Ulkopolitiikka-lehti kiittää ja kuittaa! 🙏 Ulkopoliittinen instituutti on päättänyt lakkauttaa UP-lehden julkaisemisen. Toiminta päättyy maaliskuussa, ja verkkolehti jää avoimeksi arkistoksi. Lämmin kiitos kaikille lukijoille! ❤️ ulkopolitiikka.fi/kiitos-kulun...

Miksi Donald Trumpin itsevaltaiset otteet eivät saa kannatusta romahtamaan? Koska juuri sitä hänen kannattajansa haluavat, toteaa @fiia.fi tutkija @marialinden.bsky.social UP:n jutussa viime kesältä. Taustalla on autoritaarisen johtajan kaipuu. #arkistonhelmi ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoo...

🔊 Keskustelu suomalaisesta Venäjä-tutkimuksesta jatkuu Pitkäjänteistä tutkimusta heikentää tutkijoiden työn projektiluonteisuus. Myös käsitys Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntemuksesta on kapeaa ✍️ tutkija @annalh.bsky.social Lue puheenvuoro⤵️

Saadaanko suomalaisten hyvinvointi ja valtiontalous uuteen nousuun maahantuomalla yksittäisiä piirteitä muiden Pohjoismaiden työmarkkina- ja sosiaaliturvakäytännöistä? 📈 Kirjoitin aiheesta @ulkopolitiikka.bsky.social -lehteen. #pohjoismaat

@Ulkopolitiikka lehdessä hyvin tutkittu ja kirjoitettu juttu Suomen ja Pohjoismaisen mallin samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Ääneen pääsevät Tanskan flexicurity mallista Anna Ilsoe ja Ruotsin työmarkkinamallista Anders Kjelberg.

📣 Uusi totta vai tarua -juttu Pohjoismaista ja työmarkkinoista ✔️❌ 🗨️ Suomi ei ole koskaan ollut samankaltainen hyvinvointivaltio kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, sanoo prof. @minnavangerven.bsky.social. Hänestä hyvinvointia ei voida mitata yksistään velan määrällä. 📝@suvinou.bsky.social Lue juttu 👇

Ranskan politiikka on umpikujassa ja talous syvissä onglemissa. Miten tähän on päädytty? Veteraanipoliitikko Charles de Courson näkee tilanteessa yhteyksiä 1930-luvun Ranskaan: ”Silloin lopputuloksena oli autoritarismi ja hallitus, joka liittoutui Saksan kanssa.” ulkopolitiikka.fi/ranska-rimpu...

🔎Mitkä ovat olleet suomalaisen Venäjä-tutkimuksen sokeita pisteitä? @vptynkkynen.bsky.social perkaa tätä UP-lehdessä👇 🗯️Tarvitsemme vanhojen käsitteiden purkamista, jotta voisimme oppia menneestä ja tuottaa jatkossa luotettavaa tutkimusta.

Trump vaihtoi Meksikonlahden nimen, mutta suomen kieleen uusia nimiä ei hevillä kotouteta. Kv. nimivääntöihin on oma YK-elimensä, jossa kiistat ovat roihunneet ennenkin. Valtaa on yhä enemmän myös Googlella. UP-lehti pureutui paikannimien politiikkaan v. 2021👇

📖Uusi arvio Tommi Koivulan ja @heljaossa.bsky.social teos tarkastelee kattavasti Suomen puolustuspolitiikkaa ja strategista asemaa läntisin silmin. Lue emeritusprofessori Raimo Väyrysen arvio👇

📝Uusi kolumni Juhlapuheissa muistetaan julistaa tukea sääntöpohjaiselle järjestykselle. Puheista tekoihin siirtyminen riippuu kuitenkin usein siitä, minkä maan rikoksista on kyse, kirjoittaa @frankdj.bsky.social Tämä jännite näkyy Johanssonin mukaan myös uudessa ”arvopohjaisessa realismissa”.👇

Latinalainen Amerikka uuden autoritarismin aikakaudella? Itsevaltaiset johtajat saavat vaikutteita toisiltaan ja suurvaltaliittolaisilta. Venäjä on palannut etsimään vahvempaa jalansijaa. Se tavoittelee diplomaattista hyötyä. Lue UP-lehden tuoreimmasta jutusta lisää Venäjän pyrkimyksistä👇

🌱Ilmastotutkija Radoslav Dimitrovin mukaan osa kansainvälisistä ilmastoinstituutioista on luotu tietoisesti epäonnistumaan. ”Tyhjät instituutiot ovat tehokkaita omassa tavoitteessaan; ne oikeuttavat toimettomuutta.” Lue @annilindgren.bsky.social 📝 tuore UP-juttu⤵️ ulkopolitiikka.fi/tyhjat-ilmas...

UP-lehti toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta 2025! 💫 Uudistuneen UP-lehden puhutuimmat jutut vuodelta 2024 käsittelivät mm. Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Tässä poimintoja niistä. 🧵

Väisteleekö EU Kiina-suhteensa määrittelyä? Brysselin myyrä Niklas Helwig kirjoittaa, että EU:ssa saatetaan huomata, että paras vastaus Kiinan haasteeseen on tahallinen monitulkintaisuus. Lue Helwigin uusi kolumni ja vuoden viimeinen juttumme👇

Tänä vuonna uudistuneen UP-lehden puhutuimmat ja luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Vuoden ilmiöitä olivat politiikan tekopyhyys ja ajatusvinoumat. Rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoillemme!✨

Demokratia kiinnostaa aina vaan mutta juurtuu hitaasti. Se vaatii esim. sitä, että lainsäädäntöä rakennetaan siinä missä muutakin infrastruktuuria. Vuosi sitten julkaistu #arkistonhelmi demokratiaviennistä on yhä ajankohtainen.⤵️

Kuka vie #ulpo #turpo -keskustelua? @katerinaabu.bsky.social tarttuu UP-lehden kolumnissaan @kaihko.bsky.social nostoon: kuinka Suomessa on puhuttu sodasta Ukrainassa. 🗨️ Buchtován mielestä poliitikkojen sanomisia ei voida ottaa objektiivisena analyysina vaan poliittisena viestintänä. Lue lisää👇

🗣️Somessa pelataan tunteilla, ja tähän on valtion viranomaisten sopeuduttava. Näin katsoo latvialainen #turpo-influensseri ja neuvonantaja Tomass Pildegovičs, jonka tapasimme syksyllä Helsingissä. Lue UP:n #stratcom-sarjan päätösjuttu👇

Ukrainan ja Gazan konfliktit, ilmastopolitiikka, rokotepatentit... Länsi ja etenkin EU on toistuvasti näyttänyt taipumuksensa kaksinaismoralismiin ja tekopyhyyteen. Se hyödyttää lähinnä lännen vastustajia, kirjoittaa tutkija Katariina Mustasilta. ulkopolitiikka.fi/lannen-kaksi...

USA:n demokratian perusta on valtiovastainen: sillä haluttiin erottautua eurooppalaisista kuningaskunnista, sanoo Markku Henriksson UP:n haastattelussa. UP katsoo poikkeuksellisesti syvälle menneisyyteen. Miksi maan presidentillä on niin suuret valtaoikeudet?👇 ulkopolitiikka.fi/amerikan-yks...

📖 "Tekijöiden silmissä elämme aatteiden jälkeisessä ajassa. Resurssit ratkaisevat", kirjoittaa Juhana Aunesluoma arviossaan Jaakko Iloniemen ja Henri Vanhasen syksyn kirjasta Vuosisadan kilpajuoksu. 👇 ulkopolitiikka.fi/maailma-valt...

Kesällä läpi runnottu rajalaki herättää kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta. "Onko meitä sumutettu Venäjän pelon varjolla tai olemme kollektiivisesti omaksuneet islamofobisen rasismin?" pohtii UP-lehden tuore kolumnisti @frankdj.bsky.social. ulkopolitiikka.fi/kaannytyslak...

Monissa länsimaissa on järjestetty mielenilmauksia Israelin sotatoimia vastaan. Gaza on näkynyt esim. Lontoon katukuvassa. Yksi maa erottuu kuitenkin joukosta: Saksassa ollaan yhä hiljaa - ja syystä. Saksan Israel-suhdetta käsiteltiin UP-lehdessä viime vuonna👇 ulkopolitiikka.fi/lehti/3-2023...

❄️Arktiselle politiikalle on aina ollut leimallista kilpailu pohjoisista luonnonresursseista, sanoo palkittu ohjaaja Suvi West. 🎥West ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Nyt hän puolustaa gazalaisten oikeuksia. ✍️ @suvinou.bsky.social Lue👇 ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2024...

Mitä Viktor Orbán oikein meinaa?   EU:n seuraava puheenjohtajamaa on unionin häirikköjäsen Unkari, joka saattaa hyötyä laitaoikeiston noususta kesäkuun eurovaaleissa.

USA- ja Eurooppa-keskeinen tutkimus on vaikuttanut käsitykseemme maailmasta, kirjoittaa UP-lehden toimittaja Kaarina Vainio. 🔊Lue UP-lehden kevään ensimmäinen pitkä juttu. Se käsittelee naisten ja vähemmistöjen paikkaa kansainvälisen politiikan tieteenalalla.⤵️  ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2024...

Panimme maksumuurin matalaksi! 🔨 UP-lehti on nyt verkossa ilmaiseksi luettavissa osoitteessa ulkopolitiikka.fi. Tarjolla laatujournalismia ja syväluotaavaa analyysia maailmanpolitiikasta sekä yli kymmenen vuoden lehtiarkisto. Ole hyvä, nyt saa lukea!🤓

Kisojen myöntäminen Pekingiin 2022 vei olympialiikkeen kriisiin. Kisat palasivat länsimaihin, ensi vuonna Pariisiin. Nyt kriisin aihe on venäläisurheilijoiden pääsy kisoihin, ja puheet boikotista kiihtyvät taas. Lue UP-lehden 4/2021 juttu urheilun politiikasta.👇