Kansantalouden tuotanto laski suhdannekuvaajan mukaan -0,1 % vuodentakaisesta, mutta oli 0,7 % kasvussa syyskuusta. Alkuvuoden tiedot revisioituivat samalla laajasti ylöspäin syyskuun julkaisusta.

Elinkeinoelämän luottamus kasvoi marraskuussa, mutta toimialojen välillä oli aiempaa enemmän vaihtelua. Palveluissa ja kaupassa luottamus vahvistui, mutta teollisuudessa nousutrendillä oleva luottamus heikeni. Kokonaisuudessa suhdanteet ovat keskimääräistä heikommalla tasolla.

Lokakuussa molemmat työvoimatutkimuksen käppyrät olivat nousussa, niin työllisyys kuin työttömyys. Työllisten määrä kasvoi 25 000 vuodentakaisesta ja työttömien määrä 48 000. Työvoiman osallistumisaste kolkuttelee yhä ennätyskorkeita tasoja.

Laskelmat paljastavat: Perhevapaiden tasainen jako voi tuoda jopa tuhansien eurojen hyödyn. Moni perhe tekee päätöksiä vanhojen käsitysten pohjalta, vaikka nykyjärjestelmä palkitsee tasaisemmasta jaosta. ek.fi/ajankohtaist...

Palkkasumma kasvoi syyskuussa 1,6 % vuodentakaisesta ja 0,6 % elokuusta. Hyviä lukuja, kun otetaan huomioon, että luvut tarkentuvat yleensä toista prosenttia jo seuraavassa julkaisussa. Palkkasumman kasvu oli vauhdikkainta rahoituksessa ja vakuutuksessa (6,7 %).

EK:n suhdannebarometrissa yritysten suhdannetilanne on yhä heikko, vaikka viimeisimmät luvut ovat hienoisessa nousussa. Sen sijaan suhdannenäkymien osalta näyttää entistä paremmalta erityisesti teollisuuden osalta. Vahvoja merkkejä suhdanteen kääntymisestä parempaan.

Yle uutisoi tänään, että useaa työtä tekevien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Sivutyötä tekevistä yli puolet on johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita.

Työllisyysaste kasvoi syyskuussa ja työttömyyaste tarkentui alaspäin elokuulta jälleen alle 10 %:n tason. Syyskuussa työllisiä (15-74-v.) oli 16 tuhatta enemmän kuin vuosi sitten, mutta työttömiä myös 32 tuhatta enemmän. Työvoiman määrä kasvoi jälleen ja ennätyksellisen korkea.

Ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,8 % vuodentakaisesta ja reaaliansioindeksi 2,4 %. Ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Reaaliansiot saavuttavat vuoden 2021 tason tiedossa olevilla sopimuskorotuksilla ja ennustetulla inflaatiolla ensi vuonna.

Laaja poliittinen sitoutuminen velkaantumiskehityksen taittamiseen on enemmän kuin tervetullut muutos suomalaiseen julkisen talouden hoitoon, EK:n @sapakarinen.bsky.social kirjoittaa.

Viime vuosien työllisyyden kehityksestä on hyvä huomata, että työllisten määrä on kasvanut käytännössä ainostaan maahanmuuttajien ja yli 55-vuotiaiden paremma työllisyyden vuoksi. Nuoremmat ikäryhmät ovat entistä pienempiä ja niissä työllisyysaste on myös viime vuosina laskenut.

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus kasvoi viime vuonna, mutta jää yhä EU-tavoitteesta 96 % (3-6-v.). Vuonna 2024 3-6-vuotiaista osallistui 89 %. Pitkittynyt kotihoito haittaa kotiin lapsia hoitamaan jäävien vanhempien työuraa ja tulokehitysta. stat.fi/julkaisu/cm0...

Aamun hesarissa kauhistellaan jälleen kotitalouksien heikkoa kulutusta. Ansiokehityksessä Suomi ei ole kuitenkaan jäänyt jälkeen Euroalueesta, kuten uutisessa väitetään.

Jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä 56 % arvioi, että etätyö hidastaa Suomen talouskasvua ainakin jonkin verran ja 6 % arvioi vaikutuksen olevan erittäin merkittävä. Kaupunkikeskustojen hiljeneminen huolettaa yrityksiä myös.

Palkkasumma kasvoi elokuussa 1,0 % vuodentakaisesta, mutta väheni -0,1 % heinäkuusta. Toimialoista finanssiala oli 4,8 % kasvussa, teollisuus 2,7 % ja kauppa 1,1 % kasvussa. Palkkasumma pieneni rakentamisessa -1,5 %, yks. koulutuksessa -1,1 % ja yks. sote-palveluissa -0,9 %.

”Suomen työllisyystilanne ei ole erityisen hyvä, muttei erityisen huonokaan”, VM:n Jukka Mattila sanoo Helsingin Sanomille. Osallistumisaste on yhä ennätyksellisen korkealla tasolla Suomessa. Talouden kääntyessä kasvuun on kaikki edellytykset vauhdikkaalle kasvu-uralle.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit olivat syyskuussa pääosin nousussa. Teollisuuden luottamusindikaarin saldoluku oli jo +3 ja yli pitkän ajan keskiarvon (0). Rakentamisen luottamus jatkoi nousua, mutta oli vielä matalalla.

Hyvä tiivistys viime viikkoisen seminaarin annista. Pitkien perhevapaiden käyttö haittaa liian usein äitien työuraa ja tulokehitystä. Kotihoidontuki vaatii erityisesti muutoksia. Isien oikeutta olla lapsen kanssa kotona tukisi vanhempainrahapäivien siirtojen rajoittaminen. www.is.fi/paakirjoitus...

Ennustelaitoksista viimeisenä syksyn ennusteen julkaisu Labore. Myös tässä ennusteessa kuluvan vuoden ennustetta laskettiin reilusti 1,4 % -> 0,6 %. Yksityinen kulutus laahaa kasvua myös Laboren ennusteessa, mutta maailman taloudessa nähdään virkoamista.

Elokuussa työllisyysluvut jatkoivat heikkenemistään. Työttömyysasteen trendi rikkoi jo 10 %:n rajan. Viimeksi yli 10 %:n työttömyysluvuissa on oltu vuonna 1999. Työllisyysasteen trendi jatkoi samoin laskuaan. Trendiluvut voivat vielä päivittyä myöhemmissä julkaisuissa.

PTT laskee Etlan tapaan ennusteitaan. Tämäm vuoden kasvuennustetta laskettiin 0,6 % -> 0,3 %. Ensi vuoden osalta lasku 1,7 % -> 0,9 %. Kulutusta ennakoidaa kevään arviota pienemmäksi, mutta investoinnissa odotetaan aiempaan enemmän kasvua. www.ptt.fi/ennuste-toiv...

Etla alensi tämän vuoden kasvuennustetta 1,2 % -> 0,8 %. Ensi vuodelle ennuste 1,4 % ja sitä seuraavalle 1,2 % pysyivät ennallaan. Yksityisen kulutuksen ennuste heikkeni eniten keväästä. Lisää uusia ennusteita saadaan PTT:ltä klo 10 ja Laborelta 25.9. www.etla.fi/ajankohtaist...

Liput liehuvat tänään yrittäjien kunniaksi! Vietämme Yrittäjän päivää teemalla nuoret ja kasvu: kuinka käännämme Suomen talouden yrittäjyydellä kasvuun ja miten nuoret kasvavat yrittäjiksi. Hyvää Yrittäjän päivää! 🇫🇮 #Yrittäjänpäivä

Koko talouden palkkasumma laski heinäkuussa -0,2 % vuodentakaisesta ja -1,2 % kesäkuusta. Julkisella sektorilla palkkasumma kasvoi 1,1 % ja yksityisellä laski -0,5 %. Toimialoista kasvussa oli finanssiala (5,7 %), laskussa rakentaminen (-2,4 %) sekä yksityinen koulutus (-1,4 %).

Kansantalouden tuotanto pysyi heinäkuussa viime vuoden tasolla, mutta kesäkuusta kasvua oli jo +0,4 %. Kesäkuun luku tarkentui myös samalla ylöspäin. (1/3)

Tänään positiivisempia talouslukuja! Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit vahvistuivat elokuussa selvästi. Nousua oli kaikilla toimialoilla vähittäiskauppaa lukuun ottamatta.

Työllisyysluvut heinäkuulta surkeat. Aiemmista kuvioista piti asteikkoa kasvattaa, jotta 9,6 % työttömyysasteen trendi mahtuu kuvaan. Työllisyysaste laski 71,1 %:iin. Trendilukujen viimeisten kuukausien luvut voivat heilua paljon, joten jäädään seuraamaan mihin asettuvat.

Muutamia havaintoja tuoreista väestötilastoista 👇 1. Syntyneiden määrä on ollut kasvussa helmikuuta lukuun ottamatta koko alkuvuoden. Siitä saa joku jonkun otsikon, mutta iso kuva ei muutu. Alamäki sentään pysähtynyt.

Viime vuosikymmeninä työllisten lukumäärää Suomessa on kasvattanut lähinnä ulkomailla syntyneet. Heitä on työllisistä jo 11 %. Työikäinen väestö on kasvanut viime vuodet voimakkaan maahanmuuton, erityisesti Ukrainasta tulleiden tilapäistä suojelua hakeneiden toimesta. (1/2)

Avointen työpaikkojen määrä laski 18 100 (-38 %) huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta. Toimialoittain avointen työpaikkojen määrä laski erityisesti rakentamisessa 5 800 -> 1 500. Työmarkkinatorin luvuissa rakentamisessa oli erisuuntaista kehitystä työpaikkailmoituksissa kesäkuussa.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 19,1 % vuodentakaisessa. EK suhdannebarometrin tilauskanta-arvioissa kehitys on viime aikoina ollut vielä tasaisempaa, mutta ehdottomasti positiivisia pilkahduksia taloudesta.

Teollisuustuotanto kasvoi kesäkuussa 0,4 % vuodentakaisesta, mutta jäi -0,8 % toukokuusta. Toukokuuhun verrattuna aloista kasvussa olivat energia-ala (D) (3,4 %), elintarviketeollisuus (0,9 %) sekä metalliteollisuus (0,4 %). Kaivostuotanto (B) laski -12,5 %.

Palkkasumma kasvoi kesäkussa 1,5 % vuodentakaisesta. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,8 % ja julkisella 1,6 %. Toimialoista nousu oli nopeinta finanssialalla (7,1 %). Palkkasumma laski rakentamisessa (-2,0 %), yks. sote-palveluissa (-1,9 %) sekä yks. koulutuksessa (-1,8 %).

Tuotannon suhdannekuvaajan luvut olivat kesäkuun osalta mollivoittoiset. Tuotanto laski -0,2 % vuodentakaisesta, mutta kasvoi 0,7 % toukokuusta. Kuukausi sitten toukokuun luvut näyttivät yllättävän hyviltä, mutta nyt vuosimuutoksen luvut tarkentuivat 2,0 % -> 0,2 %.

EK:n suhdannebarometrissa alkukesän suhdannekehitys on ollut heikkoa. Loppuvuodelle odotetaan pientä kohennusta, mutta vahvempaa käännettä ei ole näkyvissä. Henkilöstömäärät ovat vähentyneet, mutta lasku on tasaantumassa.

Kuluttajien luottamus pysyi ennallaan matalalla tasolla kesäkuussa. Työttömyysepävarmuus oli sen sijaan laskussa, mikä antaa hieman katetta toukokuun positiivisille työllisyysluvuille.

Elinkeinoelämän luottamus kohentui hivenen kesäkuussa. Luottamus kasvoi palveluissa ja teollisuudessa. Rakentamisessa ja vähittäiskaupassa luottamusluvut laskivat edellisestä kuukaudesta.

Asuntojen uudistuotanto on ollut viimeiset pari vuotta alamaissa. Muutaman vuoden päästä voimme taas lukea asuntopulasta, jos rakentamista ei saada käyntiin ajoissa. Silloin asuntopula on jälleen jarruttamassa työvoiman liikkumista ja talouskasvua, kuten kymmenen vuotta sitten.

Toukokuun työllisyysluvut olivat odotuksia paremmat. Työllisyysaste 15-64-vuotiailla nousi 71,8 %:iin ja työttömyysaste painui 8,8 %:iin.

Etelärannassa liputetaan tälläkin viikolla tasa-arvoisen ja monimuotoisen työelämän puolesta! Liput nostivat tänään salkoon EK:n Ulla Heinonen ja @jyrihakamies.bsky.social. Hyvää Pride-viikkoa! 🏳️‍🌈

EK:n yleistukimallissa tavoitteena kannustava ja selkeä malli, jossa painotetaan työn tekemistä. Lisäksi malli asettaa lapsiperheet etusijalle. Uusi lapsiystävällisempi sosiaaliturva voisi osaltaan auttaa vaikeassa tilanteessa olevia lapsiperheitä ja tehdä Suomesta lapsiystävällisemmän yhteiskunnan.

BKT ei laskenutkaan viime vuonna. Volyymi nousi 0,4 % uusimman ennakkotiedon mukaan (-0,1 % maaliskuussa). Edellisestä julkaisusta kasvua tukivat viennin kasvu ja tuonnin väheneminen sekä investointien aiempaa vähäisempi pudotus.

Koko talouden palkkasumma kasvoi huhtikuussa 2,6 % viime vuodesta ja 0,8 % maaliskuusta. Yksityisellä kasvua 3,3 % ja julkisella 2,1 % viime vuodesta. Toimialoista kasvua eniten rahoitus- ja vakuutusalalla 8,2 % sekä teollisuudessa 3,6 %. Palkkasumma laski rakentamisessa -0,7 %.

Yleisimmissä ammateissa eriytymistä sukupuolen mukaan on paljon. Vuodesta 2010 eriytyneiden ammattien määrä on vähentynyt, mutta samoin tasa-ammateissa työskentelevien määrä. Miehet ja naiset työskentelevät yhä erilaisissa ammateissa ja muutos tasa-ammatteihin on hidasta. (1/5)

Ansiotasoindeksi kasvoi tammi-maaliskuussa 2,9 % ennakkotietojen mukaan. Reaalinen ansiotaso nousi samalla ajalla 2,4 %, koska ansiot nousivat kuluttajahintoja nopeammin. Reaaliansiot tulevat saavuttamaan 2021Q2 tason ensi vuoden lopulla VM:n uusimmilla ennusteluvuilla.

Etlan ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna 1 % ja heikkenee ensi vuonna -½ %. Vaihtosuhdekorjaus huomioiden luvut ovat melkein -1 %-yks. heikompia vuosittain. Työvoimakustannukset tukevat kilpailukykyä tänä vuonna ja heikentävät hieman ensi vuonna.

Haemme: Asiantuntija uudistamaan sosiaaliturvaa ek.fi/ajankohtaist...

Palkkasumma kasvoi maaliskuussa 1,1 % vuodentakaisesta, mutta laski -0,4 % helmikuusta. Toimialoista kasvu oli nopeinta rahoituksessa ja vakuutuksessa (8,2 %) sekä rakentamisessa (3,5 %). Palkkasumma laski eniten yks. sotessa (-1,1 %) sekä yks. koulutuksessa (-0,8 %).

Kansantalouden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa +1,2 % vuodentakaisesta ja +0,1 % edellisestä neljänneksestä. Kasvu on vielä heikoissa kantimissa, kuten EK:n suhdannebarometrin luvuista oli maanantaina nähtävissä. Tarkennetut tiedot tilinpidosta saadaan toukokuun lopussa.