Pahapentin kanssa eläminen on hankalaa. Kaikki namit joilla pentti houkutellaan kurkusta alas ovat aihettaneet kutinaa. Sitten joudun nakertelemaan kutiavia paikkoja. Väkivalta on jäänyt ainoaksi keinoksi. Se ei aina toimi, kun sängystä löytyy sylkäisty tabletti.

Matte kävi terapiassa koirafysioterapeutilla. Fyssari vatkasi minua, matte puhua pulputti. Että miten mun kanssa jatkossa eletään, auttaisiko viipalointikuvaus, onko selkä muka kipeä. Tod.näk. selässä on vain lihasjumia. Läähätin, haukottelin ja tuijotin sisäänpäin, kun kipeitä paikkoja löytyi.

Tapasin vanhan heilani. Tai, no, on tunnettu siitä asti, kun oltiin kaksistaan ongelmakoirakurssilla. On sitä naurettu sen jälkeen! Jack russelia eikä mäyräkoiraa ei saa haukkumattomaksi 🤣 🐶. Vertailtiin diagnooseja ja vinkkailtiin lääkkeitä. Matelle Toivo olisi ollut unelmavävy, mun kasvattajalta ⛔️

Tänä päivänä tasan 13 vuotta sitten...

Matte yritti saada minut esittelemään hienoa vanhaa saunaa, joka meillä on täällä. Minä en tietty suostunut yhteistyöhön. Yhteistyöstä puheenollen pahapentin syönti on yhtä taistelua. Matte malliksi puraisi palan tabletista, eikä sen mielestä se NIIN pahaa ole. Sain kuitenkin omani voinokareessa.

Ontuma lieveni, mutta mentiin silti ortopedille. Vääntelyssä aristin useampaa paikkaa, paljon diagnoosivaihtoehtoja ja selkäkin voi olla rikki. Rtg-kuvat eivät kuitenkaan osoittaneet nivelrikkoa eikä muutakaan. Pahapentin-kuuri ja tsekki kk päästä. Tuskin minusta enää tervettä saa, mutta kivuttoman.

Näin ehtoopuolen kulkijana tässä jo mietitään päivää, jolloin kerran ylenen kirkkauteen. Matella oli kylläkin kyynel silmässä jo nyt, kun kuittasi minun 815 euron vakuutuslaskun. Eihän se tosin ole kuin neljäsosa mun helmikuun hammaslääkärilaskuista. C'est la vie ja silleen eteenpäin.

Me ja tomaatintaimet muutettiin mökille. Olen vähän ontunut, joten Takku-mobiili otettiin taas käyttöön. Meidän peti tehtiin itulaatikkoon, niin ollaan matalammalla, kun kuitenkin hypin.

Yritä tässä nyt waadella ja puwwa, kun waateluhampaat on viety, peekele!

#Supernuusku tietää, että pöydällä on M&M:n lahjoittama synttärilahjavinku! Mikset oo sitä minulle antanut?! Edes noiden tyhjien kaljatölkkien lemahdus ei estä minua erottelemasta uutta vinkuhajua meidän kotoa. 🐶

Illalla olin omituinen räsypedissäni. Pyörin ja kiemursin, lopulta jäin makaamaan ketarat ojossa. Matte näki nappasi minut kynsienleikkausalttarille. Jossa se suurentavien silmälasien ja valonheittimen kanssa näki, että mun turkissa vilisteli lintukirppuja🦗. Pian nähdään nitistikö se ne kaikki.🐶

Meillä ei vietetä äitienpäivää. Maten jo edesmenneelle äidille äitiys ei ollut ykkösvalinta, eikä myöhemminkään iloksi muuttunut. Minä taas olin koiraäiti, joka ensin hoivasi ja sitten hylkäsi. Hyvää ja rauhallista päivää kaikille.

Hän kulkevi kuin yli kukkasten, tänään 13 jo täyttää. Vuosi toi taas harmaata kuonolle sen, nyt aidolta blondilta näyttää.

Meillä on kevättyöt nyt käynnissä. Jos matte kulkee siirtolapuutarhalla yksin, ensimmäinen kysymys hänelle on, että vieläkö sulla on se koira. Aika raakaa! Jos tähän saisi musiikin, se olisi Oon voimissain!

Eilinen meni aivan suunnitelmien mukaan - siis minulta! Takuuvarma loppakoura oli jättänyt avoimen reppunsa mukavasti nurkan taakse piiloon. Ennätin syödä pussillisen pikkumunkkeja ennen kuin matte ihmetteli että missäs Takku on! Matelle kävi huonommin; sen puhelin katosi Ullanlinnanmäellä. 🥴

Ja riippumattoyö meni hyvin. Tosin haukuin illalla niin kauan kuin jostain kuului ääniä. Ja sitten haukuin aamulla siitä lähtien, kun ensimmäinen sorsa lähti liikkeelle joskus neljän aikoihin. Mun osalta se oli ensimmäinen ja viimeinen yö, matte ei enää ota mua mukaan.

Joka päivä me jutellaan ohikulkijoiden tai toisten koiranomistajien kanssa. Ja aina maten sama virsi: tää on vanha koira. Mun valkoinen pää kerää erityisesti huomiota. En tykkää enää nyppimisestä, leikattu pää menee tämännäköiseksi. Selkää nypitään, ja matte kertoo että ennen olin toffeenvärinen.

👀 kertoo: Nyt riittää.

Menkääpä ite mummoiässä bikinikuviin! 🐶

Meijän matte kiroilee! Mattehan julisti, että Takun ruokarytmi pysyy nyt talviajassa, vaikka kesäviisarit näyttäisi muuta. Mun masuviisarit siirtyi kyllä päivä- ja iltaruoan osalta, mutta aamupalaherätys ei, vaan se on AINA tasan klo 7.00. Myös tänään sunnuntaina. Matte sanoi h*lv*tin h*lv*tti!

Nonni, fyssari käytt. Vetreä vanhus olen. Lannerangassa jännitystä, joka antoi lopulta periksi. Hammasjutun jälkeen minun hoito- ja huoltokirjaa päivitetään nyt säntilliseemin. Fyssarilla olin käynyt viimeksi maten mielestä aika vast'ikään, siis kesäkuussa.

Pääsiäishylje. Tässäpä tärkeimmät. Minun iässäni lepo maistuu ja paino kertyy. Ensi viikolla kuulemma fyssarille tarkastamaan onko mulla joku kipeänä vai vaan laiskamatoa.

Herlokki Solmunen ratkaisi seitsemältä heräävän Takun 🐶 arvoituksen! Ratkaisu tuli maten aivonystyrätyön 🧐 jälkeen. Herään tasan klo 7.00, koska silloin talon tehostettu ilmanvaihto alkaa! Siksi heräsin sunnuntaina tuntia normaalia aikaisemmin, automatiikka oli huomioinut kesäaikaan siirtymisen.

Reissaaminen on myös pelottavaa. Ei koskaan tiedä milloin unohdun jonnekin välietappiin. Parasta on taas nukkua laukun päällä.

Sain jäädä yksin terassille nauttimaan auringosta. Iloa kesti vain hetken. Haukuin kuulemma niin, että tienoo raikui. Jatkan sisäkoirailua.

Olen kuulemma ollut omituinen. On lähes ennenkuulumatonta, kun olen välillä karsastanut ruokakuppiani. Yhtenä aamuna yritin peittää sen maten sukilla, työntelin niitä kuonolla kuppia kohti. Minulla oli ehkä joku pikku huonovointisuus, mutta onneksi se on nyt jo ohi. Lomailu jatkuu.

Me porhallettiin pohjoiseen. Ite en olis tätä reissua valinnut, mutta saan olla mukana. Eipähän ole kuraa.

Kitutunti. Katson mattea.

Olen nainen, joka kulkee omia polkujaan! Minä en väistä, vaikka polku menisi jääaltaan läpi!

Nälkäpäivä 😐 Vaadin aamupalaa jo kuuden jälkeen, matte ryömi antamaan minulle lusikallisen raejuustoa. Painuin nukkumaan, käytiin sittemmin ulkonakin, mutta varsiainen aamiainen jäi väliin. Nälkä tuli sitten, kun matte oli lähtenyt...

Ontuminen meni ohitse ja nyt ei tarvits enää mitään lääkettä. Näin sitä mummo vain jatkaa porskuttelua! Käytiin mökillä. Löysin lumettoman kohdan. En sentään halua olla mummo lumessa.

Me on oltu hissukseen. Hammashässäkän lääkitykset loppuivat jo, mutta minulla on ollut kipukäytöstä. Olen jopa nukkunut ruoka-aikojen ohitse. Tunnustelemalla ei löydy arkaa kohtaa. Koska olen vähän ontunut, saan kipulääkettä. Matte kävi jo epätoivon partaalla, sillä esiintyi🍷🍫🍬 - käytöstä.

Aurinkomakkara! Nukuin yön hyvin yksin maten sängyssä, matte nukkuu vielä lattialla. En herännyt kertaakaan enkä pomppinut edestakaisin, kuten maten kanssa nukkuessa. Näinköhän meillä roolit vaihtuivat.

Minä ihan selvästi kerron tarvitsenko vielä kipulääkettä. Lässyttäjä ei vaan ymmärrä.

I'm back! Meillä kävi poikakoira. Mun taikavoima on tallessa. Pieni huulen värähdys ja kurkusta pieni urahdus. Mun nokialainen nuoriso-ohjaaja.

Oli vaikea yö, kun verta tihkui tikeistä nenään ja tuhisin ja selvittelin sieraimia. Perustin pesäni pöydän alle, muutaman kerran kävin syyttävän näköisenä herättämässä maten, kun se nukkui lattialla. En antaudu kiinni, joten matte juottaa ja syöttää minut pöydän alla ruiskulla.

Henki vielä pihisee - konkreettisesti! Olin leikkaussalissa niin pitkään, että ell joutui tekemään ylityötunnin. Maten hermo petti ja se tuli neljän tunnin kohdalla kysymään onko täällä enää noudettavaa.

Loppu alkaa häämöttää... siis sairaustarinan loppu. Hamput röntgattiin ja putsattiin, ja kävi ilmi, että etukulmurit ovat tulehtuneet niin, että se ulottui nenään saakka. Poistopäivä on ylihuomenna. Matelle tämä oli kova pala, koska hampaat ovat olleet kipeät. Se ei ollut ymmärtänyt mun viestejä.

10. vuosipäivä. Kaikki edelleen terveitä.

Viime yön voin oikein hyvin. Heräsin kerran aamuyöllä, en yskinyt lainkaan, enkä ihmetellyt, että sain kokonaisen aterian. Sitten 7-9 vinguin maten sängyn vieressä ruokaa. Kurkun tähystyksessä ei löytynyt mitään, mutta hampaat on kuulemma huonossa kunnossa. Tiistaina siis hamput hoitoon.

Minä olen toipumassa, mutta omaishoitaja uupuu. Viime yönä kahden aikoihin raejuustotarjoilu ja viiden aikoihin veteen liuotettua antepsinia ruutalla nieluun. Yskänkohtaukset tulee yöllä. Kuvassa olevalla akuhoitajalla käytiin jokunen vuosi sitten. Ensin olin minä lavetilla, sitten matte.

Yö meni hyvin, vain yksi pieni kohtaus. Matte tarjoili raejuustoa klo 04.25. Äsken yskin syvemmältä, ja lipitän kieltä. Ei siis ole vielä ohi.

Nyt on vähän takapakkia parantumisessa. Räkäpisarat ei enää pilkuta nukkumisalustaa, ja nukuinkin hyvin yön. Enkä kuorsaa. Mutta nyt taas selvittelen nenää äänekkäästi, vaikka se ei enää kuulostakaan siltä kuin talkkari raapisi lumilapiolla asfalttia. Tehostettu hoivaja kertaa hoito-ohjeita. 1/2

Tilanne ei ole muuttunut täällä tehostetun palvelun yksikössä. Yö meni hyvin, illan kipu- ja närästyslääkkeen välillä sain aamuyöllä raejuustoa. Ja aamulla taas kipu- ja närästyslääkkeen. Mutta äsken taas kuonollani kolasin asfalttia rautalapiolla. 🪏⛏️🔊🎧 Jos ei pian helpota, mennään läpivalaisuun.

Koirakansalaiset, hundmedborgare! Vaihtakaa guugle-💩 parempaan! Eurooppalainen hakukone suoraan keihäänheiton pzkamaasta! www.ecosia.org Toimii hyvin ja saamme lisää puita. Joka hauvvelihan tietää mitä tehdään puilla. Halataan tietysti, jahdataan oravat niihin ja kustaan juurelle! 🐶🐩🐕‍🦺🌳🌳🌲🌲

Meikä taas lihottaa eläinlääkäreiden tilipussia ja nostaa eläinvakuutusten hintoja. Pari yötä olen pärskinyt ja taistellut hengestäni. Kun kirsu lisäksi oli viime yönä tulikuuma, matte varasi ajan. Täällä nyt ollaan, taksilla tultiin, olen pirteä, kirsu kylmä enkä oo yhtään yskinyt koko aamuna.

Kahdeksan vuotta sitten kuntoutettiin lumpiota leikkauksen jäljiltä. Ei oo vaivannut sen koommin, pikku tassut on vipittäneet sen jälkeen varmaan biljardi askelta. 🐶

Upgreidasin itse petipaikkani. Pelkkä sohva on turhan vaatimaton minun peppusen mukavuudelle. 🐶

Kotirutiinit alkavat jälleen löytyä. Kiitämme: pääsy sohvalle avattu. Moitimme: hammasharjaa käytetty ja kynsisaksilla uhkailtu. 🐶

Pääsin kotiin. Oon surumielellä ja väistelen mattea. 🐶