"Millainen on kirjallisuuszine on vuonna 2025 ja mitä se ei ole? Onko formaatti henkitoreissaan? Onko kirjallisia sisältöjä poikiva tee-se-itse-henki kadonnut? Vastustaako zinentekeminen tarkkarajaista luokittelua?" Otso Venhon essee zine-kulttuurista. kritiikinuutiset.fi/2025/11/12/l...

Suomen ensimmäinen saamen kielellä esitettävä kokoillan ooppera Ovvlá saa kantaesityksensä Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alussa. Yhtä aikaa syntyy kaksi muutakin saamelaisoopperaa. Miksi juuri nyt, kysyy Eeva Kauppinen Kritiikin Uutisten kolumnissaan. kritiikinuutiset.fi/2025/11/04/s...

Tenka Issakainen pohtii SARVin juhlavuosiesseessä taiteen paikkasidonnaisuutta esimerkkinään vuodesta 20110 Kittilän Kaukosen kylässä järjestetty Hiljaisuus-festivaali. kritiikinuutiset.fi/2025/10/19/h...

Veli-Matti Huhdan arviossa 3 kirjaa vasemmistolaisen intellektualismin historiasta, Joukkosielu vai individualisti, Sanomisen vaikeutta ja vapautta sekä Finlandssvensk antifascism, jotka "tarjoavat lukijalle suurenmoisen, jännitteitä tulvillaan olevan aineiston". kritiikinuutiset.fi/2025/10/06/k...

Kuluvan vuoden elokuussa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla julkaistiin 3 näyttelyarviota. Kymmeniä muita huomionarvoisia näyttelyitä jäi arvioimatta. Mistä on kysymys? Kuvataiteilija ja tutkija Kalle Lampelan essee kuvataidekritiikin historiasta ja nykytilasta. kritiikinuutiset.fi/2025/09/29/k...

Mikä roomalaisia vaivasi, kun he tarvitsivat Colosseumin kaltaisen 50 000 katsojaa vetävän teurastusareenan? Entä meitä? Onko avantgarde taiteelle ja taidekritiikille ainoa kurkistusaukko katsoa vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen, aprikoi kirjaesseessään Juha Drufva. kritiikinuutiset.fi/2025/09/25/k...

Israel, Venäjä, Etelä-Afrikka... Mikä on kulttuuriboikottien merkitys tänä päivänä? Mikä on muuttunut sitten 1980-luvun? Tätä selvittää Markus Nordenstreng Kritiikin Uutisten kolumnissaan. kritiikinuutiset.fi/2025/09/10/k...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten (4/2015): Totuudenmukaista tietoa tuottavalla ja tarjoavalla journalismilla on keskeinen rooli demokratiassa, mutta journalistinen tieto hukkuu aiempaa helpommin muun informaation sekaan. Aki Petteri Lehtisen essee. kritiikinuutiset.fi/2025/09/01/j...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten (4/2015): "Ihmisten maailma on lohduton, yksinäinen, kammottava – ja kohtalo säälimätön. Tällainen maailma on tuskallinen helvetti, ja sen ylimpänä ohjaajana on useimmiten yksinäisyys." Kari Saviniemi Yasushi Inouen proosasta. kritiikinuutiset.fi/2025/08/24/y...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten: Maria Hirvi-Ijäs pohtii kolumnissaan, mitä kaikkea taidekriitikolta voidaan vaatia, nostaen esiin Denis Diderot'n esimerkkinä varhaisesta taidekriitikosta, joka ei säästellyt vaivannäköä työssään. (Kritiikin Uutiset 4/2015.) kritiikinuutiset.fi/2025/08/12/k...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten: "Vapaasti virtaavan datan aikakaudella musiikki ei voi kilpailla määrällä, joten merkityksen täytyy löytyä tilan ja vuorovaikutuksen synteesistä, läsnäolosta", kirjoittaa Juho Kankaanpää. (Kritiikin Uutiset 4/2015.) kritiikinuutiset.fi/2025/08/05/m...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten: Maaria Niemi arvioi ranskalais-amerikkalaisen Louise Bourgeois'n merkittävyyttä taiteilijana, kyseenalaistaen ylisanat joilla hänen teoksiaan on totuttu kuvaamaan. Artikkeli on ilmestynyt Kritiikin Uutisten numerossa 3/2015. kritiikinuutiset.fi/2025/07/30/l...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten: Kriitikkokunta vanhenee ja saa pientä palkkaa suhteessa koulutustasoonsa, kertoi SARVin jäsenkysely vuonna 2015. Vastaajista suurin osa kuului 51–65-vuotiaiden ikäluokkaan. Artikkeli on ilmestynyt Kritiikin Uutisissa 3/2015. kritiikinuutiset.fi/2025/07/20/k...

"Rikas kulttuurielämä on tärkeä osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Kulttuurin merkitystä on vaikeaa kuvata, puhumattakaan että sitä voisi osoittaa numeroin." Sanni Grahn-Laasonen, Sipilän hallituksen opetus- ja kulttuuriministeri. Ilmestynyt lehden numerossa 3/2015. kritiikinuutiset.fi/2025/07/07/k...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten (3/15): "Käännösratkaisuja ei ole tapana sen tarkemmin ruotia, mutta viimeistä edellisessä kappaleessa on hyvä vähintäänkin mainita suomentajan nimi" Olli Löytty ruotii kolumnissaan kriitikon työtä käännöskirjallisuuden parissa. kritiikinuutiset.fi/2025/07/04/v...

Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten: Mitä on korutaide nykypäivänä? Päivi Ruutiaisen reportaasi nykykorusta ja sitä esittelevästä Schmuck-tapahtumasta Münchenissä. kritiikinuutiset.fi/2025/06/29/m...

"Taiteen, tutkimuksen ja kulttuurin hoitaminen ei kuulu enää valtion prioriteettilistalle eikä tämän tehtävän ulkoistamista arkailla", kirjoittaa Sini Mononen arviossaan tietoteoksesta "Taiteen ja kulttuurin kentät". (Ilmestynyt alkujaan lehden numerossa 2/2015) kritiikinuutiset.fi/2025/06/18/s...

"Eurooppalaisten edustuksellisten demokratioiden ajamat leikkauspolitiikat muuttavat myös ihmisten kulttuurisia identiteettejä tulevaisuuteen liittyvän toivottomuuden sekä köyhyyden lisäksi." Artikkeli ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset -lehden numerossa 2/2015 kritiikinuutiset.fi/2025/06/16/n...

Kritiikin Uutisten kesäkirjeessä katsaus lehden alkuvuoden artikkelitarjontaan, sekä valitettavia uutisia kulttuurialan leikkauksista, jotka ovat iskeneet merkittävästi myös kaikkien vapaasti luettavissa olevan Kritiikin Uutisten rahoitukseen. kritiikinuutiset.fi/2025/06/11/k...

"Suomenruotsalaisella ankkalammella on vieläkin kokoonsa nähden vaikuttava ja kiinnostava, ainutlaatuinen ja rohkea lavataidemiljöö, josta voivat olla ylpeitä aivan kaikki suomalaiset." Otto Ekmanin katsaus suomenruotsalaisen esittävän taiteen kenttään 2024–2025. kritiikinuutiset.fi/2025/05/31/p...

Hallitusohjelmakirjaukset vs reaalipolitiikka. "Kaiken järjen mukaan leikkausten pitäisi perustua sekä vaikutusarvioihin että hallitusohjelmatavoitteisiin, mistä ollaan nyt kaukana", kirjoittaa Markus Nordenstreng kevään viimeisessä Kritiikin Uutisten kolumnissa. kritiikinuutiset.fi/2025/05/17/v...

”Kaikki oliot näyttävät sitä kauniimmilta, mitä enemmän ollaan tietoisia yksistään niistä ja mitä vähemmän omasta minästämme", lausui Arthur Schopenhauer esteettisestä kokemuksesta. Juha Drufvan kirjaessee esteettisen kokemuksen merkityksestä ihmiselämälle. kritiikinuutiset.fi/2025/05/09/e...

Keksitty kertomus Enkeli-Elisasta sai hiljattain julkisuudessa seuraa #AnteeksiPekka -tarinasta. "Kun kirjallisen huijauksen ruumis avataan, paljastuu sieltä empatiaa sykkivä ihmissydän", kirjoittaa esseessään Enkeli-Elisan tapausta tutkinut Sylvikki Siltala. kritiikinuutiset.fi/2025/04/26/p...

"Kääntäminen, kriitikon työ ja kasvatustiede hedelmöittävät ja rikastuttavat toisiaan ja kietoutuvat lopultakin yhteen Hollon elämäntyössä" kirjoittaa Pekka Wahlstedt arviossaan Eero Ojasen ja Timo Jantusen tietokirjasta Neron tie - J. A. Hollon elämä. kritiikinuutiset.fi/2025/04/21/k...

"Lastenkirjallisuus on aina pyrkinyt opettamaan lapsille ja nuorille oikeita arvoja. Silti mikäli on uskominen aikuisten lapsuusmuistoja, parhaiten lasten ja nuorten mieleen jäävät kirjat, joita he eivät olisi saaneet lukea." Rimma Erkon essee kauhusta lapsille. kritiikinuutiset.fi/2025/04/10/m...

"Diversiteetiltään värikkäämmän teatteritilan ja esitysten rakentaminen on tärkeää vahvasti rasistisia ja natsistisia ajatuksia viljelevän kotimaan- ja maailmanpolitiikan keskellä", kirjoittaa Eeva Kauppinen kolumnissaan. Kuinka lisätä teatterin inklusiivisuutta? kritiikinuutiset.fi/2025/03/30/p...

Christopher Hitchens saattoi herättää näkemyksillään kiivastakin polemiikkia, mutta ajoi aina demokratian ja oikeudenmukaisuuden asiaa. Aki Petteri Lehtisen essee. Lisäkommentti Hitchensin urasta tulee irlantilaistaustaiselta toimittajalta Oliver Farrylta. kritiikinuutiset.fi/2025/03/24/k...

"Yleistajuisesta kirjasta voivat innostua myös aivan tavalliset tallaajat. Kritiikistä on yleisesti kirjoitettu aika vähän ottaen huomioon, että siihen törmää kaikkialla", toteaa Pekka Wahlstedt arviossaan Maaria Ylikankaan kritiikkiä käsittelevästä tietokirjasta. kritiikinuutiset.fi/2025/03/16/m...

"Merkittävimmät kulttuurialan edunvalvonnan ongelmat kytkeytyvät kuppikuntaiseen ajatteluun ja kykenemättömyyteen puhaltaa yhteen hiileen", kirjoittaa Markus Nordenstreng Kritiikin Uutisten kolumnissaan. kritiikinuutiset.fi/2025/03/05/k...

"Poliittisesti epävakaana ja hajottavana aikana tarvitaan yhteen tulemisen tiloja ja yhteyden luomista mutta myös järjestäytymistä ja yhteisten asioiden puolustamista." SARVin residenssikriitikko Mia Hannulan reportaasi Kuopion Anti-festivaaleilta 2024. kritiikinuutiset.fi/2025/03/01/y...

Henna Raatikaisen haastattelussa Lapin yliopiston kuvataiteen professori Jaana Erkkilä-Hill. Artikkeli jatkaa viime viikolla Kritiikin Uutisissa julkaistua reportaasia siitä, miten taidekorkeakoulujen opetuksessa käsitellään kritiikkiä. kritiikinuutiset.fi/2025/02/21/l...

Jenny Kangasvuo tarkastelussa Liisa Näsin kirjoittamisen opas "Lukko sulaa. Työnohjausta kirjoittajaidentiteettiään etsivälle". Kangasvuon mukaan henkilökohtainen teos toimisi paremmin, jos se olisi lähtökohtaisesti rakennettu esseekokoelmaksi, ei oppaaksi. kritiikinuutiset.fi/2025/02/15/n...

Miten taidekorkeakoulujen opetuksessa puhutaan kritiikistä – vai puhutaanko mitenkään? Kasvavatko tulevat taiteilijat hahmottamaan kritiikkiä osana taidekenttää ja julkista keskustelua? Taidekorkeakoulujen opettajat ja opetuksesta vastaavat kertovat. kritiikinuutiset.fi/2025/02/09/k...

Vuoden ensimmäisessä kolumnissaan Eeva Kauppinen miettii toimittajan näkökulmastaan kuuntelemattomuutta, kuuntelemisen katvealueita. kritiikinuutiset.fi/2025/02/01/m...

Otto Ekman tarkastelee 3:nnessa SARV75-juhlaesseessä ruotsinsuomalaisen teatterin nykynäkymiä: Mitkä ovat viime aikojen kiinnostavimmat teokset? Mitä ruotsinsuomalaisessa näyttelijäkoulutuksessa tapahtuu? Miksi ruotsinsuomalaiset näyttelijät suuntaavat ulkomaille? kritiikinuutiset.fi/2025/01/24/f...

Kritiikin Uutisten uusi sivusto on nyt avautunut! SARVin 75-vuotisjuhlavuoden myötä lehdessä julkaistaan lisäksi juhlaesseiden sarja. Sarjan 2. esseessä Tytti Rantanen tarkastelee elokuvateatterialan "pieniä toimijoita" - mitä korttelikinojen esiinnousu merkitsee? kritiikinuutiset.fi/2025/01/24/l...

SARV juhlii tänä vuonna 75-vuotisjuhliaan ja sen myötä Kritiikin Uutisissa julkaistaan sarja juhlavuosiesseitä. Ensimmäisessä Sakari Tervo tarkastelee suomalaisen galleriaskenen tilaa - taiteilijat ovat aktiivisia, mutta toiminta on jatkuvasti veitsenterällä. kritiikinuutiset.fi/2025/01/24/n...

"Teemu Mäen väitöskirjaan sisältyy essee taidekritiikistä, mutta hän ei juurikaan lue kritiikkiä. Mahdollisuutta keskusteluun taiteesta, taidemaailmasta ja kritiikistä taiteilija Teemu Mäen kanssa ei halua sivuuttaa." Maaria Niemen tekemä haastattelu 2015. www.kritiikinuutiset.fi/2025/01/19/k...

Esseessään "Tiheä retorinen jännite" Virpi Alanen tarkastelee aforismin olemusta. Hänen mukaansa hyvää aforismia voi pitää eräänlaisena "kritiikin miniatyyrina", huippuunsa kehiteltynä kriittisenä ajatuksena. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten) www.kritiikinuutiset.fi/2025/01/11/t...

Sananvapaudesta ja taiteesta kohistiin 1960-luvun Suomessa useaan otteeseen. Yleensä muistetaan Harro Koskisen Sikamessias-kohu ja Hannu Salaman saama jumalanpilkkatuomio. Tuotteliaana mitalitaiteilijana tunnetun Kauko Räsäsen enkeliveistos jää usein sivuun. www.kritiikinuutiset.fi/2025/01/04/r...

Kokkaamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ruoanlaitto voi saada ihmisen voimaan hyvin tai huonosti. Soila Lehtosen ruoanlaittoesseessä huippukokkikohtaloita ja reseptejä. Kritiikin Uutiset toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja onnea uuteen vuoteen! www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/23/f...

Markus Nordenstrengin kolumnissa aiheena luova työ ja makea vesi - näiden välissä vaikuttaa kestämätön tekoälytalous, joka vaatisi monialaisen asiantuntijuuden pohjalta tehtävää sääntelyä. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/16/t...

Poikkeuksellisesti Kritiikin Uutiset julkaisee toiseen kulttuurilehteen kirjoitettua materiaalia. Kyse on v. 1945 perustetun Teatteri-lehden, viime nimeltään Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden lakkauttamisesta. Kritiikissä J-P Palon ja P-P Peteliuksen muistelmat. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/12/t...

Poikkeuksellisesti Kritiikin Uutiset julkaisee alkujaan toiseen kulttuurilehteen kirjoitettua materiaalia. Kyse on v. 1945 perustetun Teatteri-lehden lakkauttamisesta: tekstit oli tarkoitettu julkaistavaksi lehden joulunumerossa 6/24, joka ei nyt enää ilmesty. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/11/t...

"Väärennetyt setelit ja niiden levittäminen karnevaaleilla ovat eräs osuva esimerkki Banksyn taiteen ja antiikin kyynisen filosofian yhtymäkohdista", kirjoittaa Malin Grahn-Wilder vertailevassa Banksy-esseessään. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/09/b...

Marja-Terttu Kivirinta (1948-2024) taisteli sairauttaan vastaan seuraamalla niin paljon kulttuuria kuin mahdollista. Leena-Maija Rossin muistokirjoitus. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/05/m...

"Ovatko köyhälistökirjailijat tulleet tarpeettomiksi? Heivattiinko vähäosaiset, ulkopuoliset, syrjäytyneet, syrjityt, työkyvyttömät, työttömät, työläiset ja huono-osaiset pois taiteen tyyssijoilta", kysyy Eeva Kauppinen Kritiikin Uutisten kolumnissaan. www.kritiikinuutiset.fi/2024/12/03/t...

"Kulttuurijournalismi ja kritiikki voisivat olla vahvemmin mukana auttamassa teatteria olemaan vähemmän museo ja enemmän kirjasto" toteaa Maria Säkö 2-osaisen esseesarjansa Tanssi, teatteri ja ooppera taideteosten aiheena vuonna 2023–2024 jälkimmäisessä osassa www.kritiikinuutiset.fi/2024/11/26/v...

Kritiikin Uutisten syyskirjeessä mm. Eeva Kauppisen kolumni rajojen merkityksestä suomalaiselle identiteetille, Jari Olavi Hiltusen kirjaessee Salman Rushdien puukotuksesta sekä Aarni Pieskin reportaasi Saamenmaan queer-teemaisilta Riddu Riđđu -festivaaleilta. www.kritiikinuutiset.fi/2024/11/08/k...

"Tiedän, että kuulostan tässä herkästi nostalgisoivalta keski-ikäiseltä möhikseltä, jonka nuoruudessa kaikki oli paremmin", tunnustaa Markus Nordenstreng Kritiikin Uutisten kolumnissa musiikkikulttuurista, josta tekoäly ja algoritmitalous tekee yllätyksettömän www.kritiikinuutiset.fi/2024/11/14/j...