On se perkele, että ei mitään enää ilman rillejä näe. Ajeltiin eilen kaverin kanssa moottoripyörillä Tampereelta, Päijänteen kansallispuiston kautta kotiin Jyväskylään. Laittelin sitten väliltä viestiä vaimolle kotiin, onneksi pitkän parisuhteen aikana oppinut myös epäselvät viestini tulkitsemaan 😅

Olihan taas hauska lauantai Tampereella. Ensin vanhoja kolikkopelejä pelaamassa ja loppuilta Vastavirralla hieman erilaisella keikalla, minkälaisilla siellä normaalisti tulee käytyä. Hyvää musiikkia ja paljon ystäviä ja sopivasti juomaa ja pieni iltapala Vaakolta, niin ilta oli erittäin onnistunut.

Tänään sitten täältä järven rannan hiljaisuudesta ihmisten ilmoille, eli Tampereelle ja Vastavirralle. Luvassa mm. tätä Japanilaista erikoisuutta. Ja oiskohan se myös Vaakolla käytävä iltapalalla?

Eipä löytynyt hyviä leipäkiviä längelmäveden rannalta.

Tänään oli mun ja Milon vuoro käydä suppailemassa. Messi vanhus lähtee mielellään kajakkiin tai veneeseen, mutta sup-laudalle ei halua tulla.

"osa perheistä kokee, ettei rokotuksia tarvita, koska vakavat tartuntataudit eivät enää näy arjessa samalla tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä." Voi vittu näitä. Eihän siinä mitään, jos leikkisivät vain omalla terveydellään, mutta kun tässä on vaarassa muutkin. yle.fi/a/74-20236774

Sinne ne lähti, auringonlaskuun suppailemaan. Joutuu vähän tekniikkaa muuttamaan, kun ottaa ton karvakaverin mukaan. Milo ei vaan suostu jäämään rannalle (ainakaan äänekkäästi vastaan sanomatta), jos huomaa laudan vesille laskettavan.

Reissuelämän parhautta on löytää illallinen yöpaikan läheltä. Huomenna etätöitä taas liikkuvassa konttorissa.

Vaikka nautinkin lämmöstä, niin on kiva kun yöt on viileitä. Saa vanhan painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun talon viilennettyä mukavasti yön aikana. Läpiveto ja vielä puhallin avuksi yön ajaksi. Ennen päivän lämpenemistä ikkunat, sekä verhot auringon puolelta kiinni.

Savustushommia, ainoa syy miksi tuo kaasugrilli edelleen olemassa. Tähän tarkoitukseen juuri passeli vehje. Savumuikkujen kanssa varhaisperunaa, voita ja sipulia. Kesän parhautta.

Nyt minä keksin missä se Petteri on. Nyt kun nuo marja-asiat on kovasti myös tapetilla, niin Petterihän on tietysti kunnon kokoomuslaisena marjametsässä. Siellä se kuulkaa poimurin varressa on keräämässä satoa talteen, eikä nyt jouda yhteydenottoihin vastailemaan.

Viikonloppu meni Hattulassa vanhojen ystävien tapaamisessa. Oli niin hauskaa, ettei kerennyt edes Somettamaan. Koiratkin nauttivat uusista ympyröistä. Milo kävi heinikossa pyörimässä ja päätti sitten nousta ihan pöydälle esittelemään turkkiinsa keräämiä aarteita 😀.

Tän päivän etätoimisto. Onnistuu oikein hyvin, kun vaan valikoi paikan, että yhteydet pelaa. Nyt pääsee tuo uusi aurinkopaneelikin testiin, että riittääkö antamaan virtaa niin, että työt onnistuu jatkossa myös ilman sähköverkkoa.

Tänään soittolistalla lempimusiikkiani Kanadasta (D.O.A.: lisäksi). Tätä biisiä kuunnellessa tuli väistämättä Orpon ja kumppaneiden toiminta mieleen. "I really believe the things I say to you, it´s just none of them are true". youtu.be/2O1gBFvmpiA?...

Yllättän paljon perunaa kasvaa pellossamme, johon ei tänä vuonna yhtään perunaa istutettu. Valkosipulistakin näyttäisi tulevan tänä vuonna hyvä sato, kohta päästään jo skeippiä hyödyntämään, nam 🤤

Eilen rakenneltiin ne pitkospuut tälle pihan perän lähteelle. Piti sitten tänään puhdistaa lähde ja kaivella moska pois pohjalta, oikein mukavaa, varsinkin rankkasateessa 😅. Nyt kelpaa lähdettä mennä uusia pitkoksia pitkin katselemaan. Näin se viimeinen lomapäivä kului rattoisasti.

Näin on. Tosin tässä kuvassa aurinko tosin ei laske kun ollaan Juhannuksen aaton aattona Pellon orankiArtissa. yle.fi/a/74-2023473...

Versio 1.0 pitkospuista, tuli mallia tein itse ja säästin, mutta kelpaa meille. Tulipahan viimeiset tuulenkaadot viime talvelta johonkin hyötykäyttöön.

Viimeisten lomapäivien projektina pitkospuut saunalta lähteelle. Olemme nyt vaiheessa, vitut tästä mitään taida tulla 😀. Taidan aloittaa neuvoa antavien nauttimisen.

Päätettiin meidän Messi vanhuksen kanssa, että loppupäivä seurataan metsämansikoiden kypsymistä. Kannullinen jääkylmää sangriaa huolehtimassa nestetasapainosta ja koirille haen kohta jäätelöt, jos tästä aurinkotuolista nyt jaksais sen verran nousta jalottelemaan.

SV tarinalla ei ole onnellinen loppu. Löydettiin pihasta ilmeisesti pesästä tippunut oravanpoikanen joka loukannut etukäpäläänsä. Toimitettiin yhdistyksen hoiviin, joka huolehtii luonnonvaraisista eläimistä. Ikäväksemme kaverin kohtalo oli eutanasia, koska muuta ei tehtävissä 😢.

Illallisaika, joten muikut grilliin. Lisäksi vähän uusia perunoita voin ja sipulin kanssa. Ihanan yksinkertaista ja niin hyvää.

Kotiinpaluu ja ensimmäinen sadonkorjuu. Kesäkeittiöön viritelty kuivausalustoja yrteille. Rakuunaa, timjamia ja oreganoa nyt ensiksi tulevan talven tarpeisiin. Basilika odottaa vuoroaan, tosin siitä menee suurin osa pestoksi.

Lähettiin Norjasta valumaan kotia kohti. Pysähdyttiin Kautokeinossa tutkimassa Saamelaishäät sarjan kuvauspaikkoja (pahoittelut huonosta kuvasta). Nyt puskaparkissa Speden mesopotamomian kulmilla ja tohon järveen just jätin talviturkkini.

Näissä maisemissa kelpaa matka weberillä tehdä hääpäivän illallista.

Koirille luvattiin poroja ja lunta ja tänään ne molemmat toteutui. Nuorempi kaveri innostui tapansa mukaan hangessa kieriskelemään. Poroja seurattiin autosta haukkuen ja oli niin jännää, että emännän syliin oli lopulta mentävä 🤣. #koirataivas

22 hääpäivä ja sen kunniaksi haettiin suurin viineri, mitä Norjasta löytyi. Matka jatkuu tänään pikkuteitä pitkin ylemmäs vuoristoon, jos pääsisi koirat vaikka poroja näkemään ja lumeen pyörimään.

Tänään ajeltu vain lyhyt siirtymä Skjervoyhin. Täällä vuonon rannalla leipiä heitellessä mietin paljonkohan noita on parhaimmat heittäneet? No 88 on maailmanennätys. Ihan niihin lukemiin ei mun taidoilla ja tekniikalla pääse, mutta enpä noita ennätyksiä rikkoakseni heittelekään.

On reissaajan elämä Norjan puolella helppoa. Laitat paskamakin automaattiin ja hetken päästä saat tyhjän ja pestyn kasetin takaisin autoon laitettavaksi. Eikä maksa mitään.

Kalju kiikkumassa Yykeänperällä. Ajeltiin Lyngenin Alppimaisemiin yöksi. Koiratkin pääsee hiukan erilaisiin maisemiin lenkille. Lämmintä n 12 astetta ja vettä ripsii, mutta hei ei oo itikoita enää täällä 😀.

Kolarista ajeltiin vain lyhyt siirtymä Äkäslompolon kautta, Muonion särkijärven rantaan yöksi miettimään mitä seuraavaksi. Pitäiskö sitten Norjaan mennä? Harmi kun tuo Ruotsikin houkuttelis, mutta koirien kanssa tulee liikaa lisäsäätöä. No aamulla päätetään sääennusteen mukaan tarkempi suunta.

Keskiyön soitto koirille ja hyttysille. Kappaleen sanoja mukaillen, tein sen omalla tavallani.

Tänään Pellossa ja Oranki Art näyttelyssä. Käytiin edellisen kerran 2021 ja oli tullut paljon uutta ja oli kiva nähdä luonnon aiheuttamat muutokset vanhemmissa teoksissa. Teosten tiedot kuvateksteissä. Näitä kaikkiaan yli 100 täälla alueella. Jäädään tänne nauttimaan vielä keskiyön auringosta.

Vihdoin päästiin reissaamaan matkakodillamme, eli Lullalla tuttujen kesken. Tämä yö Utajärvellä (kuka arvaa illan korvamadon, vinkkinä Pojat yhtye). Huomenna Pelloon katsomaan mitä uutta Orankiart tarjoaa. Sitten Kolariin juhannusta viettämään. Siitä eteenpäin suunnitelmat avoinna, saa suositella.

Ja klassikolla piti ilta vielä päättää.

Ja ilta jatkuu laatuelokuvien parissa. Tämäkin leffa aikoinaan oli omissa kokoelmissa kopion kopion kopiona VHS kasetilla. Saattaa jopa olla kasetti vielä tallessakin.

Kun aiemmin sanoin laatu elokuvien illasta, niin tästä aloitettiin. Hämmentävä versio lapsuuteni sarjakuvasta.

Hyvin on alkanut loma. Torstain keikka tavara-asemalla oli mitä mainioin. Nyt sitten pari päivää ystävän kanssa moottoripyöräilty pitkin Pirkanmaata. Juuri saatiin pyörät talliin, kun alkoi sateet. Ilta jatkuu grillaten ja laatuelokuvien parissa.

Tultiin Tampereelta keikan jälkeen lähijunalla Toijalaan, koska se lähin pysäkki tähän ystävän luokse ja aateltiin, että otetaan taksi siitä asemalta loppumatkalle. No taksin tulo kestää ja soitan annettuun taksin numeroon ja kuski sanoo, et sori kun kestää oon tulossa Tampereelta 🤯

Tampereella olevat henkilöt, nyt tavara-asemalle. Tänne mahtuu kyllä.

Tänään Tampereelle ja Tavara-asemalle. Pitkästä aikaa elävää musiikkia, Guitar Wolf ja Hard-Ons täydennettynä Poison Idean Jerry A:lla. Näkee samalla myös hyviä ystäviä. Mikäs sen parempaa.

Jaha se alkoi sitten loma ja sehän alkoi jääkaapin tyhjennyksellä. Tämän päivän sähkökatkot taisi olla kaappivanhukselle liikaa. No aloitin tärkeimmistä, eli juon nuo kylmät kaljat pois, ennenkuin alkavat lämmetä.

RIP Arvi Lind.

Kun herää aamulla klo. 3 viemään vaimon lentokentälle, kerkeää päivän aikana paljon muutakin. Kuten Sääksmäki-Toijala-Sastamala-Nokia-Lempäälä-Sääksmäki lenkin käydä ajelemassa. Nyt jos kotimatkalla kävis vielä ystävän mökillä nurmikon leikkaamassa, niin saisko sitten mennä nukkumaan?

Joko nyt uskaltaa luottaa, että viime keväänä ystävän pihasta siirretty alppiruusu selvisi muutosta? Ja tolle lumipallolle tarttis varmaan tehdä jotain. Kun se viimein saatiin pihassa sille selkeästi mieluisaan paikkaan, on kasvanut ehkä liiankin suureksi.

Miten tää meidän pikkunen porokoira poika voi olla jo 12 vuotta? Tänään siis juhlitaan. Pientä vanhuuden vaivaa jo alkaa olla, mutta toivottavasti vielä monia hyviä yhteisiä päiviä, kuukausia ja vuosia edessä. #koirataivas

Tästä tuli mieleen meidän kokemus paimentamisesta. Ajateltiin, että meidän porokoirallahan on tietysti paimentaminen veressä ja vietiin kokeeksi (valvotusti toki) naapurin lampailla kokeilemaan. Toimi juuri päinvastoin kuin tämä, ajoi kaikki lampaat minne sattuu. Ilmeisesti koulutustakin tarvitaan 😅

Hmm, milläs vanerilla sitä Mantaa suojeltiin?

Päivän päätteeksi paljuilua. Kuunneellaan linnunlaulua, naapurin riikinkukon huutoa ja hevosten hirnuntaa. Taidetaan jäädä tänne odottelemaan vielä täysikuuta ja lepakoiden iltalentoa. Tässä on just nyt aika hyvä.

Vihdoinkin kynsi alkaa parantua. Nyt jo päästy eroon kaulurista ja saa taas vapaasti pihassa vaeltaa ja leikkiä lempileluilla. Toki varovaisuutta noudattaen. #koirataivas