🔭

Kesätaivaskin on täynnä luonnonilmiöitä: valaisevia yöpilviä, ruskoilmiöitä, myrskyn merkkejä ja kehiä. Aurinko ja Kuu pimenevät elokuussa ja perseidit palaavat taivaalle, totta kai. Ursan #tähtitaivasnyt #podcast asiantuntijana @markkupoutanen.bsky.social. #tähtitaivas

Kansainvälinen avaruusasema näkyy yötaivaalla 30.4.–5.5. Sen voi nähdä paljain silmin suunnilleen eteläisessä horisontissa vaeltavana kirkkaana valopisteenä, kun sää on selkeä. Aseman voi nähdä vain Etelä- ja Keski-Suomessa, suunnilleen Jyväskylän eteläpuolella. Kellonajat linkistä! #tähtiharrastus

Pirjo Kosken kuvausyö alkoi kuunsirpin ja Venuksen sommittelulla, eteni eläinratavalohaaveisiin ja suistui lopulta armottomaan revontulitykittelyyn. Vastan kun revontulten harvinaisten piirteiden riehunta hieman hellitti taivaalla, jäi nättien kuvien sommittelullekin aikaa. #tähtiharrastus

Avaruussäässä on odotettavissa häiriöitä viikonlopun aikana, @ilmatieteenlaitos.fi arvioi. Koronan aukon virtauksen etureuna saavuttaa Maan ehkä jo pe-la yönä, mutta aurinkotuulen nopeudet ovat suurimmillaan la-su yönä. Revontulten todennäköisyys arvioidaan viikonloppuöiden aikana kohtalaiseksi. 🔭

Tietokoneohjelma PSALTer kykenee arvioimaan gravitaatioteorioiden toimivuutta. "Hankalien laskujen automatisaatio poistaa inhimillisten ongelmien mahdollisuuden – ei ole harvinaista, että tutkijat tekevät pitkissä laskuissa virheitä tai jättävät jotain huomiotta", Syksy Räsänen kirjoitttaa. 🔭

Lyridien tähdenlentoparvi päättää meteoriparvien kevätkauden. Niukka parvi on nyt jo aktiivisena, ja eniten lyridejä näkynee iltayöstä 22.4. Tällöin voi parhaimmillaankin kuitenkin nähdä vain muutaman lyridin tunnissa. #tähtitaivas

Ursa-Studiossa perehdytään tänä iltana haloilmiöihin. Mitä ne ovat, miten ne syntyvät? Miten niitä voi havaita? Vierailevana asiantuntijana toimii Juha Ojanperä Ursan ilmakehän optisten ilmiöiden ryhmästä. Studiota luotsaavat Tuukka Perhoniemi ja Anne Liljeström. Lähetys alkaa klo 18! 🔭

Revontulille on tänä yönä jälleen kohtuullinen mahdollisuus. Sää on selkeä, ja geomagneettinen aktiivisuus koholla. Toivotaan taivaallisia tulia! www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-j... #tähtitaivas

Kirjallani on kansi ja se julkaistaan syksyllä. Esko Valtaoja sanoi, että tuskin malttaa odottaa pääsevänsä lukemaan. Saattaa jännittää hiukan.

Nasan kuvagalleriasta löytyy muuten nyt jo lennon odotetuimpia kuvia Kuun ohituksen ajalta. Kuten tämä aivan huikea kuva maansirpistä Kuun reunan takana. #tähtitaivas images.nasa.gov

Puolen tunnin kuluttua alkaa Ursan kevään viimeinen avaruusetiikka-teemainen esitelmä. Avaruuteen ollaan menossa, mutta vielä ehdimme miettiä, mitä siellä kannattaa ja mitä ei kannattaisi tehdä. Tervetuloa kuulolle! Esitelmän tallenne on katsottavissa myös jälkikäteen. www.youtube.com/c/ursafi/live

Mikko Tuomi @mustapipa.bsky.social koettaa selvittää kollegansa kanssa, kuinka paljon jupiterinkaltaisia planeettoja Auringon läheltä löytyy. "Voisiko viileiden jupiterien olemassaolo olla yleisemminkin maapallonkaltaisten, elinkelpoisten planeettojen olemassaolon taustalla?" Tuomi pohtii. 🔭

Ja muistetaanhan sitten: se on Kuun etäpuoli, toinen puoli, loittopuoli tai peräti takapuoli, mutta ei pimeä puoli. ☝️🌑🌒🌓🌔🌕🌖🌗🌘🌑 #tähtitaivas

Seuraamissuositus, jos Artemis II kiinnostaa: Jason Hutt on työskennellyt ja työskentelee edelleen tiiviisti Orion-aluksen järjestelmien parissa, ja postailee usein kiinnostavia ja näkemyksekkäitä huomioita lennon kulusta. #tähtitaivas

Artemis II -lennon ohjelmassa alkaa tänään Kuun havaitseminen klo 21.45 alkaen Suomen aikaa. 40-minuuttinen katko alukseen alkanee aamulla klo 01.47 sen ollessa Kuun takana. Kuun havaitseminen päättyy klo 04.20. Astronautit keskustelevat ohituksesta suorassa lähetyksessä klo 05.50 Suomen aikaa. 🔭🚀

Artemis II -kuulento etenee suunnitelmien mukaan! Jos et ole vielä kärryillä, tässä @jarimakinen.bsky.social @tiedetuubi.fi 3.4. julkaisema tietopaketti Artemis II:sta. #tähtitaivas www.youtube.com/watch?v=9Ilu...

Artemis II on tällä hetkellä kiertämässä Maata melko soikealla radalla ja lähellä radan äärimmäisintä pistettä. Maapallo näkyy sirppinä aluksen kameroissa. #tähtitaivas Liveseurantaa: www.youtube.com/watch?v=6Rwf...

Artemis II -lento pääsi matkaan aamuyöllä. Astronautit kiertävät vielä Maata, ja jos kaikki toimii kuten pitää, ensi yönä otetaan suunta kohti Kuuta. Artemis II -lennon vaiheita voi seurata monessa eri lähteessä, mutta mm. @dutchspace.bsky.social sivulta voi tutkia lennon aikataulua. 🚀 #tähtitaivas

Tulevaa Artemis II -lentoa Kuun ympäri puitiin juuri yhdessä @jarimakinen.bsky.social kanssa suorassa lähetyksessä. Tallennekin löytyy. Ursa toivottaa astronauteille hyvää ja turvallista lentoa, ja toivottavasti he viimein pääsevät matkaan ensi yönä! #tähtitaivas

Nytkö se viimein tapahtuu? Artemis II laukaisee neljä astronauttia matkalle Kuun ympäri ensi yönä. Mitä lennolla tapahtuu, mistä Artemis-ohjelmassa on kyse, ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Asiantuntijana @jarimakinen.bsky.social. Lähetys Ursan YouTube-kanavalla klo 18.00 alkaen eli aivan pian. 🚀🔭

Tähtien pilkuista saadaan tehtyä karttoja mm. eksoplaneettojen avulla. Karttojen tuottaminen tähtien pinnoilta on huikea edistysaskel huomioiden, että tähdet näkyvät taivaalla vain pistemäisiä valonlähteinä jopa tarkimmilla avaruusteleskoopeilla, Mikko Tuomi @mustapipa.bsky.social kirjoittaa. 🔭

Revontuliakin vielä! Ensi yönä on jälleen kohonnut mahdollisuus niille, jos pilvipeite sen sallii, ja kyllä se jossain sallii. #tähtitaivas

Uusien lajien synty Chicxulubin törmäyksen jälkeen oli uusien tutkimusten valossa merkittävästi nopeampaa kuin on aiemmin kuviteltu @teemuohman.bsky.social kirjoittaa. "Nopeimmillaan uudet lajit ilmestyivät alle 2000 vuotta Chicxulubin katastrofin jälkeen." Katastrofit voivat olla myös luova voima.🔭

Sehän on kuulkaa huhtikuu! Huhtikuussa näkyy keskimääräistä enemmän haloilmiöitä, ja nyt vietetäänkin jokavuotista Halohuhtikuuta. Bongaa himmeätkin halot ja raportoi ne Taivaanvahtiin! Havaintotempauksesta lisää tietoa Zeniitissä: #tähtiharrastus #haloilmiö #halohuhtikuu

Mollukka iltataivaalla Eilen illalla 98%

Neutriinot tunnetaan edelleen huonosti. Jos ne ovat itsensä antihiukkasia, kaksi neutriinoa voisi kumota toisensa siten, että jäljelle jää vain kaksi elektronia, jolloin niiden energioiden summa on aina sama, Syksy Räsänen kirjoittaa. Tämän reaktion havaitseminen olisi Nobelin arvoinen läpimurto. 🔭

Nytkö se viimein tapahtuu? Artemis II laukaisee neljä astronauttia matkalle Kuun ympäri aamuyöllä 2.4. Mitä lennolla tapahtuu, mistä Artemis-ohjelmassa on kyse, ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Asiantuntijana @jarimakinen.bsky.social. Lähetys Ursan YouTube-kanavalla 1.4. klo 18.00 alkaen. 🔭

#Revontulet ovat mahdollisia ensi yönä etelärannikkoa myöten, arvioi @ilmatieteenlaitos.fi avaruussääennusteessaan. "Eilen aamulla Auringosta lähtenyt koronan massapurkaus saapuukin Maahan mallien perusteella jo ensi yönä ja aiheuttanee ainakin vähäisen tai kohtalaisen geomagneettisen myrskyn." 🔭

Ursan kevään verkkoesitelmät ovat käsitelleet avaruusetiikkaa. 7.4. pohditaan aurinkokunnan kohteiden suojeluntarvetta Mikko Puumalan johdolla. Kenellä on oikeus louhia vaikkapa Kuuta? Ovatko jotkut aurinkokunnan kohteet jollain tapaa niin arvokkaita, että ne tulisi suojella? #tähtitaivas

Ursa teki tänä keväänä yhteensä 46 vierailua suomalaisiin alakouluihin, joissa tavoitettiin yhteensä noin 1 630 oppilasta. Vierailuilla oppilaat saivat kysyä Ursan asiantuntijalta mitä vain avaruudesta. Ensi vuonna uudelleen! Lisätietoa: www.ursa.fi/avaruusviikko/virtuaalivierailu-alakouluille.html

Klo 18 eli aivan pian alkaa Oskari Sivulan esitelmä omasta biologisesta jalanjäljestämme avaruudessa. Mitä jos levitämme maapallon mikrobeja muille planeetoille? Voisiko se joskus olla jopa hyvä idea? Kaikille avoin Ursan esitelmä avaruusetiikasta YouTubessa, voi katsoa jälkeenpäinkin. #tähtitaivas

Chilessä vierailevana tutkijana parhaillaan oleva Mikko Tuomi @mustapipa.bsky.social kuvailee blogissaan kansainvälisten eksoplaneettoihin liittyvien tutkimusprojektien edistämistä. Uusia mahdollisuuksia saada tietoa maailmankaikkeudesta avautuu, vanhoja havaintoja voidaan tutkia tehokkaammin. 🔭

Töitä tarjolla Tieteellisten seurain valtuuskunnassa! Haemme läheistä kollegaa minulle tiedejulkaisemisen näköalapaikalle. Linkki hakuilmoitukseen kommenteissa.

Tähtitieteellinen kevät on alkanut, taivaalla näkyy haloilmiöitä, pimeät yöt ovat päättymässä. Jupiter ja Venus näkyvät iltataivaalla. Kuukauden tähdistö on Iso Karhu. Mitä siitä sanotaan Kalevalassa? Ursan #tähtitaivasnyt #podcast asiantuntijana @markkupoutanen.bsky.social #tähtitaivas

Kyllä nämä selkeät kevätyöt ovat upeita. Talven kylmien ja pilvisten öiden jälkeen tähtitaivaskin näyttää upealta. Messier 51, Pyörregalaksi, on Ajokoirien tähdistössä yli 23 miljoonan valovuoden päässä oleva galaksi, jolla on myös pienempi seuralainen. Lisää tietoa kuvatekstissä. 🔭 #tähtitaivas

Myös EU:ssa tieteellisteknillisiltä aloilta valmistuneista kolmannes on naisia, ja osuus laskee uran edetessä, IAU:n sukupuoleen perustuvan häirinnän vastaisesta työstä palkitsema Syksy Räsänen kirjoittaa. Syrjinnän vastainen työ tulee nähdä osana tiedeyhteisön tieteentekemisen kyvyn kehittämistä. 🔭