Onko mobiilivarmenne riskitön tapa tunnistautua verkkopalveluihin? ”Mikään ei ole täysin riskitöntä, mutta mobiilivarmennetta voi pitää oikein käytettynä toimivana ja turvallisena. Toimimalla huolellisesti ja maltilla voi luottaa siihen, että palvelut toimivat ja niiden käyttö on turvallista.”

"Suomessa kriittiset tietoliikenneyhteydet ja viestintäpalvelut on rakennettu kestämään myös erilaisia häiriötilanteita. Kansainväliset ja Suomen sisäiset yhteydet toimivat, vaikka yksittäiseen kaapeliin tai sähkön jakeluun kohdistuisi katkoja."

Uuden säädöksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja harmonisoida sääntelyä siten, että Euroopan sisämarkkina toimisi paremmin ja rajat ylittävä toiminta helpottuisi. Odotuksiin nähden luonnos on melko laimea. Siinä mennään ennemmin vanhan sääntelykaavan mukaan kuin tehdään mitään täysin uutta.

Uusin tutkimus kertoo, että edelleen yhä harvempi suomalainen kopioi itselleen laillisia sisältöjä. Sama suunta on jatkunut jo vuosia. Hyvitysmaksu tekijöille pitää jatkossakin rahoittaa budjetista, ei perimällä kaikilta kuluttajilta maksua laitehintoihin lisättynä.

Digitaalisessa suvereniteetissa on ennen kaikkea kyse siitä, pystyykö Eurooppa rakentamaan, ylläpitämään ja suojelemaan kriittisen digitaalisen infrastruktuurinsa markkinaehtoisesti, vai karkottavatko sääntely, kustannukset ja hitaat prosessit investoinnit muualle.

Tämä tulee olemaan tekoälyn läpimurtovuosi. Yhtiöiden tuleekin ennakkoluulottomasti tarttua mahdollisuuksiin ja aloittaa kokeilujen kautta tekoälyn hyödyntäminen. Vaikka isoa tuottavuusloikkaa ei ole vielä nähty, niin varmasti edelläkävijäyhtiöt saavat tekoälyn hyödyntämisestä kilpailuedun.

Investoinnit kaipaavat ennakoitavuutta, eivät yllätyskäänteitä. Poliittinen riski on kasvanut pysyvästi myös digialalla. Suomi on digitalisaation edelläkävijä, ja infraa rakennetaan vuosikymmeniksi. Siksi päätösten on oltava vakaalla pohjalla, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social.

Miltä näyttää digivuosi 2026? Tästä keskustelevat tuoreessa podijaksossamme @elinaussa.bsky.social ja Suomen Ericssonin tj Jussi Malin sekä ulkoministeriön kv-teknologiakysymysten erityisedustaja Antti Vasara. Kannattaa kuunnella! 🖥️ youtu.be/5eSxfa2AJUc?... 🎧 open.spotify.com/episode/3XFs...

EU:n digisääntely puhuttaa nyt - ja niin se teki jo lähes neljä vuotta sitten, kun silloinen MEP, nykyinen digikomissaari @hennavirkkunen.bsky.social avasi FiComin tilaisuudessa, miten digipalvelusäädös DSA syntyi ja mihin sillä pyrittiin.

Viime kaudella eduskunta edellytti, että alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen rajat selvitetään ja virheet korjataan. Asia ei ole edennyt. Ironista kyllä, juuri nykyiset hallituspuolueet olivat oppositiona selkeytyksen äänekkäimmät puolustajat, muistuttaa @elinaussa.bsky.social.

Ukraina joutuu viikoittain sellaiseen kyberpaineeseen, jota muualla Euroopassa on vaikea edes hahmottaa. Silti – tai ehkä juuri siksi – Ukraina rakentaa omaa kyberturvallisuuslainsäädäntöään vauhdilla. Maa ei odota EU-jäsenyyttä sivustakatsojana, vaan seuraa unionin lainsäädäntökehitystä tarkasti.

Budjettirahoitteinen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on tasapuolinen, ennustettava ja markkinoita vääristämätön tapa kompensoida tekijöille yksityisen kopioinnin mahdollisuus ilman, että kuluttajat maksavat ylimääräistä jokaisesta laitteestaan, kirjoittaa @jannehalinen.fi.

Euroopan digitaalinen suvereniteetti voi vahvistua. Se edellyttää kuitenkin selkeitä valintoja: vähemmän sääntelyä, enemmän kilpailua, rohkeutta karsia tehottomia rakenteita ja kykyä keskittyä teknologioihin, joissa Euroopalla on todellista vahvuutta, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social.

Kun monissa maissa keskustelu verkkojen resilienssistä alkoi vasta Ukrainan sodan jälkeen, Suomessa työ oli tehty jo vuosia aikaisemmin. Meillä on totuttu siihen, että yhteiskunnan ydintoiminnot – sähkö, tietoliikenne ja huoltovarmuus – ovat toisiinsa kytkeytyviä ja tarvitsevat yhteiset pelisäännöt.

Miten EU-päätökset näkyvät yritysten arjessa ja Suomen digikehityksen suunnassa? Mm. tätä pohtivat @elinaussa.bsky.social vierainaan Telia Finlandin toimitusjohtaja Holger Haljand ja EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki. 🖥️ youtu.be/pal-Xa3Vg-8?... 🎧 open.spotify.com/episode/7BAC...

Viime vuonna televiestinnän kokonaisinvestoinnit Suomessa olivat yli 750 milj. €, ja ne tehtiin miltei kokonaan markkinaehtoisesti, ilman valtion tukea. ”Tästä koko ala voi olla ylpeä”, sanoi Elisan tj Topi Manner juhlapuheessaan. ficom.fi/ajankohtaist...

Digialan edunvalvontaa jo 25 vuotta! Juhlimme neljännesvuosisataamme hyvässä seurassa - kiitos kaikki vieraamme ja juhlapuhujamme Henna Virkkunen ja Topi Manner! Tästä on hyvä jatkaa seuraavat 25 vuotta.

Tuoreessa raportissa ehdotetaan mm. sähköverohuojennuksen jatkamista ja lupamenettelyn virtaviivaistamista korkean lisäarvon datakeskuksille. Päätarkoituksensa ohella datakeskukset tuovat hyötyä Suomelle investointien, työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen muodossa.

Moni sivuuttaa verkkorikollisten huijausyritykset rutiinilla, mutta kun taitavasti laadittu viesti osuu sopivaan tilanteeseen, voi kuka tahansa meistä mennä vipuun. Eikö huijauksille voida tehdä mitään? Kyllä voidaan!

Onko Pohjolan etukeno digitilastoissa vain teknologiaa vai jotain muuta? Kuuntele podcast-jakso pohjoismaisesta digialasta, sen vahvuuksista, yhteistyömahdollisuuksista ja alan tulevaisuudesta. 📹 youtu.be/WZCh_k43sUY?... 🎧 open.spotify.com/episode/3vLM...

Tarjoaako Suomi riittävän ennakoitavan toimintaympäristön datakeskuksille? Kuuntele podcast - mukana FiComin tj Elina Ussa, Googlen maajohtaja Antti Järvinen sekä Verne Global Finlandin johtaja, FDCA:n hallituksen pj Veijo Terho. 🎧 open.spotify.com/episode/1yfe... 📽️ youtu.be/rtFxnb-Wnc8?...

Viestintäverkkojen toimintavarmuus = sisäinen turvallisuus. Tätä on korostettava sisäisen turvallisuuden selonteossa. Lue FiComin lausunto: ficom.fi/ajankohtaist...

Datakeskusten todellinen arvo on taloutta suurempi, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social. Kun kansainvälinen yhtiö sijoittaa miljardeja datakeskuksiin, sitä kiinnostaa suuresti sijoitusmaan turvallisuus. Tämä tekee Suomesta kriisitilanteissa vaikeammin sivuutettavan.

Suojaamaton laite houkuttelee verkkorikollisia. Pidä reitittimesi turvassa - ota vinkit talteen! 💡Käytä teleoperaattorien tarjoamia reitittimiä. 💡Vaihda oletussalasanat. 💡Poista etähallinta. 💡Käytä vahvaa langattoman verkon salasanaa. Lue koko lista: ficom.fi/ajankohtaist...

Hyviä uutisia! Saksa on kääntynyt kiistanalaista #CSAM-ehdotusta vastaan (table.media/berlin/talk-...). #ChatControl olisi vaatinut teknologiayrityksiä skannaamaan kaiken käyttäjien viestinnän, myös päästä päähän -salatun viestinnän.

Kyberturvallisuus ei tarkoita vain uhkia vaan myös uusia mahdollisuuksia ja liiketoimintaa Suomelle. Tuoreessa podcastissamme @elinaussa.bsky.social, @traficomfinland.bsky.social pääjohtaja Jarkko Saarimäki ja Elisan tj Topi Manner. 🎧 open.spotify.com/episode/56QR... 🖥️ youtu.be/3PqMu-q777o?...

Tänään alkanut lokakuu on perinteinen kyberturvallisuuskuukausi. Rikolliset etsivät jatkuvasti verkosta haavoittuvuuksia, joita ne eivät epäile käyttää välittömästi hyväkseen. Pidetään huolta laitteidemme tietoturvasta ja tukitaan yhdessä verkkorikollisten tiet.

Teleyritykset sijoittivat viime vuonna matkaviestin- ja kiinteisiin verkkoihin sekä TV- ja radiotoimintaan yhteensä 791 miljoonaa euroa. Telealan investoinnit Suomen digitaaliseen selkärankaan ovat joka vuosi huomattavan suuret - ja tällä kertaa ennätykselliset!

Luvaton kiipeily tele- ja radiomastoissa on äärimmäisen vaarallista. ”Kodeissa kannattaa käydä keskustelua lasten ja nuorten kanssa ja muistuttaa, että mastokiipeilyn tapaiset luvattomat ja todella vaaralliset päähänpistot voivat pahimmillaan viedä hengen”, sanoo @elinaussa.bsky.social.

Pohjoismaat ovat lähes poikkeuksetta eri digitalisaatiomittareiden tilastokärjessä. Mutta onko maidemme etukeno digialalla vain teknologiaa vai jotain muuta? Ja kannattaako niitä datakeskusinvestointeja havitella? 🖥️ youtu.be/WZCh_k43sUY?... open.spotify.com 🎧 open.spotify.com/episode/3vLM...

GDPR promised harmonized rules and a stronger internal market. In reality, interpretations of the GDPR vary between member states, and case law is inconsistent. Companies face uncertainty about which rules to follow in each country. This undermines the competitiveness of the entire economic area.

"In practice, Finnish municipalities do not grant permits for microtrenching at all" ficom.fi/news/microtr...

Pohjoismaiden välisten turvallisuusselvitysten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen auttaisi tehostamaan kollektiivista turvallisuutta. Joissakin tapauksissa turvallisuusselvitysprosessit voivat kestää jopa 1–1,5 vuotta

Junakuuluvuus keskusteluttaa edelleen. Siitä puhuvat podcastissa myös ministeri Lulu Ranne ja Telian mobiiliverkoista vastaava johtaja Timo Hietalahti. Viestintäverkot ja niiden rakentaminen mukana myös laajemmin. 🖥️🎧 YouTube: youtu.be/WsFWp1ue9M4?... Spotify: open.spotify.com/episode/6d2N...

Mikrosahaus tarkoittaa kapean ja matalan uran sahaamista asfaltin tai muun päällysteen pintaan. Menetelmä on hyvin erilainen kuin perinteinen avokaivanto, jossa katu tai viheralue avataan leveältä alueelta. Kuitua saadaan maahan nopeammin ja ekologisemmin. Kannattaisi sallia Suomessakin.

Elisan toimitusjohtaja Topi Manner alkaa luotsata FiComin hallitusta. Hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi FiComin ylimääräinen liittokokous valitsi Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Jussi Malinin. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.

EU:ssa on vihdoin otettu oikea suunta: digisääntelyä ollaan yksinkertaistamassa omnibus-hankkeilla. Esim. telemarkkinan sääntely on paisunut aivan liian monimutkaiseksi suhteessa teknologian kehitykseen. Lainsäädännön tulee seurata aikaansa ja edistää Euroopan kilpailukykyä, ei estää sitä.

Aivan oikein! Suomi ei voi tukea Tanskan tekemää tuoreinta kompromissiehdotusta, koska siihen sisältyy perustuslain kannalta ongelmalliseksi todettu tunnistamismääräys.

Suomella on kaikki eväät menestyä pohjoismaisessa datakeskuskilpailussa. Meillä on runsaasti vihreää sähköä, vahva kantaverkko, hyvät runkoverkot, poliittinen vakaus ja korkea kyberturvallisuuden taso, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social. Suurin riski liittyy nyt veropolitiikkaan.

Keskustelu lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta digitalisoituvassa maailmassa käy kiivaana. Mikä on laitteita ja yhteyksiä tarjoavien teknologiayritysten rooli ja vastuu? Kysymykseen vastaavat Elisan johtaja Kati Nyman ja viestintäpäällikkö Laura Hyle.

THL ja Opetushallitus valmistelevat suosituksia lasten ja nuorten digilaitteiden käyttöön vapaa-ajalle. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri @mikapoutala.bsky.social kertoo, miksi kansalliset suositukset ovat tarpeen.

Vaikka älypuhelin on kädessä varhain ja some arkea, pelkkä digissä kasvaminen ei vielä tarkoita, että ymmärretään koulutuksessa ja työssä tarvittavat työkalut, niiden rajat tai vastuullinen käyttö. Sama koskee tekoälyä, kirjoittaa Haaga-Helia AMKn vanhempi tutkija Anna Lahtinen.

Kouluissa digilaitteiden käytön tulee tukea oppimista – ei olla viihdykettä tai oppimisen välttelyä. Myös perheissä kannattaa sopia digisäännöistä: missä ja milloin puhelinta käytetään, miten toimitaan verkossa ja mitä tehdään, jos kohtaa jotain ikävää, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social.

Juna on mobiiliverkon näkökulmasta yksi haastavimmista paikoista kaikkialla. Metallinen rakenne estää tehokkaasti radiosignaalit, ja yhteys ulkomaailmaan syntyy lähinnä ikkunoiden ja ovien kautta. VR on aloittanut vaunujen ikkunoiden laseroinnin, joka parantaa kuuluvuutta junissa.

EU-tason tavoite v. 2030: Kaikilla EU-kansalaisilla on pääsy omiin sähköisiin terveystietoihinsa. Mittareina 1) palvelun saatavuus ja 2) tietojen hallinta. Suomessa saatavuuden pistemäärä on 84,7 ja EU ka. on 82,8. Ykkösinä ovat Belgia ja Viro – molemmilla täydet 100 pistettä!

Kyberrikolliset kehittävät jatkuvasti uusia huijauskeinoja. Monet tunnistavat jo perinteiset huijaukset ja varovat esimerkiksi puheluita tuntemattomista numeroista, mutta myös uudet ja yleistyvät kyberansat kannattaa oppia välttämään. ficom.fi/tietopankki/...

Avoimuusrekisteriin (avoimuusrekisteri.fi) jätettiin ensimmäisenä toimintavuonna yli 2 000 ilmoitusta. Myös FiCom tekee laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Lomaviikkojen aikana saapuneiden viestien läpikäynti on usein ensimmäinen urakka kesälomien jälkeen. Siinä kannattaa muistaa maltti - huijarit pyrkivät hyötymään tilaisuudesta, jonka viestitulvan purkaminen tuo. www.iltalehti.fi/digiuutiset/...

Suomalaisilla yrityksillä on Euroopan maista korkein digitaalinen intensiteetti: meillä 64 %:lla yrityksistä on erittäin korkea tai korkea digitalisaatiotaso. Kakkosena on Ruotsi (61 %) ja EU:n keskiarvo on vaatimaton 31 %. Lue lisää FiComin tietopankista: ficom.fi/ict-ala/tiet...

Datakeskusten ympärillä #tietoverkot paranevat, mistä suomalaiset hyötyvät nopeampina yhteyksinä saman tien. Hyvät #verkkoyhteydet voivat myös houkutella Suomeen muutakin niitä hyödyntävää liiketoimintaa. #datakeskus www.talouselama.fi/uutiset/a/00...