”Itse uittohan on hyvin kevyttä. Sen kuin katselet, kun puut kulkevat. Leppoisaa hommaa. Stressi ei paina, eikä ole kiire minnekään”, Alpo Hassinen sanoo.

Lakimuutos tuo kaikkiin metsiin velvoitteen huomioida pesät sekä säästää edellisen puusukupolven suuret haavat, kolopuut sekä pystylahopuut pesintäaikana.

Maankäyttöhankkeet Saamenmaalla osuvat kulttuurin ytimeen. Viranomaisen tai yrityksen näkökulmasta kyse voi olla yksittäisestä tapauksesta ja sen varsin rajallisista vaikutuksista. Saamelaisyhteisö katsoo kokonaisuutta: mitä on jo menetetty ja mihin vielä voi väistää, Inka Musta kirjoittaa.

”Linnuston kannalta tämä on tervetullut lakiesitys, ja sinänsä uusia juttuja ei niin tule. Tässä ne, mitkä aikaisemmin ovat olleet suosituksia, niistä tulee vain sitten lain määräämää. Tällä turvataan metsänhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa”, väitöskirjatutkija Satu Kumpula summaa.

Suometsien turvemaaperän ilmastopäästöjen vähentämisessä hakkuumenetelmää ratkaisevampaa on pohjavedenpinnan taso: vedenpinta on pidettävä suometsän turpeessa korkealla.

Hevoskorjuulla on paikkansa – ”Näistä ei polttoaine lopu” Metsätöissä ahertavat hevoset ovat pysäyttävä näky. Joskus ne voivat olla jopa parempi vaihtoehto kuin koneet. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/n...

Vuoden 2025 kesällä kuvatuista ilmakuvista paljastuu Kuhmosta aivan Venäjän rajalta hämmentävä näky. Kaksi järveä, Maaselänjärvi sekä Irkku, poikkeavat väriltään kaikista muista ympäröivistä vesistöistä. Mistä voi olla kysymys?

Ruotsin hallitus painottaa metsäpolitiikassaan metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista ja metsänomistajien oikeusturvaa. Uudistusten on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta.

Metsänomistajille raivuutyömaiden tarve on hyvä uutinen. Todennäköisesti taimikonhoidot on nyt mahdollista teetättää vauhdikkaasti ja samalla saa metka-tuet käyttöönsä.

Ilmastonmuutos ei uhkaakaan heti kuusentaimia Kuusentaimien kasvu paranee istutusta seuraavana kesänä selvästi, jos ilman ja maaperän lämpötilaa nostetaan viidellä asteella. Näin käy sillä edellytyksellä, että taimilla on sopivasti vettä saatavilla. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/i...

Vaikka vanhoissa metsissä puuston kasvu on hidasta, kasvua ja hiilensidontaa tapahtuu edelleen. Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun.

Metsätalousinsinööri Tero Vornanen havaitsi, etteivät sinistäjäsienet pilanneet tuulen kaatamaa kuusta, joka katkaistiin tyveltään. ”Sinistäjäsieni ei tunnetusti leviä kuivassa puussa”, Vornanen sanoo. Hänen mukaansa puun kuivuminen näyttää vähentävän myös kirjanpainajien määrää puussa.

Laitoksen nimelliskapasiteetti olisi 100 000 tonnia talteenotettua puuperäistä hiilidioksidia vuodessa. Tämä olisi ensimmäinen askel, pitkällä aikavälillä talteenottoa on mahdollista nostaa useisiin miljooniin tonneihin vuodessa.

Paljonko syntyy päästöjä, kun metsästä korjataan kuutio puuta? Lue lisää jutustamme: www.metsalehti.fi/artikkelit/p...

”Jos on sitä mieltä, että susia on kaksi kertaa enemmän, ei voi muuta kuin todistaa se. Pitää kerätä materiaalia, joka osoittaa sen”, toteaa suurpetotutkija Ilpo Kojola.

Uuden tutkimuksen mukaan on mahdollista, että hömötiainen löytää hyvin ravintoa nuorista taimikoista ennen varhaisperkausvaihetta. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/h...

Taimikonraivauksissa tuhoutuu pesiä sekä pesäpuiden kaatuessa että häirinnän takia. Jo parin tunnin häiriö voi olla liikaa munien ja poikasten kannalta, mutta tämä riippuu olosuhteista.

Näin koomistako metsistä käytävä keskustelu tai pikemminkin riitely pohjimmiltaan on? Muun muassa tämän aikoo osoittaa Metsää puilta -teatteriesitys, jonka ensi-ilta on maaliskuussa. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/t...

Perinnepuuseppä Jouni Vidqvist on kunnostanut Naapurinvaaran vanhasta kansakoulusta upean puusepänverstaan. Vidqvist hallitsee muun muassa vanhojen ikkunoiden kunnostuksen ja jakaa videolla ammattilaisen vinkit aiheeseen. Lue koko juttu pe 13.3. ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista!

Kelirikko voi alkaa nopeastikin, sillä päivälämpötilat ovat eteläisessä ja keskisessä Suomessa järjestään plussan puolella.

Testasimme Lieksan itäisillä saloilla markkinoiden parhaita metsäsuksia: Ihmeski-sukset, Järvisen Lapponiat, Peltosen Metsä Skinit sekä "Nato-suksen" siviiliversion, KSF Scout BC:n. Eroja löytyi.

Metsäalan ammattilaiset kokevat häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä, eikä siihen aina puututa, osoittavat Metsälehden tuoreen kyselyn tulokset.

Monelta leimikolta saa nyt ajaa puita huoletta täysin kuormin. Suometsissä voi tarjolla olla silti pehmeitä yllätyksiä, sillä ilman urien polkemista ennakkoon eivät suometsät ole juuri jäätyneet kovista pakkasista ja vähäisestä lumesta huolimatta.

Valkoselkätikan kanta oli alimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Valkoselkätikan pelasti sen ydinelinympäristöjen suojelu – lajin suojelemiseksi rauhoitettiin etenkin koivikoita.

Ison omakotitalon lämmittäminen klapeilla on järkyttävän työlästä, mutta kuitenkin niin ihanaa. Puu oman talouden päälämmönlähteenä vaikuttaa joka tapauksessa olevan katoavaa kansanperinnettä, pohtii toimittajamme Sami Karppinen kolumnissaan.

Lakiesitys metsänhakkuiden rajoittamisesta lintujen pesintäaikana on lähtenyt lausuntokierrokselle. Käsittelyä on nopeutettu, jotta lainsäädännön muutokset ehtisivät voimaan ennen huhtikuussa alkavaa pesintäkautta.

Nokian Renkaat lanseeraa Nokian Tyres Betula -konseptirenkaan, joka sisältää uudenlaista koivun kuoresta valmistettua raaka-ainetta. Uudella raaka-aineella pyritään ensisijaisesti parantamaan renkaan suorituskykyä.

PTT:n selvityksessä hiljaisella suojelulla tarkoitetaan, että metsänomistaja omaehtoisesti ilman korvausta rajaa metsäalueita metsätalouden ulkopuolelle tai käsittelee niitä vain pienimuotoisesti esimerkiksi korjaamalla yksittäisiä puita ilman myyntitarkoitusta.

Metsälehden tietoon on tullut tuoreita metsäalan ammattilaisiin kohdistuneita häirintätapauksia. Ilmiön yleisyydestä ei ole tilastotietoa. Metsälehti selvittää nyt kyselyn avulla, kuinka yleistä häirintä alalla on. Auta kartoittamaan ilmiön laajuutta vastaamalla kyselyymme: s.zef.fi/l98u14ye/

Viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa todettiin 97 naalipentuetta ja naalin populaation kooksi arvioitiin 526 aikuista yksilöä, Metsähallitus ja WWF kertovat yhteistiedotteessa. Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin.

Vuotuisten hakkuumäärien vähentäminen nykyisestä noin 73 miljoonasta kuutiometristä 70 miljoonaan kuutiometriin riittäisi pitämään metsämme hiilinieluna, mutta ei saavuttamaan ilmastotavoitteita.

”Kovin oli pehmoinen vastaus. Ei siinä ollut mitään konkreettista. Pukki kaalimaan vartijana on perusongelma. Se ei ole niin sanottua hyvää hallintoa, vaan suorastaan rakenteellista korruptiota”, sanoo metsätalousyrittäjä Timo Lankila, yksi ministerille kirjelmöineistä metsänomistajista.

Hakkuukypsyysrajojen tuominen takaisin metsälakiin voi rikkoa perustuslain omaisuuden suojaa, asiantuntijat arvioivat.

”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita, ja niin taitaa olla koko Suomessa”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii.

Metsänhoitotyöt ovat olleet todellinen henkireikä ja ainoa kuntosali ruuhkavuosien keskellä, toimittaja Sami Karppinen kirjoittaa.

Metsitys ja erityisesti siihen liittyvä tuhkalannoitus käänsivät suonpohjaekosysteemin hiilen lähteestä hiilineutraaliksi ja aiheuttivat ilmastoa viilentävän säteilypakotteen, kertoo erityisasiantuntija Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maanomistajalla on oikeus päättää, kuka hänen maillaan saa metsästää ja mitä lain sallimia eläinlajeja on mahdollista pyytää. Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?

FSC-metsäsertifikaatti päivittää parhaillaan riskinarviota, joka määrittelee, millaista puumateriaalia FSC-sertifioituun puuhun voidaan sekoittaa. Edellinen riskinarvio pysäytti puukaupat lähes täysin Ylä-Lapin yksityismetsissä.

PEFC-metsäsertifikaattien auditoinneissa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa on tehty havaintoja toistuvista ja entistä vakavammista rikkeistä. Vaarana on, että koko alueellinen ryhmäsertifikaatti menetetään, jos poikkeamia havaitaan liikaa.

Suot vetisiksi, metsäteitä umpeen ja myrskytuhopuita poikittain. Tällaisia voivat olla toimet itäisen Suomen metsissä ja soilla, kun yhdistetään luonnon ennallistamista ja maanpuolustusta.

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi.

Luken tutkijoiden kirjoittama tuore visioraportti ehdottaa suometsien tulevaisuuden kasvatustavaksi kosteikkometsätaloutta. Menetelmä turvaisi sen, että ojitusalueilla voidaan yhä kasvattaa kannattavasti talouspuustoa samalla, kun pienennetään suometsien haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä. Osa on poistunut jo muualle Eurooppaan.

Kotimainen työvoima ei yksin riitä vastaamaan metsäpalveluiden nykyiseen kysyntään, toteaa Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.

Tulevasta talvesta näyttää tulevan normaalin vauhdikas, Metsä Groupilta kerrotaan.

Metsäalalla myllertää, eikä tulevaisuutta rohkene ennustaa juuri kukaan. Siihen, miten metsänomistaja pärjää jatkossa, vaikuttaa poikkeuksellisen moni asia. Listasimme niistä viisi.

Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa.

Metsuriksi siirtynyt Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon.

Jos korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita tai kerryttää hiiltä, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.

Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.