Olikin unohtunut, että kuivatin kesällä nokkosia keittiökäyttöön. Niitä on aika reippaasti. Täytynee keksiä jokin resepti. (Letut eivät ole ratkaisu, valitettavasti.)

Vieraiden kutsuminen on tehokkain tapa tulla siivonneeksi. "Hoidan tuon kasan joskus" muuttui muotoon "nyt nämä helkkarin paperit lähtevät". Lähtee myös keramiikkaa eräälle hyväntekeväisyyskirppikselle.

Lounasmiittiin.

Kymmenen kirjaa, joihin kannattaa tarttua – SK valitsi vuoden 2025 kiinnostavimmat teokset

Ei suuremmin aurinkoa luvassa.

Yhteistyökumppani sanoi mua tänään kaupunkikehittämisen ja julkisraportoinnin jumalattareksi. Voiko tuon laittaa cv:hen? Ehkä ei kannata.

Jospa tänään saisin aloitettua tän. 450 sivua plus massiivinen lähdeviitteistö.

Oo, aurinko paistaa suoraan silmiin. Tämähän on juhlaa.

Onko Suomessa lintumuseota? Jotain yhteen paikkaan koottua tietolähdettä, jossa voi tarkastella asioita tilassa, ei netissä?

Nyt aarteisiin on tullut muutakin, muun muassa purutalon hajua henkivä 70-luvun ryijy. Ihan tunnettu design mutta esineenä aika mahdoton. Mihin sellainen laitetaan?

Valintoja. Olen säilytellyt vuosien ajan äidin keramiikka- ja lasiaarteita, koska ne ovat hienoja. Logiikka on kuta kuinkin sellainen, et "sitten joskus nämä pääsevät esille". Nyt kysymys kuuluu "milloin on sitten joskus". Ja: "kannattaisiko jo luopua?"

Virkeä päivä harmaisiin olosuhteisiin nähden.

Chattasin tänään kolmen vanhan tutun kanssa aiemmin mainitusta syystä. Kaksi lomautettua, yksi yt:issä. Onnea, Suomi, tarvitset sitä.

Kuulin juuri erään entisen elämän tuttavan kuolleen. Siis todella kaukaa menneisyydestä. Silti muistin heti ne hetket, kun nauroimme aivan kippurassa toistemme piirroksille. Hän tykkäsi pelata sellaista peliä, jossa kaverille laitetaan hankala piirrosalku, josta pitää jatkaa jotain järkevää.

Millaistahan elämä olisi, jos kalenterissa ei olisi mitään? Olisiko tyhjä tai jopa tarpeeton olo? Vai syventyisikö sitä johonkin omaan tekemiseen viikoiksi tai kuukausiksi?

Miksi Olga Temosen hautajaiset ovat päivittäinen uutisasia Ilta-Sanomissa?

Sukulaisnuori aloitti kuvataideopinnot. Tilasin just kaksi grafiikanlehteä hänen joulumyyjäisvalikoimastaan. Taidan laittaa toisen niistä toiselle sukulaisnuorelle lahjaksi.

Mun lukiokoulumatka kulki erään sievän omakotialueen läpi. Siellä oli taloja kaikilta vuosikymmeniltä, myös pieni puinen mökki, jossa asui ikääntynyt nainen. Naapuruston harmiksi nainen ruokki lintuja isolla volyymilla. Jyviä riitti, ja niin riitti lintujakin. Siivekkäiden metakka kuului kauas.

The Hack -sarja <3

Kiinnostavasti rikottu nk. neljäs seinä: kertoja puhuu suoraan katsojalle ja myös myöntää lavastavansa tilanteita. Ja toki itse asia on todella tärkeä. Sarja kertoo News of the Worldin puhelinhakkeroinneista ja poliisien haluttomuudesta tutkia asiaa. fi.wikipedia.org/wiki/Nelj%C3...

Rauli Suhonen löysi kultahipun. Katsokaa vuosi.

The Hack -sarja <3

Istun Kasikutosen olohuoneessa. Tarinoidaan Karkkilan seudusta, soteasioista ja rusakoista.

Pyy maailmanlopun edellä.

Matkakuvia.

Hieno kuva.

Pohjois-Pohjanmaalla.

Lähetetään Petteri ja Riikka Venäjälle. Kyllä ne saa Venäjänkin talouden tuhottua ennätysnopeasti 🤣🤣🤣

Meidän pitkäikäinen naisverkosto treffasi tänään vajaalla naisituksella, mutta puhetta riitti entiseen malliin. Arjen kohokohtia nämä.

Hotkaistiin jo viime viikolla uusi tv-sarja Des. Onko joku muu katsonut? #tv

Jokanaisen vaihtoehto: Tenniksen Tavis Cup.

Vieläköhän metsämuseo Lustossa on dioraama aamuöisestä metsälammesta? Ehkä dioraama ei ole oikea sana - siellä oli siis kaarevalle seinälle (tausta)projisoitu metsälampi, huoneessa aamuyön kosteus ja lämpötila ja äänimaailma aiheen mukaan. Oli hieno.

Pientä laittoa.

Tänään ohjelmassa askartelua. Jep. Paperia, sakset ja liimaa. Tällainen onkin yllättävän virkistävää. Ulkomaailma katoaa, eikä ole kuin pieni leikkiuniversumi kuplana työpöydän ympärillä.

Etsin parikyt minsaa tiettyjä värillisiä piirustuspapereita. Järjestin maalaustarvikekaapin samalla, heitin turhia juttuja pois, auoin muinaisia laatikoita, joissa oli kauan sitten unohdettuja värikyniä ja liituja. Löytyi työmuistojakin. Sitten huomasin, et etsimäni lehtiö oli työpöydällä.

Argh, tehtiin ehkä isohko virhe. Ajankäytön kannalta, ja silmien ja yläselän myös. Ostettiin Civ7 Deluxe edition. :D

Eläkeikäinen pariskunta juoksi kohti ratikkapysäkkiä selvästi liian kaukana lähestyvään ratikkaan nähden. Ison numeron myyjä pinkaisi juoksuun asemapaikaltaan ja ratikan oven saavutettuaan painoi aukaisupainiketta. Painoi niin kauan, että pariskunta ehti ovelle. Palasi sitten iloisena paikalleen.

Maalattu pressulle.

Tänään Rötiskön sijasta ohjelmassa taidetta ja uusi miljöö käveltäväksi. Hirveä hinku aloittaa itsekin joku maalaus, mutta näinhän se mieli toimii. Kun pitäisi *viimeistellä* aloitetut muut hommat, syntyy uusia ideoita.

Testissä: Omenapiirakan paistaminen uuninpesun jälkeen. Ongelmana uuninpesuaineen haju.

Muinaisen historian peruskurssi.

Pitäisi varmaan kunnioittaa nuoruutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta aina en pysty.

Kaikki on mahdollista, vain taivas rajana.

Tänään pitäisi aloittaa vaikea tekstiurakka. Kotikonttorin rauhassa on hyvä keskittyä, mutta silti pitää nyt palautella mieleen konsteja, joilla ajatus pysyy kiinni monimutkaisessa rakenteessa.

Tehosiivooja kävi pesemässä kylppärin ja hieman keittiötä. Rankanpuoleinen haju siivousaineissa, mutta muutoin olen todella tyytyväinen.

Ketkä ryhtyvät yksinyrittäjiksi? 15 vuotta sitten tein kyselyn tuntemiltani yksinyrittäjiltä tai free lancereilta, miksi he olivat valinneet kyseisen polun. Mikä sai lähtemään palkkatyöstä? Kiinnostavasti minulle tarjottiin haastateltavaksi irtisanottuja.

Anyone?

Tajusin just, et sana naulakko tulee sanasta naula.

Vapaaehtoistyön ei-niin-kivat puolet. Järjestät jotain, näet vaivaa, osallistujat kehottavat varaamaan ehdotetun tilan. Varaat ja maksat. Sitten tulee yksi, jolle ehdotus ei käy. Nyt annan pölyn hieman laskeutua ennen kuin tsekkaan, pitääkö perua varaus ja aloittaa alusta.