Tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä. Osa on poistunut jo muualle Eurooppaan.

Kotimainen työvoima ei yksin riitä vastaamaan metsäpalveluiden nykyiseen kysyntään, toteaa Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.

Tulevasta talvesta näyttää tulevan normaalin vauhdikas, Metsä Groupilta kerrotaan.

Metsäalalla myllertää, eikä tulevaisuutta rohkene ennustaa juuri kukaan. Siihen, miten metsänomistaja pärjää jatkossa, vaikuttaa poikkeuksellisen moni asia. Listasimme niistä viisi.

Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa.

Metsuriksi siirtynyt Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon.

Jos korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita tai kerryttää hiiltä, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.

Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.

45-vuotias harventamaton metsäpalsta tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia.

Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.

Metsälehden pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Kallioniemi on tehnyt työuransa Metsälehdessä ja jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta.

Tavallisesti puunostaja tai puunmyyjän edustaja tekevät leimikkosuunnitelman. Metsänomistaja voi kuitenkin osallistua tai suunnitella myytävän kohteen jopa kokonaan itse.

Bioblitz-tapahtuman myötä tiedot Tiilikanjärven kansallispuiston lajimäärästä paranivat. Ennen tapahtumaa Tiilikkajärveltä oli tiedossa runsaat 1100 lajia, nyt tunnettujen lajien määrä nousi yli 2 000:een.

Kummassakin maassa on käytetty sellaista menetelmää, joka on ollut siinä ajanhetkessä toteuttamiskelpoinen. Päästökaupan perustaksi en voi kumpaakaan suositella, professori Annika Kangas kirjoittaa Metsälehden kolumnissaan.

Temepa Infra on jatkossa Luontovarma. Luontovarma aikoo löytää liiketoimintamahdollisuuksia sieltä, missä perinteisen metsätalouden bisnestä ei tehdä.

Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla. Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?

Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).

Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella.

”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025

Metsien luonnonhoidon kustannukset syntyvät kolmea kautta: 1) hakkuiden vähentämisestä ja viivästyttämisestä 2) metsänkäsittelytapojen muuttamisesta – mikä liittyy yleensä käytettyyn työaikaan 3) aktiivisista luonnonhoitotoimenpiteistä

”Mitään puunhankinnan rajoituksia ei ole. Ostamme täysillä puuta ja kaikki leimikot kiinnostavat”, kertoi Juho Rantala Metsä Groupilta Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa tänään Tampereella.

”Suunnitelmallisuus on puukaupassa tärkeää. Vielä tärkeämpää on tavoitteiden asettaminen. Metsänomistajan kannattaa miettiä ensin, mitkä omat tavoitteet ovat. Niillä on suuri merkitys kaupanteossa. Mhy Päijänteen Jussi Parviainen Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella 25.9.2025

Metsätilojen vakuusarvoa on alentunut metsälain muutos. Kun uudistamiskypsyyttä ei määritellä laissa, voi metsänomistaja hakkuuttaa nuorenkin metsän aukoksi, jolloin tilan arvo saattaa romahtaa.

Laania on lopettanut niin sanottujen metsäkantojen ostamisen. Kaikki toimijat joutunevat tulevaisuudessa kieltäytymään puusta, joka hakataan maatalousmaaksi muutettavilta kuvioilta.

Uudet harvennusmallit ovat olleet käytössä runsaan vuoden, ja niiden tuoma muutos metsissä näkyy. Moni metsäammattilainen kokee ensiharvennetun metsän näyttävän tukkoiselta.

Riippumattoon asennettu hyönteisverkko päästi hyvin yön raikkauden läpi eikä yksikään hyönteinen löytänyt tietään verkon sisäpuolelle.

Droonin voi uskoa kuuluvan siihen uudenajan ihmeiden sarjaan, joita alkuun katsastellaan, että ”mikäköhän tuokin on”, mutta jotka lopulta muuttavat kaiken.

Metsien hiilensidonnan lisääminen onnistuu ilman merkittäviä taloudellisia tappioita. Näin summaa pian eläköityvä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Conifer Consulting ja Aari Metsä ovat suojelleet viimeisen kolmen vuoden aikana yli 500 hehtaaria asiakkaidensa metsiä Metso- ja Helmi-ohjelmilla.

Mikäli taimikonharvennus on jäänyt tekemättä, joudutaan metsä ensiharventamaan tavoiteltua aikaisemmin, jotta kasvu ei kärsi. Merkittävä osa puustosta poistuu jo ajouria avatessa ja urien välinen alue jää tiheäksi.

Mustikoiden kerääminen lähentelee kansallisurheilua, jossa tuloksilla on väliä, kirjoittaa Aino Ässämäki kolumnissaan.

Tilarajan väärälle puolelle ulottuvat hakkuut ovat poikkeuksia, isoista metsäyhtiöistä vakuutetaan.

Kun lähtee autolla marja- tai sienimetsään, parkkeeraamiselle kannattaa uhrata muutama ajatus ja hetki aikaa.

Toivo ”Topi” Heikkisen kiinnostus tervanpolttoon kumpuaa ennen muuta vanhojen perinteiden vaalimisesta. Kainuu oli Suomessa viimeisiä seutuja, joilla tuotettiin tervaa maailmanmarkkinoille.

Metsätilamarkkinoilla syksystäkin odotetaan varsin vilkasta. Kysyntää on riittänyt, vaikka tilojen tarjonta on ollut tänä vuonna selvästi viime vuotta runsaampaa.

Kanadan metsäpalojen hiilipäästöt vertautuvat maailman suurimpien valtioiden päästöihin. Myös Euroopassa on kärsitty ennätyspaloista. Ilmastonmuutos pahentanee tilannetta entisestään.

Myös Ruotsissa metsäteollisuus on joutunut rajoittamaan tuotantoaan kalliin puun ja lopputuotteiden heikon markkinan takia. Tehtaiden sulkemisetkin ovat mahdollisia.

Metsä Groupin säästöohjelma tarkoittaa kentällä rajua vyönkiristystä. Kulukuuri tietänee tiukkoja aikoja niin koneyrittäjille kuin toimihenkilöillekin, kirjoittaa Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.

Monet taimilannoitetta kokeilleet metsänomistajat ovat vakuuttuneita sen tehosta – tutkimustieto sen sijaan on ristiriitaista. Tästä syystä päätimme olemme aloittaneet kolmivuotisen kokeen, jolla selvitetään, onko taimilannoitteista todellisuudessa hyötyä.

Mäntykankaan keskellä asuvalle retkeilijälle vierailu Pohjois-Karjalan vehmaaseen lehtokeskukseen tuntuu pienen budjetin päiväretkeltä ulkomaille.

Suomen vankasta metsäosaamisesta poiketen olemme puiden hoitajina kisällejä. Suomessa arboristikoulutus alkoi vasta 2000-luvun alussa ja kaikkiaan Suomessa on reilut 200 arboristia.

Metsähallituksen vanhojen metsien inventoija Vesa Lahtinen on viihtynyt Pohjois-Suomen maastoissa hyvin. Työpäivät ovat vaihtelevia, koska kaikki maastokohteet ovat erilaisia. “Ihan kuin olisin vaeltamassa, mutta siitä maksetaan palkkaa.”

Älypuhelimeen ladattavalla Crowdsorsa-sovelluksella kuka tahansa voi kitkeä vieraslajeja ja saada työstään palkkion.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimukseen etsitään haastateltaviksi metsäalalla toimihenkilöinä työskenteleviä naisia, jotka ovat halukkaita kertomaan omasta työarjestaan.

Muinaismuistojen tunnistaminen on lumiseen aikaan mahdotonta, ja kesäaikanakin vaatii harjaantunutta silmää. Jos leimikolla tai sen lähistöllä on tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, niin hakkuuilmoituksesta lähtee lausuntopyyntö vastuumuseolle ja viranomaisarkeologille.

Kuhmon Lentiirassa sytytettiin maanantaina tervahauta, johon oli ladottu noin 70 kuutiota tervaksia. Samalla muisteltiin samalla paikalla vuonna 2000 poltettua maailman suurinta tervahautaa, jossa oli tervaksia 1100 kuutiota. Tervaa haudasta saatiin 43 000 litraa.

Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkolan metsästä on kaadettu luvatta järeitä puita, joista on tehty laavurakennelma. Metsänomistajalla on oikeus purkaa luvattomat rakennukset mailtaan ja asiasta voi tehdä myös rikosilmoituksen. Tekijöitä on tosin usein vaikea saada kiinni saati korvaamaan vahinkoja.

Satelliittikuvat yli kahdenkymmenen vuoden ajalta osoittavat, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.

Metsähallitus kulottaa valtion metsätalouskäytössä olevan kohteen, joka on päätehakattu. Polton jälkeen alueelle tehdään maanmuokkaus ja istutetaan puustoa.

Sääennusteita seuraa lähes jokainen. Siitepölyennusteet kiinnostavat allergisia ja sinileväennusteet uimareita ja eläinten omistajia. Mutta milloin metsätyöntekijät ja mökkeilijät saavat käyttöönsä hyttysennusteen?