Metsäalan ammattilaiset kokevat häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä, eikä siihen aina puututa, osoittavat Metsälehden tuoreen kyselyn tulokset.

Monelta leimikolta saa nyt ajaa puita huoletta täysin kuormin. Suometsissä voi tarjolla olla silti pehmeitä yllätyksiä, sillä ilman urien polkemista ennakkoon eivät suometsät ole juuri jäätyneet kovista pakkasista ja vähäisestä lumesta huolimatta.

Valkoselkätikan kanta oli alimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Valkoselkätikan pelasti sen ydinelinympäristöjen suojelu – lajin suojelemiseksi rauhoitettiin etenkin koivikoita.

Ison omakotitalon lämmittäminen klapeilla on järkyttävän työlästä, mutta kuitenkin niin ihanaa. Puu oman talouden päälämmönlähteenä vaikuttaa joka tapauksessa olevan katoavaa kansanperinnettä, pohtii toimittajamme Sami Karppinen kolumnissaan.

Lakiesitys metsänhakkuiden rajoittamisesta lintujen pesintäaikana on lähtenyt lausuntokierrokselle. Käsittelyä on nopeutettu, jotta lainsäädännön muutokset ehtisivät voimaan ennen huhtikuussa alkavaa pesintäkautta.

Nokian Renkaat lanseeraa Nokian Tyres Betula -konseptirenkaan, joka sisältää uudenlaista koivun kuoresta valmistettua raaka-ainetta. Uudella raaka-aineella pyritään ensisijaisesti parantamaan renkaan suorituskykyä.

PTT:n selvityksessä hiljaisella suojelulla tarkoitetaan, että metsänomistaja omaehtoisesti ilman korvausta rajaa metsäalueita metsätalouden ulkopuolelle tai käsittelee niitä vain pienimuotoisesti esimerkiksi korjaamalla yksittäisiä puita ilman myyntitarkoitusta.

Metsälehden tietoon on tullut tuoreita metsäalan ammattilaisiin kohdistuneita häirintätapauksia. Ilmiön yleisyydestä ei ole tilastotietoa. Metsälehti selvittää nyt kyselyn avulla, kuinka yleistä häirintä alalla on. Auta kartoittamaan ilmiön laajuutta vastaamalla kyselyymme: s.zef.fi/l98u14ye/

Viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa todettiin 97 naalipentuetta ja naalin populaation kooksi arvioitiin 526 aikuista yksilöä, Metsähallitus ja WWF kertovat yhteistiedotteessa. Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin.

Vuotuisten hakkuumäärien vähentäminen nykyisestä noin 73 miljoonasta kuutiometristä 70 miljoonaan kuutiometriin riittäisi pitämään metsämme hiilinieluna, mutta ei saavuttamaan ilmastotavoitteita.

”Kovin oli pehmoinen vastaus. Ei siinä ollut mitään konkreettista. Pukki kaalimaan vartijana on perusongelma. Se ei ole niin sanottua hyvää hallintoa, vaan suorastaan rakenteellista korruptiota”, sanoo metsätalousyrittäjä Timo Lankila, yksi ministerille kirjelmöineistä metsänomistajista.

Hakkuukypsyysrajojen tuominen takaisin metsälakiin voi rikkoa perustuslain omaisuuden suojaa, asiantuntijat arvioivat.

”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita, ja niin taitaa olla koko Suomessa”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii.

Metsänhoitotyöt ovat olleet todellinen henkireikä ja ainoa kuntosali ruuhkavuosien keskellä, toimittaja Sami Karppinen kirjoittaa.

Metsitys ja erityisesti siihen liittyvä tuhkalannoitus käänsivät suonpohjaekosysteemin hiilen lähteestä hiilineutraaliksi ja aiheuttivat ilmastoa viilentävän säteilypakotteen, kertoo erityisasiantuntija Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maanomistajalla on oikeus päättää, kuka hänen maillaan saa metsästää ja mitä lain sallimia eläinlajeja on mahdollista pyytää. Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?

FSC-metsäsertifikaatti päivittää parhaillaan riskinarviota, joka määrittelee, millaista puumateriaalia FSC-sertifioituun puuhun voidaan sekoittaa. Edellinen riskinarvio pysäytti puukaupat lähes täysin Ylä-Lapin yksityismetsissä.

PEFC-metsäsertifikaattien auditoinneissa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa on tehty havaintoja toistuvista ja entistä vakavammista rikkeistä. Vaarana on, että koko alueellinen ryhmäsertifikaatti menetetään, jos poikkeamia havaitaan liikaa.

Suot vetisiksi, metsäteitä umpeen ja myrskytuhopuita poikittain. Tällaisia voivat olla toimet itäisen Suomen metsissä ja soilla, kun yhdistetään luonnon ennallistamista ja maanpuolustusta.

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi.

Luken tutkijoiden kirjoittama tuore visioraportti ehdottaa suometsien tulevaisuuden kasvatustavaksi kosteikkometsätaloutta. Menetelmä turvaisi sen, että ojitusalueilla voidaan yhä kasvattaa kannattavasti talouspuustoa samalla, kun pienennetään suometsien haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä. Osa on poistunut jo muualle Eurooppaan.

Kotimainen työvoima ei yksin riitä vastaamaan metsäpalveluiden nykyiseen kysyntään, toteaa Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.

Tulevasta talvesta näyttää tulevan normaalin vauhdikas, Metsä Groupilta kerrotaan.

Metsäalalla myllertää, eikä tulevaisuutta rohkene ennustaa juuri kukaan. Siihen, miten metsänomistaja pärjää jatkossa, vaikuttaa poikkeuksellisen moni asia. Listasimme niistä viisi.

Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa.

Metsuriksi siirtynyt Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon.

Jos korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita tai kerryttää hiiltä, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.

Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.

45-vuotias harventamaton metsäpalsta tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia.

Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.

Metsälehden pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Kallioniemi on tehnyt työuransa Metsälehdessä ja jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta.

Tavallisesti puunostaja tai puunmyyjän edustaja tekevät leimikkosuunnitelman. Metsänomistaja voi kuitenkin osallistua tai suunnitella myytävän kohteen jopa kokonaan itse.

Bioblitz-tapahtuman myötä tiedot Tiilikanjärven kansallispuiston lajimäärästä paranivat. Ennen tapahtumaa Tiilikkajärveltä oli tiedossa runsaat 1100 lajia, nyt tunnettujen lajien määrä nousi yli 2 000:een.

Kummassakin maassa on käytetty sellaista menetelmää, joka on ollut siinä ajanhetkessä toteuttamiskelpoinen. Päästökaupan perustaksi en voi kumpaakaan suositella, professori Annika Kangas kirjoittaa Metsälehden kolumnissaan.

Temepa Infra on jatkossa Luontovarma. Luontovarma aikoo löytää liiketoimintamahdollisuuksia sieltä, missä perinteisen metsätalouden bisnestä ei tehdä.

Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla. Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?

Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).

Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella.

”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025

Metsien luonnonhoidon kustannukset syntyvät kolmea kautta: 1) hakkuiden vähentämisestä ja viivästyttämisestä 2) metsänkäsittelytapojen muuttamisesta – mikä liittyy yleensä käytettyyn työaikaan 3) aktiivisista luonnonhoitotoimenpiteistä

”Mitään puunhankinnan rajoituksia ei ole. Ostamme täysillä puuta ja kaikki leimikot kiinnostavat”, kertoi Juho Rantala Metsä Groupilta Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa tänään Tampereella.

”Suunnitelmallisuus on puukaupassa tärkeää. Vielä tärkeämpää on tavoitteiden asettaminen. Metsänomistajan kannattaa miettiä ensin, mitkä omat tavoitteet ovat. Niillä on suuri merkitys kaupanteossa. Mhy Päijänteen Jussi Parviainen Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella 25.9.2025

Metsätilojen vakuusarvoa on alentunut metsälain muutos. Kun uudistamiskypsyyttä ei määritellä laissa, voi metsänomistaja hakkuuttaa nuorenkin metsän aukoksi, jolloin tilan arvo saattaa romahtaa.

Laania on lopettanut niin sanottujen metsäkantojen ostamisen. Kaikki toimijat joutunevat tulevaisuudessa kieltäytymään puusta, joka hakataan maatalousmaaksi muutettavilta kuvioilta.

Uudet harvennusmallit ovat olleet käytössä runsaan vuoden, ja niiden tuoma muutos metsissä näkyy. Moni metsäammattilainen kokee ensiharvennetun metsän näyttävän tukkoiselta.

Riippumattoon asennettu hyönteisverkko päästi hyvin yön raikkauden läpi eikä yksikään hyönteinen löytänyt tietään verkon sisäpuolelle.

Droonin voi uskoa kuuluvan siihen uudenajan ihmeiden sarjaan, joita alkuun katsastellaan, että ”mikäköhän tuokin on”, mutta jotka lopulta muuttavat kaiken.

Metsien hiilensidonnan lisääminen onnistuu ilman merkittäviä taloudellisia tappioita. Näin summaa pian eläköityvä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Conifer Consulting ja Aari Metsä ovat suojelleet viimeisen kolmen vuoden aikana yli 500 hehtaaria asiakkaidensa metsiä Metso- ja Helmi-ohjelmilla.