Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla. Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?

Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).

Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella.

”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025

Metsien luonnonhoidon kustannukset syntyvät kolmea kautta: 1) hakkuiden vähentämisestä ja viivästyttämisestä 2) metsänkäsittelytapojen muuttamisesta – mikä liittyy yleensä käytettyyn työaikaan 3) aktiivisista luonnonhoitotoimenpiteistä

”Mitään puunhankinnan rajoituksia ei ole. Ostamme täysillä puuta ja kaikki leimikot kiinnostavat”, kertoi Juho Rantala Metsä Groupilta Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa tänään Tampereella.

”Suunnitelmallisuus on puukaupassa tärkeää. Vielä tärkeämpää on tavoitteiden asettaminen. Metsänomistajan kannattaa miettiä ensin, mitkä omat tavoitteet ovat. Niillä on suuri merkitys kaupanteossa. Mhy Päijänteen Jussi Parviainen Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella 25.9.2025

Metsätilojen vakuusarvoa on alentunut metsälain muutos. Kun uudistamiskypsyyttä ei määritellä laissa, voi metsänomistaja hakkuuttaa nuorenkin metsän aukoksi, jolloin tilan arvo saattaa romahtaa.

Laania on lopettanut niin sanottujen metsäkantojen ostamisen. Kaikki toimijat joutunevat tulevaisuudessa kieltäytymään puusta, joka hakataan maatalousmaaksi muutettavilta kuvioilta.

Uudet harvennusmallit ovat olleet käytössä runsaan vuoden, ja niiden tuoma muutos metsissä näkyy. Moni metsäammattilainen kokee ensiharvennetun metsän näyttävän tukkoiselta.

Riippumattoon asennettu hyönteisverkko päästi hyvin yön raikkauden läpi eikä yksikään hyönteinen löytänyt tietään verkon sisäpuolelle.

Droonin voi uskoa kuuluvan siihen uudenajan ihmeiden sarjaan, joita alkuun katsastellaan, että ”mikäköhän tuokin on”, mutta jotka lopulta muuttavat kaiken.

Metsien hiilensidonnan lisääminen onnistuu ilman merkittäviä taloudellisia tappioita. Näin summaa pian eläköityvä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Conifer Consulting ja Aari Metsä ovat suojelleet viimeisen kolmen vuoden aikana yli 500 hehtaaria asiakkaidensa metsiä Metso- ja Helmi-ohjelmilla.

Mikäli taimikonharvennus on jäänyt tekemättä, joudutaan metsä ensiharventamaan tavoiteltua aikaisemmin, jotta kasvu ei kärsi. Merkittävä osa puustosta poistuu jo ajouria avatessa ja urien välinen alue jää tiheäksi.

Mustikoiden kerääminen lähentelee kansallisurheilua, jossa tuloksilla on väliä, kirjoittaa Aino Ässämäki kolumnissaan.

Tilarajan väärälle puolelle ulottuvat hakkuut ovat poikkeuksia, isoista metsäyhtiöistä vakuutetaan.

Kun lähtee autolla marja- tai sienimetsään, parkkeeraamiselle kannattaa uhrata muutama ajatus ja hetki aikaa.

Toivo ”Topi” Heikkisen kiinnostus tervanpolttoon kumpuaa ennen muuta vanhojen perinteiden vaalimisesta. Kainuu oli Suomessa viimeisiä seutuja, joilla tuotettiin tervaa maailmanmarkkinoille.

Metsätilamarkkinoilla syksystäkin odotetaan varsin vilkasta. Kysyntää on riittänyt, vaikka tilojen tarjonta on ollut tänä vuonna selvästi viime vuotta runsaampaa.

Kanadan metsäpalojen hiilipäästöt vertautuvat maailman suurimpien valtioiden päästöihin. Myös Euroopassa on kärsitty ennätyspaloista. Ilmastonmuutos pahentanee tilannetta entisestään.

Myös Ruotsissa metsäteollisuus on joutunut rajoittamaan tuotantoaan kalliin puun ja lopputuotteiden heikon markkinan takia. Tehtaiden sulkemisetkin ovat mahdollisia.

Metsä Groupin säästöohjelma tarkoittaa kentällä rajua vyönkiristystä. Kulukuuri tietänee tiukkoja aikoja niin koneyrittäjille kuin toimihenkilöillekin, kirjoittaa Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.

Monet taimilannoitetta kokeilleet metsänomistajat ovat vakuuttuneita sen tehosta – tutkimustieto sen sijaan on ristiriitaista. Tästä syystä päätimme olemme aloittaneet kolmivuotisen kokeen, jolla selvitetään, onko taimilannoitteista todellisuudessa hyötyä.

Mäntykankaan keskellä asuvalle retkeilijälle vierailu Pohjois-Karjalan vehmaaseen lehtokeskukseen tuntuu pienen budjetin päiväretkeltä ulkomaille.

Suomen vankasta metsäosaamisesta poiketen olemme puiden hoitajina kisällejä. Suomessa arboristikoulutus alkoi vasta 2000-luvun alussa ja kaikkiaan Suomessa on reilut 200 arboristia.

Metsähallituksen vanhojen metsien inventoija Vesa Lahtinen on viihtynyt Pohjois-Suomen maastoissa hyvin. Työpäivät ovat vaihtelevia, koska kaikki maastokohteet ovat erilaisia. “Ihan kuin olisin vaeltamassa, mutta siitä maksetaan palkkaa.”

Älypuhelimeen ladattavalla Crowdsorsa-sovelluksella kuka tahansa voi kitkeä vieraslajeja ja saada työstään palkkion.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimukseen etsitään haastateltaviksi metsäalalla toimihenkilöinä työskenteleviä naisia, jotka ovat halukkaita kertomaan omasta työarjestaan.

Muinaismuistojen tunnistaminen on lumiseen aikaan mahdotonta, ja kesäaikanakin vaatii harjaantunutta silmää. Jos leimikolla tai sen lähistöllä on tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, niin hakkuuilmoituksesta lähtee lausuntopyyntö vastuumuseolle ja viranomaisarkeologille.

Kuhmon Lentiirassa sytytettiin maanantaina tervahauta, johon oli ladottu noin 70 kuutiota tervaksia. Samalla muisteltiin samalla paikalla vuonna 2000 poltettua maailman suurinta tervahautaa, jossa oli tervaksia 1100 kuutiota. Tervaa haudasta saatiin 43 000 litraa.

Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkolan metsästä on kaadettu luvatta järeitä puita, joista on tehty laavurakennelma. Metsänomistajalla on oikeus purkaa luvattomat rakennukset mailtaan ja asiasta voi tehdä myös rikosilmoituksen. Tekijöitä on tosin usein vaikea saada kiinni saati korvaamaan vahinkoja.

Satelliittikuvat yli kahdenkymmenen vuoden ajalta osoittavat, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.

Metsähallitus kulottaa valtion metsätalouskäytössä olevan kohteen, joka on päätehakattu. Polton jälkeen alueelle tehdään maanmuokkaus ja istutetaan puustoa.

Sääennusteita seuraa lähes jokainen. Siitepölyennusteet kiinnostavat allergisia ja sinileväennusteet uimareita ja eläinten omistajia. Mutta milloin metsätyöntekijät ja mökkeilijät saavat käyttöönsä hyttysennusteen?

Vanhat ilmakuvat tarjoavat paitsi ajanvietettä myös hyötytietoa. Usein puuston ikä eri metsäkuvioilla tai harvennusten ajankohdat selviävät vanhojen ilmakuvien avulla varsin tarkasti.

Jatkossa metka-tuen määrä saattaa porrastua sen mukaan kuinka paljon taimikkoon jätetään kasvamaan lehtipuuta. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lausuntoja esityksestä 18. heinäkuuta mennessä.

Jokaisesta lähemmin tarkastellusta energiapuupinosta löytyi haapaa, Ei polteta tulevaisuutta -ympäristökampanjan kampanjakoordinaattori Varpu Sairanen kertoo.

Johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta ennakoi, että rajantakainen häirintä on käymässä viimevuotista pahemmaksi. Erilaisia keinoja häirinnän torjumiseksi on kokeiltu, mutta toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt.

Ei enää nousevia takin helmoja eikä valuvia housuja. Veimme naisille mitoitetun metsätyötakin sekä turvahousut testiin viidelle erikokoiselle ja -pituiselle naiselle. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Metsissämme työskentelevistä metsureista noin puolet on ulkomaalaisia. Jatkossa määrä on todennäköisesti suurempi. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Tavoitteena on valvoa entistä tarkemmin, että tukea maksetaan vain sellaisille kohteille, joilla tuen saamisen ehdot täyttyvät.

Asiantuntijan apu on yleensä tarpeen kun pohditaan, täyttääkö kohde Metso-ohjelman kriteerit. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Monimuotoisuuskeskittymät ovat alueita, jossa elinympäristöjen tilan parantamisen toimet auttavat parhaalla tavalla luontokadon pysäyttämisessä. Kun ennallistamiseuro alkaa liikkua, se on helpointa houkutella monimuotoisuuskeskittymässä sijaitsevalle metsäpalstalle, kirjoittaa Lauri Saaristo.

Toteutuessaan jättisaha tekee Imatrasta metsäteollisuuskeskittymän, joka tahdittaa koko itäisen Suomen puukauppaa ja laittaa teollisuuden uuteen asentoon. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Sähkökattiloiden yleistyminen tekee metsäenergiasta enemmän kausituotteen, mutta biohiililaitos vaikuttaa tasoittavasti. Laitos on jatkuvatoiminen vuoden ympäri eli laitos ostaa saman määrän puuta joka kuukausi.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä päätettiin nostaa koivutukin hinta havutukin tasolle. Koivutukin hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa viimeiset kolme vuotta. Tällä hetkellä 80 euroa ja sitä ylittävät hinnat ovat yhdistyksen alueella normaaleja kuutiohintoja koivutukille.

Halkoliitereiden ja kesämökin siivouksessa saattaa altistaa itsensä huomaamattaan myyräkuumeelle. Tautiriskiä voi alentaa huomattavasti, jos valitsee siivouksen ajankohta oikein. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Tämän kevään puukaupasta odotetaan jopa ennätyksellisen vilkasta. Kysyntä on korkealla, ja puusta on maksettu jo alkuvuodesta huippuhintoja. (Juttu on tilaajille, mutta uutena Metsälehden lukijana pääset lukemaan viisi tilaaja-artikkelia maksutta.)

Imatran sahahanke voi olla osa suurempaa suunnitelmaa, johon kuuluu luopuminen myös koko Uimaharjun tehdaskokonaisuudesta, arvuuttelee Metsälehden taloustoimittaja Mikko Häyrynen kommentissaan.