Tunsin olevani tanka-runossa eilen. Kohtaamisestamme ylioppilastalolla on pari päivää yli 53 vuotta. ”Onni on hiihtää kohti kuuraista saarta kanssasi kaksin. Vain suksien suhina avaruuden äänenä. Vieläkin pakahtua.” #hiihto #rakkaus #tanka

Mikä tunnelma piileekään pakkasmaisemissa? Kun aurinko puskee viime kajoaan metsäsiivilän läpi tai punaa jään pinnan. Kun katsoo kauas, huomaakin puhalluskukkien pilven silmiensä edessä. Ja kun anivarhain suuntaa tähtiin, kurkottaa täysikuu pakkasen kuuraamien puiden takaa. #elämänilonjäljillä

Aamun taivastelua. Kuu, kuuramännyt ja Otava. -25. Kelpasi talsia mäkeä ylös ja alas lehti kainalossa. Järvi mourusi ja joku rasahteli pakoon, jänis tai kettu. Siinä tiellä ne temmeltävät. Ja nyt nurkat paukkuvat. Hyvä, että tuli talvi!

Aamun maaginen kuu oli laskemassa, kun vilkaisin ulos. Keskipäivällä aurinko alkoi paistaa aluksi pilven takaa. Upea hiihtosää, ei ketään muuta liikkeellä kuin ladulla kävelevä vanha rouva. Hänen lenkkinsä järvellä oli 15 km. Kova kunto. Ostin eilen lämpökintaat ja merinovillasukat. Ei palellut. 🥶

Kyllä se siitä lähtee. Perinteisiä mummujuttuja, kuten kutomista harrastavat naiset, elävät keskimäärin 8 vuotta pidempään. Nämä rauhoittavat hermostoa, pitävät aivot aktiivisina, edistävät itseluottamusta, luovat tarkoitusta, ja maadoittavat emotionaalisesti. Kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.

Vihdoinkin aurinko pilkahti esiin. Järvi mourusi ja paukkui niin, että yksi tuttu vastaantulija pelkäsi. -En osaa uida, sinne veteen jäisin. Yritimme lohdutella, ettei siinä sovi uimaan nimim. kokemusta on. -Silti menisin paniikkiin. En uskalla hiihtää kuin rantoja. Armeijakaan ei auttanut. 🧡

Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? E2 Tutkimuksen ajankohtainen tutkimus julkistettiin. Nuoret aikuiset käyttävät paljon somea. Digihyvinvointi kaipaa pelisääntöjä kouluihin ja työpaikoille. Mainioita suosituksia raportissa. Nuoret tiedostavat haitat. Kiitoksia! www.e2.fi/julkaisut/ju...

Millä jaksoit työssä? kysyin junaystävältäni, 85 v. Tarkkisluokallani, 10 nahkarotsijätkää, viikon viimeisenä tuntina tein ruokaa, jonka he itse olivat valinneet: suklaakiisseliä/ranskalaisia. Hommasin luokkaan pienen hellan. Rehtorina sama keino tepsi opettajiinkin. Leivoin. Miltä vanhuus tuntuu?

Rauhoittava maisema eiliseltä. Tänään #Educa teemanani Jaksaa, jaksaa, vai jaksaako? Iloa työvuosiin ennen eläkkeelle jääntiä. Käyn tapaamassa junaystävääni sitä ennen. Opettajaa, joka on nyt hoivakodissa. Hän oli 10 v. sitten tulossa Oulusta satuja piirtäen kertomasta, messuille menossa. #ystävyys

Kiva päivä Leinos-sukulaisten kanssa Vapriikissa muinais-DNA -näyttelyssä. Opas Markus Henriksson selosti täydellä sydämellä ja kiinnostavasti ihmisen historian kehityskaaren neandertalilaisesta nykypäivään. Sukuseuran hallitus piti myös kokouksensa. Liity mukaan! Hesassa sukupäivät kesällä.

Eilisaamuna läksin järvelle hiihtämään eka kertaa. Kaksi korppia huomasi ja lensi kuusen latvaan tervehtimään. Toivotin niille hyvää uutta vuotta. Latupohja oli jo merkitty. Palokärki ja käpytikka ahersivat lähisaaressa. Saukkokin on elossa. Voiko olla ihanampaa kuin nähdä kauas ja kuulla luonnon!

Tervetuloa pakkanen! Se kruunasi lomasen pikkumiehillekin. Luistinrata lumitöyssyineen piti hyvästellä, koska arki odotti. Minullakin maisema vaihtui mökiltä kotiin. Aurinko nousi siellä, mutta laski Kangasalla. Pilkki- ja verkkomiehet olivat jo kävelleet jäällä, joka oli osin mustankiiltävää.

Luistimet puristivat pikkumiehen varpaita. Siispä ostoksille Parkanoon. En ikinä ole luistellut näin terävillä, tuumi onnellinen. Hän saanut aina käytetyt isommalta. Olivat molemmat koko päivän jäällä. Syntyi luistinrata. Saunan ja avannon jälkeen ihan puhki. Kännykätkin unohtuivat. #mummuvaarila

Kiitos, talvi, kun tulit ja jäädytit jäät. Pääsivät pikkumiehetkin luistelemaan. Ei tarvinnut houkutella ulos! Päivän päätteeksi höyryä virtasi saunanovesta, kun kipittivät sieltä avantoon viisi kertaa. Välitetään toisistamme ja iloitaan pienestä, siinä sanomaa tälle vuodella! Taitaa uni maistua!

Jännitti ajaa mökille. Olisiko puita tiellä? Ei ollut. Aurinko valaisi taivaanrantaa. Järvikin on jäässä. Illansuussa saapui pojan porukka. Pienempi pikkumies laittoi minulle eilen viestin, ota mukaan kaulaliina. Kudon. -17, jää 10 cm.Mikä rauha ja pimeys! Tähdet ja kuu valaisevat. Huomenna saunaan.

Venelaiturin uimaportaat on nyt nostettu ennätysmyöhään. Myrsky oli kallistanut laiturin vinoksi ja pärskeet jäädyttäneet sen liukkaaksi. Jäämursketta oli joka puolella. Hyvä, ettemme liukuneet jäihin. Tulkoon talvi! Olemme sinua odottaneet.

Sääksi liiteli tänään edestakaisin ikkunan takana aamiaista syödessämme. Kävikö meidät hyvästelemässä ennen muuttoaan? Niin monta kertaa kävimme kesällä sitä katsomassa, että nyt teki vastapalveluksen. Sain juostua perään terassille ottamaan kuvan, mutta se lähti jo.

Nyt sai toinenkin poikamme uuden villapaidan. Toiselle vihreä, toiselle sininen. Seuraavaksi tuleekin miniälle ihana villatakki. Langat odottavat. Ja vierekkäin kutovat pikkumiehetkin, toinen, 12 v., vaarille punaisia tumppuja, toinen, 9 v., itselleen kaulahuivia. #joukkoneuloosi #mummuvaarila

Hiirenhiljaista. Pikkumiehetkin sikiunessa. En voi alkaa kolistella aamupalan kanssa. Pilatesta lämmittelyksi ja menen katsomaan, pääsisikö pulahtamaan järveen. Mikä jääpuikkojen konsertti odotti rannassa, mutta laiturin päässä vesi taas lainehtii. Taivas on tähditetty. Vau! Hyvää Tapania!

Maailma tarvitsee joulun. ”Puhuin kotikylästäni Veneheitosta, josta löytyi aikanaan kaikki tarpeellinen. Jopa Jumalakin, jonka näin joka päivä ajavan työpäivänsä jälkeen maantietä valkoisissa haalareissa. Hän tosin paljastui myöhemmin mylläriksi, mutta silmissäni Jumala oli juuri hänen näköisensä.”

Kaunotar avasi nuppunsa tuomaan valoa pimeyteen. Hyvää perjantaita ja rauhallisen joulun odotusta. Tämä maailma kaipaa rauhaa ja rakkautta. 🧡 #elämänilonjäljillä

Yksi ilonaihe tässä pimeydessä ja räntäsateessa: pääsee vielä uimaan aamuin illoin venelaiturilta. #elämänilonjäljillä

Miehen vanhempien jäämistöstä löytyi kenttäpostia.”Minulla ei ole paljon unelmoitavaa sillä ei ole vielä kohtalo minua kohdannut. Eikä taida kohdatakaan siten kuin monille muille.” Miten kävi? Ollila Paavo Ilmari. Krh/J.R.18 Ei kaatunut. Genissä s.1915-2007, Pori,vaimo Jenni. Samako? Ks.alt, kuvasta

Mikä piparkakkutalo! Ikkunatkin on tehty liivatteesta. Pullollaan upeita yksityiskohtia. Kangasalan Tredun oppilastyöt olivat näytillä sen opetusravintolassa. Kaikki työt olisivat olleet kuvaamisen arvoisia. Tässäpä haastetta ensi viikonloppuun, kun mekin teemme pikkumiesten kanssa.. #mummuvaarila

Mistä ammentaa toivoa ja lohtua tänä ahdistavana aikana? Elämä on luopumista: työstä, terveydestä… Pirkko Lahden ja Heli Pruukin kirjassa tunnetut suomalaiset kertovat selviytymiskeinoistaan. Pirkolla on voimanlähteenä luonto ja mustavarpunen, joka seuraa häntä mökin pihalla. #Tampereenkirjafestarit

Juha Hurme lompsi lavalle kumisaappaissaan. Alkoi puhua hurmaavasti Anni Polvasta, 106 kirjan nuijitusta kirjailijasta. Hän oli lukenut jokikisen. Ne olivat täynnä rehellisyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Polvan maine puhdistui. Ei tarvinnut silmissäni: rakastin Tiina-kirjoja. #TampereenKirjamessut

Olipa eilisiltana ihana hyväntekemiskeikka Raudanmaan kyläosuuskunnan talolla. Yhteisöllisyys auttaa kestämään joka puolelta hyökyvän ahdistuksen. Pikkupihan eläimetkin toivat lohtua tarjoutumalla rapsuteltaviksi. Pimeydessä loistivat kirkkaat valot. Kyläkoordinaattori pitäisi olla joka kylässä!

Hölkällä tuli koululaisia vastaan. - Siitä on kauan, kun me kouluun käveltiin, mieheni tuumi. - Siitä on mennyt ikä ja terveys! Sananmukaisesti. Tuttu mies tuli vastaan: - Minkä ikäsiä te ootte? Kaverin kanssa päivittelin juoksemistanne. - Tarkoitatko niitä ysikymppisiä? tämä kysyi.😅 Näytämmekö?

Menin pimeään uimaan. Nostin katseeni taivaanrantaan. Siellä loimotti. Ja Otavakin siellä loisti. Kannatti nostaa katseensa laiturista. Valoa ja toivoa iltaasi! #northernlights

Postilaatikossa oli tänään vanhentunut Aamulehti, jonka nimi oli Helsingin Sanomat. Olin lukenut monta samaa juttua oikeasta lehdestä. Pian meillä on Haamulehti pöydällä, joka painetaan Kiinassa. Kirjapainohan lakkautetaan Tampereelta. NettiAL pullakeissistä: kahvinkeittokin on keittiössä kielletty.

Pakkasta, -9. Lumi narskui jalkojeni alla lampsiessani kuitenkin katsomaan taskulampun kera, josko järvi olisi vielä avoin. Oli. Uskomaton tunnelma: tähdet peilautuivat veden pintaan. Täysi hiljaisuus laskeutui päähänikin. Tästä alkaa viikonloppu! #tähtihetki

Jos maailmanpolitiikka onkin perseestä, niin onneksi eilen oli sentään kivaa jäällä. Äänet päälle! #retkiluistelu

Kyllä talvi sieltä tulee, kituen ja vaivalla. Odottajia riittää. Suksetkin jo huutavat, missä lumi?

Tosi ihana ja luova idea! Malliesimerkki yhteistyön voimasta.🧡

Käsityömessujen lavalla vaihtui sukupolvi. Ole rohkeasti sinä, teemana. Nuoruus hehkui lavalla. Katsojat sen sijaan olivat hiukan ikääntyneempiä, mutteivät harmaita. Omatekoista värikästä päällä. Oli kiva kulkea ihmisten seassa. Päivän kruunasi iltauinti. Vielä pääsi aalloille rauhoittumaan.

Aurinko valaisi tänään maiseman pyöräretkellä. Vielä oli väriä tallella Tiihalan pelloilla. Ja pitihän minun lähteä pimeyteen kuvaamaan kuuta, vaikka hiukan liian myöhään. Se oli noussut jo taivaisiin. Iltauinnilla oli valkeaa kuin päivällä, kun kuu mollotti. Ei tarvinnut taskulamppua.

Aioin laittaa vielä loput kukkasipulit penkkiin, jonne olin jo satakunta sipulia istuttanut. Mitä ihmettä: koloja täynnä! Ja sipulinkuoria. Jotkut olivat saaneet juhla-aterian. Jäi sitten tämä kukkaloisto näkemättä. Alkoi naurattaa. Jälkiruoka jäi kyllä nyt myyriltä saamatta.

Eilen ja tänään samassa kohdassa. Toisinaan pilvillä on hopeiset reunukset, toisinaan niitä ei erota. Kivaa vaihtelua. 🧡

Villapuseroiden jämälangoista taioin pikkumiehille 9 v. Ja 12 v. uudet pipot. Hekin osaavat kyllä kutoa. Vanhempi kysyi nähdessämme, olisiko minulla paksua lankaa, koska hän lupasi tehdä vaarille lapaset. Kukahan lie keksinyt, miten tupsu syntyy? Se jos mikä on innovaatio. #mummuvaarila #neuloosi

Sain tänään luovutettua villapuseron @ajanmies.fi -pojalle. Äitivainaan sanoin: ”elämässä pärjää, kun tekkee kovasti työtä, kouluttautuu ja nauraa. Ja jos ei oo mittään oikiaa tekemistä, ottaa virkkuukoukun kätteesä.” Rakastan tätä väärää tekemistä, tosin puikoin. #neuloosi

Tervetuloa pimeys! Ilman sinua en näe tähtiä tai revontulia, vaikka tänään pilvetkin ne peittävät. Saan sujahtaa veteen uimapuvutta. Terästää kuuloani: kalatko siellä polskivat? Seistä hiljaa laiturilla ja rauhoittua. Taskulampun valossa näen polun, jota kulkea takaisin kotiin. Ihanaa marraskuuta!

Joka kerta on joku Vaalajuurinen joukossa, kun pidän luentoa työnilosta, eilenkin Salossa. Olin yötä, koska vedin kaksi luentoa; varhaiskasvatuksen porukka oli jaettu kahtia. Tekevät tärkeää työtä! Illalla kuljin kauniissa kaupungissa. Paljon puutaloja ja jokitunnelmaa. Kurpitsaviikkoja en nähnyt.🎃

Vielä on väripilkkuja jäljellä luonnossa, vaikka sää on harmaa ja tihruinen. Kaukaa puidun pellon takaa pilkistää oranssi puu. Kannontynkä on saanut päälleen juhlamekon turkoosipitsistä. Miehen jalat lehtimatolla, voittaisiko tällä luontokuvapalkinnon kuten ilveksen tassuilla? #elämänilonjäljillä

Koulukaverini Oulusta halusi hautausmaakierrokselle. Löysin hyvän oppaan kalevankangas.fi . Kaksi tuntia kiertelimme siellä. Tampere on teollisuus- ja taidekaupunki. Lauri Viidan haudalla oli pakko lausua Viidan runo Luominen kovan tuulen ja lehtipuhallinten pauhatessa - Sinisalonkin muistolle.

Huikea tarjous pikkumieheltä, 6 v. nettikaupastaan: ”Syysale! Osta nyt viuhka tulevaa kuumaa kesää varten niin saat sen puoleen hintaan saat kaksi yhden hinnalla hinta 1.5€ normaalisti 3€.” Oli pakko tilata. #mummuvaarila

Suuntasin katseeni koilliseen litimärkänä laiturilla. Lemmon-komeetta kävi viimeksi lähellä Aurinkoa 1 350 vuotta sitten. Onko joku näistä komeetta itse? Mitä se näki silloin? Sotiako? Onko ihmiskunta oppinut mitään? Kyllä varmaan. Luovuus ja yhteisöllisyys ovat pitäneet meitä hengissä.

Jäi aamu-uinti sikseen, kun piti ottaa kuvia ja alkoi palella aamutakissa. Tähdet kohdallaan tänään! Värikästä päivää sinullekin! #northernlights #Vahojärvi

Jos oli ilta komea, ei aamussakaan valittamista. Hölkkä Horhalanperän maisemiin, johon suunnitellaan tuulimyllyjä Seitsemisen viereen. Luontoa tuhotaan pala palalta. Siksikö, että voimme ruokkia tekoälyä? No, tuohan myllyt muutaman euron verotuloa taloutta paikkaamaan.

Illan pinkit pilvet toivat mieleen pikkumiehen, jonka hain kerran päiväkodista. Kävelimme käsi kädessä. Kesken kaiken hän sanoi, mummu, pysähdy! Hän osoitti taivasta: katso, pinkkiä pilviä! Niinpä, keveitä vaaleanpunaisia hattaroita oli taivaalla tänään. Iloa ja toivoa sinunkin viikonloppuusi! 💖

Piti keksiä syyslomalaisille ulkoilmamenoa. Sappeesta Särkijärvelle läksimme vaeltamaan. Kävimme Isonvihan aikaisessa kivikirkossa (1700-luvulta). Särkijärven laavulla tulet ja ruuat. Ilta alkoi hämärtyä. Paluumatkalla nähtiin upea auringonlasku.