Heikki Kokko presented plans to expand the Translocalis database at the Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries (DHNB) conference in Aarhus.

"Totisesti, mitä Aleksis Kivi sanoo niistä seitsemästä veljeksestään, epäilemättä kuulumme samaan veljeskuntaan." (1/3)

"Kehotan kuitenkin kaikkia eletystä historiasta kiinnostuneita tutustumaan Translocalis-tietokantaan, joka avaa aivan uudenlaisen, ihmisläheisen tavan tutustua arjen historiaan." - Jussi Lahtinen elävää kaupunginosakulttuuria ilmentävän Pispalalainen -lehdessä: www.pispala.fi/pispalalainen/

#Virolahti 15.5.1875:Nuorison waate on pian ulkomainen. Suomentekoinen lakki ei kelpaa enää kuin wanhoille ukoille. Naiswäkikään ei enää tyydy Suomen willahameisiin, vaan pitää olla sitsiä tahi muuta ulkomaan näköistä waatepartta, jolle sitte laitellaan rimpsuja ja rampsuja lisäksi. #150vuottasitten

#Ilomantsi 14.5.1875: Nykyinen joutowäki näyttää olewan semmoista kiertokansaa, joka ei pidä mitään lukua, mihin owat kirkonkirjoihin merkittyinä. He kiertäwät maata maksamatta weroja mihinkään ja wanhoiksi tultuaan muuttawat takaisin kotipitäjänsä waiwaishoidon wastuulle. #150vuottasitten

#Suonenjoki 8.5.1875: Koska Suonenjoen kunniotettawa „kuntakokouksen esimies" on minut lukenut walehteliain luokkaan, täytyy minun tuo itseäni häwäisewä ja kunniatani loukkaawa soimaus käydä päältäni torjumaan ja pyytää Tapion palstoilla sijaa muutamille selityksille. #150vuottasitten

#Jyväskylä 30.4.1875: Tänne ollaan perustamassa uuden ajan waatimusten mukainen käsityöläis-yhtiö. Semmoinen yhtiö eli seuruus onkin hywin tarpeellinen, sillä entiset ammatti-kunnat owat jo aikoja sitten lakanneet, ja käsityöläisiä koskewaiset asiat owat olleet wähän takapajulla. #150vuottasitten

#Tampere 22.4.1875: Tampere on maamme suurin tehdaskaupunki ja Puuwillatehdas maamme suurin tehdas. Sen työntekijöille annettuja sääntöjä ei kuitenkaan ole mikään oikeus wahwistanut eikä työwäki ole niitä itse hywäksynyt. Näissä säännöissä onkin mieliwalta korotettu laiksi. #150vuottasitten

#Juuka 16.4.1875: Eikös mekin ruveta jo kansakoulua puuhaamaan? Meidän wanhempamme ovat meidät ilman oppia jättäneet - nytpä me wasta sen hawaitsemme, kuin meitä huudetaan pahemmaksi järjettömiä luontokappaleita. Jätämmekö mekin lapsi-raukkamme niinkuin järjettömät ainakin? #150vuottasitten

#Kitee 7.4.1875: Olen täällä oleskellessani huomannut seuraawia asioita: Kaskiwiljelys ja Puhoksen saha owat häwittäneet metsät niin, että peninkulmien aloilla on waan aukeita ja hienoa, enimmästi leppämetsää. Hongikkoa ei sanota olewan myötäwäksi kenenkään Kiteeläisen konnulla. #150vuottasitten

#Orivesi 6.4.1875: Kun Orihweteläinen kirjoittaja tulewalla kerralla täyttää kynäänsä kykenemisellä Suomettaren palstoja, toiwon että hän silloin esiin toisi jotakin muuta kuin epäilyksiään kuntamme hankkeista, koska ei niitä wielä edes koeteltu ole. Eräs toinen Orihweteläinen. #150vuottasitten

#Virolahti 2.4.1875: "Kun suomalainenkin kerran saisi omalla kielellänsä koulussa lukea oppi-aineita, saattaisi hän menestyksellä harjoittaa wielä nykyajan muitakin siwistys-kieliä; kun tuo meidän maan kunniakieli ei kumminkaan kaikkiin tietohaaroihin yksinänsä nytkään piisaa." #150vuottasitten

#Elimäki 1.4.1875: Muutamat luonnon tutkiat lausuwat: "ihmisellä ja apinalla on sama esi-isä". Että tuommoisen karwanaaman sanotaan elpyneen samoista juurista kuin ihminenkin, ei suinkaan soi hywältä itserakkaissa korwissamme, me kuin toki katsomme itseämme niin ylewäksi olennoksi. #150vuottasitten

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää! Minna Canth kirjoitti 150 vuotta sitten: ”Siis ylös miehet ja waimot, wanhat ja nuoret! yhtykäämme kaikki liittoon wiinaa wastaan, sillä tämä juuri on kauhea wihollisemme.” 1/3

#Kuru 16.3.1875: No, ei suinkaan lähetettyjen kirjoitusten tapainen julkisuus meidän omille asioillemme mitään woimaa lisää, mutta saahan ne kuitenkin mennä sentähden, että ehkä joku toinen pieni kunta sais kehoituksen meiltä ja rupeis opettelemaan käwellä siwistyksen tiellä. #150vuottasitten

#Laihia 15.3.1875: Lukija kyllä lie kuullut puhuttawan Laihian itaruudesta. Mutta annappas, kun kaupunkiin tullaan ja naapurinsa tawataan, eipä hawaitakkaan penniänsä säästää, waan pian kysytään: mennäänkö katsomaan, jos saataisiin pullo lyhytjärkistä poweensa. #150vuottasitten

#Newcastle 12.3.1875: Sanalla sanoen, työmies ei ole täällä niin toisen wallan-alainen ja onnetoin, kuin Suomessa. Työaika on lyhyt, vain 8 tuntia päiwässä. Työseikat eiwät siis ole, kuin meillä Suomessa, missä' työmiestä piinataan puoli viidestä aamulla kello kahdeksaan illalla. #150vuottasitten

#Kärkölä 3.3.1875: Ennen päästiin käymään kaupungissa ainoastaan suurella ajan ja waiwan hukalla. Mutta nyt ei muuta, kuin astuu waan tuon hirnuwan höyryhewosen waunuihin ja yks kaks on „suuren maailman" huminassa. Rautatia opettaa meitä laskemaan, kuinka aikaa oikein woi käyttää. #150vuottasitten

Hyvää suomalaisen kulttuurin juhlapäivää! Tiesitkö, että Translocalis-tietokannan kokoama paikalliskirjekulttuuri on ainutlaatuinen suomalainen ilmiö, jolle ei löydy suoria vastineita muualta? Paikalliskirjekulttuurilla on myös yhteytensä Kalevalaan, (1/3)

#Janakkala 27.2.1875: Sanomalehtien avulla me woimme ilman waiwaa omia itsellemme muiden hyödylliset koetukset ja keksinnöt, saada tiedot päiwän tapauksista, sekä samalla hetkellä seurustella oman iloisen perheemme ja kaukaisten ystäwiemme kanssa. #150vuottasitten

#Leppävirta 24.2.1875: Ennen pitäjänkokouksessa oli tawallisesti esimiehenä pappi. Kun siinä jotain asiaa esiteltiin, myönnyttiin siihen samassa; enemmistö ei rohjennut wastata mitään. Waan nyt kun kuntamme hallitus on talonpoikainen, rohkenee siinä jokainen puhua suunsa puhtaaksi. #150vuottasitten

#Sortavala 18.2.1875: Kaupungissamme on yksi wiinakauppa, ja siinä markkina-aikana oli kaksi polisimiestä owella järjestystä pitämässä. Mutta kansa tunkesi niin rumasti ilowettä ostamaan, että weiwät mennessään owen sisään. Tässä kahakassa moni kuuluu saaneen meriruokoa selkäänsä. #150vuottasitten

#Jyväskylä 16.2.1875: Ehkä useimmat Tampereen Sanomain lukioista tietäwät Jywäskylän pienenlaiseksi kaupugiksi, joka on wähitellen paisunut pienen Jywäsjärwen pohjoiselle rannalle. Emme woi kuitenkaan wähästellä sen kaswamista; sillä eihän päiwäkään paista ennenkun se nousee. #150vuottasitten

#Rautalampi 13.2.1875: Täällä oleskeli pari kolme wiikkoa eräs walokuwain tekijä, joka puheiden mukaan oli "Saksasta, mutta hitto tiesi mistä lienee ollut! Kun kuwia otettiin piti istua niin wakasesti että ei saanut silmiäänkään wäräyttää saati sitte nauraa. #150vuottasitten

#Pieksämäki 6.2.1875: Vilkas metsä-elämä - „metsä rutto" on täälläkin; milloinhan siihen lääkitystä saataneen! Raha-lähteet owat nyt awoimillaan. Eipä suurin tarwitse kummeksia, kun näkee, ennen warattomain, latelewan satamarkkasia puodin tiskille. Kauppapuoteja on 12. #150vuottasitten