Emeritusprofessorimme Veli-Pekka Lehtola on palkittu vuoden 2025 historiateos -palkinnolla kirjastaan "Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään". Palkinnon myöntää Historian Ystäväin Liitto. Sydämelliset onnittelut! yle.fi/a/74-20200370

Riina Salminen ehti soittaa selloa Oulun Sinfoniassa 18 vuotta, kunnes vanha intohimo saksan kieleen ja kulttuuriin syttyi.  Opiskelusta Oulun yliopistossa tuli Salmisen uran kannalta käännekohta: filosofian maisteri työskentelee nykyään uusiutuvan energian alalla.

Aistiyliherkkyydet voivat olla varhainen merkki lapsen neurokehityksellisestä haavoittuvuudesta, kertoo Oulun yliopiston tutkimus. Haasteet näkyvät usein jo ennen oppimisen tai tarkkaavuuden vaikeuksia. Varhainen tunnistaminen ja tuki voivat auttaa ehkäisemään ongelmia.

Kevään 2026 yhteishaussa voi Oulun yliopistoon hakea opiskelemaan saksan kieltä ilman aikaisempaa kielitaitoa. Muutos on osa yliopistojen laajempaa uudistusta, joka tähtää vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuuden vahvistamiseen Suomessa.

Our doctoral researcher Gihan Kodithuwakku explored energy efficiency and hydrogen power system at Shimizu Corporation in Japan.  The internship experience combined research with cultural insights, Kodithuwakku tells in his blog post.

Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä.

Koneen Säätiö on myöntänyt apurahoja useille Oulun yliopiston tutkijoille ja työryhmille. 

Yliopistonlehtori Maria Frick peräänkuuluttaa kielellistä sensitiivisyyttä vuorovaikutustilanteisiin pakolaisten kanssa.  Tällä hän tarkoittaa ymmärrystä hahmottaa, millaisia vaikutuksia omilla kielellisillä valinnoilla on ja empatiaa muiden ihmisten kieliympäristöstä johtuvia tunteita kohtaan.

Menneisyyden suomalaiset suunnistivat vesillä kalliomaalausten avulla. Veneaiheiset maalaukset osoittivat turvalliset reitit muuttuvissa vesistöissä.  GLARE-mallinnus näyttää, miltä maisema näytti ennen ja miksi kalliotaide sijoitettiin tietyille paikoille. 

Yhteistyömme Millogin kanssa luo Euroopan kattavimman monialaisen testiekosysteemin sekä siviili- että puolustuskäyttöön soveltuville kaksoiskäyttöteknologioille. www.oulu.fi/fi/uutiset/m...  

Kaupalliset dna-testit ovat muuttaneet tapaa, jolla adoptoidut etsivät biologisia juuriaan. Testit voivat ratkaista vuosien etsinnän, mutta aiheuttaa myös kuormittavuutta perhesuhteissa. Asiaan liittyy myös eettisiä ja tietosuojariskejä. Aihe kaipaa lisää keskustelua. www.oulu.fi/fi/uutiset/k...

Tutkijoidemme tavoitteena MEQAL-hankkeessa on kehittää ja testata menetelmiä, joilla voidaan sekä paikantaa että määrittää metaanipäästöjen määrä erilaisissa ympäristöissä.

Tohtoreiksi hiljattain väitelleet Kimmo Kärkkäinen, 26, ja Yrjö Perkkiö, 75, ovat tehneet tutkimusta juuri itselleen sopivissa elämänvaiheissa.  Niin nuoruuden into kuin pitkän uran tuoma kokemus ovat arvokkaita väitöstyössä. Oulun yliopisto onnittelee!

Puolison tapaturmainen kuolema nostaa lesken kuolleisuusriskiä enemmän kuin sairausperäinen menetys, ja riski korostuu avoliitossa eläneillä.  Uusi parisuhde laskee riskiä selvästi. Kyseessä on ensimmäinen laaja vertailu avo- ja avioliitosta leskeytyneiden välillä.

Ostaisitko käytetyn puhelimen? Väitöstutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat toimia ekologisesti, mutta epäröivät kierrätetyn elektroniikan kohdalla. Yritysten haasteena on tuottaa luotettava ja emotionaalisesti turvallinen asiakaskokemus.  

Oulun yliopiston käynnistää Väitöskirjaohjaajien akatemian, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää ohjaustaitoja tohtorikoulutuksessa.

Avaruussään vaikutukset voivat alueittain vaihdella suuresti. "Tarkempi avaruussään tuntemus auttaa myös erottamaan luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat häiriöt toisistaan", toteaa Oulun yliopistossa 28.11.2025 väittelevä Otto Kärhä.  

Kahdelle Oulun yliopiston tutkijalle myönnettiin Nesslingin säätiöltä yhteensä noin 210 000 euroa. Sampo Taipaleen väitöstyö valaisee juuria, joille metsien käyttö on rakentunut. Némo Fontanien väitös selvittää, miten muutokset sammalten runsaudessa vaikuttavat kriittisiin ekosysteemitoimintoihin.

Liito-oravan koko perimä on nyt kartoitettu. "Perimän selvittäminen auttaa lajin suojelun ja metsähakkuiden yhteensovittamisessa", sanoo tutkijamme Gerrit Wehrenberg.

Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.

Mitä jos näkyvää valoa voisi hyödyntää tilojen valaisemisen lisäksi myös informaation siirtämiseen ja laitteiden virranlähteenä? Valon tarjoamia mahdollisuuksia tutkitaan Oulun yliopistossa osana 6G-tutkimuksen professorin Marcos Katzin johtamaa SUPERIOT-hanketta.

Oulun yliopisto sijoittuu yliopistojen kestävyyttä arvioivassa kansainvälisessä vertailussa maailman kolmensadan parhaan yliopiston joukkoon. Vertailussa on kolme kategoriaa: ympäristöllinen vaikuttavuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä hyvä hallinto.

Vahvistamme opiskelijoiden työelämävalmiuksia ottamalla kaikkiin tutkintoihin mukaan kuusi geneeristä työelämätaitojen kokonaisuutta.  Systemaattinen taitojen kehittäminen tukee opiskelijoiden valmiuksia ratkaista tulevaisuuden haasteita ja toimia vastuullisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Tutkimuksessaan Oulun yliopiston sovelletun ja laskennallisen matematiikan professori Marko Huhtanen esittelee uuden tavan pakata eli kompressoida kuvia. Hän ratkaissut sen, mihin ei aiemmin pystytty.

The second part of the For & Against debate series focuses on technology. Technology permeates every aspect of modern life and shapes the way we communicate and interact with the world.  Join on Wednesday 19 November at 16:15, either on site or online. 

Oulun yliopisto saa LähiTapiolalta 900 000 euron Kasvukipinä-lahjoituksen.  Lahjoituksella tuetaan tutkimuspohjaisten yritysten syntyä ja se ohjataan innovaatioprosessin kriittiseen loppuvaiheeseen mahdollistamaan havaittujen haasteiden ratkaisemista ja kaupallistamisen esteiden poistamista.

Professori Mehdi Bennis on nimetty Highly Cited Researchers -listalle kuudetta vuotta peräkkäin. Bennis peräänkuuluttaa hitaampaa ja perustavanlaatuisempaa tiedettä. Hän uskoo, että merkittävät läpimurrot syntyvät, kun uskalletaan kyseenalaistaa vakiintuneet lähestymistavat ja alan perusoletukset.

”Yleisen käsityksen mukaan Suomi on jo lähes sähköomavarainen, mutta näin ei ole, varsinkaan kun asiaa tarkastellaan konkreettisella tuntitasolla. Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista vuoteen 2030 mennessä”, kertoo professorimme Marko Huttula.

Oulun yliopiston tutkijat selvittävät, miten luonto tukee ikääntyvien hyvinvointia syrjäseutumaisilla alueilla.  ”Haluamme ymmärtää ikääntymistä arkisena elämänä, jossa hyvinvointia tuovat ihmisten lisäksi myös muut toimijat”, yliopistonlehtori Tiina Suopajärvi sanoo.

Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin varhain alkaviin muistisairauksiin liittyvää elinajan ennustetta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.

Suomen Akatemia on myöntänyt Oulun yliopistolle rahoitusta kolmeen hankkeeseen, joilla edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä. Oulun yliopisto on myös mukana vastikään valitussa Suomen Akatemian avaruusresilienssin huippuyksikössä.

Yksi lupaava ratkaisu kaivosvesien puhdistamisessa ovat typen poistossa testattavat geopolymeerirakeet eli silikaattipohjaiset, muokatut ja huokoiset kivimäiset rakenteet. Rakeet voidaan käyttää uudelleen, ja sitoutunut typpi hyödyntää muun muassa lannoitteena.

Uusi tutkimus valaisee, miten ihmiset vaikuttavat kaupungeissa elävien villieläinten kognitiivisiin kykyihin. ”Huomioimalla eläimet kaupunkisuunnittelussa ja päivittäisissä tavoissaan ihmiset voivat vähentää eläinten tarpeettomia paineita”, Olli Loukola toteaa.

Professorimme Marianne Kinnula korostaa blogikirjoituksessaan, että teknologiakriittisyys ei saa perustua pelkoon. Teknologia muuttaa arkemme joka tapauksessa koko ajan. Parasta olisi nähdä se työvälineenä paremman maailman rakentamiseen.

Kun alumnimme, Oodin arkkitehti Antti Nousjoki kulkee kirjastotalon ohi Helsingissä, hän tuntee avoimesti ylpeyttä ja tyytyväisyyttä.  Vaikka Nousjoki näkee Oodin liki päivittäin, tunne on yhä vahva. Oman ja koko oman toimiston kädenjäljen katsominen tuntuu hyvältä.

Toimittaja! Etsitkö asiantuntijaa ilmastonmuutoksesta? Oulun yliopiston tutkijat tarjoavat tutkittua tietoa muun muassa ilmastonmuutoksesta arktisilla alueilla, energiamurroksesta, vetytaloudesta, vesistöjen hallinnasta ja hyönteisten levinneisyydestä.

Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 28. lokakuuta viisi dekaania ja kuusi koulutusdekaania seuraavalle nelivuotiskaudelle 1.1.2026–31.12.2029.

Ristiriitoja herättävät yhteiskunnalliset aiheet voivat haastaa tutkijan sinnikkyyttä erityisellä tavalla. Laitaoikeiston suhtautumista ilmastonmuutokseen tutkinut Sonja Pietiläinen ja verkon naisvihaa tutkinut Matti Nikkilä kertovat, mikä on motivoinut heitä jatkamaan väitöstyötä vaikeina hetkinä.

Noin joka kymmenennellä lisääntymisikäisellä naisella esiintyy hyperandrogenemiaa eli mieshormonin liikatuotantoa. Katri Tuorilan väitöstutkimuksen mukaan korkeat mieshormonipitoisuudet ovat naisilla yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan sekä heikompaan kestävyyskuntoon.

Tutkijat seurasivat energiaremonttien vaikutuksia kerrostaloihin kymmenen vuoden ajan. Tutkimustuloksissa nähtiin, että remontoidut rakennukset tarjosivat asukkaille parempaa lämpöviihtyvyyttä. Tuloksia esitellään Rakennusfysiikka 2025 -seminaarissa 29. lokakuuta.

Paula Vaskurilla ja Tytti Tenhulalla on Oulun yliopistossa 25 vuoden yhteinen työhistoria. Yhteinen harrastus yhdistää kaksikkoa myös vapaa-ajalla.

Kyberturvallisuus voi tuntua etäiseltä käsitteeltä ja 6G kaukaiselta teknologialta, mutta jokaisen yksilön tekemät arjen valinnat ja ratkaisut ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan torjua uhkia ennakkoon, kyberturvallisuuden professorimme Kimmo Halunen korostaa.

Syyssateiden tullen kurahousut kaivetaan kaapeista, mutta miksi ne herättävät niin suuria tunteita? Oulun yliopiston tutkijat osoittavat, mitä muuta kurahousut edustavat kuin suojaa kuralta ja märältä.

Kerro kokemuksiasi kaupunkipimeästä! Näytä kartalta hyviä ja huonoja pimeän ajan paikkoja Oulussa ja kerro, mikä niistä tekee sellaisia. Art of Darkness-hanke kerää tietoa kaupunkilaisten pimeän ajan kokemuksista ympäri Eurooppaa.

Tuntureilla variksenmarja lisääntyy mustikkavaltaisella kasvillisuustyypillä, jossa mustikka taantuu. Muutokset vaikuttavat ekosysteemeihin ja siihen, miltä tunturimaisema saattaa tulevaisuudessa näyttää esimerkiksi ruska-aikana.

Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa.

Oulun yliopiston apulaisprofessori Matti Silveri on tehnyt läheistä tutkimusyhteistyötä fysiikan Nobel-palkitun Michel Devoretin kanssa.

Kerro Oulun yliopiston tutkijoille kokemuksiasi leivän leipomisesta! Tutkijat toivovat mahdollisimman monenlaisia tarinoita eri-ikäisiltä ihmisiltä ja eri puolilta Suomea. Linkki vastauslomakkeeseen on uutisessa.

Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.

Our researchers explored Ulkokrunni Island to understand and help restore its nature. Read more from the blog by @monicavasile.bsky.social.