Sain puolentoista viikon lomalla luettua Iijoki-sarjan 20. osan ”Iijoen kutsu”. Lähes kolmen vuoden urakka alkaa lähennellä loppua. Vaikka sarjan myöhemmät osat eivät sijoitu enää metsätyömaille, jäi mielenkiintoisena yksityiskohtana mieleen, että 1951 avohakkuut tekivät vasta tuloaan Koillismaalle.

Tässä uudessa julkaisussa näytämme, että ojitetulla turvemaalla tehty osittaishakkuu lisää välittömästi jäljelle jääneiden kuusten hiilen sidontaa. Hiiltä sitoutuu enemmän juuriin kuin runkoon. Puiden vedenkäytön tehokkuus myös kasvaa osittaishakkuun jälkeen.

Temperature has already exceeded 14°C in Jomala Jomalaby. The reading will be a new heat record for the first half of March in Finland (1–15 March). It is also the earliest occurrence of 12°C, 13°C, and 14°C in Finland.

Tässä uunituoretta tutkimusta turvemaametsän kasvihuonekaasupäästöistä yksi kasvukausi avohakkuun jälkeen. Päästöjen raportoinnin lisäksi yhdistimme pyörrekovarianssimenetelmällä tehdyt CH4 ja N2O -mittaukset pintatyyppikarttaan ja arvioimme millaisilta pintatyypeilyä päästöt voivat olla peräisin.

Kävin tänään Jaakko Parkkisen kanssa keskustelemassa Suomen ilmastolaista ja siitä mitä pelloilla ja metsissä on tehtävissä, jotta hiilineutraliustavoite saavutetaan. Kiitos Uusi Juttu haastattelusta.

Kaikkessa päästö- ja nielulaskennassa käytetään malleja. Luken vastuulla olevassa KHK- inventaariosta käytetyt mallit ovat testattu ja tieteellisissä artikkeleissa julkaistuja. www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/6b...