Ehdotan ratkaisuksi näihin kaikenlaisiin uhkiin sellaista että rakennetaan maailman suurin lennokki ja sitten viedään se ja tuhat kehonrakentajaa sinne ja sitten se lennokki pörrää ihan sikana ja ne kehonrakentajat näyttää samaan aikaan palojaan.

Välittämisen vastakohta on tiivistäminen.

Vähän aina pelottaa kulkea duunareitten ohi, kun nyt satun olemaan tällainen hylkiö. Yritän kompensoida tilannetta tekemällä työntekoliikkeitä ohi kulkeissani. Siten en erotu niin pahasti heistä.

Tietääkö joku, mikä kahvila on kyseessä?

Mitäs sitten, jos haluaakin vain sanoa "totisesti"? Onko oikein sanoa "Totisesti minä sanon teille", vai jääkö porukka odottamaan lisäinfoa? Toinen vaihtoehto on "Totisesti minä sanon teille totisesti." Se ei puolestaan kuulosta hyvältä.

Keksin kuntoiluliikkeen, joka kehittää vatsa- ja rintalihaksia. Sen nimi on vatsarintaliike.

Ärsyttävää, kun norjalaisilla on kaiken muun lisäksi vieläpä pähkinäimperiumi. Kaikki laadukkaimmat ja tyylikkäimmin pakatut pähkinät tulevat Norjan kautta.

Kysymysmerkki tuntuu muuten itse kirjoitettuna jotenkin invasiiviselta ja manipuloivalta. Se ikään kuin käskee lukijaa miettimään.

Jos lopetan syömisen ja menen kuusen alle makaamaan, heräänköhän huhtikuussa keväästä nauttimaan?

Tiesitkö, että Matkalaulun (Matkustan ympäri maailmaa...) on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948–2022)? Hänen käsialaansa on myös mm. Kolme yötä jouluun. Jos et tiennyt, niin nyt tiedät. Matkalaulu on edustanut minulle utopistisen nomadismin ihannetta pienestä pitäen.

Pitäisiköhän ostaa soutuvene ja ruveta juomaan rommia.

Tuiskavanluodolla kovimmat puuskat tähän mennessä 23 m/s.

Sienet, nuo homeen kukat.

Gibsonin hahmo Jerry Fletcherhän sanoi, että yksinäisillä asemiehillä on aina kolme nimeä, sarjamurhaajilla kaksi.

Tämä versiohan on ok. Kisu, Kassu, Kirka ja pari modulaatiota.

Tämä ei ole ajankohtainen kahdeksaan (!) kuukauteen, mutta hyvä biisi.

Tämän kylän vanha valtion virastotalo on kekkoslovakian aikainen hyvinvointivaltion monumentti. Siinä on valtava aula, jossa vahtimestari neuvoi ihmisiä. Virastoissa oli omat palvelutiskinsä ja aulansa. Nyt rakennus on tyhjillään.

Pohjois-Karjalassa 30 kilometriä ei ole mitään. Sen sijaan vanhalla kotiseudulla Varsinais-Suomessa se saattaa olla niin pitkä matka, varsinkin lääninrajan seutuvilla, että monet ihmiset eivät eläissään kulje rajan yli niin kauas.

Moni kymmenottelija heittää yli seitsemän tuhatta metriä keihästä!

Syksyn lämmin osa on ehkä vuodenkierron tympein jakso.

Tajusin tänään, että elämä on samanlainen sana kuin kulkema tai kusema. Mittasana.

Tykkäsin ekasta John Wickistä, mutta jatko-osat ovat tylsiä. Kakkosessa Johnilla olisi voinut olla kissa, joka menehtyy, kolmosessa marsu. Sitten vain kostoretket siihen päälle. Simppeliä ja kiinnostavaa.

Maailmansodat voitaisiin välillä käydä muualla kuin Euroopassa. Ihan kuten urheilukisoissa, isäntämaat vaihtelisivat sodittain.

Vieläkin aivan liian lämmintä, joten Toscanaa kaupunkimetsän kätköissä se on.

Saanen esitellä ilmanvaihtokanavien tarkistustyökaluni.

Todella paljon Honda-nimisiä kilpailijoita yleisurheilukisoissa.

Niin moni tulee vastaan - kuka on s'oikea?

Tässä taloudessa perjantaipitsan perinne tuli käyttöön parikymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien olen kärsinyt aavistuksen liian isoista leivinpaperiarkeista. Tänään leikkasin papereista siivut pois ensimmäistä kertaa.

48/48 & 48/48 uusista. Täytyy löytää jokin muu luppoajanviete.

Joskus retkivarusteitten hinnoissa oli vielä järkeä. Nyt kotimainen anorakki maksaa 200–550 euroa, mallista riippuen.

Tänään surin vanhaa miestä ja vanhaa koiraa, jotka näin harva se päivä pitkillä kävelyillä vielä vuonna 2016. Koira oli silloin 13-vuotias. Enää ei näy kumpaakaan. En tiedä mistä tulivat mieleen.

Pitääkö muuten add11 lisätä oktaavia ylempää kuin add4?

Muistan, kun minulle tarjottiin ensimmäisen kerran tietotekniikkaa. Jäin nopeasti koukkuun. Sitä markkinoitiin elokuvissa, opetettiin käyttämään koulussa. Vanhemmatkaan eivät puuttuneet, kun koulupäivän jälkeen vetäydyin tunneiksi käyttämään vintille.

Kivoja sointuja.

Sonja Lumme telkkarissa. Hänestä tuli mieleen "Anteeksi kuinka?", jota aikoinaan juonsi Lasse Lehtinen ja jossa lauloi kai myös Timo Turpeinen.

Look who came with

Onko rakkaus soikea?

Muinoin eleli oikein mukava ja sopuisa lehmipaimen. Hänestä laulettiinkin: "Hän ei oo – vaikea cowboy..."

Laulua Korsikalta.

Tässäpä pala purtavaksi, sanoi kokki, kun amuse-bouchen valmisti.

Puukiipijä näkyvissä.

Teoksia etsiessäni eksyin tälle sivulle. Gallen-Kallelan maalaukset koottuna: gallenkallela.org/catalogue/ar...

Kotiin ja hoivaan keskittyneessä "työurassani" on se huono puoli, etten ole koskaan päässyt kokemaan sitä, kun tulen töistä kotiin ja perhe kokoontuu takkahuoneeseen ihailemaan minua ja kuuntelemaan miehisiä ja sikarinsavuisia anekdootteja päivän urotöistäni.

Mitäs jos kaikkien alojen ihmiset palkitsisivat itsensä samaan tapaan kuin viihdeväki Oscareissa, Emmyssä, Emmassa, Venlassa, Jussissa, jne. Putkimiehet, opettajat, siivojat ojentaisivat itselleen pystejä ja taputtaisivat omalle erinomaisuudelleen.

Kun nukkuu lattialla, tulee kääntyiltyä öisin kuten pienempänä. Nytkin heräsin vajaat 90 astetta eri asennossa.

Onko tämä Emmy-gaala nyt siis eri juttu kuin Emma-gaala?

Kaipaisin Ruotsista jotain Guilloun Hamiltonin tai Larssonin Salanderin tapaista sisältöä lisää. Nykyinen noir ei iske.

Löysin kadonneet villasukkani kymmenen vuoden jälkeen. Ne olivat olleet kepparin täytteenä.

Ranpo kolmonen ei kyllä ole sen parenpi